että hän on miestä kohtaan etäinen, vaikea, vittumainen ja passiivinen, myös silloin kun on kiinnostunut miehestä.
Mitä seurallisempi, mutkattomampi, ystävällisempi ja aktiivisempi nainen on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän on varattu.
Mitä seurallisempi, mutkattomampi, ystävällisempi ja aktiivisempi nainen on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän on varattu.
Vastaukset 47
Vanhimmat
jännitä sosiaalisia tilanteita miehen kanssa. On helppo puhua niitä näitä.
joskus jopa ihan päinvastaista.
Pätee muuten myös sinkkumiehiin, kokemusta on.
Ai, nonni, nyt se selvisi, miksi mua pidetään aina varattuna! Siis tarkoittaako tämä, että mun kannattaa ruveta etäiseksi, vaikeaksi, vittumaiseksi ja passiiviseksi, että miehet tajuaisi, että mä todella olen sinkku vai mitä mun pitäs tehdä..? Kun mä olen seurallinen, mutkaton, ystävällinen ja aktiivinen, eikä mun tartte koko ajan jännittää miesten läsnäoloa (kuten joku tuossa ehdotti) koska osaan sinkkuudestani huolimatta suhtautua ihmisiin myös ihmisinä enkä koko ajan suunnittele munan hankintaa, niin mut siis luokitellaan varatuksi: no ei! Paras oli kerran, kun jossain Sofian Sohva-palstalla oli tää yliviisaus neuvonut että jos naisella on miespuolisia kavereita, niin se ei voi olla kovin seksuaalinen, koska on helppoa olla miesten kaveri kun ei ajattele seksiä koko ajan! Aivan todella loistavaa yleistystä: kyllä mä olen parisuhteessa seksuaalinen ja tykkään seksistä ja silti mulla on ihan miespuolisia kavereita enkä ajattele seksiä koko ajan ja pystyn tutustumaan kumpaankin sukupuoleen ajattelematta heidän sukuelimiään ja seksiä koko ajan.
Ei ihme, että menee "huonosti" että sinkkuna mennään!
Miesten kaveri ei saa olla, seksiä pitää ajatella koko ajan ollakseen seksuaalinen ja ihmisiin tutustutaan vain omaan sukupuoleen, toiselta haetaan koko ajan jotain, pitää olla vittumainen ja vaivaantunut jos haluaa viestittää olevansa sinkku. Voi apua... Tää on niin mun luonnon vastasta.
Nuo samat käyttäytymisen tuntomerkit omaavat useimmat ikisinkkunaiset.
Ehkä se on niin, että parinsa jo löytäneellä naisellakin on parempi itsetunto kuin yksin kitkuttavalla. Ja että koska epävarmuus peitetään vihamielisyydellä, ottaa yhtä epävarma sinkkumieskin siitä sitten nokkiinsa niin että näkyy.
Onnellinen ihminen on viehättävä ja kiinnostava.
Mun mielest onnellisuus ja hyvä itsetunto ei mitenkään kuvaa sitä, et onko varattu vai sinkku. Ite erosin kolmisen viikkoa sitten, ja mun mielest mulla on vaan nyt parempi itsetunto, ja niinkun mun esimieskin sanoi, että oikein hehkun nykyään...Nautin nykyään istua yksin kahviloissa ja seurata muita ihmisiä, jopa jotkut miehet on uskaltanu jutustelemaankin asti. Eli sinkkunakin voi olla hyvä itsetunto. Itest tuntuu, et mut ainakin huomataan paljon paremmin nykyään...varmasti johtuu siitä, et mun itsetunto on parantunu huonon suhteen jälkeen. Eikä ole mitään järkeä olla vittumainen, jos miehen haluaa! :D
"Eikä ole mitään järkeä olla vittumainen, jos miehen haluaa! :D"
Ei naisen tarvitse ystävällinen olla, hän voi olla myös vittumainen. Koska kuten itsekin sanoit:
"Nautin nykyään istua yksin kahviloissa ja seurata muita ihmisiä, jopa jotkut miehet on uskaltanu jutustelemaankin asti. Eli sinkkunakin voi olla hyvä itsetunto."
Tottakai sinkkuna voi olla hyvä itsetunto jos on nainen, koska voit mennä mihin tahansa ihmisten ilmoille ja aina tulee joku mies juttelemaan. Siitä vain valitset parhaat päältä ja aloitat seksi- tai parisuhteen. Miehenä asia ei ole noin yksinkertainen, mutta siitä sinä et tiedäkään mitään koska naisena saat kaiken kultalautasella nenän eteen.
Mene reppana itkemään sinkut-palstalle. Siellä ei tarvitse olla yksin.
No nyt se selvisi. Johan tässä onkin niin vituttanut kun puoli vuotta kulunut ja toinen on niin London rae, niin London rae. Heitin tunteeni kankkulan kaivoon ja ootan helmikuuta että pääsen yhden jos toisenkin ottamaan. Minä oon yrittänyt olla ymmärtäväinen ja mennyt naisen sääntöjen mukaan että olisin mahdollisimman suotuisasti esillä ja huomaisi että "Hei, olen kiinnostunut sinusta, oletko sinä minusta?". Ja paskat tällainen on auttanut. Nyt saa kyllä riittää, ihan tosissaan.
Jos nainen on tuollainen, on hän sitä siksi että niin monet miehet ovat häntä kohdelleet huonosti, välinpitämättömästi tai hänen mielipiteitään dissaten.
Vähän haiskahtaa trollille nyt. Kyseessä sen verran nätti ja menestyksekäs tyttö että satavarma olen että kävin liian läheiseksi kyseiselle, huomasi tämän ja päätti pistää poikki heti samantien. Pitikin haksahtaa, pitikin haksahtaa. No tästä ei voi syyttää muita kuin itseään, typeryydestä kärsii koko ruumis ja vähän muukin. Tai sitten vielä parempi, huomaa että oon jättämässä leikin kesken ja ei muuta kuin yrittää uudestaan samaan spiraaliin. Siihen en muuten vitussa ala, jääkööt happanemaan muiden samanlaistensa kanssa.
Aina sitä uskoo että ehkä tämä tyttö on toisenlainen, ehkä tämä tyttö on älykäs nainen. Sellainen joka nauttii keskusteluseurasta ja tykkäisi muutenkin. Tai ehkä nämä älykkäät naiset ovatkin juuri niitä feministejä jotka kuvittelevat että se on ihan oikeutettua leikkiä miehillä kun mehän se "korkeampi sukupuoli ollaan". Kannatan tasa-arvoa ja on ihan hyvä että lähditte hellan luota kouluttautumaan, mutta ihan oikeasti, käyttäytykää kuin ihmiset älkääkä olko tollasia ällöttävistä leikeistä kicksejä saavia.. Jos jätän sanomatta.
Nainen on veemäinen vain sitä miestä kohtaan, jota ei halua. SO simple! Täällä väalittavat nyt ne, jotka yrittävät jotain mitä eivät saa.
Hyvin usein naisen "ei" todella tarkoittaa, että hän ei ole kiinnostunut miehestä ainakaan miehenä. Moni mies on ihan mukava ihminen ja kiva kaveri, mutta hyvin harva kiinnostaa sukupuolisena olentona. Miehet tuntuvat edelleen kuvittelevan, että kun nainen kerran on sinkku, niin hän varmasti kiitollisena ottaa vastaan kaiken huomion, seksin ja lupaukset, joita kuka tahansa mies hänelle tarjoaa. Torjunta tulee yllätyksenä ja turhautuminen puretaan tietenkin haukkumalla naista. Lisäksi on miehiä on ihastuksen vallassa eivät lainkaan huomaa, että nainen pakittaa. Siksi nainen joutuu sanomaan "ei kiitos" hyvinkin konkreettisesti.
Itsekin sinkkuna olen sitä mieltä, että tähän siviilisäätyyn kuuluvat naiset ovat yleisesti ottaen krantumpia. Moni viihtyy itsenäisessä elämässään, eikä edes toivo siihen muutosta. Valikoivuudessa ei ole mitään pahaa. Me ihmiset vain olemme erilaisia.
Oisko niinkin, että viehättävän näköinen nainen on tottunut saamaan huomiota riesaksi asti, joten on pieni pakko käyttäytyä viileästi? Semmoinen akka on tietysti vähintään ylpeä ja vittumainen. Entäpä mitä sanotaan kauniista naisesta, joka jakoavaimen tavoin hymyilee kaikille miehille ja puheillaan antaa toivoa sekä lupauksia jokaiselle häntä yrittävälle?
Olivatko nuo nyt parisuhteessa olevat naiset siis aiemmin häijyjä tyyppejä? Kuinkas he parisuhteeseen onnistuivat pääsemään?
Sperman yliannostusko sitten vaivaa vihaisia rouva-henkilöitä, jotka ovat kaikkia elollisia kohtaan kuin riivinrautoja?
Miten he ylipäätään ovat päässeet parisuhteeseen tai miksi he ovat muuttuneet niin helvetillisiksi olennoiksi, vaikka sitä taianomaista munaa (josta naisen mielialat ja koko mielenterveys riippuvat?) on ollut säännöllisesti nautittavissa?
ovat kiukkusii lohikäärmeitä. joten eipäs yleistetä!!!
miehilt saa harvoin sit meísselii.
kotityöt vaan tuplaantuu :/
niin ironista ku yleensä kiinnostun juuri mukavasta ja ystävällisestä naisesta. Heti jos nainen osoittaa etäisyyttä eikä vaikuta kiinnostuneelta, jätän homman heti kesken.
ehkä yrität vääriä kohteita?
sporttinen odottaa toiseltakin urheilullisuutta eikä halua sohvaperunaa. kaunis usein komeaa jne.
hyväkäytöksinen toista samanlaista.
samojen kohteitten ympärillä ei kannata pyöriä!
No mitä sitten jos tällainen seurallinen, mutkaton, ystävällinen ja aktiivinen nainen uskaltautuukin antamaan selkeitä signaaleja, eli hakemaan katsekontaktia, pyrkimään juttusille ja jopa kysymään mieheltä jos kiinnostaisi lähteä jonnekin, niin sitten teitä miehiä ei taas yhtäkkiä kiinnostakaan.
Mä oon usein kuullut että tää on joku "luonnollinen metsästysleikki". Että miestä pitäisi jotenkin pitää jännityksessä ja epävarmana. Itse toki toivoisin että tämä näkemys ei ainakaan kovin usein pitäisi paikkaansa. Mulla on niin pajon miehiä ystävinä että pidän heitäkin ihmisinä ;) Tahtoisin uskoa että naisellakin on vielä toivoa miehen suhteen vaikka olisi "paljastanut" itsensä??
viihtyisin todella hyvin jos vaan oot ulkonäöltäs ja persoonaltas mun makuun. Älä muuta käytöstäsi, toisenlaisiakin miehiä on olemassa, me vaan harvemmin baarissa isketään ketään vaan ollaan kaveriporukassa koko ilta.
"Mä oon usein kuullut että tää on joku "luonnollinen metsästysleikki". Että miestä pitäisi jotenkin pitää jännityksessä ja epävarmana. Itse toki toivoisin että tämä näkemys ei ainakaan kovin usein pitäisi paikkaansa."
Mulle riittää ihan se jännitys joka tulee siitä että tapaa kiinnostavan naisen, kaikki muu on ylimääräistä ja rasittavaa pelailua ja arpomista. Jos huomaan että nainen hiemankin yrittää pelailla ja leikkiä etäistä, annan asian olla ja jätän naisen yksin leikkimään hiekkalaatikolleen.
Juu ei ole 'luonnollinen metsästysleikki' ja jos on niin sitten ainakin minä olen luonnonoikku, joka ei noudata luonnonlakeja. En tiedä yhtäkään baaria/yökerhoa joka olisi niin hyvä, että sinne viitsisi jonottaa puolta tuntia tai yli. Samaten, en oikein jaksa uskoa että jos naista pitää piirittää ja väsyttää ihan vain metsästysleikin takia, niin kyseinen naikkonen olisi piirittämisen ja väsyttämisen arvoinen.
Jos naikkonen on treffeillä etäisen ja ja ylimielisen oloinen, niin toisia treffejä EI tule - olkoot kuinka kaunis, ihana ja mahtava tahansa.
Näinhän se piiri pieni pyörii. Itse en ole tavannut vielä koskaan miestä joka olisi kiinnostava heti ensisilmäyksellä ja jolle haluaisin tehdä aloitteen mihinkään. Joten ymmärrän hyvin tuon kannan jos ei miestäkään huvita kovin kauaa saalistaa.
tää on muten totta!
ps. olen nainen :d
Kun oli sinkku ja ystävällinen sellainen, niin kaiken maailman miehet kuvittelivat, että olin heistä kiinnostunut. Oli mahdotonta tutustua yhteenkään mieheen pelkästään kaverina; ystävällisyyteni tarkoitti heille: toi nainen haluu mua heti.
Monet miehet rinnastavat naisen ystävällisyyden omaan äitiinsä; naisen pitäisi ylipäänsä aina hymyillä miehelle, vähän kuten äitimuori hymyilee yksivuotiaalle... Jos nainen ei hymyile, hän on silloin yksiselitteisesti "vittumainen" nainen miehen mielestä.
Parempi olla vähän etäinen ja vittumainen; saa ainakin pidettyä ei-toivotut ainekset kaukana!
Täällä palstoilla olen lukenut miesten toisilleen antamia iskuvinkkejä. Jossakin naisenkaatotaktiikassa neuvotaan "horjuttamaan naisen itsetuntoa". Jospa puheena olevat sinkkunaiset juottavat äijille näiden omaa lääkettä?
Itse olen pitkän avioliiton jälkeen eronnut, nykyisin siis ollut sinkkuna puolisen vuotta. Ja huomaan tulleeni ihan erilaiseksi eron jälkeen, muutuin jälleen v-mäisestä vaimosta ihan tavalliseksi rennoksi sinkuksi. Joten enpä allekirjoita aloittajan väitettä.
Eron jälkeen minusta kuoriutui oma alkuperäinen itseni, eli helposti lähestyttävä ja ystävällinen nais-ihminen.
paitsi luonnevikaiset kestoseuran hakijanaiset
Ihan konkreettisesti siitä mitä hänellä on ostoskärryssä. Perheellisellä on aina paljon arkiruokaa..
sanoi näpyttely tyhmentää
En ole samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Olen sinkku, mutta seurallinen ja aktiivinen. Parillisena ei ole mitään menetttävää, kun on jo se joku kotona, sinkkuna on kovat paineet. itse puhun monien kanssa ja monet miehet katsovat minua kieroon. Minun pitäisi olla hiljainen hissukka, että olisin hyvä pari jollekin. Myönnän että ei aina viehätä puhua kaikkien kännikalojen kanssa, mutta siinäkin parillinen pääsee helpommalla. Voi vain sanoa että minulla on joku kotona. Sinkun kai pitäisi hyväksyä mikä tahansa örveltävä kolme kertaa itsensä kokoinen. Tässä kun on se että miehet monesti tulkitsevat sosiaalisen naisen olevan helppo tai kiinnostunut vaikka hän ei haluaisi kuin keskustelu seuraa. Parillinen pääsee tässäkin helpommalla. Voi vain sanoa että on jo oma kulta niin örveltäjä kaikkoaa.
Keskikaljabaaristako sinä haet elämänikuista seuraa itsellesi?Jos jatkuvasti seuraasi pyrkii vain kännissä olevia miehiä pitäisi sinun vakavasti harkita mistä se johtuu.
Jaa..etäinen,vaikea,vittumainen ja passiivinen olin muistaakseni silloin kun elelin kaikin tavoin epätyydyttävässä parisuhteessa..nyt jo useamman vuoden sinkkuna olleena jaksan jopa hymyillä ja jutustella epätoivoisimmankin vonkaajan kanssa..en tiedä miten pitäisi käyttäytyä,jos sattuisin olemaan miehestä kiinnostunut,koska sellaista ihmettä ei ole ihan äsken tapahtunut - tuskin olisin kovin passiivinen!!
Kuule mä sanon sulle oikean vastauksen: sen, että onko joku sinkku saa tietää ainoastaan KYSYMÄLLÄ asianomaiselta asiaa lärvikkäin, eikä siinä ole mitään luonnekriteerejä, että naamasta voisi päätellä. Itse tapaan olla "etäinen" miehiä kohtaan, joista en ole kiinnostunut ja erityisen "etäinen" niitä kohtaan, joita kohtaan en tunne seksuaalista mielenkiintoa. Voin lisäksi kertoa, että pahimpia ovat _sinkut_ ns. "iilimatomiehet", jotka yrittävät vähän liian tasolleen fiksua tai hyvännäköistä, eli nainen kuin nainen on silloin "etäinen". Joskaan en jaksa alkaa väitellä näiden palstojen "juupas- eipäs"- tyyppien kanssa, koska minun käsitykseni keskustelemisesta on hieman toinen.
Osuva kuvaus todellisuudesta!
sama pätee sinkkumiehiin..kaikki mukavat ovat varattuja,sinkku miehet ovat hankalia..mutta jotkut varatutkin kyl osaa pelata jos he jostakin syystä tahtoo vähän leikkiä jonkun muun tunteilla kun oman naisensa..et eiköhän meitä ole moneen junaan sekä miehissä että naisissa!
vanhana lähes 55 vuotiaana perheellisenä miehenä että joku tuttavistani ja sukulaisistanikin
voidaan laskea sinkuiksi, koska ovat lapsettomia. Olen havainnut, että
tällaiset "ikinuoret" ovat äärettömän itsekkäitä ja joustamattomia.
Tällaisia aloituksia tulee, kun oletuksena on, että ihmisen elämässä ei ole mitään muuta kuin parinmuodostus. Pariutunut on onnellinen, yksin elävä onneton.
Kannattaisi perehtyä alan tutkimuksiin. Suomessa tehtiin pari vuotta sitten väitöskirja yksinäisten naisten elämästä. Tutkitut aiset olivat pääosin onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä.
Niin, mutta kyllähän kismittää niin pirusti, jos nainen on tyytyväinen oman polkunsa kulkija. Miehiä kirvelee pettymys, kun eivät pääse panolle, vaikka ovat kuvitelleet yksinäisen naisen varmaksi nakiksi. Naisiä vituttaa, kun joku muija voi nauttia elämästään tarvitsematta palvella puolisoa ja perhettä.
"Tällaisia aloituksia tulee, kun oletuksena on, että ihmisen elämässä ei ole mitään muuta kuin parinmuodostus. Pariutunut on onnellinen, yksin elävä onneton. Kannattaisi perehtyä alan tutkimuksiin. Suomessa tehtiin pari vuotta sitten väitöskirja yksinäisten naisten elämästä. Tutkitut aiset olivat pääosin onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä."
En väittänytkään etteikö yksin elävä nainen voisi olla onnellinen ja tasapainoinen. Sanoin vain että useat sinkkunaiset ovat luonnostaan tai mediasta omaksutun mallin vuoksi vittumaisia ja etäisiä miehiä kohtaan myös silloin kun ovat kiinnostuneita. Naiset haluaa että mies jää piirittämään naista ja liehittelee.
voi voi on se kauheeta, kun nainen ei tee niinkun miehen isoEGO haluaa!!!!!
Helposti käsistä. Minun ei tarvitse kuin nähdä vilaukselta kädet,niin tiedän onko kyseessä sinkku vaiko ei.
"..sinkkunaiset ovat luonnostaan tai mediasta omaksutun mallin vuoksi vittumaisia ja etäisiä miehiä kohtaan myös silloin kun ovat kiinnostuneita. Naiset haluaa että mies jää piirittämään naista ja liehittelee."
Entäpä, jos selitys onkin niin se kaikkein loogisin eli piirittämäsi sinkkunainen ei ole sattumoisin ole kiinnostunut juuri sinusta? Hän voi yrittää viestittää, että ei kannata, siirry toisaalle. Oletko ehkä 10 vuotta naista vanhempi, itsesi repsahtamaan päästänyt kaljuuntuva kaljamaha?
Olet osittain oikeassa, olen etäinen ja passiivinen, mutta en missään nimessä vaikea tai vittumainen. Olen seurallinen, mutkaton ja ystävällinen, mutta joudun olemaan etäinen koska en halua miesten roikkuvan perässäni, viihdyn sinkkuna tällä hetkellä, en kaipaa iskuyrityksiä, en jaksa selitellä miksi ei kiinnosta, kun jotenkin tuntuu, että miehet luulevat, että kun on sinkku, silloin on vapaata ristaa ja kaikista kiinnostunut.
Minulla on rima korkealla ja sen aijon pitää, jos tässä vielä sattumoisin muuttaisin mieltäni ja haluaisin parisuhdetta. Tunnen itseäni, en ihastu kovin helposti, joten olen siinä mielessä "vaikea". Olen yksin mielummin kun vain "jonkun kanssa". Seli 23 kirjoittaa hyvin, ajattelen juuri samalla tavalla.