Vaihtamalla paranee,ainakin minun tapauksessani.Elin tylsää elämää vaimoni ja tyttäreni kanssa omakotitalossa.Arki oli mitä oli ja yritin elää siellä pienen tyttäreni takia.Vaimon kanssa ei ollut riitoja mutta rakkaus kuihtui pois.Meni pari vuotta ennenkuin uskalsin ottaa eron.Vaimo yllättyi ja otti sen raskaasti.Jätin heille kaiken ja lähdin miltei tyhjin käsin.Halusin että tytölläni on mahdollisimman hyvä olla.Nyt minulla maailman ihanin nainen.Meillä synkkaa ja viihdytään toistemme kanssa.Ollaan niin toistemme kaltaisia että välillä ihan pelottaa.Kaikki toimii aivan loistavasti. jihuuuu Ex vaimo kanssa löysi itselleen sopivan kumppanin ja kaikki on hyvin.Ja tytärkin tykkää kun ollaan kaikki kavereita ja häntä ei ole kukaan unohtanut.Niin ja lisäyksenä, nyt minulla meidän näköinen ihana uusi koti.Meillä ei ole tullut riitaa mistään ja maku sama kummallakin. Eli vaihtamalla paranee.
no tämä oli minun tarinani
no tämä oli minun tarinani
Vastaukset 24
Vanhimmat
Vaihtamalla parani täälläkin!!!
No, katsotaan suitsutatko onnea 10 vuoden päästä. Joka suhteeseen tulee arki eikä sitä hehkua vuosikymmeniä kestä.
jaa niinkö,se onkin siitä kiinni että viihtyy toisen seurassa. Ja oikeesti minä viihdyn.Ja jos en viihdy niin mitä siitä. Elämä tuo tullessaan mitä tuo.On vaan elettävä sen mukaan.Eikä pidä ruikuttaa joka asiasta.Se on itsestään kiinni mitä elämältään haluaa sekä onnen tuot sinä itse. Näin minä asiat näen
En mä kyllä täällä koneella istuisi, jos mulla olisi hyvä parisuhde.
Istuisin sen ihanaisen kanssa jossain kuhertelemassa..kone ei tulisi mieleenkään silloin.
tuollaisia viestejä täällä;)
Etkös tiedä että ne on vähän niinku kiellettyjä;) Pitää olla surullinen tai ainakin katkera.
Hienoa että olet löytänyt itsellesi sopivan puoliskon , itse haaveilen juuri samanmoisesta onnesta, siitä että toisen kanssa on arki hyvää ja antoisaa, ainahan ihmiset juhlia osaa, mutta arjen pyöritys on ihan eri juttu ja jos siihen löytää sopivan kumppanin niin mikäs sen mukavampaa!!!
toivossa eletään oppis vain luottamaan nyt ekaksi toiseen ihmiseen ;)
Joten onnea teille jatkossakin;)
sitten sen ensimmäisen naisesi kanssa yksiin, vaikket viihtynyt hänen kanssaan, vai mitä tapahtui?
Kiinnostaisi tietää. Puoliso jätti mut jokin aika sitten toisen naisen takia, sanoi selitykseksi, ettei koskaan rakastanutkaan. Itse en ymmärrä, miten voi olla yhdessä pitkään (vuosia) ja sitten yks kaks todeta "en mä rakastakaan tuota, rakastan naapurin minttumaaria".
Ihmiset on kaikki kai erilaisia, itse vaan ahdistuisin semmoisessa liitossa kovin, jos oltaisiin yhdessä väkipakolla. Ja mun ex:n mielestä meidän liitto kai oli väkipakkoa? En tiedä, ahdistaa ja kovaa.
Mies kävi 20 vuoden yhdessäolon jälkeen vieraissa kerran. Sai siitä sen verran elinvoimaa, että kertoi muuttavansa pois, koska en enää sytytä häntä ja arki on niin tylsää. Ei kuulemma rakasta minua enää vaan tuntee minua kohtaan vain kiintymystä. Itse olin yrittänyt saada miehen parisuhdeterapiaan, mutta ei lähtenyt. En ymmärrä, miksi miehet eivät ole valmiita tekemään töitä suhteensa eteen vaan lyövät hanskat tiskiin helposti ja yleensä toisen naisen sylistä.
Miten tästä ahdistuksesta ja tuskasta ikinä toipuu ? Jokainen päivä menee itkiessä enemmän tai vähemmän. Mitä se rakkaus oikein on ? Luulen, että elokuvat ym. antavat meill illuusion intohimoisesta elinikäisestä suhteesta. En usko, että sellainen suhde on mahdollinen. Kun sitä jännitystä lähdetään hakemaan, niin jäljelle jää rikkinäinen puoliso ja lapset. He ovat aivan romuna ja kipuilu jatkuu pitkään,
Kuule, noi pettämiset ja jättämiset on yksiä kamalimmista asioista joita meille voi sattua. Ei mikään ihme että mieli on maassa. Huonossa suhteessa ei silti tarvitse roikkua. Meillä on oikeus muuttaa mieltämme, jos kumppani ei enää miellytä ja kiinnostuksen kohteet ovat muualla. Meillä on vain yksi elämä elettävänämme ja haluamme kaikki elää sen hyvin.
Sitä parisuhdetta olisi pitänyt hoitaa koko 20 vuoden ajan, ei sitten enää kun ei kiinnosta ja on liian myöhäistä. Ihmiset muuttuvat siitä huolimatta, olemme erilaisia, ja ero voi tulla kuitenkin.
Jos sulla on kuukausienkin jälkeen edelleen kurja olo, sun täytyy käydä juttelemassa terapeutille tai lääkärille. Pitkään kestänyt paha olo ei ole enää normaalia. Tai soita johonkin auttavaan puhelimeen. Noista jutuista on muutkin selvinneet onnellisten kirjoihin takaisin (myös allekirjoittanut) vaikka nyt tuntuisikin vaikealta. Elämä jatkuu lopulta paljon parempana kuin mitä se koskaan ennen on ollut! Vaikeudet vahvistavat ja kasvattavat meitä, kun vaan uskallamme käsitellä ne asiat oikein.
Kyllä sinä selviät :)
T. Maria
koneriippuvuus. no ihana naiseni istuu tässä vieressä ja suukotellaan välilä.sanoin hänelle tänä aamuna kun herättiin että rakastan häntä enemmänkuin mitään tässä maailmassa.
sehän ei ole maailman helpoin juttu löytää sitä kaipaamaansa oikeaa. Täytyy vaan avoimin mielin katsoa mitä elämä tuo tullessaan.Laitoin tämän tänne kun niin monella elämä on surkeaa ja ei ole kiva lukea.
Kyllä meillä meni kymmenen vuotta ihan hyvin.Tyttären syntymisen jälkeen asiat rupesivat muuttumaan.Osaltaan siksi että hän oli kuolla monta kertaa(Allergia) molemmat valvottiin.Minä lähdin suosiolla sohvalle nukkumaan eli pois aviovuoteesta.Pari ekaa vuotta seksikin sujui hyvin mutta sen jälkeen meni tylsäksi.sohvalla olo vaan jatkui liian pitkään.Noin neljä vuotta ja minun rakkauteni alkoi hiipua. Kunnes loppui kokonaan.Yritettiin vielä yhteistä aviovuodetta mutta aika oli tehnyt tehtävänsä.Pari viimeistä vuotta sitten keräsin voimia eroon.Nyt vaan on elämä ihanaa ja meillä täällä juttu luistaa.Ex vaimon kanssa olin hiljainen ja sisäänpäin kääntynyt.Sen olen oppinut huomaamaan nyt.kuten nimimerkistä näkee tykkään hullutella.Tuntuu vaan siltä että nyt saan todellakin olla oma itseni.Ja hänen kanssa sitä saankin olla.Nyt elämä oikeasti hymyilee.
MinunkinEx vaimo ehdotti sitä. hu hu. Minulla oli niin paljon sisälläni että jos olisin sinne lähtenyt olisi erosta tullut sota.Ja likainen sellainen.Nyt erottiin sovussa ja ollaan ystäviä.Jos asiat menneet liian pitkälle sinne terapiaan on turha lähteä toisiaan haukkumaan.Olen tosi pahoillani puolestasi koska ilmeisesti kärsit ja paljon.Ja jättikö miehesi lapsetkin.Minä en ole tytärtäni hyljännyt,päin vastoin.Hän saa minusta enemmän isää kuin koskaan aikaisemmin johtuen siitä että olen onnellinen.Aika parantaa haavat ja toivon sitä sinulle
kauniisti kirjoitettu ja täyttä asiaa
erilaiselta tuo kuulostaa, kuin meidän liitto. Oli toki omat ongelmamme, mutta esim. seksiä oli vielä pari päivää ennen ex:n eroilmoitusta. Vakavammin ei kyllä oltu liiton tilasta puhuttu, mutta kuvittelin, ettei ollut syytäkään. Mä olisin kaivannut enemmän ei pelkkään seksiin liittyvää läheisyyttä ja halailua, mutta taas kuvittelin (sic!) että liitossa on sen verran monta hyvää puolta, etten pelkän oman satunnaisen halipulan takia halua erota. Ex-mies taas oli kai vain kyllästynyt, minähän olin jo tuttu ihminen, en mikään uusi viehättävä misu.
Tuntuu, että mun elämä menee ihan väärässä temmossa nyt. Olen aika hidas ja harkitseva, nyt eron kohdalla kaikki oli salamannopeasti poikki ja pinossa, niin kuin hurrikaani olisi iskenyt. Ja tosiaan, vaikka erosta on jo yli vuosi aikaa, niin edelleen itkeskelen entisen liiton asioita ja mietin, mitä olisin voinut tehdä toisin. Vaikka tuskin mikään olisi auttanut, kun toisella ei ollut mitään halua pitää liittoa kasassa.
naiselle ...vai sille koneelle...?
joka toinen vuosi ;) ja joka kerta paranee...JIHAAA! Aina vaan paranee, mihin tämä vielä johtaakaan :DD
Olen mies 55 ja jo 13:toista menossa, 3:s väri, ja aina vaan paranee....JIHAAAAAAA !!!!!
Sitä se rakkaus taitaa nykyään olla... jiihaa... että vaihdetaan rakastumisen ajaksi ja taas uusiksi... hiihaa... sellanen rakastaminen... jiihaa... on vanhanaikasta...
Nykyään ollaan kertakäyttösiä ja lyhytkestosia... hiihaa...
Jiihaa... hiihaa... ... ... ... *huokaus*
...kiikkustuolissa raihnaisena ja yksinäisenä ihmetellään, kun ei ketään läheistä ole. Ihmiset ovat olleet kertakäyttökamaa, kenelläkään ei mitään väliä kunhan itellä on kivaa. Nauttikaa hedonistisesta elämäntavastanne, mutta niitätte joskus sitä mitä kylvätte. aamen :-)
Pakko nauraa...oli niin paljon tuota jiihaata ja hiihaata..........................Vaikka vakavia asioita muuten...
Mun kokoelmasta puuttuu vielä tuollainen,
missäs käytäs pikapanolla?
...voin käydä sitten kyllä joskus sulle vaihtaan vaippoi siellä vanhainkodillakin...
hah ei voi kun nauraa ha ha
Eivät ihmiset ole kertakäyttökamaa.Mutta kenenkään ei pidä olla parisuhteessa jos se ei toimi.
Jane voi varmaan lähteä etsimään viidakon läskipäätä jostain kuusen latvasta,siellä löytyy varmaan joku mojova kurre pers pystyssä jos pikkapanoa etsit hahahahahaaa
Juuri sellainenkin nahka tosiaan puuttuu seinältä vielä! ;))
Kiitos vinkistä, sinne sitten! Damdadiidaadaa!