hei te miehet joilla on lapsia ja vaimo
olen suhteessa mieheen jonka vaimo on raskaana. he ovat onnettomia olleet jo pitkään, mutta nyt tulossa esikoinen. mies ei osaa irtaantua minusta enkä minä hänestä. kyse on rakkaudesta mutta myös ihan järkyttävästä intohimosta. suhteemme on kestänyt yli vuoden. heidän suhde ollut alusta asti vaikeaa, ja ei mitään hellyyttä juurikaan, sellainen normi suomalainen suhde jossa ei paljon rakkautta anneta. seksiä hyvin vähän.
mitä teen? olen todella onneton tässä tilanteessa. haluan antaa heille rauhan mutta en osaa. mieskään ei osaa. tämä on mennyt liian pitkälle ja ei ole enää hallinnassa.
nyt miehet ja naiset, sanokaa nyt joku jotain että minä saan ratkaisun. en jaksa elää näin.
parantaako vauva suhteen? miten heille käy? miten minulle käy?
olen suhteessa mieheen jonka vaimo on raskaana. he ovat onnettomia olleet jo pitkään, mutta nyt tulossa esikoinen. mies ei osaa irtaantua minusta enkä minä hänestä. kyse on rakkaudesta mutta myös ihan järkyttävästä intohimosta. suhteemme on kestänyt yli vuoden. heidän suhde ollut alusta asti vaikeaa, ja ei mitään hellyyttä juurikaan, sellainen normi suomalainen suhde jossa ei paljon rakkautta anneta. seksiä hyvin vähän.
mitä teen? olen todella onneton tässä tilanteessa. haluan antaa heille rauhan mutta en osaa. mieskään ei osaa. tämä on mennyt liian pitkälle ja ei ole enää hallinnassa.
nyt miehet ja naiset, sanokaa nyt joku jotain että minä saan ratkaisun. en jaksa elää näin.
parantaako vauva suhteen? miten heille käy? miten minulle käy?
Vastaukset 25
Vanhimmat
sä sitte uskoit ton klassisen, että kotona ei saa seksiä, mutta vaimo kuitenkin kulkee raskaana=)
Sä oot miehelle kiva pano ja seikkailu. Tuskinpa jättää vaimoansa ja lapsiansa sun takia. Jos satunnainen seksi riittää niin jatka vaan tapailua, mutta jos oikeeta suhdetta haluat niin unohda toi mies.
miten sinulle käy? Etsi vaikka uusi ukkomies itsellesi, tai pari.
Minusta tuossa ei ole mitään väärää, joten älä luule, että moralisoin.
Lähinnä minua kiinnostaa tietää, miten ajauduitte suhteeseen? Missä tapasitte ja missä vaiheessa mies kertoi olevansa varattu? Miten se ei häirinnyt sinua vai häiritsikö? Oliko sinulla koskaan periaatetta, että et koske varattuihin, mutta tuo mies sai sinut tekmään poikkeuksen (edelleen en moralisoi vaan kiinnostaa)?
Missä vaiheessa tuli seksi kuvioon ja huomasitte sen intohimon olevan välillänne? Alkoiko siis seurustelunne seksisuhteena? Entä kuinka nopeasti aloitte virallisesti seurustelemaan?
Nuo kun tiedän niin osaan ehkä vastatakin kysymyksiisi.
Suhde alkoi ystävyydellä, syventyi pikkuhiljaa ja sitten vasta alkoi seksi. Tiesin kokoajan että on varattu. Ja minulla oli se periaate ettei ikinä varattua, eikä ennen tätä ollutkaan. Ja ei me olla virallisesti seurusteltu, vaan yritetty vaan päästä toisista eroon. Tämä on hankalaa..
Et jätä se mies ja heti! Ei se tule vaimoaan sinuun vaihtamaan sillä jos vaimo kerran jo odottaa lastakin niin tuskin heidän suhde nyt niin huono voi olla mitä sanot.
Ja joskus kyllä alkuun voi käydä niin, et lapsi huonontaa suhdetta varsinkin jos lapsi huutaa yöllä ja päivällä eli on ns.koliikki vauva mut useammin siinä kuitenkin tulee se isän ylpeys kehiin ja kyllä siitä tilanteesta on miehen vaikea lähteä pois ku on pieni vauva vielä matkassa mukana.
Eli sanoisin et ei se mies sua tuu ainakaan valitsemaan, kyllä se sen perheen valitsee ja voi toki käydä sua aina panemassa välillä jos siihen suostut(onhan se nyt kiva käydä panemassa muita vaimon selän takana ku se vaimo hoitaa sitä vauvaa). Mutta se, että tuleeko tuosta suhteesta koskaan mitään tuon enempää niin sanoisin, et ei tule! Panosuhteeks jää varsinkin ku vaimokin jo odottaa sitä lastakin..
Eli lemppaa nyt hemmetti soikoon se ukko pihalle!
... olet valinnut lutkan ja huoran ammattinimityksen.
Oletko sinä todellakin noin kiimainen että järkesi on jo täysin sammunut? Kuinka äärettomän säälittävää tietoisesti ja harkiten tuhota se kaikista kallein omaisuus joka meillä on: omat aivot!
Ehkä sinua auttaisi jo niin monelle opastamani neuvo: Iso pulloharja jonka tyonnät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jynssäät oikein kunnolla. Ehkä sittenkään ei ole liian myohäistä pelastaa ne muutamat aivosolusi ja voit alkaa käyttäytymään kunnioitettavammin. Aivan oman itsesi takia.
Huoran ammatista voi irrottautua, sen maineesta irrottautuminen kestää kauemmin mutta riippuu aivan sinusta itsestäsi millaisen maineen sinä haluat. Tavallisesti tuo "huora"-maine on aika raskas kantaa.
Sulle oppeliini on nuo yhteisölliset leimat niin kovin tärkeitä. Onko joskus vaikeaa olla seurassa? Pelottaako mitä muut ajattelevat sinusta?
Jos me asuisimme Impivaarassa, kuka välittäisi kuinka elää.
Mutta yhteiskunta tänä päivänä asettaa (tietoisesti tai tiedottomasti) rajoituksia. Niitä ei tietenkään tarvitse hyväksyä. Moni ei hyväksykkään, mutta hinta siitä maksaa on korkea. Onko se hyvä vai paha, ei väliä, niin vain on.
Sikis tuo varoittava ääni on silloin tälloin hyvä tuoda ihmisten tietoisuuteen. Aivan vain havahduttaakseen heitä. Jokaisella on tietenkin täysi oikeus käyttää omaa valinnan vapauttaan, meni syteen tai saveen.
Onko siis tuo varoittava ääni sinun äänesi vai sinun tulkintasi yhteiskunnan äänestä?
ei
Toi kuulostaa tyypilliseltä narsistiselta pelaamiselta. Mies esittää heikkoa ja suhteensa vaikeana. Ei muka ole seksiä, ja silti vaimo on raskaana: ei se kerrasta tule. Ne paneskelee ja vaimo on onnellisen tietämätön.
Mies hakee jännitystä (ja sääliä, kun menee huonosti). Uskon, että olet onneton ja ihastunut, varmaan mieskin perustelee itselleen jollain ihastumisella jotain, mutta haloo, hän on ollut muka kaverisi, ja suhteessa: alkanut silti olemaan sinun kanssasi. Seksiä ei ole ja suhde on onneton, mutta hän ei aikuisena miehenä osaa ehkäistä eikä erota, ja vaimokin vaan tulee raskaaksi, vaikkei pippeli mene pimppiin. Kyllä he kuule tyyppilliseen suomalaiseen tapaan harrastaa seksiä, ovat yhdynnässä ja raskaudesta päätelllen ihan hyvinkin vielä.
Vauva ei paranna suhdetta sinänsä, siis vauvalle ei kuulu vastuu aikuisten suhteesta. Vauva on avuton pieni ihmistaimi, eikä sille voi lykätä vastuuta aikuisten suhteista. Vauva vaatii huomiota, ja hoitoa, on täysin riippuvainen vanhemmistaan monta vuotta: ja erityisen riippuvainen ensimmäiset pari vuotta. Se koettelee äitiä ja isää, vie voimia, aikaa ja rahaa. Varmasti mies vastuuttomaan tapaansa käy hoitamassa yöväsymystään sinun sylissäsi, ja vaimo puurtaa yksin. Varmasti hän jatkossakin haluaa saada kakun, syödä ja säästää, ja jos sinä väistyt ja tajuat alkaa elämään omaa elämääsi, hän kyllä etsii uuden lohduttajan: tuollaiset harvemmin paranee. Ja miksipä paranisi: hänellä on vaimo, vaikuitsuus, turva ja perhe. Hänellä on lapset. Hänellä on rakastaja, joka antaa kun vaimo ei anna, säälii ja hoivaa kun vaimon kanssa on jotain huonoa. Hänellä on sekä koti että kodin ulkopuolinen lepopaikka. Vastuuta ei tarvita. Ketään hän ei rakasta oikeasti, koska rakkaus vaatisi sitoutumista ja tutustumista, mikä tuollaisessa suhteessa ei ole mahdollista.
Voisi olla, että hän ei ole narsistinen pelaaja, vaan heikkoitsetuntoinen ja päättämätön, mutta sellaisenko haluat? Joka ei osaa päättää kenet haluaa ja pökkii lapsen maailmaan ajattelematta, vaimolle, ketä ei edes rakasta? Sellaisen miehenkö sinä haluat, joka vaan menee virran mukana ja hyppää heikkona joka junaan, kun ei vaan voi asioille mitään? Suurta rakkautta tuo nyt ei todellakaan ole, ole edes sen verran realisti..
Hoet ettei muka ole hallinnassa ja selittelet jotain lipsumisesta ja luulet että tuossa on jotain elämää suurempaa. En tiedä minkä ikäinen olet, mutta ikävä kyllä, ihmisen pitäää hallita tekonsa eikä mitään sellaista hallitsematonta tuossakaan ole: jos lopettaisit, surisit hetken, korkeintaan vuoden, ja löytäisit toisen, elämä jatkuisi. Odotat varmaan vastausta (miehiltä selkeästi) jotka selittävät että se elämän mittainen rakkaustarina vaan alkoi noin ja niin meillekin kävi ja nyt olemme ikuisesti yhdesä: niitä tarinoita tuossa tilanteessa on vähän ja suurin osa suhteista päättyy. Myös se sivusuhde. Muutamia tiedän, missä toinen nainen on uhrannut 15 vuotta jopa sivusuhteeseen ja kakkosen asemaan ja kun vaimo on vihdoin kyllästynyt ja heittänyt sen tossun pihalle, niin se on juossut kakkosasuntoon ja saanut turvapaikan... Tosi romanttista. Ottaa toisen jämät.
Miten sinulle käy? Sehän on sinun vastuullasi, sinä hallitset omaa elämääsi. Tässä elämässä jokaisellla on vastuu itsestään. Ei sinulle mitään "käy" tässä, vaan sinä itse päätät. Et sitä ole minkään taikavoimien vietävissä, vaan et vaan halua päättää etkä näköjään suostu ottamaan vastuuta itsestäsi ja päätöksistäsi. Sinulle käy se mitä päätät: voit roikkua tuossa ja katsoa mitä käy, aika näyttää. Voit erota ja etsiä muuta. Sinähän sen tiedät, mitä sinulle käy ja mihin sinä tyydyt.
Seksisuhde on aina väliaikainen olotila. Sitä kestää muutamista kuukauksista pariin kolmeen vuoteen, jossain vaiheessa intohimo hiipuu ja mies etsii uutta jännitystä muualta. Poikkeustapauksessa mies voi rakastua sinuun ja pitää sinua toisena naisena vaikka 10 tai 20 vuotta. Jos sinulle riittää se, että asut yksin, näet miestä vain silloin tällöin, tapaat häntä silloin kuin hänelle sopii ja se ettet koskaan saa omia lapsia tai se että vietät joulut ja juhlapyhät yksin. Lisäksi se että kestät muiden kritiikin ja paheksunnan. Jos olet siihen valmis niin anna mennä, muutoin etsi itsellesi ihan oikea kumppani.
Olen monta kertaa huomannut että miehet ajattelevat rakastajasta niin, että hän on kovasti seksin puutteessa ja he sitten herrasmiehenlailla käyvät säälistä antamassa tuolle naisparalle, ettei hän olisi niin yksinäinen...
"heidän suhde ollut alusta asti vaikeaa, ja ei mitään hellyyttä juurikaan"...ja vaimo on paksuna. Tosin, Suomessahan nyt ei ole tavatonta, että nainen hankkiutuu raskaaksi naapurin Tanen avustuksella, ja mies on autuaan tietämätön.
"parantaako vauva suhteen?"...toivon mukaan ei. On järkyttävää, että ihmiset lisääntyvät sen takia, että on vähän hankalaa. Järjettömän itsekästä.
"Miten heille käy"...se ei kuulu oikeastaan sinulle, eikä pidäkään kuulua. Itse he ovat asiansa sotkeneet.
"Miten minulle käy"...hyvin, kun pääset eroon, voit vielä päästä omaan elämään kiinni.
että vaimo saa tietää koko jutun. Koko homma paljastuu, ja miehen on lopetettava suhde sinuun, voi olla että he muuttavat toiseen kaupunkiin vaimon painostuksesta. Ja sinä tuhlasit elämäsi parhaat ajat hukkaan ja sulle ei jää mitään käteen.
henkistä kuolemaasi .
että ap-kirjoittaja ottaa saamistaan kommenteista opikseen? Ei varmasti ota. Ihan vaan siitä syystä, että kuvittelee intohimoisen rakkauden voittavan kaiken. Kyseessä on ilmeisesti nuori ihminen, jolla ei ole kokemusta elämästä. Tajuaahan tuon tyhmempikin, että mies rakastaa jollain tapaa puolisoaan ja lapsi on saatettu alulle yhteisellä päätöksellä vaikka lapsia ei tietenkään tehdä vaan ne saadaan. En voi kuin ihmetellä miten noin tyhmiä naisia voi maa päällään kantaa. Kehtaa vielä kysellä, miten hänelle käy. Ennustan että mies ei puolisoaan jätä, lapsen synnyttyä taitaa unohtaa tyhmän kakkosen kokonaan. Ja toivottavasti unohtaa. Ei tuollaisen älyn omaavaa ihmistä lasten kanssa kannata päästää tekemisiin.
Mieti mitä haluat elämältäsi?
Rakastua voi aina uudestaan, joten jos et halua viettää elämääsi mieliharmissa, jatkuvassa mustasukkaisuudessa, aina ikuisena kakkosena, siis kolmosena lapsen synnyttyä...retkun miehen panopuuna, jolla ei selkärankaa tuosta enempi kasva...katselemassa, kun mies lykkii vaunuja vaimonsa kanssa kaupungilla,
yksin odottelemassa ja miettimässä, kun mies auttelee vaimoaan lastenhoidossa ja sitä yhteistouhua lapsen kanssa seuraavat 18 vuotta...ja aina epäilystä, pettääkö sinuakin samalla lailla kuin vaimoaan (aika varmasti, mihinkäs se pantteri pilkuistaan pääsisi..) osaako edes puhua totta tulevaisuudessakaan...eli jos et halua pilata elämääsi, jossa voisi tulla vastaan se oikea rakkauskin juuri sinulle ilman rasitteita, niin jätät ukkomiehen nyt rauhaan kokonaan. Miehiä on maailma täysi ja rakastua voit todellakin uudestaan ja seuraavalla kerralla vapaaseen mieheen.
Muista, että kun suljet takanasi oven, uusi avautuu edessäsi! ;D
tarinaa, eli noin käy muillekin kuin itselleni, ihan perinteinen kuvio siis. Hyviä kommentteja olet saanut, niihin ei tarvitse lisätä mitään. Ainut minkä omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, on se, että ihan itse valitset sen mitä sinulle käy.
Koska rouva on raskaana, sinun pitää ihan vilpittömästi tajuta, ettei heillä kovin huonolla tolalla suhde ole. Ehkä sinä olet se,joka on tehnyt heidät niin läheiseksi, että sukupuolielimet on ylettäneet toisiinsa. Ehkä mies kotona palvoo ja jumaloi naistaan rauhoittaaaksesi ehkä hieman kolkuttelevaa omaatuntoaan. Oli niin tai näin, joka tapauksessa he nukkuvat samassa sängyssä, ovat yhdynnässä, harrastavat seksiä. Ja siitä raskaus. Kenties peräti täysin harkiten, ei mitenkään vahingossa tai pahaksi onneksi.
Sinä et voi tietää heidän elämänsä totuutta. Sinä uskot siihen mihin haluat uskoa, selität tilanteen täysin sen mukaan mitä viestiä mies sinulle antaa. Se ei välttämättä ole heidän todellisuutensa. Omalla kohdalla oli muka vahinkoraskaus, jota ei muka voinut abortoida, mutta kun lapsi aikanaan syntyi, mies oli onnensa kukkuloilla, kehui rouvaansa reippaudesta synnytyksessä, "vaikka tämä niin hentoinen onkin". Eikä aikaakaan, kun rouva oli uudelleen raskaana, ja minä edelleenkin ajattelin, että vahingossa, tai että heillä ei mene hyvin, niinkuin miehen kertomasta saattoi päätellä ja ajatella.
Miten sinun käy? Sinuun tulee sattumaan. On ihan omaa asiaasi, miten paljon, mutta joka tapauksessa sinä olet ehkä vilpittömyyttäsi asettanut itsesi asemaan, jota ei soisi kellekään. Jatkossa, kun miehen pitää valita sinut tai perheensä, sinä tulet häviämään valinnat. Seksiseuraksi sinä toki kelpaat, mutta yhä enemmän tulee tilanteita, jossa sinä jäät ihmettelemään, eikö sinun suuri rakkaus mieheen merkitse hänelle mitään. Ja siinä se kivun määrä lisääntyy, kun joudut selittelemään itsellesi miksi oivallukseksi - ei todellakaan merkitse-- on niin vaikea niellä.
--
Mitä vähemmällä tuskalla haluat päästä, sitä vähemmän aikaa enää uskottelet itsellesi tuon olevan jotain elämää suurempaa jolle et mahda mitään. Pillusi tulee edelleenkin kelpaamaan, jos sitä tarjoat, mutta hups hei sitäkin päivää, jos et sitä tarjoile enää. Asialla ei miehelle ole mitään merkitystä, sillä aina on jossain joku muu värkki tarjolla. Muuta kuin panoseuraa sinä et hänelle ole. Hänen päässään ei oikeastaan ole edes termiä me käsittäen sinua ja häntä.
Voit inttää vastaan ja todistella suurta rakkauttasi, ja jatkaa suhdetta, koska se on niin ylivoimainen. Itse olin, kuten alussa kerroin, tuollaisessa suhteessa, ja huolimatta siitä että kärsin tavattomasti, en tajunnut säästää itseäni, vaan masokistisesti roikuin suhteessa raskausilmoituksesta lapsen esikouluun lähtöön saakkka, eli vapaaehtoisessa henkisessä hirressä kuutisen vuotta luullen, että näin suuri rakkaus voittaa kaiken. Paskanmarjat.
jne.
eli HE ovat perhe. Kun lapsi syntyy, hän tulee panostamaan vauvaan ja vaimoonsa 100%. Jos hän ei rakastaisi vaimoaan, ei hän olisi lasta tehnyt ja varmasti olisi jättänyt tämän jo aikoja sitten. Vastaus kysymyksiisi: Heille tulee käymään hyvin, ovat kohta onnellinen perhe, kun vauva syntyy. Sinulle tulee käymään huonommin, mies valitsee perheensä.
Olet suhteessa mieheen jonka vaimo...
Eikö siis sen verran yläpäässä kellot soita että olet rikkomassa toisen avioliittoa ? Lakikin sen jo sanoo että se ei ole sallittua, eikä oikein.
Suhdetta ulkopuolisen kanssa ei saisi aloittaa ennenkuin ainakin avioerohakemus on vireillä; muulloinhan ulkopuolinen on sen avioeron aiheuttaja, eikö ?
Jos sulla aivot,tuntet järki..jätät tuon miehen,unohdat joksikin aikaa.Anna hänen rakentaa uutta elämää ja kypsyä isäksi ja huolehtia perheestä!
Usein lapsen syntymä rikkoo suhteen jos se ei ole täysin kunnossa!
Ajattele raskaana olevaa naista(miltä itsestäsi tuntuisi, jos mies jättäisi?)
Ajattele syntymätöntä lasta, hänellä oikeus isään ja äitiin!
Unohda mies ja toivota onnea vaikka se sattuisi sinuun ja häneen, jos hänen suhde sitten katkeaa kun vauva jo tullut hän etsii sinut käsiin jos rakastaa sinua!
Ajattele lasta!
kiitos kaikille vastauksista mitä jaksoitte kirjoittaa. olen vetäytynyt jutusta, ollut monta päivää täysin hiljaa enkä aio enää tehdä asialle mitään. mies on lähetellyt viestejä mutta ehkä hän lopettaa.
koska hänellähän on jo perhe. Haluaa tietysti huumaa ja vapauden tunnetta kanssasi, mutta kun vauva syntyy, sitoutuu vaimoonsa ja pikku tyttäreensä/poikaansa. Sano hyvästit viestein ja, että miehen on syytä panostaa nyt perheeseensä.
Onko mies raskaana?