Erosin tasan vuosi sitten ex-avomiehestäni. Päätös lähti minusta, mutta oli loppujen lopuksi yhteinen ratkaisu. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ratkaisu oli oikea ja olimme enemmän ystäviä/sisaruksia kuin rakastavaisia. Tiedän, että emme koskaan tule palaamaan yhteen. Olemme ok-väleissä. Emme suhteessa ollessammekaan juuri koskaan riidelleet, toisaalta intohimoakaan ei ollut. Olimme kihloissa 1,5 vuotta ja yhdessä melkein 6 vuotta. Ennen olin sitoutuvaa tyyppiä, takanani useampia pitkiä parisuhteita ja juuri en ole sinkkuelämää aikuisiässä viettänyt. Nyt en kuitenkaan enää osaa vuoden sinkkuuden jälkeen kuvitellakaan seurustelevani kenenkään kanssa. Onko kellään vastaavaa kokemusta? Olen 30 , lapsia en ole hankkimassa, joten senkään puolesta en ole hätäinen. Olen jotenkin muuttunut sellaisesta naiivista romantikosta hyvin kyynikoksi ja sitoutumiskammoiseksi ihmiseksi. En tiedä onko tämä vain "kausi" vai jääkö päälle.. en jotenkin vaan osaa tosiaan kuvitellakaan ihastuvani johonkuhun. Kai se ero oli niin syvä pettymys sitten jollain tavalla.
Olen pettynyt rakkauteen, enkä usko siihen enää
Ihminen, ei robotti
0497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.