Olen nyt törmännyt muutaman kollegani (olen lääkäri) kohdalla tilanteeseen että heidät on haastettu oikeuteen todistamaan jossakin potilasjutussa. Siis esim. pahoinpitelyjutussa potilaan vammoista.
Haaste on tullut kollegalle yksityishenkilönä ja todistamaanhan on mentävä vaikka mikä olisi...kulut korvataan mutta ei muuta. Yleensä kollegoilta on tapahtumien ja lisäksi kysytty vaikka mitä muuta selkeästi ammattitietämystä vaativaa: vammojen oletettuja syntymekanismeja, etiologiaa, patogeneesia, ennustetta, todennäköisyyksiä jne... Meidän ammatissamme näitä todistustilanteita tulee varsin usein.
Muistelen joskus kuulleeni henkilötodistajan (tai mikä lieneekin) ja asiantuntijatodistajan erosta. Siis jos haastetaan yksityishenkilönä ja maksetaan vain kulukorvaukset niin tarvitsisi vastata vain mitä on kuullut ja nähnyt ja jos halutaan ammattitietämystä ja kokemusta vaativiin kysymyksiin vastauksia niin pitäisi haastaa asiantuntijatodistajana, jolloin todistajalle tietysti kuuluu palkkio työstään. Olenko ihan hakoteillä?
Miten siis toimin jos nakki napsahtaa minulle seuraavalla kerralla? Ilmoitanko että yksityishenkilönä en suostu vastaamaan ammattitietämystä vaativiin kysymyksiin? Vaadinko haastetta asiantuntijatodistajaksi? minkälainen palkkio on sopiva asiantuntijatodistajalta?
Siis suomeksi: kypsyttää mennä ilmaiseksi todistelemaan valaehtoisesti asioita, joiden eteen on opiskellut ja tehnyt töitä toistakymmentä vuotta.
Haaste on tullut kollegalle yksityishenkilönä ja todistamaanhan on mentävä vaikka mikä olisi...kulut korvataan mutta ei muuta. Yleensä kollegoilta on tapahtumien ja lisäksi kysytty vaikka mitä muuta selkeästi ammattitietämystä vaativaa: vammojen oletettuja syntymekanismeja, etiologiaa, patogeneesia, ennustetta, todennäköisyyksiä jne... Meidän ammatissamme näitä todistustilanteita tulee varsin usein.
Muistelen joskus kuulleeni henkilötodistajan (tai mikä lieneekin) ja asiantuntijatodistajan erosta. Siis jos haastetaan yksityishenkilönä ja maksetaan vain kulukorvaukset niin tarvitsisi vastata vain mitä on kuullut ja nähnyt ja jos halutaan ammattitietämystä ja kokemusta vaativiin kysymyksiin vastauksia niin pitäisi haastaa asiantuntijatodistajana, jolloin todistajalle tietysti kuuluu palkkio työstään. Olenko ihan hakoteillä?
Miten siis toimin jos nakki napsahtaa minulle seuraavalla kerralla? Ilmoitanko että yksityishenkilönä en suostu vastaamaan ammattitietämystä vaativiin kysymyksiin? Vaadinko haastetta asiantuntijatodistajaksi? minkälainen palkkio on sopiva asiantuntijatodistajalta?
Siis suomeksi: kypsyttää mennä ilmaiseksi todistelemaan valaehtoisesti asioita, joiden eteen on opiskellut ja tehnyt töitä toistakymmentä vuotta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En tiedä, onko rikosoikeuden puolella eri menetelmä, mutta siviiliasioissa kysytään todistajalta paljonko hän haluaa todistajanpalkkiota. En usko, että voit kieltäytyä todistamasta ammattiisi liittyvissä kysymyksissä, koska ammattilaisena siellä olet. Jos palkkio on jonkin kaavan mukaan, se on sitten ammatisi varjopuoli.
Olen istunut maallikkotuomarina rikosjuttuja ja koskaan en tavannut lääkäriä todistajana. Lääkärintodistuksia näin ja kuulin niitä tuomarin lukevan päätöstä ratkottaessa tuomarien kesken.
Jos sinut on haastettu henkilökohtiaisesti, niin et ole silloin asiantuntijana, eikä sinun tarvitse antaa asiantuntijalausuntoa.
Todistat mitä kysytään ja oman harkintasi mukaan, mutta totta puhuen sen mitä puhut.
Tottakai lääkärintodistuksia pyydetään ja käytetään pääsääntöisesti, niitä pitää kirjoittaa viikoittain ja niistä on määrätyt palkkiot, joten ei ongelmaa.
Nykyisin kuitenkin kuulen joka kuukausi jonkun kollegan haastetun nimenomaan todistamaan tällaisessa jutussa. Viimemmäksi eräältä kollegalta oli oikeudessa nimenomaan tivattu todennäköisyyksiä, syitä ja seurauksia tietyntyyppisen vamman syntymiselle eri mekanismeilla - tietoa jota ei ole olemassakaan. Näitä hänen piti sitten valaehtoisesti keksiä pelkällä kulukorvauksella.
Eli voiko tuollaisessa tilanteessa yksinkertaisesti kieltäytyä ottamasta kantaa lääketieteellisiin seikkoihin?
Mikä on asiantuntijatodistaja ja milloin sellaista käytetään?
- Todistajalla oikeudessa on aina ehdoton totuudessa pysymisvelvollisuus, jonka rikkominen on myös sanktioitu.
- Lääkäri on velvollinen todistamaan kaikista muista seikoista paitsi ammattisalaisuuksiin kuuluvista asioista.
- Lääkärin kunnian ja omantunnon kautta antama lausunto tai todistus siis sinällään yleensä riittää kirjallisena todisteena oikeudessa
- Todistaa ei saa lääkäri, siitä, mitä he asemansa perusteella ovat saaneet tietää ja mitä asian laadun vuoksi on salassa pidettävä, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty todistamiseen suostu.
- Mikäli lääkäri ei halua tulla todistamaan jostain asiasta, hänet voidaan pakottaa siihen todistajaksi haastamalla. Jos lääräriltä pyritään kysymään vain "asiantuntijatietoja", niin haastemenettely on huono, koska lääkäri vettää herneen nenään.
- Jos ei tiedä asiaa, pitää vastata "en tiedä".
- Kun lääkäri toimii todistajana, hän kertoo tietämistään tosiasioista. Kun lääkäri toimii ns. asiantuntijana, lääkäri toimii eräänlaisena ulkopuolisena objektiivisena asiantuntijana.
Okei - mutta jos minut siis haastetaan todistajaksi puhtaasti kertomaan "asiantuntijatietoja" niin mitä voin tehdä? Vastaanko joka kysymykseen "En tiedä"? Kehotanko oikeutta käyttämään ulkopuolista asiantuntijaa näissä asiantuntijatietoa vaativissa kysymyksissä? Onko minun pakko vastata jos tiedän (tai jos tiedän ettei kysymykseen ole vastausta, mikä on kai tavallisempi tapaus)?
Kyseisessä kollegani tapauksessa hän oli ensin vastannut todennäköisyyksiä koskeviin kysymyksiin "se on epätodennäköistä" sen jälkeen häneltä oli tivattu tarkempaa vastausta johon hän oli vastannut "ei sitä voi kukaan tietää" jolloin tuomari oli vielä tivannut lukuja! Ei minusta todellakaan mitään "todistajatietoa" vaan ihan selvää asiantuntijatietoa.
- Voit ottaa yhteyttä siihen tahoon, joka on sinut oikeuteen haastanut ja selittää, että voisit antaa asiantuntijalausunnon jos hinnasta sovitaan.
- Oikeudessa sinun on puhuttava totta. Jos et jotain asiaa tiedä, sinun on vastattava en tiedä.
- Todistajana sinun ei tarvitse perehdyä aiheeseen etukäteen. Asiantuntijalle maksetaan siitä, että hän perehtyy aiheeseen ja käyttää siihen työaikaansa.
- Voit kehoittaa oikeutta käyttämään asiantuntijatietoja vaativissa kysymyksissä. Oikeus kääntyy TEOn puoleen joka etsii asiantuntijan.
- On pakko vastata, jos tiedät. Jos kysymykseen ei ole vastausta voit vastata, että sinun näkemyksesi mukaan kysymykseen ei ole vastausta. Et saa keksiä todennenäköisyyksiä, eikä sinun ole pakko ruveta arvailemaan.
- Jos tuomari tivaa lukuja, joita ei voi antaa, on vastatava tuomarille, että lukuja ei voi antaa. Voi myös sanoa, että tarkkojen lukujen antaminen edellytäisi perehtymistä alan tieteelliisiin tutkimuksiin eli asiantuntijalausuntoa.
Taidan lakata tästä lähin tietämästä vastausta muihin paitsi täysin triviaaleihin lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähes kaikki kun ovat joka tapauksessa enemmän tai vähemmän epäselviä ja kiistanalaisia kuitenkin.
Närkästymisesi on peräti aiheellinen.
Asiantuntijatodistajalla on oikeus palkkioon työstään, mutta muu todistaja saa (vain) kulunsa ja mahdollisen ansionmenetyksensä korvattua. Ero näiden välillä ei tosin välttämättä ole merkittävä, jos sinulle tulee suuri ansionmenetys todistamisen johdosta. Käytännön ongelmana tällöin vain on se, että rikosasioissa et voi valtion varoista saada korvausta ansionmenetyksestä kuin laissa määrätyn maksimimäärän. Silloinkin voit kuitenkin vaatia maksimimäärän ylittäviä ansiomenetyksiäkin korvattavaksi oikeudenkäynnin asianosaiselta (yleensä syytetyltä). Rikosjutuissa asianosaisten maksukyky ei tähän kuitenkaan yleensä riitä, mutta riita-asioissa todistajalla on oikeus saada ansionmenetyksensä kokonaan korvatuksi asianosaisilta.
Jos olet jossakin virassa tai julkisessa tehtävässä, johon yleensä kuuluu alan asioissa todistajana toimiminen, ei sinulla ole lähtökohtaisesti oikeutta palkkioon, vaikka olisitkin asiantuntijatodistaja. Oikeus palkkioon syntyy tällöin vain, jos laissa on niin erikseen säädetty. Viranomainen on velvollinen siis yleensä todistamaan omaan palkkaansa sisältyvänä velvollisuutena ilman eri palkkiota.
Kysymykseesi, voitko kieltäytyä todistamasta asiantuntijatietoon liittyvästä kysymyksestä oikeudenkäynnissä, on vastattava, ettei se ole mahdollista. Todistajan on kerrottava kaikista asioista, mikä ei kuulu salassapidon piiriin tai saata itseäsi tai läheisiäsi syytteen vaaraan. Sinun on siis annettava asiantuntemuksesi tuomioistuimen käytettäväksi, vaikket olekaan asiantuntijatodistaja.
Tilannehan on se, että virallisesti todistamisesta ei kuitenkaan tule kuluja, koska ei työnantaja viitsi täytättää lappusia jokaisen tunnin poissaolosta. Työ on siinä mielessä urakkaluonteista, että samat työt on tehtävä joka tapauksessa.
Eli jos olen pois työpaikalta puoli päivää oikeudessa niin joudun sitten tekemään ne samat työt joka tapauksessa joskus muulloin - illalla, viikonloppuna tai muuten vaan "ylitöinä". Vastaavasti työnantaja ei jaksa ruveta vähentelemään poissaolotunteja palkasta niin kauan kuin ne pysyvät vähäisinä.
Sairaalassa lääkärinä toimimiseen ei todellakaan ole laskettu "virkaan kuuluviksi" todistajana toimimista - itse asiassa joissain paikoissa ne katsotaan jopa ihan "omiksi huveiksi" eli niitä ei todellakaan huomioida työssä millään tavalla.
Eli siis närästää todella: jos työhöni katsotaan kuuluvaksi todistelu niin se pitäisi huomioida työajoissa ja palkassa, jos ei niin silloin ei pitäisi haastaa työasioissa todistamaan tai pitäisi maksaa tehdystä työstä asiallinen palkkio. Työtähän minä olen joka tapauksessa siellä oikeudessa tekemässä enkä vain todistamassa "sattumalta eteeni osunutta" rikosta. Minusta tuon sattuman määritelmästä pitäisi jossain määrin sulkea pois se, että joku joutuu työnsä puolesta jatkuvasti tekemisiin näiden asioiden kanssa (ja sitä varten on kehitettykin lääkärintodistukset).
>>Sairaalassa lääkärinä toimimiseen ei todellakaan ole laskettu "virkaan kuuluviksi" todistajana toimimista - itse asiassa joissain paikoissa ne katsotaan jopa ihan "omiksi huveiksi" eli niitä ei todellakaan huomioida työssä millään tavalla.>>
Arvelisin tuontyyppisen todistamistehtävän kuuluvan julkisilla varoilla ylläpidettävän sairaalan lääkärin velvollisuuksiin. Kun todistamisen palkkioasia on puutteellisesti järjestetty, ongelma on työnantajan ja -tekijän välinen. Oikea osoite ongelmaan puuttumiselle on siis ammattiliittosi, jolla on voimaa painostaa työnantajaa hoitamaan asia kuntoon.
Kun todistat oikeudessa, saat samaa palkkaa kuin olisit töissäsi = ansion menetyksesi korvataan. Jos joudut tekemään ylitöitä, työnantajasi on velvollinen maksaamaan tästä palkan. Jos ei maksa, ongelma ei ole oikeuslaitokessa vaan sairaalassa.
Isoimpia korvauksia on poliittisista ja taloudellisista syistä rikosprosessissa leikattu.
EERERWWEW
Kannattaa selvittää asiat ja taustat ensin, ennen kuin kysyy. Ei lääkäriä voi haastaa oikeuteen jos lääkäri ei ole asianomistaja tai muuten ollut paikalla rikosasioissa, jolloin olet todistaja joka tapauksessa ammatistasi riippumatta. Asiantuntijatodistajat ovat sitten riita-asioissa kokonaan eri juttu, ja toki voit niistä veloittaa mitä haluat, mutta veloitusperuste on syytä sopia etukäteen sen osapuolen kanssa, joka sinut oikeuteen kutsuu todistamaan.