En mä nyt tiedä kuuluuko tämä tänne aiheeseen kun erosta kumminkin jo 1,5 vuotta.. ja ite sen tein.. Mutta mulle kun ei muita vaihtoehtoja sosiaalitoimisto jättänyt, joko lapset tai lapsien isä... mietin tätä usein.. onhan se tosi että sillon ei asiat toiminu ei ollenkaan ja itseni sain väsymään aivan liiaksi.. suoraan sanoen en jaksanut enää mitään.. mutta ikävä lapsien isää jokaikinen päivä ilta ja yö...tein niinku haluttiin ja sitte itellä paha olla koko ajan. lapset nyt 3 ja 4 ja kyselee kokoajan millon mennään isän luokse.. tai kun 4v sanoo että isä tulee kotiin.. huah.. väkivallan takia minua kohtaan suhteessa lopetin suhteen, mutta toisinaan olen niin yksinäinen ja tunnen oloni avuttomaksi. Ei sen näin pitänyt mennä mutta meni kuitenkin..
nykyään yh
äiti 25v
3654
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ansaitset kenties parempaa kuin hakkaavan miehen. Ja annat lapsillesi erittäin tärkeän lahjan että he eivät koskaan pääse näkemään isänsä väkivaltaa sua kohtaan sillä se voi vaikuttaa heihin koko loppuelämän! tsemppiä elämään. Joskus se on raskasta mutta joskus sinä niinkuin minäkin löydämme sen odotetun onnen :)
päästää irti. en itekään ole mikään pulmunen väkivallan suhteen, mutta jos on sua kunnolla hakannut, niin pysy poissa. muista ajatella lapsiasi, minkä lahjan heille annat kun saavat mahdollisuuden selväjärkiseen ja turvalliseen elämään.
Tyhmästä blondista kärsii koko suku sikaa myöten!!!!!!!!!!!