Rimaa korkealla pitävänä "maisterinaisena" sanoisin tärkeimpänä vinkkinä kaikille miehillä, että ekoihin treffeihin kannattaa oikeasti laittaa itsensä 100 % peliin. Jos nainen ei ole teidän huomion keskipisteenä ekoilla treffeillä, koska sitten ?
Jos itselläni on tiedossa ekat treffit kiinostavan miehen kanssa, valmistaudun ajatuksissani jo aamusta alkaen. Vaatteet ja kampaus on mietitty hyvissä ajoin, usein joku uusi vaate ostettu piristämään omaa olemusta. Jos voin jätän työt sinä päivänä vähemmälle ja varaan aikaa tälläytymiseen, pukeutumiseen ja kampauksen tekemiseen.
Jos treffipaikka on jätetty minun valittavaksi, valitsen huolellisesti jonkun persoonallisen paikan ja sellaisen kellonajan, että siellä voi keskustella pitemmän ajan ilman kovaäänistä musiikkia tm. Vielä ennen lähtöä luen ajatuksella miehen profiilin ja viestit. Kännykän jätän autoon tai jos on pakko olla mukana niin äänettömällä. En missään tapauksessa vilkuile sitä treffien aikana.
Valitettavan usein olen saanut kiitokseksi kaikesta yllä kuvaamastani vaivannäöstä seuraavaa:
-mies on sopinut treffipaikaksi jonkun meluisan huoltoaseman mahdollisimman syrjäisessä paikassa, ettei kukaan tuttu näe meitä
-vaikka olen pyytänyt miestä miettimään sopivan "jatkopaikan" tapaamispaikan läheltä, hän ei ole tehnyt sitä, joten päädymme harhailemaan kaduille
-mies tulee kiireisenä suoraa töistä, työasiat pyörivät hänellä mielessä, on niin ajatuksissaan ettei esim. ymmärrä tarjoilijan puhetta (saati minun)
-miehen puhelin soi koko ajan, puhuu pitkiä työpuheluita sillä aikaa kun minä ikävystyn baaritiskillä
-mies esittää minulle kysymyksiä tyyliin "niin mitä sä harrastat" eli profiilini on jo unohtunut tai sitä ei ole alunperinkään luettu
-mies puhuu koko ajan itsestään ja olettaa, että koska olen hyvä kuuntelija, hänen pitkät yksinpuheensa ilman muuta kiinnostavat minua
-mies ei anna palautetta. Keskustelumme jää pinnalliseksi jutusteluksi. Minulle ei selviä, miksi hän otti yhteyttä minuun, olenko erilainen kuin hän oli luullut, kiinnostaako häntä tavata toisen kerran
Mikään noista ei sinänsä ole ehdoton kerrasta poikki -moka, mutta jos kaiken tämän "oikeutuksella" mies rupeaa koskettelemaan tai ehdottelemaan fyysistä tuttavuutta, tämä tyttö nostaa siinä vaiheessa kytkintä. Turha tulla tälle palstalle ihmettelemään, mihin se nainen katosi.
Jos itselläni on tiedossa ekat treffit kiinostavan miehen kanssa, valmistaudun ajatuksissani jo aamusta alkaen. Vaatteet ja kampaus on mietitty hyvissä ajoin, usein joku uusi vaate ostettu piristämään omaa olemusta. Jos voin jätän työt sinä päivänä vähemmälle ja varaan aikaa tälläytymiseen, pukeutumiseen ja kampauksen tekemiseen.
Jos treffipaikka on jätetty minun valittavaksi, valitsen huolellisesti jonkun persoonallisen paikan ja sellaisen kellonajan, että siellä voi keskustella pitemmän ajan ilman kovaäänistä musiikkia tm. Vielä ennen lähtöä luen ajatuksella miehen profiilin ja viestit. Kännykän jätän autoon tai jos on pakko olla mukana niin äänettömällä. En missään tapauksessa vilkuile sitä treffien aikana.
Valitettavan usein olen saanut kiitokseksi kaikesta yllä kuvaamastani vaivannäöstä seuraavaa:
-mies on sopinut treffipaikaksi jonkun meluisan huoltoaseman mahdollisimman syrjäisessä paikassa, ettei kukaan tuttu näe meitä
-vaikka olen pyytänyt miestä miettimään sopivan "jatkopaikan" tapaamispaikan läheltä, hän ei ole tehnyt sitä, joten päädymme harhailemaan kaduille
-mies tulee kiireisenä suoraa töistä, työasiat pyörivät hänellä mielessä, on niin ajatuksissaan ettei esim. ymmärrä tarjoilijan puhetta (saati minun)
-miehen puhelin soi koko ajan, puhuu pitkiä työpuheluita sillä aikaa kun minä ikävystyn baaritiskillä
-mies esittää minulle kysymyksiä tyyliin "niin mitä sä harrastat" eli profiilini on jo unohtunut tai sitä ei ole alunperinkään luettu
-mies puhuu koko ajan itsestään ja olettaa, että koska olen hyvä kuuntelija, hänen pitkät yksinpuheensa ilman muuta kiinnostavat minua
-mies ei anna palautetta. Keskustelumme jää pinnalliseksi jutusteluksi. Minulle ei selviä, miksi hän otti yhteyttä minuun, olenko erilainen kuin hän oli luullut, kiinnostaako häntä tavata toisen kerran
Mikään noista ei sinänsä ole ehdoton kerrasta poikki -moka, mutta jos kaiken tämän "oikeutuksella" mies rupeaa koskettelemaan tai ehdottelemaan fyysistä tuttavuutta, tämä tyttö nostaa siinä vaiheessa kytkintä. Turha tulla tälle palstalle ihmettelemään, mihin se nainen katosi.
Vastaukset 50
Vanhimmat
juttu.
Näin se on! Kerrankin fiksu nainen sanonut asiaa!
Kaiken lisäksi tuo toimii puolin ja toisin. Jos nainen tulee kyllästyneen arkisen näköisenä treffeille, niin eipä siinä viitsi miehenä leikkiä kiinnostunutta. Jatkopaikat ovet silloin tarpeettomia. Jos molemmat panostavat, eikä toisen fyysinen olemus ole vastenmielinen, niin ilta päättyy helposti samaan sänkyyn, vaikka ei olisi ollutkaan tarkoitus alunperin.
ei vältämätä päätty sänkyyn.
Mutta yo. asenteella eteen voi tulla tilanne, että kumpikaan ei halua erota.
Treffeille pitää tulla virkeänä ja hyvällä tuulella ilman paineita, siisteys pitäisi kuulua jokaiselle, jos ei, niin tulkoon paskaisena ja homssuisena. Tietää ainakin mikä ihminen on normaalisti.
Paineita nimenomaan tulee, jos noudattaa ap:n kaavaa. Kun on muutaman läskin tavannut, tai muuten täysin sopimattoman naisen, ymmärtää ettei kannata liikaa odottaa ja ajatella tapaamista aamusta asti. Mielummin yhdistää tapaamismatkaan jotakin muuta omaa, ei koko reissu mene silloin hukkaan.
Jos jatkuvasti tapaat vain noita "sopimattomia läskejä", kuulostaa siltä ettet lue profiileja.
Jos nainen onkin mukiinmenevä mutta olet varannut hänelle vain puoli tuntia, koska sinulla on sen jälkeen "jotakin muuta omaa", se jo kertoo sinusta aika paljon. Olet laimea.
En ole koskaan lähtenyt pyöreän, tai lihavan naisen kanssa treffeille, mutta olen heitä yllättäen tavannut sovitussa paikassa!
Laimeaksi ei ole kukaan koskaan sanonut, luonnetta löytyy, samoin kun mielikuvitusta ja keskustelut rönsyilee taatusti monilla mielenkiintoisilla alueilla. Ei mitää perussettiä, eikä esitelmöintiä. Molemmilla voi olla kivaa jutella vaikka 3-4 tuntia, siihenkin pitää varautua. Jos ei natsaa ollenkaan, riittää se puolituntia ja sitten voi lähteä toteuttamaan niitä omia juttuja, eikä harmita niin pahasti, se kun tuntuu olevan liikaa monelle muullekin. Olen joskus jutellut mukavan läskin kanssa tunteja, mutta kun ei muuten sytytä, niin siihen se jää.
Jonkilainen motto on, että järkeä saa käyttää ja pitää olla tarvittaessa joustava, mutta ei näille tapaamisille pidä antaa liikaa painoarvoa etukäteen, koska ei voi tietää onko vastapuoli sen arvoinen.
"Jos nainen onkin mukiinmenevä mutta olet varannut hänelle vain puoli tuntia, koska sinulla on sen jälkeen "jotakin muuta omaa", se jo kertoo sinusta aika paljon"
½ tuntia eli kahvien verran on ensitreffeille mielestäni juuri sopivasti. Siinä ajassa ehtii kyllä muodostaa mielikuvan ihmisestä.
Ei tietenkään ei pidä olla minuuttiaikataululla liikkeellä, mutta on turha lähteä siitä, että ensitreffit kestäisivät kauemmin kuin kahvin verran.
Se on tätä nykyajan naisenpalvontakulttia.. ENNEN nainen jaksoi nostaa sen monen kymmenen kilon maitotonkan maitolaiturille. Nykyään se ei jaksa nostaa edes hiusharjaansa maasta vaan miehen on passattava sekin mokomille nettihienohelmoille. Onneksi vielä oli olemassa vanhankansan nainen joka työskentelee rakennuksilla mutta on siisti ja kaunis vapaa aikanaan. Hänet minä nappasin omakseni ja meillä on nyt kuuma romanssi;)
Nyt on vanhankansan mies täysin erehtynyt nykyajan naisista, vai miehiäkös tarkoitit tuolla, ettei jaksa edes harjaansa nostaa, nimittäin se pätee nykyään enemmän mieheen kuin naiseen. Naiset ovat valloittamassa "miesten aloja" ja tekevät työkseen raskaita hommia ja miehet taas ovat kansoittaneet toimistot ja päiväkodit sekä hoitoaloille alkaa tulla pyrkyä.
Kyllä se laulukin jo kertoo, että "ennen oli laivat puuta, miehet oli rautaa, nyt on laivat rautaa ja miehet puuta..."
Ihan hyviä vinkkejä, jos vaan ensialkuun naiset vastaisivat viesteihin ja lähtisivät sinne treffeille.
Sitten, kun viimein pääsee treffeille ja juurikin noiden mainittujen vinkkien mukaan toimii, niin lopputuloksena on naisen puolelta aina se sama kommentti: "Oot ihan fiksu ja mukava, mutta ei vaan kolahda".
Sitten sen saman naisen (joka oli kaikin puolin älykkään oloinen, mukava ja kiinnostava) näkee kuukauden päästä jonkun sivistymättömän, vailla käytöstapoja olevan, resuisen puolijuopon öykkärin käsipuolessa.
Näin se aina menee.
"Ihan hyviä vinkkejä, jos vaan ensialkuun naiset vastaisivat viesteihin ja lähtisivät sinne treffeille."
Aivan, tässä se suurin ongelma on minunkin kohdallani.
"Sitten sen saman naisen (joka oli kaikin puolin älykkään oloinen, mukava ja kiinnostava) näkee kuukauden päästä jonkun sivistymättömän, vailla käytöstapoja olevan, resuisen puolijuopon öykkärin käsipuolessa."
Mikä pettymys. Siinähän se juuri onkin että naiset eivät arvosta älykkäitä miehiä, kun ovat itsekin tyhmiä.
Eiköhän se mene niin, että öykkärille öykkäri, ei kunnon nainen kiinnostu mistään räkälässä pyörivästä juoposta jos itse ei ole samanlainen joten tuskin menetät näissä naisissa mitään ;)
Aloittaja kuulostaa vähän kuin olisi työhaastatteluun menossa. Noinhan se tietysti kuulu olla, jos kirjallisesti kuvataan mitkä ovat onnistuneet teffit teoreettiselta kannalta katsottuna. Käytännössä nainen kuitenkin muodostaa mielipiteen miehestä sellaisten tekijöiden kautta, joita ei itse edes tiedosta. Olemus, eleet, hajut ja puheen sävelkulku ovat tässä oleelliset.
Miten noihin tekijöihin tulisi sitten miehen panostaa, jotta onnistuisi? Sanoisin, että olemalla rento oma itsensä ja välttämällä kaiken maailman sääntökirjojen ohjeita. Näin menetellen kohtaa ennemmin tai myöhemmin juuri sen naisen, joka pitää juuri sinun eleistäsi, puheestasi ja hajuistasi.
Ikävä totuus vain on se, että jos olet sitä tiettyä oikeaa naisiin menevää miestyyppiä niin tämä on todella helppo tehtävä ja jos et ole, niin joudut odottelemaan ehkä kauankin. Uskaltaisin kyllä minäkin väittää että se menestyvä miestyyppi on ainakin lähempänä rentoa alkoholisoitunutta huonoissa vaatteissa kulkevaa tupakalta haisevaa urheilua harrastamatonta rockmuusikkoa kuin aloittajan kuvaamaa sliipattua treffeille hyvin valmistautunutta tyyppiä.
Mielestäni kyllä ekojen treffien pitää olla ihan tutustumistreffit vaikkapa kahvilassa. Ei mielestäni ole tarpeen keksiä mitään "jatkopaikkoja" tai muuta sellaista.
Tärkeintä on enemmän mielestäni se lyhyt näkeminen ja katsoa miten tulee juttuun eikä mikään ylitärkeä "nyt ladataan sata lasissa kaikki putkeen".
Ne on ne kakkostreffit joihin voi panostaa enemmän.
En oikein rehellisesti sanottuna käsitä miten täysin tuntemattomaan netin kautta yhteydenpidettyyn henkilöön josta on nähty vain ehkä kuva ladataan tuollaisia odotuksia.
Jos todella on niin että ekoilla treffeillä pitää tehdä valtava vaikutus ja rima on korkealla niin ei ihmekkään jos sieltä ei sopivaa löydy. Noista ranskalaisista viivoista olen samaa mieltä kylläkin aika pitkälle.
Enpä tosin kuin muutamilla treffeillä ole netin kautta ollut eikä jatkoa ole tullut joten ehkä konseptini on väärä. Enemmän odottaisin että lähdettäisiin hanakammin lyhyille treffeille kattomaan miten yhdessä sujuu.
Totuushan on se että tämä on pitkä tournee sisältäen monta etappia eikä vain yksi raju kisa mitkä oli ne yhdet parhaat ekat treffit.
Millä mielellä treffeille lähtee. Joskus menee viisi minuuttia todetakseen, että ei. Jose tu kuitenkaan panosta ekoihin treffeihin, niin toisia ei tule.
Ei se nyt ihan noinkaan mene että jokaisen oma asia koska voi miettiä montako paria jää syntymättä tai ehdokasta hylkäämättä vain sen vuoksi kun toinen oli varautunut erilaisiin treffeihin kun toinen.
"Jose tu kuitenkaan panosta ekoihin treffeihin, niin toisia ei tule. "
Ehkä haluat enemmän ne hyvät treffit etkä sitä kumppania?
Voi tietysti jääräpäänä painaa että on pakko panostaa ekoihin treffeihin, mutta voi vain kysyä antaako se sittenkään lopulta sitä oikeaa kuvaa vai ehkä esimerkiksi vähän liian hyvän kuvan kun pääosassa on miten ne treffit meni?
Ainakin itse opin enemmän rennoissa kahvihetkissä vain tavaten kuin sitten johonkin intensiiviseen "nämä ovat elämäni treffit" tapahtumaan. Jatkossa voi sitten panostaa treffeihin.
Mielestäni ekoiksi treffeiksi sopii ihan yhdet kahvikupilliset vaikka töiden jälkeen. Ei liikaa jännitystä, ei vaivaantuneisuutta eikä liian pitkän kaavaan mukaan menevää rituaalia.
Jos miehellä ei muuta tarjottavaa kuin kuppi kahvia nuhjuisella huoltamolla ja profiilitkin hukassa,
tod.näk. en halua tavata toista kertaa, vaikka mitä lupailisi. Niin se vaan menee. Kun on naisten markkinat, ei pieni vaivannäkö ole valtavaa panostusta. Mikä kemia jostain lyhyestä rupattelusta muka löytyy ? Tusinadeittaajamiehet menköön pöydästä pöytään. Minulla max. 1-2 treffit per vuosi, mistään en ole jäänyt paitsi. Aina päätän ennen kuin mitään treffejä on sovittu, että tähän mieheen haluan oikeasti tutustua. En tarjoa laimeaa. Nämä "käynpä äkkiä kurkkaamassa" miehet ovat epäröijiä muussakin elämässään. Sillä aikaa kun he suunnittelevat niitä toisia lumoavia treffejä, joilla oikeasti avaudutaan ja hurmataan, nainen on jo etsinyt jonkun kiinnostavamman.
Eli vähän niin kuin kaikki heti mulle nyt. Eiks je?
Nuhjuisella huoltamolla?
Eikö normaali kafeteria käy? Mitä sä sitten haluat?
Helikopterikyydin Tallinnaan ja siellä yöpymisen hotellissa?
"Mikä kemia jostain lyhyestä rupattelusta muka löytyy ? "
Varmaan ihan saman verran kuin jostain ravintolaillallisesta ja jatkoista.
"Kun on naisten markkinat, ei pieni vaivannäkö ole valtavaa panostusta."
Just. Markkinoista ja treffeistähän tässä onkin joillekin kyse eikä kumppanin löytämisestä.
"Nämä "käynpä äkkiä kurkkaamassa" miehet ovat epäröijiä muussakin elämässään. Sillä aikaa kun he suunnittelevat niitä toisia lumoavia treffejä, joilla oikeasti avaudutaan ja hurmataan, nainen on jo etsinyt jonkun kiinnostavamman. "
Epäröiviä?
Miten ihminen voi olla niin sekaisin että käy vuodessa 1-2 treffeillä NETISSÄ miehen tutustumisen jälkeen ja odottaa että tulee joku täys pommi.
Jos kiinnostusta mitataan treffien tasolla niin antaapa sellaisten naisten olla.
Hehän siinä menettävät lupaavan miehen sekä ne hurmaavat tokat treffit. ;)
Nyt vain kysymys kuuluu että mitä ihmettä sinä naisena tarjoat niillä ekoilla treffeillä jos mies suunnittelee kaiken sinua varten ja yrittää tehdä vaikutuksen?
Reipasta mieltä ja urheiluhenkeäkö?
Mutta kun meitä naisiakin on niin moneen lähtöön. Noin se menee sinulla, minulla taas erilaisemmin. Silloin kun netistä tuli lupaavan kaltainen mies, niin treffit koostuivat lyhyistä treffeistä juna-asemalla siten, että toisemme ehdittiin näkemään ja pahvimukeista kahvit hörppimään. Toinen oli juuri tulossa töistä ja toinen kapsäkkien kanssa eikä mitään ykkösiä päällä. Ideana oli lähinnä juuri nähdä se toinen edes hetken ja kummatkaan eivät mitään maratoonari-treffejä halunneet. Ja sen jälkeen tapailtiin vielä kauan ja aikanaan, vuosien jälkeen, naimisiin mentiin. Koska eihän sitä parisuhdemielessä ikinä voi edes pidemmilläkään treffeillä kemioista voi tietää saati oppia paremmin toista ihmistä tuntemaan. Siihen meni vuosia. Eli se on yks ja sama onko pitkät vai lyhyet treffit.
Mutta täytyy sanoa, että noi pahvimukitreffit olivat ehdottomasti elämäni parhaimmat treffit. Vaikka en tiennytkään vielä tapahtumahetkellä kuinka hieno, huomioiva ja ihana mies (jolta kyllä noita romanttisia ylläreitä sun muita riittänyt VAIKKA ensitreffit olivatkin arkisemmat) sitä tulikaan silloin tavattua. Ja näin jälkikäteen ympäristö, vaatteet tai treffeihin kulutettu aika tuntuu aika toissijaiselta. Sama pärstä sillä miehellä vieläkin on ja samanlaiset jutut, huumorintaju, yhtä kohtelias ja huomaavainen jne. Ja vastaavasti törkeys, ärsyttävä persoonnalisuus ja epäviehättävyys olisivat yhtälailla saaneet karttamaan, olisi se mies puettuna toppatakkiin taikka smokkiin.
Tottakai ihmiset ajattelevat eri tavoin myös noista ensitreffeistä. Joillekin jo se on kuolinisku, jos nainen maksaa omat kahvinsa. Mutta onneksi noistahan voi puhua keskenään jo ennen treffejä. Onko tarkoitus mennä ykköset päällä glamour-treffeille vai Esson baariin. Tossa on sellanenkin ero, että jos oikeasti töistä pitäisi suoraan tulla, kiireisempi aikataulu jne. niin näistä jo edeltä mainitaan eikä vain löntystellä paikalle ja sitten sanota. Tottakai se on pettymys ja ikävää, jos kummallakin ollut täysin erilainen käsitys treffien luonteesta.
Itsekin arvioin yhteensopivuutta ja luonnetta enemmän. Liian laitetusta miehestä voi tulla mieleen, että hän esittää jotakin. Minun kanssani ainakin voi tulla treffeille omana itsenään ja kysyä tyhmiäkin alussa, jos jännittää. Osaanhan minä vastata, ei siis haittaa. Siisteyttä, mukavaa paikkaa, keskittymistä ja myös muusta kuin itsestä puhumista seuraan kyllä minäkin. Lisäksi oletan havaitsevani jotain hienosäikeistä miehekkyyttä/kiinnostusta, jos mies pitää minua viehättävänä. Miehethän eivät koskaan sano, jos nainen ei miellytä, joten mistä sen tietää, jos mies ei katseellaan tai millään ilmaise kiinnostusta. Mutta jos mies vaikka olisi mieten täydellinen, rupeaa halausta enemmän koskettelemaan tai tekemään fyysistä tuttavuutta ensi tapaamisella, niin vetäydyn kyllä ja epäilen hänen motiivejaan (itse haen elämänkumppania).
Ekoille treffeille on paras valmistautua kuin mihin tahansa live-iskumestaan, jossa tapaa itselleen ennalta tuntemattomia henkilöitä. Muutenkin sama protokolla ja tutustumispelit. Jatkot sitten naisen mukaan: vapaamielisen naisen kanssa jatketaan heti panolla; konservatiisemman naisen kanssa sovitaan (ne tokat) treffit.
Kyllähän se on ihan sama missä treffit tapahtuu, jos kemiat kohtaa. Saa vaikka laiva upota samalla tai huoltamo olla tulessa. Jos alkaa ympäristöä miettiä niin sitten voi miettiä miksi on kyseisillä treffeillä.
Kaikille kuvailemilleni miehille tuntui tulevan yllätyksenä, kun ilmoitin kohteliaasti, etten ole kiinnostunut tapaamaan toista kertaa. Monet miehet tuntuvat olettavan, että joidenkin köppäisten pikatreffien jälkeen ilman muuta jatketaan tapailua. What for ? En todellakaan etsi mitään pommia tai Titanic -tyyppistä rakkautta. Tiedän vain kokemuksesta, jos mies ei näe vaivaa ja panosta naiseen heti, hän ei tee sitä myöhemminkään.
nyt ymmärän miksi tämä palstan miehet ovat sinkkuja.
YMMÄRRÄTTEKÖ TE ETTÄ AP ANTOI TEILLE VALMIIT OHJEET ONNISTUMISEN ???
Oletteko nyt ihan tosissanne?
Naiset, jotka ekojen treffien (ei siis sen henkilön tapaamisen vaan muodollisuuksien) perusteella päättää onko toinen sopiva vai ei?
Jos ei nyt karmeita mokia tee kuten joku huoltamokahvila-tapaaminen niin voit hyvät hykkyrät sentään.
Sanoisin nyt enemmän niin että selittää hyvin paljon miksi TE NAISET olette sinkkuja ja miksi voi myös siellä parisuhteessa olla ongelmia.
Kermaa ei kannata yrittää kuoria päältä kauhalla jos on vain pieni lusikka.
Tapaa nyt se toinen ja kolmaskin mies.
Et ole ilmeisesti kovin hyvä ihmistuntija, jos tuollaisia miehiä löydät.
Terv. ent deittailija-mies. (se oikea löytyi livenä, taas kerran)
Sori, mutta kirjoituksesi on jotakuinkin täydellinen kuvaus tästä yleisesti levitetystä Ensivaikutelman myytistä. Ensivaikutelma ratkaisee, tee hyvä ensivaikutelma, ensivaikutelman voit tehdä vain kerran jne. yms. Höpöhöpö. Kuvailemasi Ensivaikutelmaan täysillä panostaminen on jopa hieman epätoivoista, utopistista ajattelua. On toki järkevää olla edustava treffeilläkin eli oma itsensä ja miellyttävänä toiselle, mutta oikeasti nyt: minä en ainakaan tahdo olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka torjuvat minut ENSIMMÄISEN JA YHDEN KOKEMUKSEN perusteella. Koska minäkään en sitä tee, johtuen ihan siitä että olen huomannut empiirisen kokemuksen perusteella ensivaikutelman johtavan lähes aina harhaan, yleensä siitä saa hyvinkin väärän kuvan toisesta IHMISESTÄ. Persoona on se mikä ratkaisee ja se välittyy parhaiten mahdollisimman vähäisellä valmistautumisella, eli rennolla ja aidolla olemisella sekä kohtaamisella.
Toki mikäli etsit pinnallista suhdetta jossa pyritään tyydyttämään viihdesarjoista tutut utopistiset fantasiat, niin go for it and good luck.
Niin, mikä ihme siinä on, että nainen ei ollut lääpällään välinpitämättömän oloisen, kännykkäänsä höpöttävän, hieman ylimielisen Tosimiehen edessä. Miksi hän ei antanut herttaisesti hymyillen anteeksi sitä, että mies ei muistanut edes perusasioita heidän kahdenvälisestä viestinvaihdostaan (ehkä sekoitti niihin n 1 muihin viestikumppaneihinsa). Miksi nainen ei kihertänyt tyytyväisyydestä kun puolen tunnin puhelu viimein loppui ja mies kurotti kättään puristellakseen naisen muotoja?
Miehen johtopäätös: nainen on pinnallinen!
Ehkä mies oli tavannut kymmeniä naisia, jotka osoittautuivat erilaisiksi kuin olivat antaneet ymmärtää, eli ajan tuhlaukseksi. Se, että mies puhui puhelimeensa, oli ehkä vaivihkainen vihje, että hän ei ollut kiinnostunut tukevasta maisterisnaisesta, eikä todellakaan halunnut jatkoille. Mies yritti puhella niitä näitä, antaen sävyllään ymmärtää, ettei ollut inspiroitunut naisen vaikka miten tällätystäkään olemuksesta. Nainen ilmeisesti kuitenkin oli miestä vailla, joten mies ehdotti puolihuvikseen, että voisihan hän siinä asiassa auttaa, jos sattuisi olemaan aikaa. Nainen lopulta tajuaa, ettei hän ollutkaan herättänyt miehessä ihastusta, nainen pahastuu ja poistuu paikalta. Ja kirjoittaa tänne.
Tuo on totta, ensivaikutelman perusteella muodostettu käsitys on yhtä luotettava kuin arpominen. Juuri siksi, että kuka vaan voi toimia ap:n ohjeiden mukaan ja olla täydellinen illuusio. Arki onkin sitten ihan muuta. Mieluummin aito alusta asti. Tokille treffeille sitten panostetaan, jos vaikka ollaan jo vähän ihastuneitakin.
Nuhjuinen huoltamo on tietenkin yksiselitteisesti huono, ELLEI asuta jossain hevonperseessä (et varmaankaan tarkoittanut tätä). Yhdet treffit olen sopinut "melkein huoltamolle" jus sen takia, että matkaa oli 30 km kaupungista.
"-vaikka olen pyytänyt miestä miettimään sopivan "jatkopaikan" tapaamispaikan läheltä, hän ei ole tehnyt sitä, joten päädymme harhailemaan kaduille"
Tämä jatkopaikka on kyllä mielestäni enemmän toisien treffien kamaa, ellei sitten ole synkannut oikein loistavasti etukäteen. Itse en ole koskaan vaihtanut paikkaa ensitreffeillä.
"-mies tulee kiireisenä suoraa töistä, työasiat pyörivät hänellä mielessä, on niin ajatuksissaan ettei esim. ymmärrä tarjoilijan puhetta (saati minun)"
Arvelisin että et vain kiinnosta tarpeeksi, sillä vaikka minä tulisin töistä, keskittyisin kyllä jos treffiseura olisi mieluisaa.
"-mies puhuu koko ajan itsestään ja olettaa, että koska olen hyvä kuuntelija, hänen pitkät yksinpuheensa ilman muuta kiinnostavat minua"
Kyseinen mies on todennäköisesti sinulle aivan liian itsekeskeinen eikä siitä miksikään muutu, vaikka jaksaisikin skarpata ensitreffeillä.
"-mies ei anna palautetta. Keskustelumme jää pinnalliseksi jutusteluksi. Minulle ei selviä, miksi hän otti yhteyttä minuun, olenko erilainen kuin hän oli luullut, kiinnostaako häntä tavata toisen kerran"
Minun mielestäni ensitreffeillä ole tarkoitus antaa palautetta tai pyytää toisille treffeille, ellei kiinnostus ole ilmeistä. Näin vältetään ne ongelmatilanteet, kun toinen haluaa kovasti tavata ja toinen yhtä kovasti jättää tapaamatta. Palaute annetaan sitten myöhemmin kun ei olla enää nokakkain.
Ja jos keskustelu jää liian pinnalliseksi jutusteluksi, teidän luonteenne ei oikein sovi yhteen. Kyllä omasta mielestäni ensitreffeillä pitäisi syntyä ainakin jonkinsorttinen "meillähän on puhuttavaa"-fiilinki.
Jos mies ei käyttäytyisi ekoilla treffeillä oma-aloitteisesti/luonnostaan noin kun aloittaja toivoo, niin siinä tapauksessa on turha odottaa mieheltä vertaistaan kumppanuutta.
Kirjoittaja on huoliteltu, viimestelty, harkitseva, tarkka ja säntillinen. Hänen pitäisi saada seuralaisekseen lähes samat ominaisuudet omaava mies. Ei auta, että epätarkalle, huolimattomalle, suttuiselle ja haihattelijamiehelle kerrotaan, että käyttäydy nyt ensitreffeilläsi mallikkaasti (eli niin kuin aloittaja toivoo)niin voit saada tasokasta seuraa. Todennäköisesti suhde ei pidemmän päälle ainakaan onnistuisi, sillä toiselta vaaditaan ominaisuuksia, joita hänellä ei ole. Vaan todellisuudessa hänellä on roppakaupalla ominaisuuksia, joista toinen osapuoli ei pidä.
En kyllä maisterisnaisen takia jaksaisi turhia sliipata treffeille. Tohtorin tutkinnon omaava naisen vuoksi voisin jo vähän kampaa ja suoria housujakin käyttää... Maisterin kanssa tuskin on paljon juteltavaa. Sitä paitsi jos mies tulee hieman väsyneen oloisena töistä treffeille, kertoo se myös siitä että hän on toimeentuleva ja vastuullinen, kun vielä jaksaa sovittuun tapaamiseen tulla vaikkei jaksaisikaan.
Toki nämä maisterisnaisetkin voi lukea samaan kategoriaan kuin joulupukki tai teräsmies, eipä niitä ainakaan täällä ole. Taruolentoja.
Maisterin kanssa toki sentään pystyy keskustelemaan, jopa ylioppilaan kanssa.
Jos on elämänkoulu tai peruskoulu niin voi olla puheenaiheet vähissä.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi näistä asioista. Paitsi jatkopaikkaa ei välttämättä tarvitse ajatella vielä ekoille treffeille välttämättä, mutta toisaalta hyvä jos siihenkin on varauduttu, että juttu luistaa niin mukavasti, että halutaankin viettää esim. koko ilta yhdessä.
Palautetta ei myöskään mielestäni kannata sanoa ekoilla treffeillä, kun ei tiedä vastapuolesta haluaako hän vielä tavata, eikä välttämättä itsekään halua tehdä päätöksiä vielä.
Palautetta voi antaa treffien jälkeen vaikka meilitse: Oli kiva nähdä ja vaikutat mukavalta ihmiseltä, mutta en kuitenkaan näe meitä sopivina pariksi joten toivotan sinulle hyvää jatkoa!
...että mies ekoilla treffeillä antaa palautetta naisen ulkonäöstä tai ilmaisee muitakaan vaikutelmia tästä. En muista omalta kohdaltani yhtäkään sellaista miestä. Harvassa ovat nekin, jotka jäkikäteen vaivautuvat lähettämään hylsyt, jos deitti ei miellyttänyt. Useimmat vain katoavat. Jos itse olen antanut pakit ekojen treffien jälkeen, syynä on useinmiten juuri miehen flegmaattisuus. Ei ilmaise mitään, ei ehdota mitään.
En edelleenkään ymmärrä tätä, että pitää päästä treffeiltä nopeasti kotiin miettimään, miten jatketaan. Tai että lähetetään hylsyt jälkikäteen tekstarilla sen sijaan, että sanotaan asia naamatusten.
Epäröintiä, haparointia...Missä ovat herrasmiesmäisyys, päättäväisyys, omistautuminen...?
Onko kenekään muuan kuin sinun mielestä "herrasmiesmäistä" kertoa sinulle naamatusten, ettei tukeva tätimäisyytesi viehätä?
Miksi kenenkään pitäisi "omistautua" sinulle, kun he heti kättelyssä oivaltavat, että olet heille pettymys? Sinä olet oman maailmasi napa, mutta et kenenkään muun. Kukin omistautuu omaan elämäänsä, tätiseni.
Sanoa pamauta sinä toki näille herrasmiehille, mitä arvelet heidän naamastaan. tee sinä se aloite, jos se on sinulle niin tärkeää. Kärsi sitten noloutesi, kun olet kertonut miehelle haluavasi tavata uudestaan, ja hän joutuu myöntämään, ettei hän aio sinua enää tapailla. Minusta on kohteliaampaa ilmoittaa tällaiset asiat myöhemmin, mieluiten tekstinä, tai pelkästään kadota. Mutta kullakin on huvinsa. Tee sinä arvojesi mukaan. Älä ole niin flegmaattinen, että odotat aina miehen aloitetta. Äläkä tosiaan kuvittele, että kaikilla olisi samat arvot kuin sinulla.
"En edelleenkään ymmärrä tätä, että pitää päästä treffeiltä nopeasti kotiin miettimään, miten jatketaan."
Ihan käytännön syistä.
Tällöin kenenkään ei tarvitse käyttää aikaa ihmisen kanssa, joka ei kiinnosta. On paljon kätevämpää kun kummallekin on etukäteen selvillä, että käydään kahvilla ja sitten mennään kotia. Tällöin ei tarvitse stressata siitä, että miten päin kuluttaa kaksi tuntia ja kuinka siitä suohirviöstä pääsee näppärästi ja kohteliaasti eroon. Kaikki ihmiset eivät ole hyviä liukenemaan siististi paikalta, eivätkä kaikki taas meinaa millään päästää siististi liukenemaan.
Mikäli kumpaakin kiinnostaa, niin uudet treffit on nopea sopia vaikkapa parin päivän päähän.
"Tai että lähetetään hylsyt jälkikäteen tekstarilla sen sijaan, että sanotaan asia naamatusten."
Näin vältetään oharit.
Minulle ei kerran yksi nainen uskaltanut naamatusten sanoa, että ei nyt niin hirveästi kiinnosta. Sovimme siis tapaamisen ja nainen teki oharit. Olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin kysynyt jälkikäteen viestillä mennäänkö uudelleen treffeille. Tällöin nainen olisi ehkä jopa saanut kakistettua, että ei mennä.
"Epäröintiä, haparointia...Missä ovat herrasmiesmäisyys, päättäväisyys, omistautuminen...?"
Epäröinti ja haparointi kielii kiinnostuksen puutteesta. Mutta ensitreffeillä ei kannata heittäytyä, kun silloin tulee vain näpeille mm juurikin noiden ohareiden muodossa.
Luulen ja uskon, että aloittaja ei ole tukeva täti ollenkaan, mistähän tämä ylipaino tähän keksittiin juttuun mukaan? Kerropa nyt ap vielä pituutesi ja painosi tai BMI:si : )
Tämän kirjoitti siis kannustava lisensiaattinainen (ammattikunnassani useimmat ovat hoikkia).
saman, minkä älysin jo ennen ekoja treffejä: tärkeintä on sopia ekatreffit julkiselle paikalle ja olla suht rennosti oma itsensä sovitun treffipaikan olosuhteet vaatetuksessa huomioiden. Olen ollut täällä pk-seudulla ensitreffeillä kauniina kesäpäivänä puistonpenkillä (päällä kesävaatteet neuletakki), aamukävelyllä ja -uinnilla (urheiluvaatteet, joiden alla bikinit, repussa pikku pyyhe), siistin pubin nurkassa siisteissä arkivaatteissa luonnollisessa meikissä, kävelyllä lumimyrskyssä (lämpimät reippailuvaatteet), keskitason loosillisessa ruokaravintolassa (siistit arkivaatteet, luonnollinen meikki).. eniten olen tehnyt kahvitreffejä, silloinkin mulla yleensä siistit arkivaatteet, ennakkofiilisten mukaan tukka kiinni tai auki, silmälasit päässä tai pois. Viime sunnuntaina olin kahvitreffeillä niin että talvivaatteiden alla oli farkut ja huppari, koska olin menossa treffeiltä salille.
Tällä kokemuksella sanoisin, että kunhan treffipaikka ja itsekunkin vaatetus täyttävät minimivaatimukset, hiukset on puhtaat ja naamanväri tasoitettu, voidaan keskittyä itse asiaan eli toisen ihmisen tapaamiseen: riittääkö puhuttavaa, katsellaanko toisia kohti vai pölyhiukkasia katonnurkasta, onko puheääni ja nauru kaunis (jos ei olla juteltu puhelimessa ennen treffejä)... tuoksua nyt ei ekoilla deiteillä ole tarkoitus haistella enkä välttämättä aina halaakaan. Joskus harvoin natsaa, yleensä ei, mutta sitä vähemmän sattuu mitä rennommin ottaa - enkä siis tarkoita hälläväliätouhua, sehän on "käänteistä yliyritystä" se. Toisaalta menisin aivan puihin, jos joku Mr Big venais mua ruusupuskan kanssa ekoilla treffeillä :D
Joku aika sitten tein sen virheen, että panostin treffeihin liikaa miehen kivan profiilin ja sähköpostien perusteella. Vastassa olikin ihme tylyttäjä, jolla oli vielä pienemmät kädet kuin mulla ja oudon hiljainen puheääni. Silti hän luuli olevansa parempi kuin minä, voi voi. Huomenna menen sokkotreffeille etukäteen vielä kiinnostavamman miehen kanssa (ollaan kumpikin kuvattomia profiileja), joten ehdotin paikaksi ruokaravintolaa, jossa kerran deittasin miestä jonka facebook-profiilista oivalsin, että hänen mulle meilaamat kuvat oli otettu 20 kiloa sitten... Silloin ruokailin rillit nenänpäässä, nuttura tiukalla, neuleen kaulus korvissa saakka. Mahtavaa juttuseuraa mies oli, mutta kehtasi jälkikäteen chatissä vongata seksiä.
Jos huominen deitti menee puihin vaikka mies olisi livenäkin ihana, aion syyttää epäonnesta samaa ravintolaa, joka on ilmiselvästi kirottu :)
Ota ap iisisti, miehiä ne vaan on!
ja vuosia takana jo varmaan kymmenen. Ensimmäinen deittikumppanini rohkaisi aikoinaan tapaamaan ja deittailemaan - olin hänelle 265. treffiseura! Rohkeasti omana itsenään tapaaminen saa vastakaikua - en ole vielä kertaakaan osunut "ällötyksen" kanssa treffeille. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos viestitellessä on todella oma itsensä, eikä esitä mitään suuntaan tai toiseen ja samalla kuuntelee tarkalla korvalla toisen viestejä, yleensä jo tässä vaiheessa putoavat kyydistä henkilöt, joiden kanssa ei enää synkkaakaan. Tapaaminen jää silloin väliin. Olen kyllä joskus käynyt treffeillä kaverin kanssa, jonka kanssa en ole paria viestiä pidempään kirjoitellut ja hyvin on mennyt silloinkin.
Maisterisnainen - taidat valita netistä ne itseään täynnä olevat kukkoilijat, jotka eivät ole muusta kiinnostuneita kuin itsestään. Katselepa profiilia sen mukaan, mistä kirjoittaja puhuu - etsimästään ihmisestä vai itsestään. Mitä pidempään kaveri puhuu tai jos hän puhuu vain itsestään, johtopäätöksen tulisi olla ilmeinen... Hän haluaa ihailijan omalle erinomaisuudelleen. Tällaisia miehiä en ole valinnut viestittelyyn enkä tapaamisille. Sen takia olenkin tavannut yksinomaan mukavia, miellyttäviä, monesta asiasta kiinnostuneita miehiä.
Milloin sitten mukavasta kahvihetkestä päästäisiin toisille treffeille? Jos itse olen kiinnostunut, toinen ei ole ollut - ja taas päinvastoin. Sänkyseuraa hakijoita olisi toki riittänyt, mutta se ei pelkästään minua kiinnosta. Kummastuttaa tuo käpälöinti - koskaan ei minua ole yritetty käpälöidä. Kerran on kyllä suoraan kysytty, enkö lähde mukaan, vaikka hän vielä tunnin juttelisi. :) Ulkonäköä kyllä piisaa sen verran, että viimekertainen deittikin toi kahvit pöytään suorastaan kädet täristen jännistyksestä. Omaan viestintään kannattaa kiinnittää huomiota, ettei turhaan rohkaise miestä ja joudu sitten hätistelemään innokkaita.
Nyt on treffailuja takana jo useampi kymmen, ehkäpä joudun odottelemaan tuon 300. seuralaisen verran ennen kuin tärppää :).
Kannatan edellisen kirjoittajan ajatuksia. Se nyt vaan on fakta että se metsä vastaa niinkuin sinne huutaa. Mielenkiinnolla "toinen maisterinainen", jospa sulla on kohta toi 300 treffiä kohta pian rikki, mistä löydät nämä treffikumppanit? Minä suosin laatua, en määrää ;)
"en ole vielä kertaakaan osunut "ällötyksen" kanssa treffeille. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa."
Tämä nyt ei pidä kyllä paikkansa!!!
Jos ja kun toinen valehtelee paljon itsestään, niin sitä et tiedä pelkän viestittelyn perusteella ja itse olen aina ollut rehellinen alusta asti. Valitettavasti vastassani on ollut mm. miehiä jotka ovat valehdelleet ikänsä, painonsa sekä pituutensa, joskus- juominen vaihtui päivittäiseen, sen ettei pitänyt olla lapsia mutta mies muistikin mainita siitä "pikku" sivuseikasta, hörhö-> no jos kertoo koko sulupuolitautihistoriansa ensimmäisenä niin en kyllä ole antanut sitä kuvaa että lähtisin fällyjen väliin ensi näkemältä eli tässä(kin) tapauksessa ei metsä vastanut todellakaan huutoani!!
Olenkin sitä mieltä, että tuolla saitilla on pelkkiä valehtelijoita sekä hörhöjä, joten sinne en palaa koskaan enää ja pitäydyn live elämän tutustumisissa, siten tietää pikku hiljaa tutustuen toiseen, että onko pelkkä valehtelija vai ihan kunnollinen mies.
Mikäli mies tulee hälläväliä-asenteella, niin minun mielenkiintoni loppuu siihen. Haluan, että ensitapaamisesta jää hyvät muistot myös puitteiden kannalta - mikä ei tarkoita kallista, vaan ajatuksella valittua kahvilaa tms. Ja niin, jos olemme kirjoitelleet jo pitkään, tutustuneet sillä tavalla syvemminkin, niin kyllä romanttisena naisena minun fiilikseni nousisi myös vaikka ruususta.
Harmi kun et ole mun kaa päässyt treffeille!
kerran menin yhen naisen kaa treffeille. Ehdittiin siinä muutama sana
puhuu kun naisen puhelin soi. No se puhui sitten 40 minsaa jonku eksän kaa.
Nainen oli tosi kaunis ja luonteelta mukava mut otin jalat alleni siinä vaiheessa kun puhelu loppus.
En haluaisi suhteeseen aloittajan kanssa. Liian tärkeilevä, teennäinen ja byrokraattinen. Jos hän valmistautuu treffejä varten puoli päivää, hän varmasti tekee sitä jatkossakin. Haluan, että naiseni käyttää aikansa järkevämmin.