Olen tilanteessa, jossa seurustelen kahden naisen kanssa (4 kk takana :).
Molemmat naiset tietävät toisistaan ja ymmärtävät että tiettyyn pisteeseen asti
se on ookoo että deittailee. Nyt kuitenkin tahtoisin asettua aloilleni ja olen melko
varma, että tunne on molempien naisten osalta myös sama.
Yhden sydämen joudun särkemään, mutta kumman? Kertokaa te
pidempään suhteessa olleet mikä on pitkän päälle kenenkin mielestä tärkeintä.
Neiti A:n kanssa seksi on taivaallista ja sitä on paljon.. Tosin vapaa-ajan
intressit hieman eriävät ja muutenkin yhteiselo on hieman enemmän sovittelua ja sopimista.
Tämä nainen myös tahtoisi lapsen tai kaksi, joka myös minulle luullakseni tärkeää.
Neiti B puolestaan on arjessa miellyttävä, keskustelee ja vapaa-aikana teemme paljon
yhdessä, ehkä jopa liikaakin kun aina pitäisi tehdä kaikki yhdessä. Hän on sanonut että
voisi tehdä lapsen, mutta pohtii kovasti kaikkea mitä menettää lapsen takia.
Seksin suhteen huomattavasti epäaktiivisempi ja silloinkin kun harrastamme seksiä,
niin kerta illlassa riittää.
Ymmärrän, että loppujen lopuksi kysymys on omasta päätöksestä, mutta kun
ei ole kokemuksia avioliitosta eli "loppuelämän suhteista" niin halusin tiedustella
yleisiä mielipiteitä siitä mikä loppujen lopuksi on tärkeintä ja kantaa parhaiten.
Ongelmakohtana vielä se että vaikkakin molemmat naiset ovat mukavia ja
heidän kanssaan viihdyn, ei sydäntä riipiviää, en-voi-olla-ilman-sua tunnetta ole
kumpaisenkaan kanssa.. Ovatko molemmat suhteet tuhoon tuomittuja? Voiko
avioliitto olla vain mukavaa ja helppoa yhdessäoloa vai tulisiko sen pohjautua
tunteeseen jossa ei voi kuvitella elämää ilman toista?
Huokaus..
Molemmat naiset tietävät toisistaan ja ymmärtävät että tiettyyn pisteeseen asti
se on ookoo että deittailee. Nyt kuitenkin tahtoisin asettua aloilleni ja olen melko
varma, että tunne on molempien naisten osalta myös sama.
Yhden sydämen joudun särkemään, mutta kumman? Kertokaa te
pidempään suhteessa olleet mikä on pitkän päälle kenenkin mielestä tärkeintä.
Neiti A:n kanssa seksi on taivaallista ja sitä on paljon.. Tosin vapaa-ajan
intressit hieman eriävät ja muutenkin yhteiselo on hieman enemmän sovittelua ja sopimista.
Tämä nainen myös tahtoisi lapsen tai kaksi, joka myös minulle luullakseni tärkeää.
Neiti B puolestaan on arjessa miellyttävä, keskustelee ja vapaa-aikana teemme paljon
yhdessä, ehkä jopa liikaakin kun aina pitäisi tehdä kaikki yhdessä. Hän on sanonut että
voisi tehdä lapsen, mutta pohtii kovasti kaikkea mitä menettää lapsen takia.
Seksin suhteen huomattavasti epäaktiivisempi ja silloinkin kun harrastamme seksiä,
niin kerta illlassa riittää.
Ymmärrän, että loppujen lopuksi kysymys on omasta päätöksestä, mutta kun
ei ole kokemuksia avioliitosta eli "loppuelämän suhteista" niin halusin tiedustella
yleisiä mielipiteitä siitä mikä loppujen lopuksi on tärkeintä ja kantaa parhaiten.
Ongelmakohtana vielä se että vaikkakin molemmat naiset ovat mukavia ja
heidän kanssaan viihdyn, ei sydäntä riipiviää, en-voi-olla-ilman-sua tunnetta ole
kumpaisenkaan kanssa.. Ovatko molemmat suhteet tuhoon tuomittuja? Voiko
avioliitto olla vain mukavaa ja helppoa yhdessäoloa vai tulisiko sen pohjautua
tunteeseen jossa ei voi kuvitella elämää ilman toista?
Huokaus..
Vastaukset 23
Vanhimmat
Käänny ammattiauttajan puoleen, heti!
Keskustele hänen kanssaan ko. asioista.
Minä en jatkaisi seurustelua kummankaan kanssa.
Parempi olla hiukan aikaa yksin ja miettiä asioita
ammattiauttajan kanssa mitä haluat tulevalta.
Kun kolikko ammattiauttajan kirstuu kilahtaa niin...
Jos pelkästään vastaa otsikkoosi, niin EHDOTTOMASTI: helppo arki. "Hyvä seksi" on aivan toissijainen asia, kun elämään tulee isompia huolia, kuten työ-raha-sairaudet-linjan asiat. Mulla tosin on nyt vähän toinen kanta, kun olen syöpäsairauden kokenut...
Mutta noista kahdesta ehdottomasti Neiti B...onhan se rehellistä miettiä monelta kantilta, mitä perheen perustaminen tulee merkitsemään. Suomessa on ihan liikaa niitä huithapeleita, jotka sikiää, eikä sitten hoidakaan lastaan, kun jäi se bile-vaihe päälle...mainittakoon, että me miehet olemme aika per****tä tässä asiassa...
"Voiko avioliitto olla vain mukavaa ja helppoa yhdessäoloa vai tulisiko sen pohjautua
tunteeseen jossa ei voi kuvitella elämää ilman toista?"....hyvä avioliitto on nimenomaan sitä mukavaa, ja helppoa yhdessäoloa, eikä perustu mihinkään sairaaseen toisessa "roikkumiseen", on nimittäin lähipiirissäkin immeisiä, jotka ei muka kestä paria päivää erossa puolisostaan ILMAN, että mustasukkaisuus voittaa...
Minusta puolisonvalinta on sellainen asia että siinä ei pidä tyytyä aan johonkin helppoon arkeen. Etenkin meillä miehillä se helppo arki muuttuu kyllä ajan myötä hampaidenkiristelyksi jos miehelle niin tärkeä seksi alkaa tökkiä.
Ei ne naiset maailmasta lopu! Miksi pitäisi tyytyä vain joko tai? Fakta kuitenkin on, että 100km säteellä löytyy monta sopivaa ehdokasta ja jos ei nyt löydy, niin ensi vuonna niitä valmistuu taas erä lisää 18v ikään.
Kyllä elämässä tulee eteen noita vaikeita asioita, sairautta ja kurjuutta, mutta jos näin kerran on, ei siihen enää mukaan tarvita perusasioista hampaidenkiristelyä.
Ensinnäkin minusta ei ole mitään vikaa siinä, että deittailee montaa kerralla jos saman oikeuden suo toisellekin. Sitten kun sovitaan että seurustelu muuttuu parisuhteeksi tai tehdään kihlaet eli lupaus avioliittoon menemisestä lähitulevaisuudessa kunhan estävät tekijät poistuvat, ei moinen enää sovi.
Minusta sinun ei pitäisi valita nyt kumpaakaan naista. Molemmissahan on hyvää mutta myös puutteita, jotka estäisivät onnellisuuden ennen pitkää.
Toisaalta 4kk on pieni aika. Ei tiedä vielä mihin neiti A:n seksihalut keikahtaa. Neiti B varmaan alkaa kaivata vuoden sisällä omaakin aikaa. Lähtökohtien perusteella sanoisin että Nti A:n kanssa seksi vähenee ja omat menonsa tulevat entistä tärkeämmäksi. Jäätte vaille henkistyä yhteyttä. Nti B;n kanssa seksi niin ikään vähenee mutta muissa suhteissa tulisitte ehkä pitämään toisistanne. Olisit kuin kahlekoira, riuhtoisit seksiasian takia mutta tunnekahle pitäisi sinut nti B:n pauloissa.
Etsi se nti X.
Samaa mieltä kun edellinenkin, siis ei kumpikaan. Molemmissa on jo aika lailla huonoja puolia.
Jos haluat hyvän pitkän suhteen, pitäisi suhtessa toimia sekä seksi, ajankäyttö (=paljonko ollaan yhdessä) että ajatukset tulevasta perheestä ja lapsista. Ja se että ihan avoimesti deittailet kahta samaan aikaan, ei ehkä kerro kovin hyvää näistä naisista (eikä kyllä valitettavasti sinustakaan...).
Löydät kyllä vielä sellaisenkin jonka kanssa ainakin melkein kaikki tuntuu natsaavan. SIlloinkaan ei ole onnistuminen taattu, mutta ainakin se on paljon todennäköisempää. Etkä silloin halua montaa naista varalle valittavaksi vaan se yksi riittää...
Ilan muuta valitsisin näistä vaihtoehdoista neiti A:n. JO pelkästään taivaallinen seksi tekee arjen vähemmän harmaaksi ja tappavan tylsäksi. JOs neiti B on jo alussa passiivisempi ei se ainakaan siitä aktivoidu. Ajan kanssa seksi vähenee ja arkipäiväistyy kaikilla pareilla väistämättä.
Eikä pariskunnan tarvitse viettää kaikkea vapaa-aikaansa yhdessä. Täytyy osata harrastaa ja viettää aikaa myös kavereiden ja ystävien kanssa, muuten parisuhde kuristaa hengiltä nopeasti. Myös lapsitoiveet viittaavat vahvasti A:n suuntaan.
"Myös lapsitoiveet viittaavat vahvasti A:n suuntaan."
Tosin seksi loppuu todennäköisesti lasten tultua maailmaan.
Ei varmasti lopu jos nainen pitää seksistä.
Seksi loppuu vain sellaisilta naisilta jotka harrastavat seksiä vain suhteen alussa hankkiakseen miehen itselleen ja sen jälkeen tehdäkseen lapset. Muilta naisilta seksi ei lopu vaikka lapsia tulisikin.
hetkeksi kiviriipaksi elämään. Lentele vaan uuteen kukkaan kun suhde alkaa tökkiä. Kyllä piparia maailmalla riittää. Itse olen 20 vuotta jo vaihtanut naisia ja kumma kyllä aina löytyy uusia. Aina kannattaa ottaa suhteesta parhaat päältä ja kun tympii rupeaa hetkeksi sinkuksi.
Kukin tietysti tavallaan. Omasta näkökulmastani katsoen sinä vain aina nuolet konvehdin suklaat mutta et koskaan uskalla puraista niin että näkisit mitä on täytteenä. Minusta oikea täyte on aina se paras, suklaa on aina samanlaista... Toki tietää mitä saa mutta yllätykset puuttuvat, myös ne hyvät.
Minä jättäisin noista neiti B:n. Pelkäisin että hän tekee lapsen jossain vaiheessa koska se nyt vain kuuluu tehdä. Helposti tuo ajatus siitä mitä menettää tässä lapsessa ja suhteessa voimistuu ja alkaa kaivata vapautta jos yhtään on sen luontoinen että kokee parisuhteen ja lapsen riesaksi. Riski pikkujoulupettämiseen ja eroon on suurempi.
Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jos seksi on keskinkertaista jo seurusteluaikana, niin ei se ainakaan parane vuosien myötä. Seksi on suhteen liima, suola ja sokeri. Ilman toimivaa seksiä sitähän voisi elää vaikka mummun kanssa.
Nykyisessä suhteessani seksi on mahtavaa ja sitä on riittävästi. Kaikki muu elämässä sujuu sen myötä kuin leikiten!
Ainahan nämä parisuhteet ovat omanlaisiaan mutta toki toisten kokemuksia voi soveltaa omien päätösten perusteeksi tai osviitaksi.
Meille mieheni kanssa on seksi ollut aina tärkeää ja silloin kun suurin piirtein kaikki muu on mennyt pieleen, on seksi kuitenkin toiminut. Joillekin tällainen tilanne on käsittämätön ja heille intohimon perustuva liitto on pinnallinen; me emme koe noin ja tämäkin jo kertoo ihmisten ja parisuhteiden erilaisuudesta.
Joka tapauksessa pitkä parisuhde vaatii paljon viisautta ja ihmissuhdetaitoja sekä halua kehittyä suhteen myötä. Tähän auttaa sujuva arki ja hyvät keskusteluvälit kumppanin kanssa. Kaikki eivät ole niin kuin me, että paljon on sovittu asioita "vällyjen alla". Moni haluaa oikeasti keskustella ja jakaa ajatuksiaan sekä tavoitteitaan puolisonsa kanssa.
Yhä edelleen mieheni on minulle se oikea ja selvästi muiden miesten yläpuolella. Olemme ensi sijaisesti mies ja nainen, emme kauheasti laske ja kyttää kotitöiden tasaamisia tai vatvo muita tyypillisiä arkiongelmia vaan mies tekee miehen työt ja minä hoidan keittiö yms. muut työt. Tämä tapahtuu meillä luontevasti ja taas kauhistuttaa niitä, joiden mielestä asiat pitää hoitaa 50 -50.
Meillä on lapsia, nyt jo aikuisia. Paljon on tapahtunut ja paremmin olisi monta kertaa voinut mennä mutta meillä kemiat pelaa ja intohimoa on riittänyt, joten se on ilmeisesti ollut avioliittomme koossa pitävä voima. Lapset ja heidän hyvinvointinsa on toki aina mennyt kaiken muun edelle, eli arvomaailmamme on tältä osin samanlainen.
Tässä muutamia ajatuksia ja kuvailuja vuosikymmeniä kestäneestä liitosta, joka jatkuu edelleen ja luutavasti meitä odottaa yhteinen mielenkiintoinen vanhuus.
valitse A.
Perustelu:
Seksuaalinen aktiivisuus kertoo ehkä ylipäätään aktiivisesta luonteesta, joka
ei ole koskaan huono asia. On hyvä, että nainen pärjää myös omillaan erityisesti
silloin kun hankitaan lapsia. Lapset tulevat todennäköisesti enemmän tai vähemmän
muiden intressien tilalle, ja on vain hyvä että pitkässä liitossa tai suhteessa molemmilla
on myös jotain omaa.
B kuullostaa minusta passiiviselta ja hieman epävarmalta sekä hieman ripustautuvalta.
Voi ehkä hivellä miehistä itsetuntoasi, mutta perhe-elämässä on disaster.
Perhe-elämä on sen verran rankkaa, että mieluummin valitsisin (itse) sen, joka
seisoo myös omilla jaloillaan. Siinä ei paljon aina ehdi keskustella, vaan pitää osata toimia.
Epävarmuus lapsen suhteen on myös huono asia (jos itse haluat lapsia), sillä turha haaskata aikaa
sellaisen kanssa joka ei niitä halua.
Ehdottomasti valitset naisen joka nauttii seksistä!
Minä tein väärän valinnan. Valitsin naisen jonka kanssa yhteiselo sujuu kuin rasvattu.
Kerta illassa riitti hänelle ja muistan vieläkin sen lauantai-illan kymmenen vuotta sitten kun hän ensimmäistä kertaa kysyi että eikö jo riittäisi, että mentäisiin tänä iltana vaan nukkumaan. Silloin olisi ollut vielä mahdollista tehdä valinta seksikkään naisen ja hänen välillä, ja hänen sanansa saivat alitajunnan varoittamaan, mutta ajattelin että asia muuttuu kun olemme yhdessä, jolloin arkeakin ja hänen keskustelutaitoaan ja rauhallista kotiäitiyttä arvostaa.
Arki tulikin sitten nopeasti vastaan. Vuodessa kerta illassa vaihtui kahteen kertaan viikossa. Seuraavana vuonna tahti muuttui kertaan kuukaudessa ja siitä hiljalleen niin että tahti oli viiden vuoden jälkeen kerran tai kaksi kahdessa kuukaudessa ja nyt kymmenen vuoden jälkeen halut ovat edelleen samat minulla, mutta seksiä meillä on enää neljä kertaa vuodessa, jos sitäkään.
Ehkä keskustelut olivat mukavia joskus vuosia sitten, mutta nyt ne puheenaiheet ja maneerit tietää ja tuntee läpikotaisin. Seksin pihtaaminen ei ole kuitenkaan ajanut minua katkeruuteen, vaan täydelliseen haluttomuuteen ja rakkaudettomuuteen häntä kohtaan.
Mutta mitä sen sijaan tällä seksikkäällä naisella on? Hänellä on kolme lasta, onnellinen avioliitto miehen kanssa joka rakastaa häntä. Hän on rauhoittunut siitä mitä hän oli kymmenen vuotta sitten ja nauttii perhe-elämästään ja rakastaa yhä edelleen seksiä niinkuin silloin.
Minun vaimoni taas on pukenut seksikkäitä vaatteita ylleen tasan kolme kertaa. Peppuseksiä olemme harrastaneet kaksi kertaa ja ne kaikki suhteemme ensimmäisenä vuotena. Muutoin seksi on pelkkää lähetyssaarnaajaa, ja suuhoitoja tai käsihoitoja on ihan turha enää kysellä. En edes muista milloin hän viimeksi teki aloitteen. Muistaakseni vuonna 2003.
Miksi olin niin tyhmä että valitsin naisen joka ei halua seksiä. Seksiä tihkuvat naiset rauhoittuvat elämässään vanhetessaan, mutta niin tekevät myös nuo pihtaavat ja perhe-elämää arvostavat naiset joille seksi on alkuun vain välttämätön paha miehen saamiseksi.
Valitse seksikäs nainen koska seksi pitää teidät yhdessä ja kertoo että olette parisuhteessa. Sinulla on jo sisaruksia tai kämppiksiä mutta et sinä niiden kanssa halua seurustella!
Ei se alun aktiivisuus aina kuitenkaan kaikkea kerro. Minusta nimenomaan moni nuorena hyvinkin aktiivinen nainen saattaa myöhemmin olla liiankin itsekäs ja omaan nautintoon tuijottava. Jos on aina ajatellut että itsellä pitää juuri nyt tehdä ihan kauheasti mieli että sille toisellekin voi antaa (ja aina jotain uutta ja erikoista), niin jää usein se seksi aika vähälle kun lapset, ura ja yleinen stressi painavat päälle ja se mieskin on se sama kuin viimeiset 10 vuotta.
Itsellä taas on vaimo joka on aina suhtautunut seksiin aika "käytännöllisesti". Siis että se on yksi tarve muiden joukossa ja vain mukava lisä muutenkin hyvään suhteeseen. Eikä ole ollut koskaan mikään "yön kuningatar". Ei siis ollut alussakaan mitään valtavaa himoa, vain mukavia rentoja hetkiä 3-4 kertaa viikossa. Nyt on sitten kahdenkymmenen vuoden ja kahden lapsen jälkeen edelleen seksiä 2-3 kertaa viikossa. Ei mitään valtavia erikoisuuksia mutta molempien toiveiden mukaan mennään ja molemmat tykkäävät. Vaimo myös ymmärtää että seksielämää pitää pitää aktiivisesti yllä nimenomaan silloin kun on elämässä muuten kiireistä ja väsynyttä.
Neiti A.sta tulisi ilmiselvästi kanssasi aikaa myöten valtava läski, koska hän alkaa viettämään aikaansa aina enempi ja enempi jääkaapilla yhteisten vapaa-ajan "itresseidenne" puuttuessa ja loppuessa kokonaan..
Neiti B.stä tulisi taas kanssasi aikaa myöten alkoholisti, koska keskutelutaitoisena ja siihen kykenevänä huomaa pian kanssasi puhuvansa pelkälle tyhjäpäälle ja masentuu siitä ja huomaa pullostakin olevan enempi seuraa kuin sinusta..
Hmm. vaikea on valintasi,mutta turhaan murehdit! Realistinahan ymmärrät, että kohta on se maaginen 6 kuukautta seurustelua täynnä, joten naisesi alkavat osoittamaan oikeat luontonsa ja pistävät sinut pihalle.
Nai nyt siis kumpaakin kuin viimeistä päivää, kohta on taas tumputtamisen vuoro.
seurustelet kahden kanssa yhtä aikaa? Olet molempien kanssa seksisuhteessa, etkä tiedä kumman valitsisit?
Huh, sanon minä.Parisuhde ei ole mikään valintamyymälä, vaan ihan kahden kauppa. Myös miehen käytös vaikuttaa siihen, millainen naisesta myöhemmin tulee, siksi sitä sanotaankin parisuhteeksi.
Ota pari kolme naista lisää "deittailiseuraksesi" ja päätä vasta sitten alatko "seurustella" vakavasti.
Vakavasti puhuen jatka vaan deittailua, älä peusta perhettä. Ruoho on kuitenki aina vihreämpää aidan toisella puolen. Saatat myöhemmin tavata unelmiesi naisen. Päätä vasta sitten, ehkä joskus viisikymppisenä, kun itse tiedät ketä rakastat ja kenet haluat.
Avioliitolle ei voi antaa takuuta ja valitset kumman vaan, niin muutaman vuoden kuluttua alat haikailla sen toisen perään, kun arki on alkanut, eikä kumpikaan enää jaksa miellyttää toista, vaan on oma itsensä.
Kirjoitat kuin pitäisi tyytyä siihen, mitä nyt on sattunut eteen tulemaan. Ei ole kyllä avaimet onneen siinä.
Jos valinnan varaa on, totta himputissa pitää valita se paras vaihtoehto. AK:n vaihtoehdoista nyt kumpikaan ei vaan ollut kovinkaan hyvä joten kannattaisi lempata molemmat tai ottaa mieluummin se enemmän seksiä haluava.
Miksei voisi seurustella monen kanssa yhtäaikaa jos se kaikille sopii? Eihän seurustelu ole mikään parisuhde, vaan katselua, oisko toisesta parisuhteeseen. Jos perustavaa laatua olevia vikoja ilmentyy eikä parannusta tule, niin päätetään seurustelu ja se on sitten onnistunut seurustelu.
duoda... tässä pari kommenttia onkin jo asiasta, mutta mielestäni ehdottomasti sallittua deittailla... etenkin jos ja kun kaikki tietävät missä mennään... kirjoittaja ei maininnut onko naisilla omat deittailusuhteensa, mutta olettaisin... ehkä.?
jos ajatellaan että ikää alkaa olla vaikka kolkyt, niin ei siinä enää aikaa ottaa yksi kerrallaan ja miettiä vuotta... paljon verkkoja veteen molemminpuolin ja katsooa onko perfect match...
Lähtökohdiltaan koko asetelma on varsin huono, ja se pahenee mitä pidemmälle päätöstäsi venytät. Mitä enemmän ihmisillä on valinnan varaa, sitä onnettomampia he ovat valinnat tehtyään. Koska olet tilanteessa, jossa valitset kahden naisen välillä, varsinaisella valinnallasi on erittäin vähän tekemistä tulevaisuuden onnellisuutesi suhteen. Valitsetpa kumman tahansa naisista, tulet ennemmin tai myöhemmin katumaan valintaasi ja todennäköisesti kuvittelet olevasi onnellisempi, jos vain olisit valinnut toisin. Kun meillä ihmisillä ei ole valinnan varaa tai ainakaan mahdollisuutta muuttaa mieltään jälkikäteen, sopiudumme päätöksistä johtuviin seurauksiin nopeammin ja helpommin. (Etsi youtubesta Dan Gilbert ja synthetic happiness, jos kiinnostaa lisää.)
Mietin, kuinka paljon naiset todella tietävät toisistaan. Tietävätkö he molemmat, että harrastat molempien naisten kanssa seksiä? Hyväksyvätkö he myös tämän ja etenkin miten he suhtautuvat siihen sinun tehtyä päätöksesi? Saatat kärsiä nykyisestä järjestelystäsi jossain vaiheessa myöhemmin, valitsitpa sitten kumman tahansa. Tästä syystä kehotankin tekemään päätöksen pian, mikäli suinkin haluat aidosti kummankaan naisen valita.
Jos seurustelee kahden henkilön kanssa, etenkin tilanteessa, jossa kaikki osapuolet tietävät järjestelystä, et voi saada luotettavaa kuvaa siitä, millaisia nämä henkilöt todella ovat parisuhteessa. Et voi tietää, onko neiti A seksin suhteen aktiivinen vain sen takia, että koettaa saada sinut omakseen, tai onko neiti B passiivinen ehkäpä sen takia, ettei uskalla antautua suhteeseen kunnolla jossa on myös kolmas osapuoli. Sitoutumisen myötä neiti A:sta saattaisi tulla passiivisempi ja neiti B:stä aktiivisempi. Ihmiset vain reagoivat eri tavalla ns. kilpailutilanteisiin.
Ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta. Tänään kyhnytettiin linja-autossa vierekkäin ja oli tosi kiire kämpille...koko viikko hoidettu käytännön arkiasioita ja nyt mahtavaa seksiä joka syttyi siitä arjen jakamisesta ja hellästä kyhnytyksestä vierekkäin. Vanhana parina olemme oppineet paljon uutta!! Käytiin just syksyllä kurssilla opettelemassa lisää.
Seksissäkin on tärkeintä oppia puhumaan siitä mitä haluaa ja mistä tykkää. Toinen ei ole ajatustenlukija.
Kun tunnen omat tarpeeni voin täyttää myös kumppanini tarpeet. Joten mitäs jos pohtisit rauhassa itse- mitä kaipaat että olet onnellinen?
Ei muuten hullumpi juttu käydä myös pariterapeutilla ( valitse hyvä!) vaikka pohtimassanäitä valmiiksi.