ollaan sijoittamassa puolisensataa tuulivoimamyllyä. Hankkeista on innostuttu muun muassa siksi, että valtio tukee toimintaa varsin antoisalla kädellä.
Toimeen tarttujille ja tuulivoimaloiden rakentajille on lupeissa rahoitukseensa hyvät valtiontakuut. Kemijärvellä puhutaan miljardiluokan tuista. Mutta myllyjen rakentaminen ei ole itsestään selvää. Alueiden ihmiset vaativat vastauksia moniin kysymyksiin.
Eikä myllyjä suunnitella vain Kemijärvelle. Pohjois-Suomeen kaavaillaan yli tuhatta uutta tuulivoimalaitosta. Tällä hetkellä niitä on koko Suomessa on vain 125, pääosa pohjoisessa.
Myllyjä tarvitaan, koska Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan tuulivoimaloiden tehon pitää kymmenen vuoden päästä olla runsaat 2000 megawattia. Tällä hetkellä kapasiteetti on vain kipene siitä, eli noin 170 megawattia. Kemijärven viisikymmentä myllyä toisivat yhteiseen pottiin 153 megawatin tehonlisäyksen. Pienempi vaihtoehto, 30 myllyä tuottaisi 117 megawattia.
Hankeinnostuksesta ei ole pulaa. Alkutalveen mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimalahankkeita yli 10 000 megawatin edestä, joista merelle runsaat puolet.
Sähäkkä kokous Joutsijärvellä
Torstai-iltana Joutsijärven kyläseura järjesti tiedotustilaisuuden Kemijärven tuulimyllyistä. Vanhalle koululle kokoontuneet ihmiset eivät sinällään vastustaneet tuulivoimahankkeita, mutta halusivat niistä perusteellista tietoa - hyödyistä ja haitoista. Myllyjen sijainti kiinnostaa, koska niillä on pysyvä vaikutus lähellä asuvien ja yrittävien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Myös hankevastaavastasta Oxford Intercon Finland Oy:stä haluttiin tietää, että mikä yhtiö se on?
Kemijärven kaupungingeodeetti Tapio Pöyliölle yritys on outo ja uusi, mutta hän uskoi sen olevan vakavasti liikkeellä.
- Niin vakavasti, että Lapin Ely-keskuksen toimesta on aloitettu ympäristövaikutusten selvittely (YVA) tuulivoiman tuotantoon merkityillä alueilla. Kaupunki puolestaan on käynnistänyt yleiskaavan laatimisen.
Hirveä kiire hämmästyttää
Joutsijärven koululle saapuneet ihmettelivät asiassa olevaa kauheaa kiirettä. Muistutusten hankkeista pitää olla Ely-keskuksessa jo 14. tammikuuta.
- Tässä on kokonaan unohdettu, että on joulun ja muiden juhlien aika, sanoi Joutsijärven kyläseuran puheenjohtaja Anita Ruokamo. - Kysymys on niin suuresta hankkeesta, ettei sen kanssa pitäisi hosuta.
Kokousväki vaati selvityksiä toiminnan haitoista, mutta sitä myös kiinnosti tuulimyllyistä saatava yksityinen ja yleinen hyöty. Ja kuka myllyt rakentaisi?
Geodeetti Tapio Pöyliö tukeutui vastauksissaan Muonion Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeesta Metsähallituksen tekemiin hyötylaskelmiin. Siellä rakentamisenaikaiseksi lähialueen tuloksi on laskettu useita miljoonia euroja. Kokousväki kuitenkin epäili työhyödyn jäävän nollaan, koska kyseessä on erikoisrakentaminen ja tekijät tulevat muualta. Puhuttiin, että Virosta. Itä-Lapin alueellinen sähköyhtiö Koillis-Lapin Sähkö on ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut myllyjen rakentamisesta.
- Kummallista. Jos niiden lasketaan olevan erittäin kannattavia jollekin, niin miksei koillissähkölle, joku heitti.
Yhteismetsää hankkeet kiinnostavat
Toiminnanjohtaja Risto Junttilan mukaan Kemijärven yhteismetsä on ainakin innolla mukana hankkeissa. Osa tuulivoima-alueista on merkitty yhteismetsän lakimaille, mutta hankkeet koskevat suoraan myös monia yksityisiä metsänomistajia.
- Miksi emme olisi kiinnostuneet? Saamme alueista varsin suuret vuotuiset vuokratulot. Olemme tehneet 30 vuoden vuokrasopimuksen jo kolmesta alueesta ja lisää teemme.
Junttila pitää hankkita muutenkin kansantaloudellisesti ja kuntataloudellisesti tärkeinä ja tuottavina.
Geodeetti Tapio Pöyliön mukaan Kemijärvellä ei ole tehty poliittista päätöstä hankkeisiin ryhtymisestä, mutta kiinteistövero kiinnostaa ja siksi asiaa valmistellaan. Mielmukkavaaraan suhteutettuna Kemijärven kaupungin kassaan tuulimyllyistä kilahtaisi kilahtaisi kiinteistöveroa noin 200 000 euroa vuodessa.
"Pitää ottaa järki käteen..."
Joutsijärven kokouksessa puhuttiin vilkkaasti, puolesta ja vastaan. Luusuasta tilaisuuteen saapuneet Pekka Pernu ja Rosa Maritta Venäläinen eivät suitsuta Kemijärven suunnitelman puolesta. He vaativat, että Kemijärvellä pitää ottaa järki käteen tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Pernu ja Venäläinen ovat laskeneet liikkeelle nimenkeräysadressin, jolla hakevat tukea mielipiteilleen.
Pernu ja Venäläinen korostavat, että tuulimyllyt näkyvät kymmenien kilometrien päähän ja niiden melu kantaa yllättävän kauas järven selkiä pitkin. Tuulivoimalat ja niiden rakentaminen muuttaisi seudun luonnetta merkittävästi ja tuhoaisi arvokkaan järvi- ja vaaramaiseman, he sanovat. Heidän mielestään tuulivoimalat olisivat myös kuolinisku kestävän kehityksen mukaiselle matkailulle ei vain Kemijärvellä, vaan koko Lapissa.
Myös Pernu ja Venäläinen hämmästelevät hankkeissa Kemijärvellä pidettävää kiirettä.
- Odotettaisiin edes se, että valtakunnassa ja Lapissa tuulivoimasta vireillä olevat yleisselvitykset valmistuvat, he sanovat.
Toimeen tarttujille ja tuulivoimaloiden rakentajille on lupeissa rahoitukseensa hyvät valtiontakuut. Kemijärvellä puhutaan miljardiluokan tuista. Mutta myllyjen rakentaminen ei ole itsestään selvää. Alueiden ihmiset vaativat vastauksia moniin kysymyksiin.
Eikä myllyjä suunnitella vain Kemijärvelle. Pohjois-Suomeen kaavaillaan yli tuhatta uutta tuulivoimalaitosta. Tällä hetkellä niitä on koko Suomessa on vain 125, pääosa pohjoisessa.
Myllyjä tarvitaan, koska Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan tuulivoimaloiden tehon pitää kymmenen vuoden päästä olla runsaat 2000 megawattia. Tällä hetkellä kapasiteetti on vain kipene siitä, eli noin 170 megawattia. Kemijärven viisikymmentä myllyä toisivat yhteiseen pottiin 153 megawatin tehonlisäyksen. Pienempi vaihtoehto, 30 myllyä tuottaisi 117 megawattia.
Hankeinnostuksesta ei ole pulaa. Alkutalveen mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimalahankkeita yli 10 000 megawatin edestä, joista merelle runsaat puolet.
Sähäkkä kokous Joutsijärvellä
Torstai-iltana Joutsijärven kyläseura järjesti tiedotustilaisuuden Kemijärven tuulimyllyistä. Vanhalle koululle kokoontuneet ihmiset eivät sinällään vastustaneet tuulivoimahankkeita, mutta halusivat niistä perusteellista tietoa - hyödyistä ja haitoista. Myllyjen sijainti kiinnostaa, koska niillä on pysyvä vaikutus lähellä asuvien ja yrittävien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Myös hankevastaavastasta Oxford Intercon Finland Oy:stä haluttiin tietää, että mikä yhtiö se on?
Kemijärven kaupungingeodeetti Tapio Pöyliölle yritys on outo ja uusi, mutta hän uskoi sen olevan vakavasti liikkeellä.
- Niin vakavasti, että Lapin Ely-keskuksen toimesta on aloitettu ympäristövaikutusten selvittely (YVA) tuulivoiman tuotantoon merkityillä alueilla. Kaupunki puolestaan on käynnistänyt yleiskaavan laatimisen.
Hirveä kiire hämmästyttää
Joutsijärven koululle saapuneet ihmettelivät asiassa olevaa kauheaa kiirettä. Muistutusten hankkeista pitää olla Ely-keskuksessa jo 14. tammikuuta.
- Tässä on kokonaan unohdettu, että on joulun ja muiden juhlien aika, sanoi Joutsijärven kyläseuran puheenjohtaja Anita Ruokamo. - Kysymys on niin suuresta hankkeesta, ettei sen kanssa pitäisi hosuta.
Kokousväki vaati selvityksiä toiminnan haitoista, mutta sitä myös kiinnosti tuulimyllyistä saatava yksityinen ja yleinen hyöty. Ja kuka myllyt rakentaisi?
Geodeetti Tapio Pöyliö tukeutui vastauksissaan Muonion Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeesta Metsähallituksen tekemiin hyötylaskelmiin. Siellä rakentamisenaikaiseksi lähialueen tuloksi on laskettu useita miljoonia euroja. Kokousväki kuitenkin epäili työhyödyn jäävän nollaan, koska kyseessä on erikoisrakentaminen ja tekijät tulevat muualta. Puhuttiin, että Virosta. Itä-Lapin alueellinen sähköyhtiö Koillis-Lapin Sähkö on ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut myllyjen rakentamisesta.
- Kummallista. Jos niiden lasketaan olevan erittäin kannattavia jollekin, niin miksei koillissähkölle, joku heitti.
Yhteismetsää hankkeet kiinnostavat
Toiminnanjohtaja Risto Junttilan mukaan Kemijärven yhteismetsä on ainakin innolla mukana hankkeissa. Osa tuulivoima-alueista on merkitty yhteismetsän lakimaille, mutta hankkeet koskevat suoraan myös monia yksityisiä metsänomistajia.
- Miksi emme olisi kiinnostuneet? Saamme alueista varsin suuret vuotuiset vuokratulot. Olemme tehneet 30 vuoden vuokrasopimuksen jo kolmesta alueesta ja lisää teemme.
Junttila pitää hankkita muutenkin kansantaloudellisesti ja kuntataloudellisesti tärkeinä ja tuottavina.
Geodeetti Tapio Pöyliön mukaan Kemijärvellä ei ole tehty poliittista päätöstä hankkeisiin ryhtymisestä, mutta kiinteistövero kiinnostaa ja siksi asiaa valmistellaan. Mielmukkavaaraan suhteutettuna Kemijärven kaupungin kassaan tuulimyllyistä kilahtaisi kilahtaisi kiinteistöveroa noin 200 000 euroa vuodessa.
"Pitää ottaa järki käteen..."
Joutsijärven kokouksessa puhuttiin vilkkaasti, puolesta ja vastaan. Luusuasta tilaisuuteen saapuneet Pekka Pernu ja Rosa Maritta Venäläinen eivät suitsuta Kemijärven suunnitelman puolesta. He vaativat, että Kemijärvellä pitää ottaa järki käteen tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Pernu ja Venäläinen ovat laskeneet liikkeelle nimenkeräysadressin, jolla hakevat tukea mielipiteilleen.
Pernu ja Venäläinen korostavat, että tuulimyllyt näkyvät kymmenien kilometrien päähän ja niiden melu kantaa yllättävän kauas järven selkiä pitkin. Tuulivoimalat ja niiden rakentaminen muuttaisi seudun luonnetta merkittävästi ja tuhoaisi arvokkaan järvi- ja vaaramaiseman, he sanovat. Heidän mielestään tuulivoimalat olisivat myös kuolinisku kestävän kehityksen mukaiselle matkailulle ei vain Kemijärvellä, vaan koko Lapissa.
Myös Pernu ja Venäläinen hämmästelevät hankkeissa Kemijärvellä pidettävää kiirettä.
- Odotettaisiin edes se, että valtakunnassa ja Lapissa tuulivoimasta vireillä olevat yleisselvitykset valmistuvat, he sanovat.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt kyllä kannattaa Kempan päättäjät saada tälläisen toimivan idean taakse. Pyhätunturin laki on esimerkiksi varsin tuulinen paikka. Samaten Suomun laki. Myllyjä täyteen vain kaikki laet, sähköä saadaan ja kunnalle verotuloja !!
Ja sitten se Wuotos !! SE ON EHOTTOMASTI RAKENNETTAVA !! Sitten voisi kuunnella ihanaa generaattorin hyminää ja ajatella kuinka se kasvattaa lappilaisten pankkitilejä !!