kaikella kohteliaisuudella ja nöyryydellä kysyn teiltä naiset, että kun te aina olette ulkonäkönne orjia ja ainaisella laihdutuskuurilla niin eikö se syö hermoja. ymmärrän että kaunistatte itseänne meikein, mutta eikö se jossain vaiheessa mene yli ja ole pakoa omasta itsestään.
toinen kysymys.
onko naisen ainaiseen kireään olotilaan syynä hänen oma tyytymätön itsensä siellä syvällä sisällä, joka haluaisi olla aivan jotain muuta mitä hän tällä hetkellä on ja niin hän purkaa huonon olonsa lähellä oleviin ihmisiin?
kolmas kysymys. oletteko naiset kokeneet ns. kolmenkympin kriisin? mitä siitä seurasi? jäikö se olotila pysyväksi?
miltä kuulosta kun 30 perheenäiti valahtaa takaisin 18- 19 vuoden ikään ja alkaa elämään sitä uudelleen???
toinen kysymys.
onko naisen ainaiseen kireään olotilaan syynä hänen oma tyytymätön itsensä siellä syvällä sisällä, joka haluaisi olla aivan jotain muuta mitä hän tällä hetkellä on ja niin hän purkaa huonon olonsa lähellä oleviin ihmisiin?
kolmas kysymys. oletteko naiset kokeneet ns. kolmenkympin kriisin? mitä siitä seurasi? jäikö se olotila pysyväksi?
miltä kuulosta kun 30 perheenäiti valahtaa takaisin 18- 19 vuoden ikään ja alkaa elämään sitä uudelleen???
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olen kylläitse semmoinen nainen joka ei itseään kaunista eikä vaivaa päätään ulkonäköjutuilla. Eiole reikiä korvissa enkä ole ikipäivänä lakannut kynsiä tai värjännyt tukkaa. Sinkuksi olenjäänyt mutta olen silti tyytyväinen näin. Se mitä muut (miehet) minussa näkee tai ei näe ei kiinnosta minua.
Kireä olotila tulee kai siitä että on työjuttuja ja muita vastuita hoidettavana eikä jaksaisi paneutua kuuntelemaaankenenkään valivali-juttuja. Olen vain harvoin kireä.
Olen jo 50-v. mutta muuta kriisiä ei ole kuin että yritän lisätä liikutasessioita kropan kestävyyden takia.
En ole hoikka, aika vahva junttura lähinnä, mutta hiihdän, pyöräilen ja uin aina kun on mahdollista.
Olen kyllä ruvennut katselemaan vanhusten taaperrusta ihan uusin silmin, että tuokin on vielä tulossa kohdalle. En ole ikinä ajatellut elämääni siitä näkökulmasta että miten mielyttäisin kohtaamiani miehiä.
Se menisi jo pois omana itsenä olemisesta, näyttelemisen ja pynttäämisen suuntaan. En pitäisi siitä että miehet ottaisivat kontaktia ulkoisen tuunaamisen seurauksena. Olen sentään ihminen enkä joku saalis.
Tottakai ulkonäön tuunaus voi "mennä yli", ihan samoin kuin mikä tahansa muukin asia. Esim. miesten kuntosalihössötys menee yli siinä vaiheessa, kun he alkavat näyttää monstereilta.
Kireään olotilaan on useimmiten syynä e-pillerit. Valitettavasti nillä on myös sellainen vaikutus.
Jos 30 perheenäiti valahtaa takaisin 18- 19 vuoden ikään, on se merkki siitä, että hän on vakiintunut liian nuorena. Nuoruus on jäänyt elämättä. (MItä itse ajattelet niistä 50v miehistä, joille käy samoin?)
En ole minkään orja, ja hermot pitää melko hyvin.
Olen hyvinkin tyytyväinen itseeni, ja melkeimpä veltto löpöskä.
Ei ole tarvinnut kriiseillä, kun elää aina kuin 18-19 vuotias yli nelikymppinen. (myönnän ehkä hitunen ryppyriisi tällähetkellä, voi tuo viime kesä ja vesillä olo)
En tiedä, voi syödä hermoja. Toisaalta naiset ovat myös raskaana ja synnyttävät, hoitavat lapsia ja elävät miesten kanssa. En tiedä onko ne hermot sitten evoluution myötä kehittyneetkin hieman paremmiksi. ;)
Tuo onko naisen (jonka voi nyt korvata vaikka miehellä tai ihmisellä) kyssään en osaa vastata syystä kun en pätkääkään ihmistä tiedä tai tunne.
"miltä kuulosta kun 30 perheenäiti valahtaa takaisin 18- 19 vuoden ikään ja alkaa elämään sitä uudelleen??? "
Ensiajatus oli, että kuulostaa siltä kuin se nuoruus ehkä jäänyt elämättä, asioita käsittelemättä tai muuta vastaavaa. Ja harmi jos kriisin vuoksi tahtoo polttaa siltoja, joita pitkin ehkä myöhemmin haluaisi tapsutella takaisin. Toisaalta voi olla, että muutenkin se nykyinen elämä koettu epätyydyttäväksi ja tapahtuu positiivinen muutos sekä miehelle että naiselle, kunhan sitten osaisivat olla aikuisia ja tulla toimeen lapsen osalta. Ei noista tiedä. Itselläni ei ollut mitään 30-kriisiä tähän mennessä.
Vaihda asennettasi naisiin, niin ei tarvi kysellä teinipojan kysymyksiä vielä aukuisena ukkonakin ja vaivata päätään näin helevetin monimutkasilla asioilla. Putkiaivot sopivat käsittelemään YHTÄ asiaa kerrallaan. Sä yrität hallita tässä jo kolmea.
Huh huh.
Joo, ja sit pikku vinkki:
Ulkoiluttaessasi koiraa, ulkoilutat vaan koiraa etkä ajattele mitään muuta.
Ajaessasi autoa, ajat vaan autoa etkä ajattele mitään muuta.
Kuunnellessasi naisen puhetta, kuuntelet vaan, etkä ajattele yhtään mitään.
Puhuessasi naiselle (tai koiralle) puhut vaan, etkä ajattele mitään sen monimutkasempaa toimintaa.
Katsoessasi naista, ajattelet vaan rehellisesti munaasi etkä edes yritä ajatella mitään muuta.
Ei elämästä kuule kannata ehdoin tahdoin tehdä liian vaikeaa.
No, on se hyvä että mies saa aina sanoa sen viimeisen sanan.
Joka on: "Kyllä rakkaani." ;)))
Mutta ketä nainen haluaa hiiren mieheksi. Ei ketään.
Valahtaa takaisin 18-19 vuoden ikään, hmm. Kuulostaa siltä, että muuttaa takaisin vanhempien luo ja kapinoi, koska haluaa oman elämän. Saa raivareita, ryyppää ainakin joka viikonloppu. Luuhaa kavereiden luona aamuyöhön, soittaa musiikkia täysillä. Ei siivoa, eikä tee ruokaa tai pese vaatteitaan. Kenties opiskelee taas ja tuhlaa kaikki rahat ajattelematta tulevaisuutta, tai ainakaan tätä päivää edemmäs. Harrastaa lyhyitä suhteita ja haistattelee.
että "kireä olotila" voisi johtua sinusta itsestäsi kun ihan helvetin ärsyttävältä tyypiltä vaikutat? naiset usein ärsyyntyy urpoihin ja siiten onkin "kireä tunnelma".... juu ja meillä kaikilla naisilla ei ole mitään ongelmaa oman itsemme tai ulkonäkömme kanssa.
"kun te aina olette ulkonäkönne orjia ja ainaisella laihdutuskuurilla niin eikö se syö hermoja. ymmärrän että kaunistatte itseänne meikein,"
Ja kuitenkin jatkuvasti täällä suomimiehet päivittelevät että kuinka ei suomivalaat(naiset) laihduta, meikkaa, ja leikkaavat tukkansakin lyhyeksi. Eivätkä sipsuttele korkokengillä, kulkevat lenkkareissa ja tuulipuvuissa. Toista se on ne ihanat itänaapurin naiset, lapissa etenkin.
Toisesta kysymyksesta viimeistään huomaa, että aloittaja on naisvihaaja. Mutta voisit sinäkin miettiä miksi naisilla on niin paljon ulkonäkö- ja muita paineita. Ei ne itsestään synny.
Kolmanteen kysymykseen sanoisin että en ole kokenut, oletko sinä?
Mä olen ainaisella laihdutuskuurilla koska itsekuri ei pidä joten en laihdu kuin vähän ja sitten taas repsahdan.
Muuten en ole ulkonäköni orja. Olen mikä olen, tämmöiseksi mut on luotu. Ei mua tartte kattoa jos ei halua, yksinkertaista. En minäkään katsele miehiä, joita ei kiinnosta katsella.
Mä en ole kireä enkä pahalla päällä, paitsi jos exä maisemissa koska hän on syypää mun surkeaan olotilaan. Tietenkään en itse ole siihen syypää. Olen syypää vaan läskeihini, eikä ne valittamalla lähde.
Ei ole kriisejä, enkä halua olla 18v koska musta on hyvä olla NAINEN! eikä mikään idiootti pentu.
kuten jo pieni otos havainnollistaa,niin vika ei missään nimessä ole naisessa itsessään..=))
se kertonee jo jotain asiasta.
En tiedä onko se ongelma,mutta en oikein ole ymmärtänyt sitä että jos asiat on noin suurin piirtein hyvin,niin jo pitää alkaa kehittelemään mitättömistä asioista draamaa...Näkemykseni mukaan se kertoo ettei ole täysin sinut itsensä kanssa...
puhua jostain ihan tietystä naisesta.
Tuohon laihdutuskysymykseen vastaisin: en laihduta koskaan vaikka jokaisella lääkärikäynnillä saan kuulla, että paino pitäisi saada putoamaan ainakin tuommoiset 30 kiloa. Ennen uloslähtöä peittelen pahimmat finninarvet meikillä ja sitaisen tukan ponnarille, varsinkin jos se on likainen. Nykyisin en ole enää kireä, nuorempana kylläkin, varsinkin ennen kuukautisia. Silloin, kun käytin e-pillereitä, olin kireä aina. Lopetinkin ne melkein heti. En tunne ketään yli 25-vuotiasta naista, joka olisi erityiseen kiinnostunut ulkonäöstään. Myöskään tuntemani miehet eivät vaahtoa naisten ulkomuodosta.
Nuoret töissä käyvät miehet ne vasta kireitä ovatkin. Varsinkin koulutetut jotka haluavat edes vähän menestystä urallaan. Haukkuvat vaikka ajankulukseen tyttöystävän (ja muiden naisten) ulkonäköä, johon ei todellakaan olisi suurimmaksi osaksi tarvetta, mutta kun eivät keksi pahalle ololleen muuta purkukohdetta.
Nim. kokemusta on useasta
Olipa todella nöyrästi kysytty. Että heti ylimielisesti kävit määrittelemään kaikkia naisia ja yleistämään, kyllä täytyy myöntää, että jos toi on sun käsityksesi nöyryydestä ja kohteliaisuudesta, niin kannattaa kehittää käsitystään. Sä et ole kohtelias, etkä nöyrä.
Mutta kyllä, samalla tavalla, kun kaikilla ihmisillä, myös siis miehillä, osalla ihmisistä on huono itsetunto. Joillain myös pakkomielteisesti ulkonäkönsä suhteen. Ja kyllä, se varmasti on raastavaa niille ihmisille, eikai voi olla hyvä olo jos on koko ajan paha olo? Ei kai ole kivaa, jos tuntee itsensä kelpaamattomaksi tai rumaksi, ei käsittääkseni miehistäkään. Mutta jokaisella on oma tiensä ja siitä pitää vaan itse keksiä tie ulos, miettiä miten voi kasvaa. Miten voi oppia tykkäämään itsestään, ja miten voisi nähdä itsensä paremmin. Siinä ei paljon muut voi auttaa, koska kun on oikein heikko itsetunto eikä halua tehdä asialle mitään, ei auta muitten kehut: ne torjuu kuitenkin. Ei auta peili: kuvan näkee vääristyneenä. Ei auta oikein mikään ulkopuolinen välttämättä, sen tajuaa, kun sen tajuaa. Tottakai, siihenkin pitäisi saada kannustusta ja tukea (sopivasti ettei muitten koko ajan tartte olla kantamassa), mutta itse hoksaus tulee itselle ja itsestä. Apuakin tarttee hakea itse, kun näin se vaan on: sitäkään ei ota vastaan, jos se ei lähde itsestä.
Kireillä ihmisillä usein on jotain huonosti. On vaikeaa olla onnellinen, jos on onneton, en usko, että olet niin sokea, ettet olisi huomannut tätä myös miehissä..? Kyllä ihminen vaan saattaa olla sellainen ja riippuen temperamentista ja muutamista muista asioista, väsyneenä, tyytymättömänä jne. "kostaa" muille: tiuskia, olla huonolla tuulella, muuttua ns. huonommaksi ihmiseksi. Itsestänikin tiedän tämän: mitä paremmin voin, mitä onnellisempi olen, sitä helpompaa on jakaa sitä myös muille, olla hyväntuulinen, kannustaa muita jne. mutta jos ei ole itsellä mitään, ei tyhjästä voi oikein nyhjästä. Mistä antaa voimia muille, jos itsellä ei niitä ole?
Se vaan on inhimillistä. Marttyyrit eivät esim. tätä tajua: he "uhrautuvat" muka ja muka palvelevat toisia. Todellisuudessa he tekevät itsestään tyhjiä ja katkeria ja aina odottavat kirkkaampaa kruunua. Heillä ei ole mitään annettavaa enää, he ovat tyhjiin imettyjä, mutteivät tajua silti vastuuta omasta onnellisuudestaan, eivätkä sitä, että epäitsekkyydelläkin on terveyden rajat, ihan kuten itsekkyydelläkin. Tasapaino taitaa olla se juttu.
Ei nämä asiat koske pelkästään naisia, vaan ihmisiä yleensä. Mielestäni olisi mielenkiintoista kuulla, miksi olet niin huolestunut naisista ja heidän tunteistaan, kun käsitin että itse olet mies? Miksi huolehdit muitten itsetunnosta, ihan mielenkiinnosta vai..? Kysyn ihan uteliaisuuttani.
En ole kokenut 3kympin kriisiä (meni niin äkkiä yli, ettei ehtinyt kriiseilemään), mutta mitä tarkoitat "valahtaa 18-19-vuotiaan tasolle?" että miten alkaa elämään sitä uudelleen? Siis bilettää, muuttaa juttujaan, harrastaa jotain... Mitä? Siis tarkkennatko ihan vähän, että mikä nyt ois se 18-19-vuotias, niin sitten voisin pohtia mikähän siihen johtaa... Tai siis esittää arvauksia, mistäs minä tiedän, mikä juuri sitä ihmistä vaivaa. Voihan se olla että hän löysin oman itsensä, alkoi tekemään asioita mitä huvittaa ja sinä et vaan kestä sitä? Tai sitten koki jääneensä paitsi jostain, tai ehkä hän alkoi tuntea itsensä nuoreksi tai väsyi tai jotain... Joillekin se nuoremman tasolle valahtaminen tarkoittaa sitäkin, kun joku rakastuu, ottaa ohjat masta elämästään ja muuttaa suuntaa haluamakseen: ja johan on kateelliset haukkumassa :)
Sekin on inhimillistä, mutta jos nuoreksi "valahtaminen" on rohkeutta elää omaa elämäänsä, kuten haluaa (kunhan muistaa vastuunsa esim. lapsista), niin ehkä useamman pitäisikin ottaa mallia nuoremmista ja valahtaa! Monessa asiassa nuoremmat voi olla oikeassakin...
minä olla nainen ja minua kiinnosta iso pipeli. tuulla täne jos sinula tule pipelineste sinu pipeli
Nainen ei kestä olla vähemmän kiinnostava kuin toinen nainen kaveriporukassa tai oikeastaan muutenkaan. Jotkut harvat naiset kestävät tämän, mutta se ottaa koville (nämä naiset ovat äärimmäisen harvinaisia 1:1000). Tähän naisten itsensä laittaminenhan perustuu, koristeilla yritetään erottua eduksi. Ei ketään nainen meikkaa omaksi huvikseen, vaan siinä takana on se että näyttäisi hyvälle muiden silmissä (erityisesti miesten silmissä).