Vaimon haluttomuus raskausaikana

Tere!

Oon hieman epäileväinen että näinköhän joku voisi täällä järkevästi omasta kokemuksestaan kertoa, mutta kokeillaan..

Ongelma siis tuo otsikossa mainittu vaimokkeen haluttomuus raskausaikana. Tilanne on meillä se että vaimo on raskausviikolla 34 ja meillä on ollut jo 6kk selibaattia. Ollaan joskus puhuttu asiasta (joka yleensä johtaa jonkinlaiseen mielenpahoitukseen) mut se ei kauheemmin tunnu auttavan.. hän sanoo että haluaisi itsekkin pystyä "haluavansa" mutta ei voi asialle mitään. Ymmärränhän mä sen, mutta sitä en suoraan sanottuna ymmärrä että mitään seksiin viittaavaakaan ei voi tapahtua.. olen jopa suoraan pyytänyt suuseksiä, tai jonkinlaista hierontaa mutta ei...

Koitan toki olla fiksu ja tiedän että (eka lapsi kummallekkin) raskaus on valtava muutos, mutta jotenkin minusta vaan tuntuu että meidän parisuhde ei ole "normaali" enää.

Siksi haluaisinkin kokemuksia... onko muilla vastaavaa ongelmaa ollut? Toki olen kuullut että joillekkin tulee "peräti" 4viikon taukoja tmv mutta tässä on mennyt 6kk!! Rakastan tuota hulluksi tunnesirkukseksi muuttunutta naistani, ja siksi koitan saada oman pääni selväksi tässä.

Kiitti jo etukäteen.
Ilmoita


6 kk on tietysti aika pitkä aika olla ilman seksiä. En tiedä, mutta itselläni raskaus on vaikuttanut haluja lisäävästi. Itse olen kyllä joskus miehelle antanut vain antamisen ilosta jos ei nyt itellä oo sattunu niin kauheesti just sillä hetkellä huvittamaan...tai ottanut suikkiin. En vois pitää toista täysin selibaatissa noin pitkää aikaa...kun en itsekkään kestä noin pitkää aikaa. Siinä kyllä tulis jo houkutus lähtä vieraisiin...noh en tiedä sitten miten synnytyksen jälkeen kun siis nyt on mulla eka kolmannes raskaudesta takana vasta.
Ilmoita
Raskaus vaikuttaa eri tavalla naisiin, jotenka parasta kysyä asiantuntijoilta.
Vauva sivustolla voi myös esittää kysymyksiäkKätilölle ja pskologille.

Myös miehillä esiintyy raskausmasennusta, josta on alettu keskustelmaan vasta viime vuosina. Ilmiö johtunee käsittääkseni naisen erilaisista psyykkisistä ongelmista.
Harva selviää raskaudesta täysin vaivatta. On raskausmasennusta, synnytysmasennusta baby bluesia. Synnytyksen jäkeinen psykoosi.

Allaoleva linkki on vauva keskusteluun Aiheina mm:
Turvotusta.
Pahoinvointia.
Kaamea olo.
Raskausarpia on vaikea välttää.
Suonikojuja ja peräpukamia.
Ummetusta.
Raskausdiabetes.
Raskausmasennuksen kourissa.
Stressi, ehkä skitsofrenia.

http://www.vau.fi/Teemat/Teemakategoriat/Raskausajan-vaivat/

---
Ilmoita
jos on kaikenlaisia vaivoja. Minulla oli ns. helppo raskaus,hyvä kun edes "huomasin" olevani raskaana ja koko raskausajan panetti niin armottomasti että piti saada vähän väliä ja vaikka missä. Tosin olen kai seksuaalisesti muutenkin poikkeuksellinen ollut aina ;)
Ilmoita
oli myös raskausaikana halut kateissa. Ja samalla lailla olisin "halunnut haluta", mutta kun yksinkertaisesti kropassa ei tuntunut yhtään mitään. Meillä taisi viimeiset 3kk olla kokonaan ilman seksiä kun itseäni vielä inhotti vauvan liikkuminen vatsassa seksin aikana loppuajasta, kun tuntui että vauva oli myös hommassa mukana. Eipä mennyt kuin 2 viikkoa synnytyksen jälkeen kun aloitettiin taas seksielämä, vaikka kovin seksuaalinen en ole normaalistikaan.
Ilmoita
Kyllä minusta ap:n tilanne on kaikkea muuta kuin normaali. Ja tarkoitan nimenomaan sitä että suhteesa ei ole mitään seksuaalista toimintaa koko raskauden aikana. Ymmärrän hyvin että halut voivat olla hukassa jne. mutta jos ihan kaikki toisen huomioiminen jää pois, on kyse paljon enemmästä kuin vain seksistä.
Itselle tulee mieleen että nainen on niin sisällä äitieydessä jo nyt että ei osaa enää olla puolisona. Se taas kuullostaa aika pahalta tulevaisuutta ajatellen koska nimenomaan vasta synnytyksen jälkeen ne varsinaisesti hankalat ajat parisuhteen kannalta alkavat. Juuri silloin tarvittaisiin paljon halua pitää yllä myös parisuhdetta kun kakkavaipat ja valvominen kuitenkin muodostavat sen arjen perustan. Jos heittäydytään vain ja ainostaan äidin tai isän rooliin niin kyllä se puoliso unohtuu helposti kokonaan ja usein kohtalokkain seurauksin.

Minusta ap:n kannattaisi keskustella vaimonsa kanssa ihan vakavasti siitä, minkälaisena hän nänkee puolison ja vanhemman roolit ja miten hän on ne aikonut yhdistää. Vai onko ajatellun yhdistää mitenkään?
Ilmoita
ite en kuitenkaa muijaa halua kun on raskaana.
8 VASTAUSTA:
"ottaisi edes suihin"

Mitä itse teette naisen eteen? Olisko teistä kiva alkaa nuolemaan naista niin, että homma jää sitten siihen???
Kysympä vaan! Nainen saisi ja olisi tyytyväinen, te olisitte vain ja ainoastaan nuolija.

Haluaisin todella nähdä tällaisen miehen!!

Luuletteko, että naista tosiaan alkaisi innostaa vehjettä imemään ilman, että itse saa siitä yhtään mitään? Kun yleensä jo 80% normaalista seksistäkin miesten kanssa on sitä, että mies saa ja homma loppuu tasan siihen, ei heitä kiinnosta onko nainen saanut vai ei. Sitten vielä ihmetellään kauheasti miksei nainen anna!
raivostuttavaa kirjoitti:
"ottaisi edes suihin"

Mitä itse teette naisen eteen? Olisko teistä kiva alkaa nuolemaan naista niin, että homma jää sitten siihen???
Kysympä vaan! Nainen saisi ja olisi tyytyväinen, te olisitte vain ja ainoastaan nuolija.

Haluaisin todella nähdä tällaisen miehen!!

Luuletteko, että naista tosiaan alkaisi innostaa vehjettä imemään ilman, että itse saa siitä yhtään mitään? Kun yleensä jo 80% normaalista seksistäkin miesten kanssa on sitä, että mies saa ja homma loppuu tasan siihen, ei heitä kiinnosta onko nainen saanut vai ei. Sitten vielä ihmetellään kauheasti miksei nainen anna!
Noh...minä en ainakaan joka kerta välttämättä edes jaksa/halua itse tulla, koska siihen voi mennä jonkun aikaa. Minusta on mukava joskus vain antaa antamisen ilosta, enkä ollenkaan ajattelet että minunkin pitäisi aina päästä siihen loppuhuipennukseen. Mukavaa se silti on, nauttia toisen läheisyydestä ja lämmöstä. Sitäpaitsi miehen kanssa voi aina tehdä sopimuksen eli mies voi vaikka sitten antaa ihanan niskahartiaseudun hieronnan vastalahjaksi tai jotakin. Parisuhde on kompromisseja ja miehet on miehiä. Pääsee itse paljon helpommalla kun alkaa ajattelemaan niin.
.................... kirjoitti:
Noh...minä en ainakaan joka kerta välttämättä edes jaksa/halua itse tulla, koska siihen voi mennä jonkun aikaa. Minusta on mukava joskus vain antaa antamisen ilosta, enkä ollenkaan ajattelet että minunkin pitäisi aina päästä siihen loppuhuipennukseen. Mukavaa se silti on, nauttia toisen läheisyydestä ja lämmöstä. Sitäpaitsi miehen kanssa voi aina tehdä sopimuksen eli mies voi vaikka sitten antaa ihanan niskahartiaseudun hieronnan vastalahjaksi tai jotakin. Parisuhde on kompromisseja ja miehet on miehiä. Pääsee itse paljon helpommalla kun alkaa ajattelemaan niin.
ja antaa miehelle periksi. tuskinpa vaa. Pääsis miehet paljo helpommalla jos eivät ajattelisi sitä mulkkuaan 24/7!!!

kyllästyttää tällaset miehen ruikutukset seksin puutteesta, jos seksiä kuitenkin on. on jumalauta iha hirrrveetä jos naine ei halua joka päivä. HUOHHH!

toi ap:n tilanne on minusta iha normaali. ei naista välttis kiinnosta raskauden aikana ollenkaan. jos ei sen jälkeenkää ala palautuu halut nii sitte siitä vasta se ongelma tulee..
jeijui kirjoitti:
ja antaa miehelle periksi. tuskinpa vaa. Pääsis miehet paljo helpommalla jos eivät ajattelisi sitä mulkkuaan 24/7!!!

kyllästyttää tällaset miehen ruikutukset seksin puutteesta, jos seksiä kuitenkin on. on jumalauta iha hirrrveetä jos naine ei halua joka päivä. HUOHHH!

toi ap:n tilanne on minusta iha normaali. ei naista välttis kiinnosta raskauden aikana ollenkaan. jos ei sen jälkeenkää ala palautuu halut nii sitte siitä vasta se ongelma tulee..
Onpa tosi rakentava ja kyspä suhtautuminen seksiin! Seksi on ihan ihmisen perustarpeita, toisilla suurempi ja toisilla vähemmän suuri. Samoin ihmisellä on tave tulla parisuhteessa huomioiduksi niin henkisesti kuin fyysisesti. Jos toinen ei enää ollenkaa ole kiinnostunut toisen hyvinvoinnista niin se tuntuu väkisinkin hylkäämiseltä, oli syy sitten mikä hyvänsä. Nainen voi raskaana ollessaan olla myös ihan järkevä ja rationaalinen olento joka tajuaa että hänen oman kehonsa muutokset eivät ole syy olla ollenkaan huomioimatta puolisoa. Se ei tarkoita että parisuhde ei voisi tai saisi muuttua raskauden aikana. Vaan sitä että muutosten ei tarvitse olla negatiivisia ja sellaisia että niistä kärsii vain toinen vaan sellaisia että yhdessä löydetään uusia tapoja olla yhdessä niin että molemmat ovat vielä tyytyväisiä.
Onneksi itselläni on sellainen vaimo joka ei joka asiassa ajattele vain itseään. Ja siksi hänellä on varmaan myös mies joka tekee paljon vaimonsa hyväksi, huomioi ja ottaa vastuuta koko perheestä, näyttää tunteensa ja kuuntelee vaimon ajatuksia ja toiveita. Sitä saa mitä tilaa...
Isä-73 kirjoitti:
Onpa tosi rakentava ja kyspä suhtautuminen seksiin! Seksi on ihan ihmisen perustarpeita, toisilla suurempi ja toisilla vähemmän suuri. Samoin ihmisellä on tave tulla parisuhteessa huomioiduksi niin henkisesti kuin fyysisesti. Jos toinen ei enää ollenkaa ole kiinnostunut toisen hyvinvoinnista niin se tuntuu väkisinkin hylkäämiseltä, oli syy sitten mikä hyvänsä. Nainen voi raskaana ollessaan olla myös ihan järkevä ja rationaalinen olento joka tajuaa että hänen oman kehonsa muutokset eivät ole syy olla ollenkaan huomioimatta puolisoa. Se ei tarkoita että parisuhde ei voisi tai saisi muuttua raskauden aikana. Vaan sitä että muutosten ei tarvitse olla negatiivisia ja sellaisia että niistä kärsii vain toinen vaan sellaisia että yhdessä löydetään uusia tapoja olla yhdessä niin että molemmat ovat vielä tyytyväisiä.
Onneksi itselläni on sellainen vaimo joka ei joka asiassa ajattele vain itseään. Ja siksi hänellä on varmaan myös mies joka tekee paljon vaimonsa hyväksi, huomioi ja ottaa vastuuta koko perheestä, näyttää tunteensa ja kuuntelee vaimon ajatuksia ja toiveita. Sitä saa mitä tilaa...
Ymmärrän kyllä tarkoituksesi ja olen naisena osittain samaa mieltä kanssasi. Parisuhteessa on tehtävä kompromisseja puolin ja toisin niissä rajoissa, kun kumpikaan joudu kärsimään toisen edun takia.

MUTTA raskaudessa on sekin puoli, että hormonitoiminnan muuttumisen myötä jotkut asiat saattavat alkaa ÄLLÖTTÄÄ. Siis seksi kuten kahvikaan (ja jotkut muut hajut ja maut) eivät ole ainostaan mahdollisimman epäkiinnostavia, vaan kuvottavia - vaikka niistä olisi normaalitilassa pitänyt. Ja mitään kuvottavaa asiaahan kukaan naistaan arvostava kumppani ei vaadi lähestymään/tekemään/haistamaan/maistamaan. Eikö niin? Vähän sama kuin sinä joutuisit syömään mädäntynyttä lihaa tai omaa ulostettasi.

En tiedä, mikä tilanne aloittajalla on, mutta mahdollinen ällötysaspektikin on otettava huomioon.
-------------------- kirjoitti:
Ymmärrän kyllä tarkoituksesi ja olen naisena osittain samaa mieltä kanssasi. Parisuhteessa on tehtävä kompromisseja puolin ja toisin niissä rajoissa, kun kumpikaan joudu kärsimään toisen edun takia.

MUTTA raskaudessa on sekin puoli, että hormonitoiminnan muuttumisen myötä jotkut asiat saattavat alkaa ÄLLÖTTÄÄ. Siis seksi kuten kahvikaan (ja jotkut muut hajut ja maut) eivät ole ainostaan mahdollisimman epäkiinnostavia, vaan kuvottavia - vaikka niistä olisi normaalitilassa pitänyt. Ja mitään kuvottavaa asiaahan kukaan naistaan arvostava kumppani ei vaadi lähestymään/tekemään/haistamaan/maistamaan. Eikö niin? Vähän sama kuin sinä joutuisit syömään mädäntynyttä lihaa tai omaa ulostettasi.

En tiedä, mikä tilanne aloittajalla on, mutta mahdollinen ällötysaspektikin on otettava huomioon.
Ajattelisin kuitenkin että on äärimmäisen harvinaista että raskaus saisi naisen sallaiseen "ällötykseen" että hän ei kykenisi yhtään minkäänlaiseen seksuaaliseen hellyydenosoitukseen koko raskauden aikana, ei edes esim. kädellä tyydyttämiseen, hierontaan yms. Ja varsinkaan että tuo ällötys säilyisi ihan samanlaisena ja voimakkaana alusta raskauden loppuun saakka.

Mutta jos tosiaan niin on niin kyllä silloin pitää naisen sanoa asia ihan suoraan ja tehdä hyvin selväksi että kyse on vain ja ainoastaan raskaudesta ja että asia tulee muuttumaan varmasti myöhemmin. Ja että hän todella haluaa että miehelläkin olisi hyvä olla suhteessa ja raskastaa häntä ihan yhtä paljon kuin ennekin. Kaikki vähänkin kiertelevä "ei nyt vaan yhtään haluta" puheet saavat miehen vain tuntemaan itsensä epävarmaksi ja torjutuksi.
isi-73 kirjoitti:
Ajattelisin kuitenkin että on äärimmäisen harvinaista että raskaus saisi naisen sallaiseen "ällötykseen" että hän ei kykenisi yhtään minkäänlaiseen seksuaaliseen hellyydenosoitukseen koko raskauden aikana, ei edes esim. kädellä tyydyttämiseen, hierontaan yms. Ja varsinkaan että tuo ällötys säilyisi ihan samanlaisena ja voimakkaana alusta raskauden loppuun saakka.

Mutta jos tosiaan niin on niin kyllä silloin pitää naisen sanoa asia ihan suoraan ja tehdä hyvin selväksi että kyse on vain ja ainoastaan raskaudesta ja että asia tulee muuttumaan varmasti myöhemmin. Ja että hän todella haluaa että miehelläkin olisi hyvä olla suhteessa ja raskastaa häntä ihan yhtä paljon kuin ennekin. Kaikki vähänkin kiertelevä "ei nyt vaan yhtään haluta" puheet saavat miehen vain tuntemaan itsensä epävarmaksi ja torjutuksi.
Voi, kyllä tunnen monia (itseni mukaanlukien), joilla raskaus teki läheisyydestä ahdistavaa. Voi varsinkin sitä oman miehen ominaishajua, johon en normaalitilassa kiinnittänyt edes huomiota! Kun tuli lähelle esim. hieroakseen hartioitani, oli pakko ottaa monta askelta pois päin, kun lähelle tulo inhotti ja ahdisti, ja ominaishaju suorastaan pisti nenään. Ja tätä jatkui lähes koko raskausajan. Normaalisti tosiaan ei ole koskaan ollut mitään ongelmia läheisyyden ja seksin kanssa.

Meillä asiasta keskusteltiin, sillä kumpikin tiedosti mistä oli kyse. Kaikki eivät tajua oireen johtuvan hormoneista ja ovat vain hämillään, kuinka rakkaan ukon läheisyys ei enää kiinnosta. Ei sellaisesta ole välttämättä helppo puhua suoraan, jos luulee itsekin, että suhde on alkanut oikeasti kyllästyttää (tms. jotain muuta epämääräistä ja omituista tunnetta, jolle ei keksi nimeä).

Voi sen miehenäkin ottaa puheeksi.
-------------------- kirjoitti:
Voi, kyllä tunnen monia (itseni mukaanlukien), joilla raskaus teki läheisyydestä ahdistavaa. Voi varsinkin sitä oman miehen ominaishajua, johon en normaalitilassa kiinnittänyt edes huomiota! Kun tuli lähelle esim. hieroakseen hartioitani, oli pakko ottaa monta askelta pois päin, kun lähelle tulo inhotti ja ahdisti, ja ominaishaju suorastaan pisti nenään. Ja tätä jatkui lähes koko raskausajan. Normaalisti tosiaan ei ole koskaan ollut mitään ongelmia läheisyyden ja seksin kanssa.

Meillä asiasta keskusteltiin, sillä kumpikin tiedosti mistä oli kyse. Kaikki eivät tajua oireen johtuvan hormoneista ja ovat vain hämillään, kuinka rakkaan ukon läheisyys ei enää kiinnosta. Ei sellaisesta ole välttämättä helppo puhua suoraan, jos luulee itsekin, että suhde on alkanut oikeasti kyllästyttää (tms. jotain muuta epämääräistä ja omituista tunnetta, jolle ei keksi nimeä).

Voi sen miehenäkin ottaa puheeksi.
Anteeksi vain, mutta kuulostaa silti vieläkin hitusen itsekkäältä ajattelulta. Minullakin on ollut raskauspahoinvointia, hajut tekee välillä pahaa yms. kaikenmaailman vaivoja. Mieliala on hormonien vuoksi heilahdellut. Siitä huolimatta kuulostaa minusta vähän erikoiselta, että tosiaan noin paljon alkaa se oma mies ahdistaa. Joillakin voi toki tulla niin pahaa pahonvointia, että heidän täytyy oksentaa koko ajan ja silloinhan mieskin näkee itse, että nyt ei toisella ole hyvä olla.

Kuitenkin jos olet itse se, joka käyttäytyy torjuvasti niin kyllä sinun täytyy myös olla se, joka toiselle asian selittää. Seksuaalisuus on herkkä paikka kelle tahansa eikä ole mukavaa tulla torjutuksi kerta toisensa jälkeen ilman, että tietäisi siihen syytä. Jos tuntee voimakasta ahdistusta niin kannattaa ottaa se puheeksi neuvolassa, sillä taustalla voi olla muutakin kuin pelkkää raskauteen liittyvää ahdistusta. Voisit saada asiaan mm. keskusteluapua.
+Lisää kommentti
minulla kuitenkin raskaus vielä vasta alussa, mutta 6viikkoa mieheni on joutunut olemaan ilman...
Halitaan kyllä ja pussaillaan, mutta en vain jaksa kiinnostua. Olen yrittänyt harrastaa itsetyydytystäkin jos saisi halut heräämään, mutta siinä kävi niin että kun laukean alkaa lyhyen hetken kestävät krampit alavatsassa, jonkinlaisia supistuksia kai, joten seksi on ajatuksena kiinnostanut vielä vähemmän sen jälkeen...

Asiasta kuitenkin voidaan puhua miehen kanssa ilman että kummalekaan tulee aiheesta paha mieli, ja totta on myöskin täällä että haluaisin haluta, koska oonhan se mukavaa kun mies on tyytyväinen ja tyydytetty... Ja kun hän kuitenkin hieroo niskaani, selkääni, jalkojani, ja muutenkin vain näyttää että välittää ja haluaa olla lähelläni...
9 VASTAUSTA:
Et sitten ole ajatellut hieroa vastaavasti myös miestäsi? Siis vähän alempaa kuin hartioista...
KysynVaan-75 kirjoitti:
Et sitten ole ajatellut hieroa vastaavasti myös miestäsi? Siis vähän alempaa kuin hartioista...
tietysti tehdä, mutta ei se ainakaan naisen seksihaluja lisää. Ennemminkin vähentää entisestään ja mahdollisesti loppu raskausaikakin menee sitten ilman seksiä. Jos miestä niin kovasti haluttaa niin mies voi itsekin itsensä hoidella.

Läheisyys ilman seksiä tekee varmasti suhteelle hyvää ja jossain vaiheessa voi myös saada ne naisen seksihalut lisääntymään.
Voihan niinkin.. kirjoitti:
tietysti tehdä, mutta ei se ainakaan naisen seksihaluja lisää. Ennemminkin vähentää entisestään ja mahdollisesti loppu raskausaikakin menee sitten ilman seksiä. Jos miestä niin kovasti haluttaa niin mies voi itsekin itsensä hoidella.

Läheisyys ilman seksiä tekee varmasti suhteelle hyvää ja jossain vaiheessa voi myös saada ne naisen seksihalut lisääntymään.
kun tarpeeksi vonkaa ja sitä seksiä ei saa kotona, niin onhan näitä vieraita naisia. Pitäkää vaan kintut ristissä ja ranteet kipeenä.
Voihan niinkin.. kirjoitti:
tietysti tehdä, mutta ei se ainakaan naisen seksihaluja lisää. Ennemminkin vähentää entisestään ja mahdollisesti loppu raskausaikakin menee sitten ilman seksiä. Jos miestä niin kovasti haluttaa niin mies voi itsekin itsensä hoidella.

Läheisyys ilman seksiä tekee varmasti suhteelle hyvää ja jossain vaiheessa voi myös saada ne naisen seksihalut lisääntymään.
"tietysti tehdä, mutta ei se ainakaan naisen seksihaluja lisää. Ennemminkin vähentää entisestään ja mahdollisesti loppu raskausaikakin menee sitten ilman seksiä. Jos miestä niin kovasti haluttaa niin mies voi itsekin itsensä hoidella."

Jotenkin vain nämä jutut menevät siihen että kaikessa seksissä mennään aina naisen ehdoilla niin että naiselta ei vaan vaadittaisi mitään. Eikä mikään vaan pahoittaisi naisen mieltä niin että herkkä mieli menisi ihan sekaisin. Mies sitten saa aina pärjätä miten parhaiten taitaa ja kärvistellä. Mutta miehestähän ei ole niin väliä. Hänen pitää olla "kypsä" ja pärjätä ilman tarpeidensä tyydytystä siilä miehiset tarpeet eivät ole niin tärkeitä. Nehän johtuvat vain miehen "pahoista" hormooneista. Onneksi naisen hormoonit ovat hyviä ja kauniitä ja niiden aiheuttamat asiat pitää vain kiltisti hyväksyä. Sillä niille ei voi mitään eikä nainen voi koskaan olla niin kypsä ettei olisi hormoniensa vietävissä tai ajatella myös toista.

Ja ennenkuin kukaan vetää herneen nenään niin yllä oleva sisältää runsaasti kärjistystä ja sarkasmia. Mutta ehkä siinä on myös jotain ajattelemisen aihetta...
Pappa-B kirjoitti:
"tietysti tehdä, mutta ei se ainakaan naisen seksihaluja lisää. Ennemminkin vähentää entisestään ja mahdollisesti loppu raskausaikakin menee sitten ilman seksiä. Jos miestä niin kovasti haluttaa niin mies voi itsekin itsensä hoidella."

Jotenkin vain nämä jutut menevät siihen että kaikessa seksissä mennään aina naisen ehdoilla niin että naiselta ei vaan vaadittaisi mitään. Eikä mikään vaan pahoittaisi naisen mieltä niin että herkkä mieli menisi ihan sekaisin. Mies sitten saa aina pärjätä miten parhaiten taitaa ja kärvistellä. Mutta miehestähän ei ole niin väliä. Hänen pitää olla "kypsä" ja pärjätä ilman tarpeidensä tyydytystä siilä miehiset tarpeet eivät ole niin tärkeitä. Nehän johtuvat vain miehen "pahoista" hormooneista. Onneksi naisen hormoonit ovat hyviä ja kauniitä ja niiden aiheuttamat asiat pitää vain kiltisti hyväksyä. Sillä niille ei voi mitään eikä nainen voi koskaan olla niin kypsä ettei olisi hormoniensa vietävissä tai ajatella myös toista.

Ja ennenkuin kukaan vetää herneen nenään niin yllä oleva sisältää runsaasti kärjistystä ja sarkasmia. Mutta ehkä siinä on myös jotain ajattelemisen aihetta...
"Onneksi naisen hormoonit ovat hyviä ja kauniitä ja niiden aiheuttamat asiat pitää vain kiltisti hyväksyä. Sillä niille ei voi mitään eikä nainen voi koskaan olla niin kypsä ettei olisi hormoniensa vietävissä tai ajatella myös toista."

Nainenhan se on raskaana, ei mies.
näinpä.. kirjoitti:
"Onneksi naisen hormoonit ovat hyviä ja kauniitä ja niiden aiheuttamat asiat pitää vain kiltisti hyväksyä. Sillä niille ei voi mitään eikä nainen voi koskaan olla niin kypsä ettei olisi hormoniensa vietävissä tai ajatella myös toista."

Nainenhan se on raskaana, ei mies.
Nainen on kuitenkin edelleen ajatteleva ja järkevä ihminen kun on raskaana... ainakin toivottavasti.
Välillä vain tuntuu että ei edes halua olla jotta saa kaiken huomion ja sympatian.
Pappa-B kirjoitti:
Nainen on kuitenkin edelleen ajatteleva ja järkevä ihminen kun on raskaana... ainakin toivottavasti.
Välillä vain tuntuu että ei edes halua olla jotta saa kaiken huomion ja sympatian.
Ehkä ap:n naisella ei ole raskauden aikaista seksiä estäviä fyysisiä vaivoja, mutta osalla naisista todella on niitä. Jopa niin että seksiä ei silloin todellakaan suositella. Ymmärrettävästi sekin on miehelle rankka kokemus, varsinkin jos tilanne kestää koko raskauden ajan.

Kerron nyt sellaisenkin esimerkin, ettette leimaa ihan kaikkia raskauden aikana seksittä eläviä naisia ikäviksi pihtareiksi. Meillä oli alusta asti tilanne, että ensimmäiset vajaat 4kk oksensin ympäri vuorokauden rajusti ja makasin loput ajasta voimattomana ja todella huonovointisena sängyn pohjalla. Vietin myös useita jaksoja sairaalassa tiputuksessa, koska jatkuvan oksentelun takia uhkasi isommanpuoleinen nestehukka. Seisomaan nouseminen pisti pyörryttämään enkä jaksanut olla jalkeilla. Sen saa sellaisesta olosta ja pahoinvoinnin takia heikosta ravitsemuksesta, kun se yhdistyy vielä laskevaan hemoglobiiniin ja melko alhaiseen verenpaineeseen. En olisi selvinnyt edes arkiaskareista (ruoan laitto ym.) ilman miestäni, koska pystyssä en todellakaan pysynyt kauaa kerrallaan. En jaksanut tehdä miehen seksuaalisen tyydytyksen eteen fyysisesti mitään, koska tilanne teki tosiaan hyvin voimattomaksi ja kuten sanottu, olin suurimman osan vuorokaudesta joko unessa tai oksentamassa. Eipä siinä tainnut miehellekään tulla paljoa seksi mieleen, kun sai jännittää aina töistä palatessaan, olenko taas sairaalaanviemiskunnossa.

Onneksi tilanne koheni tuon 4 kk:n jälkeen. Sen verran, että pystyin olemaan taas jaloillani ja oksensin vain pari kertaa päivässä enkä enää ympäri vuorokauden. Yritettiinpä seksiäkin. Keskiraskaudessa tuli sitten lääkäriltä määräys olla rasittamatta itseä, kun rupesi tulemaan paljon ennenaikaisia supistuksia, kipuja ja välillä verenvuotoakin. Todettiin että keskenmenon uhka on olemassa (vielä siinä vaiheessa, viidennellä kuukaudella!) ja jouduin olemaan useita pätkiä vuodelevossa. Sairaalassakin. Seksi oli verenvuodon takia taas kielletty.

Nyt ollaan jo raskauden loppusuoralla. Arkielämää haittaavan kovia kipuja on ollut tänne asti ja ennen aikaisen synnytyksen riski voimassa koko ajan. Nyt vasta ollaan tilanteessa, ettei lapsi olisi syntyessään enää keskonen. Eli mieheltäni on vaadittu raskauden takia kärsineen fyysisen tilani takia todella paljon kärsivällisyyttä seksirintamalla. Kovien kipujen vallassa ja vuodepotilaana kun ei oikein pysty keskittymään siihen kädellä ja suulla tyydyttämiseenkään, ja jos pystyykin niin eipä se siinä tilanteessa hirveästi miestäkään innosta kun tietää missä olotilassa toinen yrittää palvelusta antaa.

Olisin ehkä jopa ymmärtänyt, jos mies olisi tullut joku päivä kotiin sanoen, että kävi ostamassa seksiä tai että hänellä on joku sivusuhde. Eipä tämä ole ollut hänellekään helppoa.

Että älkää leimatko heti naisen haluttomuutta seksiin raskauden aikana joksikin mielenhäiriöksi, kiitos. Syyt voivat olla joskus ihan pätevät. Tietysti pelkkä haluttomuus on vähän eri asia, jos ei ole isoja fyysisiä vaivoja tai vaaraa, että raskaus keskeytyy.
mama to be soon kirjoitti:
Ehkä ap:n naisella ei ole raskauden aikaista seksiä estäviä fyysisiä vaivoja, mutta osalla naisista todella on niitä. Jopa niin että seksiä ei silloin todellakaan suositella. Ymmärrettävästi sekin on miehelle rankka kokemus, varsinkin jos tilanne kestää koko raskauden ajan.

Kerron nyt sellaisenkin esimerkin, ettette leimaa ihan kaikkia raskauden aikana seksittä eläviä naisia ikäviksi pihtareiksi. Meillä oli alusta asti tilanne, että ensimmäiset vajaat 4kk oksensin ympäri vuorokauden rajusti ja makasin loput ajasta voimattomana ja todella huonovointisena sängyn pohjalla. Vietin myös useita jaksoja sairaalassa tiputuksessa, koska jatkuvan oksentelun takia uhkasi isommanpuoleinen nestehukka. Seisomaan nouseminen pisti pyörryttämään enkä jaksanut olla jalkeilla. Sen saa sellaisesta olosta ja pahoinvoinnin takia heikosta ravitsemuksesta, kun se yhdistyy vielä laskevaan hemoglobiiniin ja melko alhaiseen verenpaineeseen. En olisi selvinnyt edes arkiaskareista (ruoan laitto ym.) ilman miestäni, koska pystyssä en todellakaan pysynyt kauaa kerrallaan. En jaksanut tehdä miehen seksuaalisen tyydytyksen eteen fyysisesti mitään, koska tilanne teki tosiaan hyvin voimattomaksi ja kuten sanottu, olin suurimman osan vuorokaudesta joko unessa tai oksentamassa. Eipä siinä tainnut miehellekään tulla paljoa seksi mieleen, kun sai jännittää aina töistä palatessaan, olenko taas sairaalaanviemiskunnossa.

Onneksi tilanne koheni tuon 4 kk:n jälkeen. Sen verran, että pystyin olemaan taas jaloillani ja oksensin vain pari kertaa päivässä enkä enää ympäri vuorokauden. Yritettiinpä seksiäkin. Keskiraskaudessa tuli sitten lääkäriltä määräys olla rasittamatta itseä, kun rupesi tulemaan paljon ennenaikaisia supistuksia, kipuja ja välillä verenvuotoakin. Todettiin että keskenmenon uhka on olemassa (vielä siinä vaiheessa, viidennellä kuukaudella!) ja jouduin olemaan useita pätkiä vuodelevossa. Sairaalassakin. Seksi oli verenvuodon takia taas kielletty.

Nyt ollaan jo raskauden loppusuoralla. Arkielämää haittaavan kovia kipuja on ollut tänne asti ja ennen aikaisen synnytyksen riski voimassa koko ajan. Nyt vasta ollaan tilanteessa, ettei lapsi olisi syntyessään enää keskonen. Eli mieheltäni on vaadittu raskauden takia kärsineen fyysisen tilani takia todella paljon kärsivällisyyttä seksirintamalla. Kovien kipujen vallassa ja vuodepotilaana kun ei oikein pysty keskittymään siihen kädellä ja suulla tyydyttämiseenkään, ja jos pystyykin niin eipä se siinä tilanteessa hirveästi miestäkään innosta kun tietää missä olotilassa toinen yrittää palvelusta antaa.

Olisin ehkä jopa ymmärtänyt, jos mies olisi tullut joku päivä kotiin sanoen, että kävi ostamassa seksiä tai että hänellä on joku sivusuhde. Eipä tämä ole ollut hänellekään helppoa.

Että älkää leimatko heti naisen haluttomuutta seksiin raskauden aikana joksikin mielenhäiriöksi, kiitos. Syyt voivat olla joskus ihan pätevät. Tietysti pelkkä haluttomuus on vähän eri asia, jos ei ole isoja fyysisiä vaivoja tai vaaraa, että raskaus keskeytyy.
Harvemmilla kai tulee eteen tällaista hyvin hankalaa raskautta, joten saavat olla onnellisia. Tämä on ollut monessakin mielessä tavallista tarkemmin seurattu riskiraskaus. Syinä oma perussairauteni, ensisynnyttäjäksi korkeahko ikäni (40 ), raskaus alkoi hoidoilla eikä luomusti, jatkuva keskenmenon ja sittemmin kohtukuoleman ja myöhemmin hyvin varhaisen keskosuuden uhka. Ei voi kuitenkaan tietää etukäteen, millainen odotusajasta tulee. Joillekin siitä tulee helppo, joillekin vähän haastavampi.
mama to be soon kirjoitti:
Harvemmilla kai tulee eteen tällaista hyvin hankalaa raskautta, joten saavat olla onnellisia. Tämä on ollut monessakin mielessä tavallista tarkemmin seurattu riskiraskaus. Syinä oma perussairauteni, ensisynnyttäjäksi korkeahko ikäni (40 ), raskaus alkoi hoidoilla eikä luomusti, jatkuva keskenmenon ja sittemmin kohtukuoleman ja myöhemmin hyvin varhaisen keskosuuden uhka. Ei voi kuitenkaan tietää etukäteen, millainen odotusajasta tulee. Joillekin siitä tulee helppo, joillekin vähän haastavampi.
Teidän tilanteessanne ei liene emiehelläkään mitenkään epäselvää että seksi ei tule kysymykseenkään. Siksi se on miehelle (siltä osin) varmaan oikeastaan helpompaa kuin silloin kun naisen haluttomuus johtuu "vain" hormoonien heittelystä yms. seikoista. Silloin on miehen paljon vaikeampi asettua naisen asemaan ja ymmärtää miksi koko suhde voi äkkiä muuttua ihan erilaiseksi ja miehen näkökulmasta kylmäksi.
Mutta voimia sinulle ja miehellesi ja toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka!
+Lisää kommentti
Kuten jo alkuun kirjoitit... odotatte esikoista. Tunne-elämä on varmasti myllerryksissä. Naisen keho muuttuu ja on jo muuttunut paljon... Kokeeko hän itsensä naiseksi tällähetkellä, vai isoksi "valaaksi"?Pian teillä kuitenkin pitäisi muuttua jos suhteenne on vankalla pohjalla.

Itse olen viikoilla 27 3. Väsymystä, supistelua ym. aina ei jaksa/pysty vaikka haluais. Mutta kun tunnen oloni hyväksi... kelloon katsomatta ilmoitan halukkuuteni ja näin meil on "homma"toiminu.

Tsemppii vaa loppuraskauteen!
Ilmoita
Vanhaakin vanhempi ketju, mutta itselle nyt ajankohtainen. Olen siis raskaana rv30 eikä seksi ole maistunut pitkiin aikoihin. Olen yrittänyt. Olen antanut vaikka se ei ole itsestä hyvälle tuntunut. Olen ottanut suihin ja hoitanut kädellä. Tavallinen yhdyntä aiheuttaa supistuksia ja kipuja koko kropassa. Olen sanonut tämän ihan suoraan miehelle, että kyse ei ole hänestä vaan siitä, etten halua tuntea enempää kipua kuin mitä pelkkä normaali oleminen tekee. Hän ei silti tunnu ihan ymmärtävän. Se saa minut haluamaan entistä vähemmän. Ihan vain se, ettei hän kykene ymmärtämään, kuinka epämiellyttävää seksi minulle tässä tilassa on. Olen valtava kuin valas enkä kykene muuta tekemään kuin makaamaan kyljelläni sängyssä. En nauti hetkestäkään siinä. Kysyn siis yleisesti, miksi mies haluaisi harrastaa seksiä kanssani kun tietää, että minä en siitä voi nauttia? En minäkään koskaan ole miestäni pakottanut seksiin vastoin hänen tahtoaan saati hoitanut hommaa hänen kanssaan niin, että se tekee hänelle fyysisesti kipeää. Miksi ihmeessä siis hän haluaisi tehdä niin minulle? Jos kyse on vain kuuluisasta paineiden purkamisesta, eikö sen voi sitten tehdä ihan itsekin? Minä halaan ja pussaan kyllä, olen lähellä ja huomioiva. en vain pysty seksiin tällä hetkellä.
1 VASTAUS:
Mieheltäsi puuttuu jonkinlainen empatian taju eli toisen asemaan asettuminen. Tämä on aika valitettavaa eikä kyllä kuullosta kauhean lupaavalta tulevaa perhe-elämääkään ajatellen.
+Lisää kommentti
Täällä on kolmas raskaus menossa ja joka kerta on ollun sen raskauden toteamisen jälkeen n. 9kk selibaatti. Ei ota vaimo suihin, ei anna käsihoitoa. Jos ehdotan jotain, sanoo että - No runkkaa. Sitähän mä teenki, eli runkkaan, mutta haluan vaimoani ja haluan hänen tekevän hyvää minulle. Tai kun ottaisikin suihin, mutta sekin tapahtuu maks. kerran vuodessa. Jos sitten saan sen 9kk aikana rouvan sänkyyn ja haluaisin antaa hänelle ensin orgasmin joko nuolemalla tai käsin, hän ei sitä halua. Sanoo vaan että laita se sisälle ja makaa kuin lahna joka odottaa perkaamista. Siinä sitte tulee väkisin runkattua sen rouvan pillulla ja homman jälkeen enemmänki tympii ku olis tyytyväinen olo. Juttelu yritykset torpataan hyvin tehokkaasti minua vonkaamisesta syyllistämällä.Mitä kyllä teenkin, mutta siksi ku minua panettaa! Enkä halua vieraisiin mennä. Suhteen alussa ja ekan raskauden jälkeen sain vielä suuhoitoakin jopa kerran kuussa ja rouva älysi joskus kysyä että haluanko suuseksiä. Nyt ei puhu eikä pukahda. Tympii..
2 VASTAUSTA:
Hommaa vakipano tai sano suoraan muijalle että kohta taitaa ero tulla kun noin kauan sekstailemassa ollaa. Jos nainen ei tuota ymmärrä niin olkoon itse ilan seksiä mutta normaalisti mies hakee sitä muualta jos puhekkaan ei auta. Onneksi itselläni on sellainen nainen jolla oli hyvät seksihalut raskausaikana ja tai iolla vuorokausi ennnen synnytystä kun viimeisen kerran ennen synnytystä sekstailtiin. Eitarvinnut olla ilman synnytyksen jälkeenkään kun nainen voi hoittaa miehen muutenkin kuin perintteisesti.
mekkk kirjoitti:
Hommaa vakipano tai sano suoraan muijalle että kohta taitaa ero tulla kun noin kauan sekstailemassa ollaa. Jos nainen ei tuota ymmärrä niin olkoon itse ilan seksiä mutta normaalisti mies hakee sitä muualta jos puhekkaan ei auta. Onneksi itselläni on sellainen nainen jolla oli hyvät seksihalut raskausaikana ja tai iolla vuorokausi ennnen synnytystä kun viimeisen kerran ennen synnytystä sekstailtiin. Eitarvinnut olla ilman synnytyksen jälkeenkään kun nainen voi hoittaa miehen muutenkin kuin perintteisesti.
Sun mielipiteesi on ihan syvältä...
+Lisää kommentti
Moi.
Vaikka keskustelu on vanha päätin sen herättää jälleen tapetille. itse "kärsin" samasta vaivasta kun jutun aloittaja. Meillä tosin ei ole peitto heilunut neljään kuukauteen ja sen kyllä huomaan. Oma käytökseen se vaikuttaa ihan turhalla kireydellä tiuskin äyskin yms lapsellista toimintaa.

Vaikka homman kyllä osaan itse soolona hoitaa mutta ei se ole sama asia :(
Meillä siis menossa toinen raskaus ja vaimoa ärsyttää kaikki minussa haju olemus jne.
Tosin se on ihan normaalia ja voin kuvitella että millaista vuoristorataa naisen päässä mennään raskaus aikana joten siinä nyt ei ole välttämättä ensimmäisenä mielessä seksi.

Mutta minkä teet toisella se on mielessä kokoajan ja toista ei vois vähempää kiinnostaa. Ensimmäisen raskauden ajan kyllä seksiä oli tosin vähän rajoitetuissa asennoissa ymmärrettävistä syistä.
Onneksi kuitenkin ymmärrys vaimolla löytyy ja tilasin itselleni vähän leluja piristämään tätä puutostilaa. Ja voisin sanoa että ei se nyt aitoa asiaa aja mutta helpottaa kuitenkin.

Tsemppiä kuitenkin kaikille kanssaveljille ja kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu viimeistään kun lapset muuttaa pois kotoa :D
Ja naisille tiedoksi. tässä ei nyt mitenkään ajeta asiaa itsekkäästi eteenpäin että pitää antaa miehelle koska se haluaa.. Ei se niin mene ja taatusti ymmärrystä löytyy ettei raskaus ole kaikilla mitenkään helppo asia :)
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Vaimon haluttomuus raskausaikana

Tere!

Oon hieman epäileväinen että näinköhän joku voisi täällä järkevästi omasta kokemuksestaan kertoa, mutta kokeillaan..

Ongelma siis tuo otsikossa mainittu vaimokkeen haluttomuus raskausaikana. Tilanne on meillä se että vaimo on raskausviikolla 34 ja meillä on ollut jo 6kk selibaattia. Ollaan joskus puhuttu asiasta (joka yleensä johtaa jonkinlaiseen mielenpahoitukseen) mut se ei kauheemmin tunnu auttavan.. hän sanoo että haluaisi itsekkin pystyä "haluavansa" mutta ei voi asialle mitään. Ymmärränhän mä sen, mutta sitä en suoraan sanottuna ymmärrä että mitään seksiin viittaavaakaan ei voi tapahtua.. olen jopa suoraan pyytänyt suuseksiä, tai jonkinlaista hierontaa mutta ei...

Koitan toki olla fiksu ja tiedän että (eka lapsi kummallekkin) raskaus on valtava muutos, mutta jotenkin minusta vaan tuntuu että meidän parisuhde ei ole "normaali" enää.

Siksi haluaisinkin kokemuksia... onko muilla vastaavaa ongelmaa ollut? Toki olen kuullut että joillekkin tulee "peräti" 4viikon taukoja tmv mutta tässä on mennyt 6kk!! Rakastan tuota hulluksi tunnesirkukseksi muuttunutta naistani, ja siksi koitan saada oman pääni selväksi tässä.

Kiitti jo etukäteen.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta