Hei!
Avioliittomme on nyt todella ikävässä tilanteessa enkä tiedä mitä tehdä.
Olen 25-vuotias nainen ja meillä on 1-vuotias lapsi.
Sain viikonloppuna kuulla, että mieheni on pettänyt minua maksullisen naisen kanssa.
Tämä oli ensimmäinen kerta ja mies katuu suuresti.
Selittää tekoaan "kännisenä päähänpistona" jota ei voi järjellä selittää.
Potee huonoa omaa tuntoa ja selittää miten tuo hairahdus avasi hänen silmänsä ja on nyt entistä varmempi että haluaa olla minun kanssa lopun ikäänsä.
Onko kukaan kokenut vastaavaa ja miten olette asiasta selvinneet? Jos meillä ei olisi lasta emmekä olisi naimisissa, en todennäköisesti jäisi suhteeseen. On todella loukattu olo. Miten voin enää luottaa mieheeni?
Seksikin varmaan tuntuu jatkossa vastenmieliseltä :/
Todella ahdistavaa ja surullista. En olisi ikinä voinut uskoa miehestäni mitään tämmöistä.
Itseinhokin on valtava, tuntuu että minussa täytyy olla jotain vikaa jne.
Sain sairauslomaa töistäkin, koska en vaan pysty keskittymään työntekoon. Olisivat antaneet masennus- ja unilääkkeitä, mutten uskaltanut niitä ottaa. Välillä kun käy itsetuhoiset ajatuksetkin mielessäni.
Toivoisin saavani asiallisia kommentteja sekä miehiltä että naisilta. Voiko tämmösestä päästä yli??
Avioliittomme on nyt todella ikävässä tilanteessa enkä tiedä mitä tehdä.
Olen 25-vuotias nainen ja meillä on 1-vuotias lapsi.
Sain viikonloppuna kuulla, että mieheni on pettänyt minua maksullisen naisen kanssa.
Tämä oli ensimmäinen kerta ja mies katuu suuresti.
Selittää tekoaan "kännisenä päähänpistona" jota ei voi järjellä selittää.
Potee huonoa omaa tuntoa ja selittää miten tuo hairahdus avasi hänen silmänsä ja on nyt entistä varmempi että haluaa olla minun kanssa lopun ikäänsä.
Onko kukaan kokenut vastaavaa ja miten olette asiasta selvinneet? Jos meillä ei olisi lasta emmekä olisi naimisissa, en todennäköisesti jäisi suhteeseen. On todella loukattu olo. Miten voin enää luottaa mieheeni?
Seksikin varmaan tuntuu jatkossa vastenmieliseltä :/
Todella ahdistavaa ja surullista. En olisi ikinä voinut uskoa miehestäni mitään tämmöistä.
Itseinhokin on valtava, tuntuu että minussa täytyy olla jotain vikaa jne.
Sain sairauslomaa töistäkin, koska en vaan pysty keskittymään työntekoon. Olisivat antaneet masennus- ja unilääkkeitä, mutten uskaltanut niitä ottaa. Välillä kun käy itsetuhoiset ajatuksetkin mielessäni.
Toivoisin saavani asiallisia kommentteja sekä miehiltä että naisilta. Voiko tämmösestä päästä yli??
Vastaukset 20
Vanhimmat
että heti kannattaisi lusikat pistää jakoon. Tuskin se mitään on miehellesi merkinnyt, halusi kokeilla vaan maksullista. Seksissä olisin varovainen jatkossa. Muistikohan käyttää kortsua? Käsittääkseni ammattilaiset ei paljaalla anna, mutta siltikin.
kortsua.
Vaikka sanoin kyllä, että testeihin pitäisi mennä. Sehän tästä vielä puuttuis että sais jonkun HIV:n!
Mies selitteli tekosijaan myös siten, että "se on vaan ollut sellanen asia jonka hän on halunnut tehdä ennen kuolemaansa vähän niinku benji hyppykin" Just joo. Olis voinut tehdä tuon vaikka sinkkuvuosinaan :(
Minä laittasin miehen pihalle.
Ihan Todella törkeästi tehnyt.. ja vielä maksullisen naisen kanssa !!
huhhuh on siinä pokkaa aviomiehellä ja ISÄLLÄ.
En kyllä ite pystys ikinä antamaan anteeks enkä unohtamaan.. ylipäätänsäkään vieraissa käyntiä..
Mutta itses se on päätettävä.
Amattilainen kyllä on paljon varmempi kun joku kapakkatyttö.
Osaa huolehtia terveysjutut jota ei monikaan 1illan pano tee.
filehart1otappas järki mukaan kun kirjotat.
Olenkin montakertaa ihmetelly naisten ajatusmaalimaa.
Ei se pillu ole sen huonompi ammatilaisella kun toisillakaan, joskus oikeen paljo parempi kun sillä siveällä kotona olevalla naisella.
Ehkä se kotona oleva jotenkin pihtaa, ja sitten saa hyvän lyönti aseen, miehen toteuneesta haaveesta.
jota ei saanut kotona millään hinnalla toteutettua," kun se on niin kauheen rivoa ja roisia"( etkä sinä ole oatanu minulle sitä timantti kaulakoruakan)
Jos nyt menisit sen miehesi kanssa parisuhdeterapiaan.
Paikkakunnasta riippuen saisit ehkä piankin ajan perheasiainneuvottelukeskuksesta. Siellä on erikoistuttu tällaisiin asioihin. Jos mies ei lähde, niin mene yksin.
Kyllä ne masennus- ja unilääkkeetkin voisivat hyvästä olla. Ei niitä tarvitse loppuikää käyttää. Unettomana asiat vain turhaan suurenevat.
Aika monta onnellista pariskuntaa on joskus käynyt läpi ison kriisin. Siitä on otettu opiksi ja opittu uudelleen luottamaan.
Jos neuvonta ei ala hiljalleen avaamaan myös seksin lukkoja, niin seksuaaliterapiaa on saatavissa erikseen.
Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta monet asiat kannattaa antaa kerran anteeksi ihan itsesi takia. Anteeksi antaminen on pitkä tie, mutta katkeruus haittaa elämää hautaan asti.
Miehesi ei ole täydellinen, niin et sinäkään. Ihminen erehtyy. Seksiä ei pitäisi koskaan sekoittaa rakkauteen, tai siis onhan se osa sitä, mutta myös ihan erillinen tarve ainakin monilla miehillä.
Luottamuksen palauttamiseen voi mennä pitkään, mutta tärkeintä on osata antaa anteeksi.
Kertoiko mies itse vai jäikö siis kiinni? Hiukan inhottavammaksi luottamuksen uudelleen rakentamisen kannalta tekee sen, jos jäi vain kiinni...
Olen nainen ja antaisin varmaan anteeksi yhden kerran. Toisella kerralla tietäisi, että siitä seuraa ero. Ei varmaan lohduta, mutta onhan se parempi, että meni maksullisiin eikä alkanut vikittelemään seurustelumielessä muuten naisia.
Oletko laiminlyönyt itse miestäsi seksipuuhissa?
Kyllähän ne vieraisiin ainakin silloin menee, jos kotona pihdataan tai ei anneta lainkaan.
Tervekullinen mies, johonkin ne tarpeensa pitää tyydyttää.
Ei se kaikille se runkkaaminen vaan riitä.
Varmaa on että vain te kaksi tiedätte kuinka teidän tulisi tässä asiassa toimia, kukaan muu ei sitä teille voi kertoa. Parisuhdeterapiasta olisi varmaankin hyötyä teille molemmille, uskoisin että saisit myös miehesi mukaan, ja jollei miehesi koe parisuhdeterapiaa tarpeelliseksi niin olisi aika selkeä viesti siitä mitä ajattelee suhteestanne.
Kuten aikaisemmissa viesteissä jo todettiin on parisuhteet selvinneet pahoistakin kriiseistä. Aikaa (ja työtä) se varmasti vaatii, mutta kaiken jälkeen saattaa suhteenne olla vahvempi.. onhan ongelma kuitenkin yhteinen ja tahdosta kaikki on kiinni.
Se vauva-aika on vaikeaa molemmille vanhemmille, vaikka pienokaisesta molemmat nauttisivatkin. Mieskin etsii rooliaan isänä ja miehenä.
Kyllä tuo parisuhdeneuvonta olisi teille hyvä juttu. Saisitte välineitä miettiä tilannetta. Älkää nyt tehkö mitään hätiköityä eroratkaisua.
Neuvonta antaa teille molemmille eväitä pohtia suhdettanne ja tarpeitanne. Se on puolueeton kenttä keskusteluille.
ja punnitse mitkä kaikki hyvät asiat puhuvat liittonne puolesta. Yhden hairahduksen voi vielä unohtaa ja selittää kokeilunhalulla tai millä muulla tahansa.
Riippuu tietysti miten sait tietää? Jos hän vielä kertoi itse, asia varmaan painaa hänenkin mieltään.
Ei se ole maailmanloppu. Mutta älä myöskään anteeksiannon jälkeen vedä asiaa uudelleen esille.
Yhteen erehdykseen ei kannata kaikkea hyvää päättää.
Ja tämä kommentti naiselta, 49 v
Olen kokenut saman samassa tilanteessa noin 8 vuotta sitten. Hän ei käyny maksullisissa vaan piti kakkosta useita kuukausia. Sama itku hänelläkin kun tunnusti. Tunnusti vasta kun kakkonen halusi vakavampaa hänestä. Mies ei suostunut sukupuolitautitesteihin. En oo vielä saanut mitään tautia.
Masennuin, en syönyt lääkkeitä, menetin lähes mielenterveyteni koska en kertonut kenellekään tapahtuneesta.
Tässä sitä nyt ollaan. Edelleen yhdessä. En unohda, en arvosta, en luota. Mutta mulle on ihan sama, sillä olen jaloillani taas ja mua ei oikeastaan kiinnosta jos hän muiden mukaan lähtee. oikeastaan toivon sitä. Hän on ihan kiva.
Aina hän todistaa sitä kuinka hän rakastaa minua jne... ja haluaa olla kansssani ja kuinka ihana olen ym. Ei kiinnosta.
Tee miehellesi selväksi, että humalasta huolimatta hän on vastuussa teoistaan ja parisuhteenne ei voi jatkua kuin ennenkin. Hänen täytyy ymmärtää, että joutuu lähitulevaisuudessa todella tekemään töitä sen eteen, jos haluaa suhteenne pelastuvan. Jos hän ei suostu korjaamaan suhdettanne sinun tarvitsemalla tavalla, ei välttämättä kannata jäädä suhteeseen. Vaikka hän ei ehkä koskaan enää pettäisi sinua, voi katkeruus ja luottamuksenpuute rikkoa välejä, jos asioita hoideta kunnolla.
Te tarvitsette apua niin yhdessä kuin yksilöinäkin, eikä ongelmia voida lääkkeillä korvata. Olen itse kärsinyt masennuksesta ja syönyt lääkkeitä muutaman vuoden, jotka toki auttavat oireisiin. Oma mieleni on kuitenkin alkanut nyt vasta parantua, kun olen saanut riittävää ammattitaitoista keskusteluapua (aiemmin kävin mielenterveyshoitajalla, nyt psykoterapeutilla). Pettäminen ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, eikä tämä ollut vain känninen päähänpisto, jos hän on aiemminkin pohtinut haluavansa tehdä sen ennen kuolemaansa. Kehottaisin teitä hakeutumaan ihan ensimmäisenä parisuhdeterapiaan, jossa osaavan henkilön avustuksella voitte lähteä purkamaan tähän tapahtumaan johtaneita ja siitä seuranneita tuntemuksia ja asioita. Parisuhdeterapeutteja pitäisi löytyä mm. neuvoloista ja seurakunnalta, mutta niitä voi etsiä myös netistä. Jos miehesi ei suostu, mene parisuhdeterapiaan yksin. Sieltä saat varmasti puolueetonta neuvoa ja näkökulmaa ongelmaasi. Tosin jos miehesi ei suostu edes parisuhdeterapiaan tekojensa jälkeen, kannattaa ehkä miettiä, kuinka valmis hän todella on korjaamaan suhteenne. Vaikka terapeutilla on vaitiolovelvollisuus, käsittääkseni terapeutti voi rikkoa sen, mikäli istunnoissa tulee ilmi laittomia tekoja. Jos oikeudellinen vastuu pelotta, voittehan puhua tapauksesta yhden yön juttuja ja pettämisenä jättäen naisen maksullisuuden teidän väliseksi asiaksi. (Parisuhdeterapiasta voi lukea lisää mm. Väestöliiton sivuilta!)
Älä kiirehdi seksin harrastamista miehesi kanssa, vaikka sinua pelottaisi miehesi pettävän sinua uudestaan. Seksiä ei kuulu koskaan harrastaa pelosta, vaan halusta. Keskity ensin luomaan uudelleen luottavainen ja rakastava suhde mieheesi, jonka jälkeen seksielämän aloittaminen uudelleen on varmasti helpompaa.
Vaikka miehesi käyttikin kondomia, hänen täytyy ehdottomasti mennä testeihin. Jos se tuntuu miehestäsi kiusalliselta, ehdota että te molemmat menette. Tuskin siitä haittaa on, vaikka sinäkin kävisit, koska jotkin taudeista voi tarttua helposti ja olla pitkään oireettomia.
Luvan kanssa saat unohtaa miehesi toiveet, halut ja tarpeet joksikin aikaa ja saat keskittyä tekemään itsesi ja lapsenne onnelliseksi. Tee asioita, joista sinä pidät. Käy hieronnassa, osta uudet ihanat kengät, muuta omaa hiustyyliä, käy ystäviesi kanssa kahvilla tai ravintolassa syömässä jne. Pyri myös pitämään itsestäsi huolta. Muista syödä säännöllisesti ja edes jokseenkin terveellistä ruokaa (hieman toki saa herkutellakin), nuku riittävästi ja säännöllisesti, älä yritä itse tehdä kaikkea vaan varaa aikaa levolle, pidä kiinni harrastuksistasi ja ystävistäsi.
Itse lukisin miehelle varsin selkeät ehdot, mikäli olisin vastaavassa tilanteessa. Jos mies haluaisi parisuhteen jatkuvan, hänen olisi sitouduttava seur asioihin:
- parisuhdeterapiassa käyminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen, niin pitkään kuin sinä tai terapeutti katsoo sen olevan tarpeellista teille
- ei seksiä ennen kuin itse tekisin aloitteen siihen, mikä ei kuitenkaan oikeuta miestä pettämään lisää
- humalaiset iltariennot mies saisi suosiolla unohtaa pitemmäksi aikaa
Mikäli mies ei näihin sitoutuisi, en jäisi suhteeseen. Jos mies ei ole valmis tekemään töitä suhteen eteen näiden vaatimusteni mukaisesti, tuskin osaisin enää arvostaa häntä miehenä ja isänä. En myöskään ehkä koskaan oppisi luottamaan häneen. Jos hän sen sijaan aidosti katuu tekoaan ja on valmis korjaamaan suhteen, olisin mäkin valmis antamaan anteeksi tai ainakin tekemään kaikkeni suhteen eteen.
On ollut mukavaa saada erilaisia mielipiteitä ja ehdotuksia, kiitoksia!
Eilen taas juttelimme asiasta monta tuntia. Olen ehdottomasti sitä mieltä että mieheni pitäisi mennä johonkin terapiaan, mutta hän ei suostu mihinkään. Sanoo ettei halua vieraille puhua omista henk.koht asioista.
Ilmeisesti jatkamme kuitenkin suhdetta. Mies kyllä eilen sanoi, että ymmärtää jos haluan erota jne.
Olen kai tosi heikko ihminen ja minulle on varmaan aika huono itsetuntokin, koska päätin antaa anteeksi.
Ero tuntuu jotenkin kauhean raskaalta vaihtoehdolta, kun on yhteinen asuntolaina, lapsi jne. Ajatus että koko elämä pitää laittaa uusiksi, tuntuu aika mahdottomalta idealta.
Ja niin tyhmää kuin onkin, niin myös taloudellista puolta mietin. Miten pärjään taloudellisesti ilman miestäni. Veikkaan että huonosti. Näiden asioiden ei tietenkään saisi antaa vaikuttaa :(
Mies eilen avautui itsekin ja on kai jotenkin tyytymätön suhteeseemme tällä hetkellä. Siitä kuulema puuttuu jotain mitä ennen siinä oli. Mielestäni se on ihan ymmärrettävää, kun meillä on kuitenkin pieni lapsi. Asiat muuttuu lapsen myötä eikä ole enää niin paljoo aikaa tehdä asioita yhdessä.
Mies sanoi myös toisaalta kaipaavansa vapautta tai lähinnä sitä ettei olisi tilivelvollinen kenellekään.
Mutta samaan hengenvetoon sanoi kuitenkin olevan perhekeskeinen ihminen ja nauttii tavallisesti ajasta perheen kanssa.
Ota tässä nyt sitten asioista selvää, tuntuu että mieheni on todella hukassa itsensä kanssa eikä tunnu tietävän mitä haluaa.
kuulostaa melkein kyllä siltä ettei miehesioikein tiedä itsekään mitä hän haluaa. suosittelen kyllä samaa mitä moni muukin täällä, eli parisuhdeterapiaa, ihan oman pääsikin takia, että saat mielessä pyörivät asiat jotain kanavaa kautta ulos. mielestäni ainakin seurakunnilla pääsee jutteleen nopeammin pariskunta joka on perheellinen.(en nyt usuta saurakuntaa tarkotuksella, olen vain jostain lukenut tämän asian, kun parisuhdeterapiaan on ymmärtääkseni aikamoisia jonoja) se että miehesi sanoo, ettei ole intoa lähteä terapiaanmuille jutteleen omista asioista, on tosi tyypillistä. olis vaan miettiny sit sitä pettämistä muutaman kerran, ettei olisi terapian tarvetta! mielestäni voisit hyvin vaatia terapiaan menoa, edellyttäen että suhteenne jatkuu. kuvittelisin että tuollaisesta tilanteesta on vaikea päästä yli ilman ammattiapua.
mielestäni oli mieheltäsi todella mautonta mainita maksullisissa käymistä joksikin mikä "pitäisi kokea kerran elämässä". kuulostaa ettei hän kunnioita sinua naisena, äitinä, vaimona, kovinkaan..
voimia sinulle! kyllä se varmuus päätöksestäsi tulee ajan kanssa, pysyy se sitten samana tai ei.
Tuon törkeämpää ei voi enää olla, mutta tapahtunut on tapahtunut ja miten tästä eteenpäin?
Muista, että asialla ei ole sinun kanssasi mitään tekemistä! Maailman upeimpia naisia (Sandra Bullock) ja nuoria kauniita prinsessoja (Ruotsin Madeleine) petetään viimeisen päälle, joten et edes pysty olemaan niin jumalainen, etteikö sinuakin petettäisi. Myöskään villi seksielämä kotona ei estä pettämistä jos toisella vaihtelunhalu tai kokeiluhalu iskee päälle. Tämä on ihan sinun miehesi oma moka!
Mutta ensinnäkin, sinun ei nyt tarvitse tehdä yhtään mitää. Kokoa ensin itsesi ja tunteesi kasaan, ihan turha hätiköidä. Äläkä vain anna miehesi syyllistää sinua tapahtuneesta, saati painostaa palaamaan tavalliseen arkeen, sillä sitä ei nyt ole. Etkä valitettavasti tule enää koskaan näkemään miestäsi samoin silmin ja tuntein kuin ennen tätä tapausta.
Kärsit varmasti hirveitä tuskia seuraavat 2-3kk, mutta ihmeesti sitä ihminen oppii elämään pettymyksenkin kanssa. Traagiseen kohtalonuskuun liittyvä masennus saa kestää vain n.6kk, jos se ei emene ohi niin sinun on hankittava ammattiapua ja otettava ne lääkkeet. Ota vaikka nyt heti vahva mäkikuisma-kuuri ensiavuksi, se on luonnontuote ja alkaa vaikuttaa mielialaa keventävästi kahden viikon sisällä ilman sivuvaikutuksia.
Jos miehesi tosiaan on vilpitön ja inhoaa itseään tapahtuneen vuoksi, niin voit päästä ajan kanssa asiasta yli. Suhteenne ei tosin koskaan palaudu ennalleen, mutta on toki mahdollista aloittaa alusta uudelta pohjalta. Se sattaa kylläkin vaatia suhdetauon ja terapian.
Mutta, pidäthän nyt ihan ensimmäiseksi itsestäsi ja lapsestasi huolta. Mieti vasta sen jälkeen parisuhdettasi, sen kanssa ei nyt tällä hetkellä mikään kiire!
Onko se teetä, tehoaako teenä, vai onko pillereinä?
saako sitä tavarataloista vai pelkästään luontaistuotekaupoista?
onko oikeasti mielialaa nostavaa? ja onko kallista?
Lisää asiasta:
http://www.tohtori.fi/?page=5184117&id=6713095
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3167671
Itse käytän kapseleita ja kyllä, se keventää mieltä ja parantaa unen laatua, eikä todellisuus siten näytä ihan niin synkältä kuin se on. Tai ei näytä synkemmältä kuin se on! Vakaviin masennustiloihin siitä ei ole radikaalia apua, mutta kyllä se on hyvä tuki elämään kuuluvissa kohtaloniskuissa. Kysele apteekista reseptitöntä valmistetta ja luontaistuotekaupoista. Lisäksi hevoskuuri B6-vitamiinia, se myös rauhoittaa hermoja. Itselläni ainoa sivuvaikutus on ollut kesällä se, että täytyy suojata iho auringolta entistä paremmin.
Ps. Mäkikuismaa ja B6-vitamiinia voi suositella kaikille aviopareille, joilla on pinna liian usein ja turhaan kireällä... ei vain kriisien lievitykseen.
Kuulostaa siltä että mies pääsee nyt kuin koira veräjästä. Ja oppii siihen että saa kaiken anteeksi pikkuitkulla. Näin kävi ex-mieheni kanssa. Varoitan vaan, jos miehelläsi on tapana ottaa kännejä niin mikäpä estää samaa tapahtumasta uudelleen. Juoko hän usein?
Minulla meni monta vuotta hukkaan exäni kanssa, jopa 15 vuotta! Itse sanoisin että kun on kerran luottamus mennyt niin ei suhde enää ikinä, vuosien kuluessakaan parane. Petos on aina mielessä. Itse olin todella huojentunut kun viimein pääsin exästäni eroon.
Kyllähän sitä suhdetta voi jatkaa pettämisen jälkeenkin ihan hyvin. Aika haalistaa, mutta ei koskaan ihan kokonaan.
Anteeksi vaan, mutta aika junttia käytöstä siedät. Tuo lausahdus että pitää päästä maksullista pitää päästä kokeilemaan kerran kertoo kyllä miehesi tasosta. Voiko tuolla tasolla oleva ihminen luoda oikeaa henkistä yhteyttä toiseen parisuhteessa? Sinä ansaitset parempaa.
Jotkut miehet haluavat molemmat: vapaan sinkkumiehen elämän sekä perheen, vaimon eli turvasataman jonne voi rilluttelujen jälkeen palata. On myös naisia jotka tällaista katselevat.
Aion kokeilla omaan lievään alakulooni reseptiäsi.
En haluaisi mitään lääkitystä, vaan juuri jotain tukea ja elämäniloa takaisin vastoinkäymisten väsyttämään elämääni. ;)