No niin, tytöt, sanokaapas kannattaako tällaisen kolmekymppisen sinkkumiehen laittaa profiili tuonne deittipalstalle, vai onko pelkkää ajanhukkaa:
Perusasiat: lapseton, kokopäivätöissä, koulutettu (FT), savuton
Ulkonäkö: normaalivartaloinen, 173 cm, ei mikään erityisen komea naama muttei erityisen rumakaan, lyhyet hiukset, ei silmälaseja, lävistyksiä, tatuointeja tms. Pukeutumistyyli arkisin tyypillisesti farkut ja t-paita/neule, nahkakengät, nahkatakki.
Luonne: INFJ. Pohjimmiltaan introvertti, vaikka muutamat naiset ovat väittäneet sosiaaliseksi, kaikkien kanssa toimeen tulevaksi. Reilu, hyväsydäminen, hauskakin näköjään aina välillä :) Kohteliaisuudesta saa aina välillä kuulla positiivista palautetta myös. Kuitenkin hyvin omapäinen, pidän kiinni periaatteistani.
Harrastukset: Peruskuntoa ylläpitävää/kohottavaa liikuntaa jonkin verran (lue: lenkkikenkiä ja leuanvetotankoa tulee käytettyä), omatoimista matkailua (lähinnä kaupunkilomia), luen jonkin verran.
Sanokaapas siis, vastaisitteko tällaiselle miehelle, ja lähtisittekö esim. kahville paremmin tutustumaan?
Perusasiat: lapseton, kokopäivätöissä, koulutettu (FT), savuton
Ulkonäkö: normaalivartaloinen, 173 cm, ei mikään erityisen komea naama muttei erityisen rumakaan, lyhyet hiukset, ei silmälaseja, lävistyksiä, tatuointeja tms. Pukeutumistyyli arkisin tyypillisesti farkut ja t-paita/neule, nahkakengät, nahkatakki.
Luonne: INFJ. Pohjimmiltaan introvertti, vaikka muutamat naiset ovat väittäneet sosiaaliseksi, kaikkien kanssa toimeen tulevaksi. Reilu, hyväsydäminen, hauskakin näköjään aina välillä :) Kohteliaisuudesta saa aina välillä kuulla positiivista palautetta myös. Kuitenkin hyvin omapäinen, pidän kiinni periaatteistani.
Harrastukset: Peruskuntoa ylläpitävää/kohottavaa liikuntaa jonkin verran (lue: lenkkikenkiä ja leuanvetotankoa tulee käytettyä), omatoimista matkailua (lähinnä kaupunkilomia), luen jonkin verran.
Sanokaapas siis, vastaisitteko tällaiselle miehelle, ja lähtisittekö esim. kahville paremmin tutustumaan?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Minä en suosittele kenellekään noita netti-deittejä, jaa että miksikö en? No siksi, koska se on menettänyt varsinaisen merkityksensä suomessa, porukka joka siellä huinii, etsii jotain mitä ei ole olemassakaan, seksiseran hakijoille se on oiva paikka, mutta jos olet tosimielellä liikkeellä, saatat tulla huijatuksi (varattuja paljon, sekä niitä jotka ovat vielä "exän" kanssa), homma on lähinnä "lihatiski"- ja nälkä kasvaa syödessä- meininkiä.
Jos sinulle käy hyvin, saatat löytää unelmiesi kumppanin, mutta todennäköisesti tulet turhautuneeksi, pettyneeksi, petetyksi, sekä alkaa ärsyttää koko vastakkainen sukupuoli, sen vuoksi kun mikään ei tunnu riittävän kellekään. Mutta, kaikesta huolimatta toivotan onnea, jos "uskallat" siirtyä sille polulle...
Miehenä sanon suoraan ettei mitään jakoa jos haluat asettaa mitään omia kriteerejä.
Kiitos vastauksista, "tytöt". Taidan jättää näiden perusteella väliin.
Taidan olla niitä harvoja suunnilleen ikäisiäsi miehiä täällä, jonka kokemukset ovat vielä 5 kk jälkeen positiivisella puolella. Takana on kaksi treffattua naista ja muutama sellainen tapaus, että on jäänyt harmittamaan, kun juttu on jäänyt kesken jonkin näennäisen pienen asian takia, josta jompikumpi ei ole voinut antaa periksi (esimerkiksi eläinrakas/allergikko). Kannattaa kokeilla, mutta älä odota liian nopeita tuloksia.
Panosta profiiliisi, ja etenkin tekstiin. Omani syntyi kahden viikon mietinnän ja viilaamisen tuloksena, mutta sen perusteella, mitä olen lukenut muiden avautumisia täältä, se kannatti. Mieti, millaista naista etsit, ja kirjoita toiveesi niin väljästi kuin mahdollista, mutta silti riittävän tiukasti. Olettaen, että tohtori etsii jonkin verran fiksua seuraa, niin toisaalta luota siihen, että nainen osaa lukea rivien välistä, ja toisaalta huolehdi siitä, että sieltäkin myös löytyy haluamasilainen sanoma. Mieti, mikä sinussa on parasta, mutta älä leuhki sillä, vaan esitä asia melko neutraalisti, ja jätä johtopäätökset naiselle. Mieti myös sellaisia helposti ilmeneviä puoliasi, jotka saatetaan nähdä huonoina, ja yritä esittää ne siten, että kuulostat hyvältä niille, jotka arvostavat kyseistä asiaa - älä salaile sellaista, mikä tulee joka tapauksessa ilmi ennemmin tai myöhemmin, vaan esitä se hyvässä valossa. Esimerkiksi se, että olet pohjimmiltasi introvertti, voisi olla tuollainen.
Oletuksesi on väärä.
"Panosta profiiliisi, ja etenkin tekstiin. Omani syntyi kahden viikon mietinnän ja viilaamisen tuloksena, mutta sen perusteella, mitä olen lukenut muiden avautumisia täältä, se kannatti. "
Esimerkiksi itsellä oli tuossa taannoin todella tarkkaan laadittu profiili. Kiitelty ja kumarreltu.
Kuitenkin kuten aloittajalla jos ne muut ominaisuudet eivät ole yhtä toivottuja sekä hyvä kuva mukana niin koko nettideittailu on täysin turhaa touhua.
Sinun käsityksesi on muotoutunut sen myötä koska olet kuvitellut että kun olet niin hyvä profiilin tehnyt että se tekee sen eron muihin miehiin. Voi tehdäkin, aluksi, kuten minullakin, mutta ajan myötä tulet huomaamaan että noita sopivia tapauksia joiden kanssa kysymys on eläimistä/allergioista ei ole siellä kovin paljoa ja loppu nettideittailusta on aikamoista tuskaa.
Eikä vähäisempänä se että täälläkin on ketju jossa nainen kirjoittaa kuinka pinnallisuus ei ole pinnallisuutta.
Nettideitissä sitä on ja paljon. Jos ei sovittu noihin pinnallisiin arvoihin niin en näe miehen mitään hyötyä pyöriä täällä.
Onhan minullakin tuon verran tutkintoja, lisäksi aika paljon saavutuksia omalta alalta, jokunen maailmanennätys ja olen Suomen oloissa aika varakas tai rikas.
Netin paras anti ainakin miehelle on se että toisinaan saa hyvät naurut.
Olen siis jonkinverran kirjoitellut, en deittipalstoilla. Nimenomaan neutraalisti, mitään kehumatta tai mitään erityisesti salaamatta. Toki en ole etenkään esitellyt tutkintojani tai pankkitilin saldoa, naamioitunut akateemiseksi duunariksi jolla menee ihan kohtuullisen hyvin.
Ihan kiva seurata kun kirjastonhoitajat tai lastentarhan opettajat toisaalta haluaisivat tutustua, toisaalta etsivät salattua vikaa. Olisi kai tämän lisäksi pitänyt hiihtää Grönlannin poikki, uida pohjoisnavalle ja kiivetä Himalajan huipuille. :-)
Nettinaiset ovat tosi hassuja.
Joskus kauan sitten kokeilin mikä on pelin henki, laitoin ilmoituksen että olen Nokian diplomi-insinööri, on rivitalonpätkä, Volvo ja kultainen noutajakin voitaisiin hankkia.
Yllätyksekseni naiset järjestäytyivät jonoon, olisi ollut valikoimaa 18-vuotiaasta lastenhoitajasta kemian insinööriin, aika varmasti DI.
En noita viitsinyt kiusata enempää vaikka kaikenlaista olisi ollut tarjolla jopa parin kilometrin etäisyydellä.
"Kuitenkin kuten aloittajalla jos ne muut ominaisuudet eivät ole yhtä toivottuja sekä hyvä kuva mukana niin koko nettideittailu on täysin turhaa touhua."
Olisiko vika asenteessa? Mielestäni nettideitti on hyvä paikka erottua sellaiselle miehelle, joka ei ole parhaimmillaan baarissa, missä pinnalliset asiat ratkaisevat paljon enemmän. Ja niin, profiilini on muuten kuvaton, mutta suurin osa pieleenmenoista on johtunut jostain muusta kuin ulkonäöstä.
"noita sopivia tapauksia joiden kanssa kysymys on eläimistä/allergioista ei ole siellä kovin paljoa"
En väittänytkään, että netti olisi pullollaan naisia kaikille. Mutta silloin tällöin sinne ilmestyy niitä todellisia helmiä, ja jos on silloin valmiina oman profiilinsa kanssa, voi onnistaa. Itse olen ollut liikkeellä sillä mielellä, että netissä ei välttämättä ole ketään sopivaa, mutta sitten kun sellainen ilmaantuu, niin profiilini osuu ja uppoaa.
"Eikä vähäisempänä se että täälläkin on ketju jossa nainen kirjoittaa kuinka pinnallisuus ei ole pinnallisuutta. Nettideitissä sitä on ja paljon. Jos ei sovittu noihin pinnallisiin arvoihin niin en näe miehen mitään hyötyä pyöriä täällä."
Kyseisen ketjun aloittaja sanoi, että hän tietää nopeasti ulkonäön perusteella, onko miehellä mahdollisuuksia hänen suhteensa. Pinnallista, ehkä, mutta mikä minä olen arvostelemaan? Tehköön kukin miten parhaaksi näkee, mutta kyllä minä näen nettideitin edelleen hyvinkin vaivan arvoisena.
"Olisiko vika asenteessa? Mielestäni nettideitti on hyvä paikka erottua sellaiselle miehelle, joka ei ole parhaimmillaan baarissa, missä pinnalliset asiat ratkaisevat paljon enemmän. Ja niin, profiilini on muuten kuvaton, mutta suurin osa pieleenmenoista on johtunut jostain muusta kuin ulkonäöstä."
Pinnalliset asiat ratkaisevat aivan yhtä paljon netissä.
Noin ehkä olet selittänyt itsellesi että johtuu muusta kuin ulkonäöstä.
Vikaa voit asenteesta etsiä ihan vapaasti, mutta se on täyttä kuvitelmaa.
Voisitko kertoa miten asenne vaikuttaa kuvaan? Näkeekö nainen siitä että "tolla miehellä on selkeästi huono asenne kun se hymyileekin vielä!"
"En väittänytkään, että netti olisi pullollaan naisia kaikille. Mutta silloin tällöin sinne ilmestyy niitä todellisia helmiä, ja jos on silloin valmiina oman profiilinsa kanssa, voi onnistaa. Itse olen ollut liikkeellä sillä mielellä, että netissä ei välttämättä ole ketään sopivaa, mutta sitten kun sellainen ilmaantuu, niin profiilini osuu ja uppoaa."
Jos jaksat notkua odotellen siellä niin ole hyvä.
"Kyseisen ketjun aloittaja sanoi, että hän tietää nopeasti ulkonäön perusteella, onko miehellä mahdollisuuksia hänen suhteensa. Pinnallista, ehkä, mutta mikä minä olen arvostelemaan? Tehköön kukin miten parhaaksi näkee, mutta kyllä minä näen nettideitin edelleen hyvinkin vaivan arvoisena. "
Minulle on aivan muuten sama, mutta näitä naisia netissä on hyvin paljon. Eikä ulkonäkö ole ainut kriteeri.
Jos nainen väittää että antoi sinulle hylkäyksen jonkun asian perusteella niin voin taata että takana voi olla ihan muut asiat, yleensä mielenkiintoisemmat pinnalliset ominaisuudet jollakin toisella tarjokkaalla.
"Voisitko kertoa miten asenne vaikuttaa kuvaan?"
Ei vaikutakaan, mutta asenne kyllä näkyy tekstissä rivien välissä. Vaikka kuinka oikolukisit kuvaustasi ja viestejäsi, niin asenteesi vaikuttaa siihen, mitä näet ja mitä jää huomaamatta. Sitä en sitten tiedä, kuinka moni nainen lukee profiiliani ja viestejäni niin, että huomaisit asennevivahteet, mutta kun en itse voi olla huomaamatta niitä, niin oletan, että joku muukin samanhenkinen huomaa ne.
"Jos jaksat notkua odotellen siellä niin ole hyvä."
Ainakin se on helpompaa ja halvempaa kuin baarissa notkuminen, joka olisi minusta vielä enemmän neulan etsimistä heinäsuovasta kuin nettideitti. Ja tämähän ei tarkoita, ettenkö etsisi vielä muualtakin.
"Jos nainen väittää että antoi sinulle hylkäyksen jonkun asian perusteella niin voin taata että takana voi olla ihan muut asiat, yleensä mielenkiintoisemmat pinnalliset ominaisuudet jollakin toisella tarjokkaalla."
Niin, juuri tuota tarkoitin sillä asenteella. Mitä jos minä nyt vaan satun uskomaan, että kaikki naiset eivät ole tuollaisia, ja jaksan nähdä vaivaa löytääkseni sen yhden oikean. Ja toisaalta, ymmärrän senkin, että parisuhde vaatii pinnallistakin kiintymistä, ja joskus joutuu valitsemaan. Niinhän minäkin teen. Joskus onni suosii, joskus taas ei, mutta se on elämää, ja yrittämättä ei ainakaan saa mitään.
"Ei vaikutakaan, mutta asenne kyllä näkyy tekstissä rivien välissä. Vaikka kuinka oikolukisit kuvaustasi ja viestejäsi, niin asenteesi vaikuttaa siihen, mitä näet ja mitä jää huomaamatta. Sitä en sitten tiedä, kuinka moni nainen lukee profiiliani ja viestejäni niin, että huomaisit asennevivahteet, mutta kun en itse voi olla huomaamatta niitä, niin oletan, että joku muukin samanhenkinen huomaa ne."
Mikä ihmeen asenne?
Aivan uskomatonta miten joku kirjoittaa tuollaista.
Totta kai negatiivisuus näkyy jos sitä on näkyäkseen, mutta loppu ajatuksista että tekstin rivien välistä voi "Lukea jotain" on anteeksi nyt vain, vainoharhaisuutta.
"Niin, juuri tuota tarkoitin sillä asenteella. "
Siis täh?
Sinulla on paljon oppimista naisista ja myös nettideitistä näköjään jos uskot kaiken mitä sinulle kerrotaan ja väität sitä "asennekysymykseksi".
"Mitä jos minä nyt vaan satun uskomaan, että kaikki naiset eivät ole tuollaisia, ja jaksan nähdä vaivaa löytääkseni sen yhden oikean. "
Usko pois vaikka jeesukseen. Ei se minulta ole pois.
". Joskus onni suosii, joskus taas ei, mutta se on elämää, ja yrittämättä ei ainakaan saa mitään. "
Lottoamatta jää paljon rahaa käteen. Nettideitissä voi kuluttaa turhaan aikaa.
Ehkä olet sen verran epätoivoinen jo...
Otetaanpa esimerkki tuosta rivien välistä lukemisesta...
Oletetaan, että lähestyt naista baarissa, vähän päissään, ties kuinka monetta kertaa saman illan aikana. Siihen asti tuo nainen on jaksanut olla kohtelias ja sanonut vaikkapa näin: "En kaipaa seuraa, voisitko ystävällisesti mennä pois, kiitos..." Lopulta pinna palaa, ja hän huutakin "Häivy!" Naisen kaverit ymmärtävät käytöksen, kun ovat seuranneet yrityksiäsi koko pitkän illan, mutta se viimeisimpänä baariin sisääntullut, joka ei vielä ehtinyt saada takkia yltään, saa tuosta naisesta ensivaikutelmakseen tuon huudon. "En kaipaa..." ja "Häivy!" kyllä tarkoittavat samaa, mutta silti ne on helppo tulkita väärin merkkeinä sanojan asenteesta.
Ihan samoin on monta tapaa sanoa yksi ja sama asiaa profiilissa, ja valitsemasi sanankäänteet on helppo tulkita johtuvaksi jostakin, mitä aiemmin on tapahtunut. No joo, oikeastaan tuo esimerkkini oli nyt käänteinen tilanne, mutta idea tuli varmaan selväksi. Eli ei pelkästään se, mitä sanot, vaan myös se, miten sen sanot, vaikuttaa, ja eikös juuri se ole sitä rivien välissä olevaa asiaa.
Asenne taas vaikuttaa siihen, kuinka hyvin huomaat tuollaiset asiat omassa tekstissäsi. Eikö esimerkiksi taisteluun marssiva sotajoukko huomaa ansan paljon todennäköisemmin varovasti edetessään kuin ylpeänä ja ylimielisenä eteenpäin ryskätessään?
Sinun ongelmasi on se että kuvittelet että sinulla on oikea asenne ja esimerkiksi minulla on pakko olla huono asenne profiilissakin kun tässä puhun asiasta tällaiseen sävyyn.
Olisi vähän sama kuin tuo armeija lähtisi lomille ja olisi sielläkin yhtä varovainen odotellen sitä väijytystä siviilissäkin.
Usko pois että kun olin nettideitissä niin asenteeni oli kunnossa.
Rivien välistä ei voi lukea kovinkaan kummoisia vaikka sellaisia kuvittelet ehkä päässäsi. Tosielämässä tilanne on toinen koska siihen vaikuttaa ympäristötekijät. Teksti on tekstiä.
No mietipä, häviätkö sä oikeasti siinä mitään, jos laitat ilmoituksen deittipalstalle?
Mä oon käynyt 17 sokkotreffillä ja edelleen sinkkuna, mutta silti kokemukset plussan puolella,
monenlaiseen on tullut tutustuttua ja melkein kaikki sokkotreffit vähintään ok tai sitten jopa
ihan kivoja.
yrittää. Itse olen 32v 189cm komeaksi kehuttu sinkkumies. Olen huomannut, että naiset eivät kiinnostu profiilista sitten millään. Olen tupakoimaton ja alkoholia käytän kohtuudella. Luonteestani ei mitään järkyttävää perusvikaa, kuten väkivaltaisuus löydy. Moni nainen lopettaa kirjoittelun sen jälkeen, kun kerron mitä teen työkseni. Eli naiset joilla itsellään on vähintään ammattikorkeakoulutus eivät duunarimiehistä perusta. Talouteni on kuitenkin kunnossa ja teen töitä täysipäiväisesti. Moni nainen miehen ammatin kuullessaan vetää johtopäätöksen, että siinäpä onkin persaukinen kaveri kyseessä.
Sulla ainakin on tuota koulutusta hommattuna.
Onhan tuo hassua.
Yleensä miehellä kai pitäisi olla kasa julkaisuja nobel-tason porukan kanssa, nykyisinhän noitakaan ei ole helppo saada yksin. Tuskin tuokaan auttaisi.
Kun olen mies ja kun miehiä tulee eteen, arvostan erittäin paljon aivan vanhan ajan duunareita. Ei tietenkään seksiseuraksi mutta voisivat hitsata mulle pari juttua mistä maksan käyvän palkan.
Mielestäni ihan ok ja ennen kaikkea asiallinen. Saattaisin itsekin ottaa yhteyttä jos olisin vasta 30 . Mutta kun olen jo vanhempaa kamaa niin noin nuorista en etsi kuin satunnaista seksiseuraa.
Älä välitä niistä jotka katkeruuttaan purkaen yrittävät masentaa sinut pois markkinoilta itsensä kanssa kilpailemasta... Kumppanin löytymisen hankaluus ei ole siinä että naiset tai miehet olisivat KAIKKI sellaisia tai tällaisia (jokainenhan on yksilö), vaan siinä että osuuko juuri ne toisilleen sopivat yksilöt samaan deittipalveluun samana aikana. Se on sitä kuuluisaa neulan etsimistä heinäsuovassa. Mutta eihän se mitään maksa muuta kuin vaivan niitä ilmoja ylläpitää.
Liikaa ei vain kannata odottaa, eikä välttämättä rampata päivittäin kyttäämässä onko vastattu. Tai varsinkaan alkaa sillä itseään rassaamaan että ääk joku nainen katsoi profiiliani muttei laittanut viestiä missä vika byääh. Mistä sitä voi muiden ihmisten ajatuksia tietää ja ehkä parempi kun ei tiedä.
Vai katkeruutta ja muita kilpailijoita. Aika kulunutta tarinaa.
En ole yllättynyt että tuollainen tulee joltain muulta kuin 30 naiselta. Odotellaan nyt niitä nuorempia ja aloittajan ikäisiä naisia urakalla miten kiinnostuneita he hänestä ovat.
"Se on sitä kuuluisaa neulan etsimistä heinäsuovassa. Mutta eihän se mitään maksa muuta kuin vaivan niitä ilmoja ylläpitää. "
Aivan. Mutta tuo vaiva voi olla liikaa silti suhteesa hyötyyn. Muistuttaisin myös että samaan aikaan kun sinä naisena lepäät laakereillasi ja odotat tuloksia sekä yhteydenottoja niin mies joutuu pommittamaan naisia viesteillä. Siinä kuluu sitä aikaa ja tuottaa vaivaa.
"Liikaa ei vain kannata odottaa, eikä välttämättä rampata päivittäin kyttäämässä onko vastattu. "
Väärin. Jos lähtee nettideittiin niin ei kannata miehenä odottaa yhtään mitään.
Kuinka moni muuten oikeasti on kiinnostunut etsimään neulaa heinäsuovasta? Käsi ylös.
"Kumppanin löytymisen hankaluus ei ole siinä että naiset tai miehet olisivat KAIKKI sellaisia tai tällaisia (jokainenhan on yksilö), vaan siinä että osuuko juuri ne toisilleen sopivat yksilöt samaan deittipalveluun samana aikana."
Tuo on se surkein selitys minkä aina kuulee. "kaikki ovat yksilöitä".
Tässäkin ketjussa kyllä on kerrottu että mistä SUURIN OSA noista yksilöistä on kiinnostunut ja mistä ei.
Nuo tilastofaktat vain painavat vaikka kuinka ihmiset jauhavat että "kun vain se yksi löytyy".
"Väärin. Jos lähtee nettideittiin niin ei kannata miehenä odottaa yhtään mitään."
Aika moni suomalainen lottoaa. Moniko oikeasti odottaa voittavansa?
"Tuo on se surkein selitys minkä aina kuulee. "kaikki ovat yksilöitä".
Tässäkin ketjussa kyllä on kerrottu että mistä SUURIN OSA noista yksilöistä on kiinnostunut ja mistä ei.
Nuo tilastofaktat vain painavat vaikka kuinka ihmiset jauhavat että "kun vain se yksi löytyy". "
Vale, emävale, tilasto....
Tässä on mielestäni sama ongelma kuin MA-teoriassa. Tilasto toimii kyllä makrotasolla, mutta jos yksilö alkaa soveltaa sitä omaan elämäänsä, ollaan aika lähellä kehäpäätelmää. Kyynisyydellä ei voita mitään, ja eiköhän uskon loppuminen ihmisten yksilöllisyteen ole juurikin kyynisyyttä. Tämä toimii myös niin päin, että jos nainen olettaa kaikki miehet samaan muottiin, niin eipä ole siinä naisessa juuri tavoiteltavaa.
"Aika moni suomalainen lottoaa. Moniko oikeasti odottaa voittavansa?"
En tiedä. Onko siinä järkeä ja paljonko olet kuluttanut rahaasi vuosien varrella lottoon verrattuna voittoihin?
"Tässä on mielestäni sama ongelma kuin MA-teoriassa. Tilasto toimii kyllä makrotasolla, mutta jos yksilö alkaa soveltaa sitä omaan elämäänsä, ollaan aika lähellä kehäpäätelmää. Kyynisyydellä ei voita mitään, ja eiköhän uskon loppuminen ihmisten yksilöllisyteen ole juurikin kyynisyyttä. Tämä toimii myös niin päin, että jos nainen olettaa kaikki miehet samaan muottiin, niin eipä ole siinä naisessa juuri tavoiteltavaa. "
Mikä on tuo MA-teoria?
Kyynisyydellä ei voita mitään paitsi aikaa itselleen kun tajuaa miten nettideitti toimii.
Jos et ymmärrä tilastotiedettä ja todennäköisyyksiä niin todennäköisesti käytät 100 euroa joka viikko lottoon?
Jollekulle joka aloittelee tai miettii nettideittiä kuten aloittaja on hyvä vetää vähän faktoja pöytään. Esimerkiksi vaikkapa sitä että mitkä ne mahikset on.
Ensimmäisenä kannattaa tsekata vaikkapa ne suhdeluvut miesten ja naisten osalta omasta ja haetuista ikäluokista. Voi olla karua luettavaa. Tämän jälkeen voi tehdä hakuja siitä kuinka monta edes minimikriteerit täyttävää nettideitistä löytyy ja voi alkaa laskemaan kuinka monta viestiä kukin noista naisista saa.
Olet näitä tapauksia joilla on vahva yksilö ja kohtalousko. Eipä siinä mitään. Älä nyt vain yritä myydä lottoa hyvänä sijoituskohteena kenenkään rahoille kuitenkaan vaikka itse tykkäät oranssien pallojen vyörymisestä ja tipahtelusta.
Tuolla nyt todellakin vain on naisia jotka etsivät seksiseuransa taksipysäkeiltä. Nämä ovat parhaimpia.
Muissa on haluttaviakin, toki erittäin vähän. Eivät kiinnostu vaikka tarjoaisi miljoona euroa, toki sopimukseen olisi kuulunut että pyöräyttävät pari lasta. Olisi vähän voinut sattua mutta erittäin lyhyen ajan.
"Jos et ymmärrä tilastotiedettä ja todennäköisyyksiä niin todennäköisesti käytät 100 euroa joka viikko lottoon?"
"Älä nyt vain yritä myydä lottoa hyvänä sijoituskohteena kenenkään rahoille kuitenkaan vaikka itse tykkäät oranssien pallojen vyörymisestä ja tipahtelusta."
Heitin loton esimerkiksi siksi, että uskon, että jos aika rinnastetaan rahaan, niin nettideitissä on paljon suurempi voittotodennäköisyys kun lotossa. En toki pysty mitenkään perustelemaan tätä, en edes yritä.
"Jollekulle joka aloittelee tai miettii nettideittiä kuten aloittaja on hyvä vetää vähän faktoja pöytään."
Eli on parempi niin, että se, joka on turhautunut nettideittiin, tallaa koko ajatuksen maan rakoon, kuin niin, että toinen, joka ei ole vielä kyynistynyt, kertoo omana kokemuksenaan, että homma voi myös toimia?
"Ensimmäisenä kannattaa tsekata vaikkapa ne suhdeluvut miesten ja naisten osalta omasta ja haetuista ikäluokista. Voi olla karua luettavaa. Tämän jälkeen voi tehdä hakuja siitä kuinka monta edes minimikriteerit täyttävää nettideitistä löytyy ja voi alkaa laskemaan kuinka monta viestiä kukin noista naisista saa."
Kyynistä, mutta ei todista mitään. Suhdeluvut ja niistä seuraavat tilastolliset todennäköisyydet ovat faktoja, mutta kun ihmiset ovat edelleen yksilöitä, niin nuo numerot menettävät merkityksensä. Tai no, eivät täysin, mutta luulisin päädyttävän johonkin todellisen maailman tasolle, jolloin homma voi taas hyvinkin olla kokeilun arvoista.
"Olet näitä tapauksia joilla on vahva yksilö ja kohtalousko."
Vahvan yksilöuskon otan kohteliaisuutena, hienoa, että se ei ole jäänyt huomaamatta. Sitä en ymmärrä, miten kohtalo tai usko siihen liittyy tähään.
Enpä ole uusista teorioista tai niiden lyhenteistä kovin paljoa kuullut, tilastotieteestä tiedän kohtuulisesti.
Mitä nyt itse olen nähnyt, ei tosin deittipalstoilla, on tullut vastaan yksi kolmen sigman päässä keskiarvosta ollut nainen, toinen joka oli kahden sigman päässä. Olisinkohan itse neljän vai viiden sigman päässä. Ehkä kuuden.
Valitettavasti nettinaisilta ei tarvitse odottaa enempää kuin lämmintä kolloo (vanha savolaisvitsi)
MA- eli markkina-arvoteoria oli viittaus Sinkut-palstan juttuihin. Ette menetä mitään, jos ette tiedä, mutta sieltä voi lukea, jos kiinnostaa.
Taitaapi vaan olla ainakin sata lyhennettä mitkä minun pitäisi osata, ehkä 300 tai 500.
Mikähän mahtaisi olla miehen markkina-arvo tuolla jos on miljonääri, tehnyt tiedettä, pystyy hyppäämään keskikorkeiden rakennusten yli ja niin edespäin. Verrattuna vaikka kirjastonhoitajaan tai lastentarhanopettajaan.
Ei niin että naisia paheksuisin, itselläni on lehmän hermot. On tuo vaan joskus ihan hullua, naiset paheksuvat vaikka en olisi edes pöksyihin pyrkimässä mitä erittäin usen en olekaan.
Minä naisena en ole levännyt laakereillani, vaan olen sekä laittanut ilmoituksia että myöskin vastaillut miesten ilmoituksiin. Yhtään sen helpommassa ei ole se kumppanin löytäminen minulle ja jos se joskus löytyy niin jumprahuiti olen kyllä tapellut sen eteen niin helvetisti että en kyllä todellakaan katso jotenkin "levänneeni"...
Nimittäin kun vähän pohdit tuota ikääni (40 ) niin ei meille vanhoille ämmille miehiä mitenkään itsestäänselvästi taivaasta tipahtele. Minkä takia tällä palstalla aina kuvitellaan että kaikki seuraa hakevat ovat parikymppisiä? Mitä vanhempien naisten pitäisi tehdä, mennä hirteen vai?
Aika moni nainen taitaa pitää jotenkin omituisena jos mies heti ensimmäiseksi iskee pöytään lapsentekohalut. Nainen haluaa että mies kiinnostaa ensin naisesta ja joskus myöhemmin yhteisistä lapsista. Eikä niin että nainen otetaan vaan synnytyskoneeksi.
"Kyynistä, mutta ei todista mitään. Suhdeluvut ja niistä seuraavat tilastolliset todennäköisyydet ovat faktoja, mutta kun ihmiset ovat edelleen yksilöitä, niin nuo numerot menettävät merkityksensä. Tai no, eivät täysin, mutta luulisin päädyttävän johonkin todellisen maailman tasolle, jolloin homma voi taas hyvinkin olla kokeilun arvoista."
Todistaahan se. Se mikä ei todista mitään on sinun uskon ja tunneasiasi.
Kuinka monta suhdetta olet löytänyt netistä ja kuinka pitkään olet ollut siellä?
"Vahvan yksilöuskon otan kohteliaisuutena, hienoa, että se ei ole jäänyt huomaamatta. Sitä en ymmärrä, miten kohtalo tai usko siihen liittyy tähään. "
Se liittyy siten että kun kerron tilastoasiaa netistä sekä miten homma oikeasti keskimäärin toimiin niin sinun mielestä se ei vain ole niin oman henkilökohtaisen uskosi myötä jossa jokainen on yksilö sekä kun kohtalo sattuu kohdalle niin löytyy se yks Betlehemin tähti.
"Eli on parempi niin, että se, joka on turhautunut nettideittiin, tallaa koko ajatuksen maan rakoon, kuin niin, että toinen, joka ei ole vielä kyynistynyt, kertoo omana kokemuksenaan, että homma voi myös toimia?"
Totta helvetissä.
Se on sitä aitoa kokemuksen ja tiedon jakamista eikä mikään turhan toivominen.
Kyllähän se voi toimia mutta todennäköisyys on kovin pieni.
Voi hyvinkin olla että vanhempien naisten tilanne on vähän sama kuin nuorempien miesten nettideitissä eli vaikeaa on vaikka olisi kovasti omaa yritystä.
Mielestäni kumminkin on rehellistä kertoa heti että tarkoitus on jotain pysyvämpää kuin hetken huvittelu. En kai minäkään tuollaista ehdottaisi naiselle joka ei kiinnosta muuten.
Yllättäen jopa ihan synnytyskoneiksi haluavia naisiakin näyttää olevan, tosin melko vähän.
Heh, vai INFJ. Itse olen se kuuluisa INTJ. Mutta en se, joka otti "vahingossa" tuon lihavan naisen itselleen. Meitä on täällä useampia huomaan. Naiset todennäköisesti eivät tuosta lyhenteestä ymmärrä mitään. Ja eivät viitsi selvittää sitä, vaan leimaavat sinut todennäköisesti ylimieliseksi. Heitähän pitää aina miellyttää. Ja jos sanoo päin naamaa että nainen on tosi tyhmä, niin saat todennäköisesti kukkaruukun tai lentäviä lautasia niskaasi. Hyvä kirjainyhdistelmä tuo INFJ on, ja harvinainen.
Mutta ei tietysti vedä vertoja INTJ:lle, kun puhutaan tieteentekemisestä, joka on "The scientist". Itselläni ei silti ole tohtorin hattua, vaan kohta pelkästään pari ylempää korkeakoulututkintoa. Pidän enemmän monipuolisuudesta kuin yhteen asiaan keskittymisestä. Vaan oikeastaan asia oli se, että järkevät aiheet tohtorinväitöstyössä ovat kiven alla, olipa ala lähes mikä tahansa. Sitä aihetta kannatta siten kypsyttää itsellään vähitellen. Olen kyllä lueskellut väikkäreitä, mutta ne ovat kyllä yleisesti ottaen sellaista skeidaa, että huhhuh. Se ei välttämättä tarkoita sitä että ihmiset ovat tyhmentyneet, vaan johtuu siitä että aikaa ja rahaa on käytettävissä niin vähäinen määrä. Muutamassa vuodessa kun ei ihan pysty tuottamaan mitään uutta ja mullistavaa. Useimmin väikkärit perustuvatkin sarjaan tutkimuksia, joita joku on tehnyt tutkimusryhmässä, ja niistä sitten pitäisi väsätä joku yhteenveto. Nämä väikkärit ovatkin lähes poikkeuksetta ala-arvoisia. Muulla tavoin on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta.
Joten päätin mieluummin monipuolistaa osaamistani kuin pakertaa jonkun tyhmän aiheen parissa seuraavat vuodet. Lopputyöni oli kuitenkin varmasti lisurin veroinenkin - eli sain parhaan arvosanan professorin mielipiteen siitä että lopputyöni oli poikkeuksellisen laaja. Ei vaan ollut rahaa jatkaa tutkimusta tuosta eteenpäin. Työni ohjaaja sanoi, ettei lopputyöhön kannattanut panostaa noin paljon, vaikka itse olin ja olen vieläkin eri mieltä. Ei ole mitään mieltä tehdä graduja ja dippatöitä joiden arvo ei ole paskapaperinkaan arvoista. Tuossa työssäni oli myös vähän uusia tuloksia, jotka ovat hyödyllisiä, ja sellaisia joita ei olla tietääkseni julkaistu missään aikaisemmin.
Jaa, nyt meni vähän ohi aiheen.. mutta ajatelkaa tuossa vieläpä savuton mies, jolta ei tule savua päästä, ja yhyyyyyyyyy ei mikään putkiaivoinsinöörikään. Joten ne kuuluisat pilkkeet (joita kyllä itse säilytän liiterissä) ja paskanjauhanta ovat ihan mahdollisia. Riippuen vähän F:än voimakkuudesta, voi tulla vähän runojakin kaavojen sijaan. Mikäpä sen mukavampaa. Joo, suosittelen. Pituutta voisi olla kuitenkin enemmän.
Kyllä kannattaa laittaa, mutta ei kannata liikoja odottaan. Varmasti on fiksuilla ja kivoilla naisilla haku päällä myös. Etenkin meillä jotka emme jaksa hakea kumppania ravintoloista.
Se vaan, että sun pitää olla itse aktiivinen. Itsellänikin on ilmoitus, mutta en ikinä katsele miesten ilmoituksia saati kirjoita jollekin miehelle.
Eikä pidä ottaa nokkiinsa jos joku ei vastaa tai vastaa kiitos ei. Kuitenkin nainen on imarreltu kun joku kiinnostuu eli rohkeasti sitten vaan verkko vesille!
Ja jos treffille asti pääsee, niin siitäkään ei kannata liikoja odottaa. Treffikumppani voi olla jotain aivan muuta kuin kuva esittää. Eräs kaverini tapasi 10 "hirvittävää" deittiä kunnes tärppäsi.
Itse perustan enemmän enneagramiin.
Treffit netissä on vähän, kuin venäläistä rulettia, voi tulla ammutuksi, jos ei ole luodinkestävä.
No tämä nyt vähän karkeasti sanottu ja ei niin tosissaan, mutta jotkut roikkuu vuositolkulla
siellä ja tulos paha pettymys, kerta kerran jälkeen...Loppumetreillä tietysti oma asia, mikäli
rahkeet riittää.
"Se vaan, että sun pitää olla itse aktiivinen. Itsellänikin on ilmoitus, mutta en ikinä katsele miesten ilmoituksia saati kirjoita jollekin miehelle. "
Miksi näin?
Kuten useimmiten, netissä on aika paljon tohtorismiehiä tai usean loppututkinnon suorittaneita.
Samanlaisia naisia näkyy harvemmin, tiedän että niitäkin on mutta ainakin piiloutuvat hyvin.
Itsekin olen generalisti, toinen loppututkintoni on itse asiassa ollut vähintään yhtä tärkeä kuin ensimmäinen.
Jos ei olisi ollut sitä ensimmäistä tutkintoa ja rautaista osaamista niin olisi ollut melko hyödytön.
Kylläpä täällä taas oma kehu haisee niin kovaa, että enpä kehtaa profiilissani mainostaa olevani itsekin INTJ. Sitähän pian leimautuisi ylimieliseksi...
Ei kai tuonkaan tarvitse peitellä sitä mitä on.
Kaipa minäkin olisin jotain INTJ:n ja INFJ:n väliltä, en tosin muista että noita olisi käytetty silloin kun opiskelin psykologiaa. Oikeat testit toki ovat tuttuja, Rorschachin testiä en ole tosin päässyt tulkitsemaan kun siinä tärkeitä ovat myös aika ja järjestys mitä mustetahroissa näkee.
Eihän tuo mun aloitusviesti tietenkään ollut profiilitekstiksi tarkoitettu, profiilitekstihän olisi ollut huomattavasti hiotumpi ja mainostavampi :o
Nippuväikkärin tein minäkin, joo, kuten meidän alalla tapana on. Puolet julkaisuista kokonaan omia, puolet yhteistyöpapereita, joissa omaa osuutta puolet tai kolmasosa. Aiheeni olisi varmasti mielestäsi "tyhmä", koska se oli perustutkimusta, joka ei välittömästi lopettanut nälänhätää tai parantanut syöpää. Enempää en mene yksityiskohtiin, ettei anonymiteetti häviä.
Ja kyllä, tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat älykkäämpiä ja parempia tieteentekijöitä kuin minä. Tuo F-puoli nostaa parhaiten päätänsä juuri opetustehtävissä tutkimuksen ohella ja ihmissuhteissa. Ja mitä runoiluun tulee... on sitä joskus tyttö sanonut jääneensä sanattomaksi rakkauskirjeeni lukiessaan. (Kyllä, sellaisiakin olen muutaman kirjoittanut. Ja joka sanaa olen tarkoittanut.)
Introvertteja ja sisäänpäinkääntyneitä täällä tuntuu olevan, sitähän se ensimmäinen I-kirjan sanoo. Internetissä on muuten niin että suurin osa, joka kirjoittaa tänne säännöllisesti jotakin järkevää tuntuvat olevan introvertteja. Niinpä, kun löytyy joku palsta jossa jotkut ovat tehneet tuon MBTI-testin, niin tuo INTJ ei ole harvinaisuus, vaikka yleisten havaintojen mukaan noin 75% ovat ekstrovertteja (E) ja 25% introvertteja (I). Edelleen, noin 25% ovat N-tyyppisiä, ja 75% ovat S:ää. Jos I ja N ovat riippumattomia, tulee INxx-luonteiden osuus olemaan vain noin 6% kaikista luonteista. Ekstrovertteja putkiaivoja löytyy taas eniten, eli ESxx:ää, noin 56%, ja introvertteja putkiaivoja noin 19%, johon kuuluu siis myös se paljon kammoksuttu putkiaivoinsinöörikin. Nämä arvot ovat tietysti vain suuntaa antavia, koska nuo arvot vaihtelevat maitten välillä, ja riippumattomuus ei välttämättä pidä paikkaansa.
Tässä teille hömppäartikkeli:
http://www.menaiset.fi/artikkelit/hyva-olo/mieli/art1761-Minaa-maarittamassa.html
"Heliä auttoi tieto siitä, että hän on INTJ."
Toimitusjohtaja.
Niin, sitähän minäkin tarkoitin, että hyviä runoja on tiedossa kun on tuo F-kirjain tuossa. Ei niinkään kaavat onnistu yhtä hyvin. Noh, minkäs sille luonteelleen voi. En saisi kyllä itse runoiltua mitään järkevää paperille. Minulla on silti varsin vilkas mielikuvitus. Juuri nyt pohdin esim. infektion osuutta aivoissa, joka muodostaisi eri luonteita.
Voinhan minä tässä pilata muutaman oikean testin.
Testin ensimmäinen kuva on aina omakuva, jos saa työhönottohaastattelussa eteensä tosi hämärän piirroskuvan niin kannattaa sanoa että siinä on mies seisomassa jyrkänteen reunalla ja takana hiipii kolme tyyppiä jotka meinaavat tuupata sen alas. Tämä on siis ihan niitä tavallisimpia testejä.
Yleensä kaikkien piirtotehtävien käyriä pitäisi jatkaa ylöspäin.
Monivalintakysymyksissä on noin seitsemän sabluunaa joista vastaukset lasketaan, viimeinen mittaa sitä miten paljon valehteli.
Mustetahratestejä en viitsi pilata, sen verran voin sanoa että on huono mikäli näkee veritahroja joka paikassa, toisaalta huono jos ei pysty selittämään taaulussa olevaa punaista väriä.
Oma työni on varsin yksinäistä, oli varsinkin aiemmin. Useimmat ihmiset eivät ymmärrä että stressi kuuluu jossain määrin jokaiseen vaativahkoon työhön, minuakin aiemmin uhattiin useaan otteeseen vankilalla vaikka en ollut tehnyt muuta kuin puolustanut asiakkaan etua nauvotteluissa. Ei oikein aiheuttanut edes huolestumista.
Ei kai mitään uutta olisi edes mahdollista saada aikaan jos kovin paljon kuuntelisi muiden mielipiteitä. Ne aina sanovat että se on laitonta, moraalitonta ja ainakin mahdotonta.
Omissa varsinkin aiemmissa hommissani ei oikein ollut varaa muuhun kuin äärimmäiseen kylmäpäisyyteen. Hankilökortitkin piti jättää telineeseen 300 metrin päähän jotta olisi tiedetty ketä paikalla oli jos sattuu vahinko. Porukka oli koulutettu siihen että hommia tehdään viimeiseen asti vaikka mitään toivoa ei enää ole. Hommissa oli kuollut kai jotain 60 miestä siihen asti, tilastoissa ei otettu huomioon niitä kolmeasataa tai tuhatta jotka voitiin luokitella muuten.
Mikä siis ei tarkoita etten runoutta ymmärtäisi, olen jopa vahingossa karkoittanut kirjallisuudesta väikkäriä tekevän naisen kun tiesin liian paljon alasta.
Kuulostaisi vähän siltä että teitte töitä radioaktiivisten aineiden parissa :)
Tuota noin, runous on jotakin mihin en ole perehtynyt. Onko siitä jotakin hyötyä?
No, äläs nyt, kyllähän Helikin oli selvästi tyytyväinen tuohon testiin, niin miksemme mekin voisi olla. Ja tuo tietohan tulee arvostetusta naistenlehdestä (joka on varmasti ihan yhtä hyvä kuin sinun Science/Nature lehti), joten tieto ei voi olla väärä.
Muista testeista en tiedä. En itsekään tiennyt tuosta MBTI testistä mitään, ja ihmettelin, miksi olin niin erilainen muihin verrattuna. Tietämättä sitä itsekään, olenkin elänyt uskollisesti INTJ-luonteen mukaisesti. Ei olekaan ihme, ettei minulla ole ollut ketään, koska tämä luonne on sen verran itsenäinen, ettei ketään välttämättä tarvitakaan painolastiksi. Se lukee myös kuvauksestamme, että INTJ on terveellä tavalla itsenäisin kaikista 16 luonteentyypeistä. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että uskaltaa elää oman luonteensa mukaisesti, eikä yritä esittää mitään muuta mitä ei ole. Introverteille tulee joskus eteen se roolileikki, että yrittävät esittää jotakin muuta kuin itseasiassa ovat.
Mitään uutta ei tosiaankaan ole mahdollista saada aikaiseksi jos kuuntelee muiden mielipiteitä.
Joo sulle on pakko vastata, olen tina, mutta myöskin hansikas nimimerkki. Aika paljon panostat
noihin tutkintoihin. Kun tässä mietin onko se ällykkyys osamäärä niin tärkeää. Kyllä mullakin on
älliä, siis kirjoitin niitä, mutta mutta, miksi niitä pitää koko ajan mainostaa ?
Kun tapaat naisen, kysytkö ekaksi, että ookkona tyhmä, onko tohtorin tutkinto.
Loppujen lopuksi kaikkihan me ollaan vain ihmisiä ja tammiarkussa hällä väliä tutkinnot.
Joskus kun opiskelin psykologiaa ihan huvikseni niin kurssille teetettiin kaikki testit, siis ne oikeat eikä jotain Mensan feikkitestejä.
Tulokset vaihtelivat 145-160 välillä. Testit eivät mittaa enää kovin hyvin jos mennään kauaksi keskimääräisestä. Tuo 160 varmaan oli virhe, olisi kai tarkoittanut yhtä miljoonasta.
Joillekin meistä on vaan varsin helppoa omaksua uusia asioita ja se on jopa hauskaa.
Toki en odota samaa naiselta, lähinnä ahkeruutta ja mukavaa luonnetta.
Sanotaan että hommaan liityi radioaktiivisuutta, räjähdysaineita, pahoja myrkkyjä ja korkealle kiipeämistä sekä tunneleissa olemista. Yhdessä paikoista jossa työskentelin oli kuollut kolme miestä kun joku oli kytkenyt letkut väärin päin.
Vähän niinkuin Dilbertissä muinoin ollut piirros kyseenalaisesta terapiasta jossa hoidetaan yhtä aikaa korkean paikan, ahtaan paikan, pimeän ja käärmekammoa.
Ilmankos ei oikein jaksa pelottaa nettinaiset tai treffit vaikka vastaan voikin tulla joku suohirviö.
Muutaman kk kokemuksella voin kertoa, että nettideittailu on ihan ok. Miten muuten esim. tällainen akat. kokopäivätyössä käyvä pienten lasten yhteishuoltaja pääsisi juttusille kaksilahkeisten kanssa?
Panosta tekstin alkuosaan, joka näkyy hakutuloksissa. Keksi jotain omaperäistä, mutta luontevaa, että erotut joukosta. Ole rehellinen: mitä etsit/miksi olet liikkeellä, anna itsestäsi jotain. Ulkonäköön tai tuloihin ei tarvitse keskittyä. Ole napakka, älä rönsyile, jätä jotain utelun sijaa. Tarkasta oikeinkirjoitus. Kuvan voi hyvin laittaa, vaikka ei olisi miesmalli. Hymyilevä, rento naama luonnollisessa tilanteessa erottuu aina joukosta! Ja vaikka viestittely on mukavaa, kannattaa minusta tavata suht pian, jos mielenkiinto herää. Silloin ei ehdi loihtia toisesta väärää mielikuvaa. Ja eka tapaamisella kyllä käy selväksi, kannattaako yhteydenpitoa jatkaa. Onnea yritykseen ja tervetuloa linjoille :)
Itse olen ilmoitusta pitänyt ehkä vuodenpäivät ilman ainuttakaan yhteydenottoa. Olen itse kirjoitellut vastauksen toivossa muutamille naisille muuta useimmat eivät vaivaudu vastaamaan ollenkaan, ehkä tuurilla käyvät vilkaisemassa profiiliani. Onko Suomalainen nainen niin epäsosiaalinen sitten vai missä mättää. En ole Nobel-voittaja enkä omaa Brat Pittin ulkonäköä, arviosin ulkonäköni olevan keskivertoa ellei parempi, kehuja olen usein saanut muissa yhteyksissä. Olen tällä hetkellä opiskelija joten tulonikaan eivät päätä huimaa, mutta se kai se ratkaiseekin jo jotain. Olisi tieten asiat toisin jos olisin hyvätuloinen. Ilmeisestikkään luonne ja suht hyvä ulkonäkö ei riitä naisille vaan pitää olla maallista mammonaa jota voi mainostaa. Lähinnä koko treffipalsta tuntuu vitsiltä ja olen harkinnut profiilin poistoa kun ei siitä mitään iloakaan ole ollut. Melko passiivista porukkaa sanonma.
Eipä tuolla merkitse paljon opinnot, tulot, omaisuus tai saavutukset. Ei edes kokkaustaidot.
Olen ollut nuori ja köyhä opiskelija, nyt olen vanhempi, aika varakas ja saavutuksiakin on.
Aina on löytynyt naisia jotka dissaavat, toki sellaisiakin jotka eivät dissaa mutta niitä on ehkä yksi kahdestakymmenestä. Koskaan ei tiedä mitä tulee eteen, joskus huomasin olevani treffeillä missin kanssa ja muinoin menin naimisiin ja sain lapsia kuuden laudaturin ylioppilaan kanssa.
Ei kai ainakaan nettinaisissa mitään suurempaa vikaa ole, ihan samanlaisia kuin tuolla ulkomaailmassakin.
Ovat vaan luulleet päässeensä karkkikauppaan, aina haluavat katsoa jos löytyisi jotain vielä parempaa.
Joillekin mimmeille merkitsee tulot enemmän, antaa niinku sen käsityksen että ne haluu miehen rahoilla rellestämään ja ist joillan profiilissa seki ehto, että pitää olla akateemisesti koulutettu. Miten se liittyy siihen kumppaniin jota haetaan. Eikö riitä kun on töissä ja tulee toimeen omillaan ja ei leveile rahalla, Kato mua mulla on miljoonia tyyliin.