Olemme parikymppinen pari ja mieheni tekee yli 10 h päiviä töissä ja 2 vapaata viikossa ja minä opiskelen.
Haluaisin viettää hänen kanssa enemmän aikaa, koska arkisin hän on aina koko päivän poissa kotoa. Vapaapäivinä käymme joskus koiran kanssa yhdessä ulkona, ostoksilla yms.,mutta kaipaisin silti enemmän läheisyyttä. Mielestäni 6 h/päivässä tietokoneella riittää. Mies sanoo minulle että hän haluaa rentoutua tai että en ole hänen äitinsä tai isänsä, kun kerron asiasta. Vaadinko liikaa ja annanko hänen vain olla??
Haluaisin viettää hänen kanssa enemmän aikaa, koska arkisin hän on aina koko päivän poissa kotoa. Vapaapäivinä käymme joskus koiran kanssa yhdessä ulkona, ostoksilla yms.,mutta kaipaisin silti enemmän läheisyyttä. Mielestäni 6 h/päivässä tietokoneella riittää. Mies sanoo minulle että hän haluaa rentoutua tai että en ole hänen äitinsä tai isänsä, kun kerron asiasta. Vaadinko liikaa ja annanko hänen vain olla??
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihminen (joka mieskin on...) haluaa viettää aikaa sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa hänellä on mukavaa. Jos miehesi mielestä muut asiat, esim. tietokone, ovat paljon mielenkiintoisempia kuin sinä, on selvää että aikaa sinulle ei jää. Tämä on aika selvä asia.
Miksi sitten sinun kanssasi ei ole mukavaa? Vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi. Joko on niin että et ole miehesi mielestä ihmisenä niin kiinnostava (naisena toki varmaan...) että vapaa-ajan vietto kanssasi oli mukavaa. Tasi sitten hän on vain sellainen ihminen jolle muut harrastukset ovat aina kiinnostavampia kuin toiset ihmiset. Ulkopuolelta on hankala päätellä, kumpaa lajia miehesi on. Mutta aika lailla varmaa on että jos nyt noin nuorena ei toisen seura kiinnosta niin se tuskin kiinnostaa paljoa enempää myöhemminkään. Tämä voi kuullostaa aika tylyltä mutta oman kokemukseni mukaan ihmiset muuttuvat perusluonteeltaan aika vähän elämän kuluessa. Jotkut toki ns. aikuistuvat mutta se mitä se muuttaa ei ole ollenkaan varmaa.
Mieti siis tarkkaan, haluatko ihan oikeasti olla yhdessä ihmisen kanssa joka ei oikeasti viihdy sinun seurassasi niin paljon että tietokone ei olisi mukavampi seuralainen? Sellaisia miehiä nimittäin on paljonkin joilla kyllä on oma elämä, työ ja harrastuksia mutta jotka silti osaavat viettää aikaa puolisonsa kanssa.
Teidän pitää valita, kumpi tulee onnelliseksi. Jos annat hänen olla, sinä olet onneton, hän onnellinen. Jos viet hänet mukanasi omiin rientoihisi, sinä olet onnellinen, hän onneton.
Tosin jos olette empaattisia, huomaatte puolison onnettomuuden ja tulette itsekin onnettomiksi.
Mutta jos eroatte, ikävöitte toisianne ja olette onnettomia.
Hei, jos alat vaatia, viet tosi huonolle tolalle suhteenne. Vaatimalla et saa muuta aikaiseksi, että mies alkaa pakoilla sinua ja kokea sinut häiritseväksi.
Yli 10 tuntia töitä päivässä säännöllisesti voi todellakin viedä mehut. Toiset ihmiset tarvitsevat "rauhassa ja itsekseenolo aikaa" enemmän kuin toiset.
Et voi mennä miehellesi sanelemaan ja kontrolloimaan kuin pikkupoikaa, että niin ja niin paljon riittää tietokoneella oloa. Aiheutat hänelle tuolla määräilyllä inhon tunteen itseäsi kohtaan.
Läheisyyden kokemista ei voi laskea kellolla. Ihminen voi kokea läheisyyttä toiseen, vaikka oltaisiin eri paikkakunnilla. Kokeakseen läheisyyttä siihen tarvitaan kaksi. On itse pystyttävä tuntemaan läheisyyttä, ei riitä, että toinen sitä antaa, vastaanottajankin piuhat pitää olla kunnossa.
Jos piuhoissa on vikaa, niin silloin herkästi aletaan roikkumaan ja riippumaan kuin selkäreppu toisen selässä. Eikä sekään riitä.
Onkohan tällä läheisyydenkaipuulla joku muu merkitys?
Mikä saa sinulle aikaan turvattomuuden tunteen? Onko sinulla tarpeeksi ystäviä itselläsi ja muuta harrastamista?
Miehesi ei voi antaa sinulle kaikkea tässä elämässä, sitä loputonta läheisyyttäkään. Jossain mielessä me ihmiset jäämme aina jonkinverran yksinäisiksi.
Onko kyse jostain isommasta, joka hakee vastaustaan, esim. elämän tarkoitus, tarpeelliseksi tunteminen, jokin vakaumus tai merkitys puuttuu?
Mietipä...
Olet kyllä ihan oikeassa siinä että toista ei voi kontrolloida tai antaa mitään aikamääriä tietokoneella olemisesta. Mutta on kyllä ihan selvää että parisuhteessa on oikeus vaatia tietty määrä läsnäoloa ja huomiota. Ei ole mikään varsinainen parisuhde, jos kaksi ihmistä vain asustaa samassa kämpässä ja harrastaa joskus seksiä keskenään.
Miehen on toki ihan ok rentoutua itsekseen ja saada omaa aikaa. Mutta miehen pitää myös tajuta että myös yhteistä aikaa on oltava jos haluaa suhteen toimivan. Ei huomion ja yhteisen ajan kaipuu ole vain joku "sijaistoiminto" joka kertoisi muista täyttymättömistä tarpeista tai ystävien puutteesta. Se on vain ihan ihmisen perustarve.
Itse miettisin, minkälainen on sellaisen miehen tunnemaailma, joka ei kaipaa juurikaan henkistä tai fyysistä läheisyyttä (muuta kuin seksiä), ei yhteistä tekemistä puolison kanssa tai keskusteluja. Kymmenen tuntia toissä ja siihen 6 tuntia tietokonetta päälle on jo jotain ihan muuta kuin vain uran ja oman ajan kaipuuta. Se on pakoa jostain muusta. Ja minusta se on pakoa parisuhteesta.