Kertokaas joku, mitä tapahtuu kun sanoitte narsisti miehelle että erootte?Pelottaa miten hän suhtautuu.
Meillä avoliitto,ei yht.omaisuutta onneksi.Kun lähden otan mukaan vain sen mitä toinkin yhteiseen asuntoon, mies tietää sen.En tappele mistään.
Olen sanonut hälle että mietin eroa,hän siihen "koita kestää, lasten tähenkin".Lapset kuitenkin kärsii, hänen itsekkyydestään ja piikittelystään ja eivät luota häneen.
Olen varma että hän on laittanut profiilin jonnekkin ja hakee jo uutta naista kun tietää /pelkää että jätän hänet.Välillä halaa ja sanoo ettei haluis musta päästää irti kun asjasta jutellaan, sit taas toisaalta sanoo että lapsia tulee ikävä mutta ei ole varma tuleeko mua.!!Alusta alkaen koin ettei hän oikeesti välitä, luulin että tunteet tulee myöhemmin, minä pidin hänestä en rakastanut ja luulin kans että kiinnyn myöhemmin.
Nyt vuoden päästä huomaan että olen täällä vain sen tähden kun hän hyötyy olemassa olostani,koti hoidettu, ruoka valmis,pyykit pesty, hoidan sosiaalisen elämän/ihmissuhteet ja lasteni kanssa tuon sisällön hänen elämään joka ilman meitä olisi vain töihin, kotiin vkl juomista ja tietsikalla ajan tappoo, mitä nytkin tekee kyllä kun kotiatulee jos ei mihkään tarvii mennä, minä hoidan kaikki omat ja lasten asjat hänen ei tarvii tehdä mitään jos ei haluu kun töistä tulee, koskaan en pyydä tai käske mitään tekee jos pyydän hän kokee sen vastenmieleisekseen ja tekee kun itse haluaa joskus vaikka viikkojen päästä.
Nyt tilanne se että etsin asuntoa ja en ole kellekkään viellä sanonut että me erotaan,lasten tähen haluun asunnon läheltä ettei koulua tarvi muuttaa, pelkään mitä hän tekee tai sanoo kun alan pakkaamAAN...? PURKKAKO HÄN NE,HAUKUUKO HÄN SITTEN KOKO AJAN MUA LASTENIKIN KUULLEN MITÄ TEKEE KYLLÄ JO.??
kun muuttoauto tulee tietty kavereitani on mukana etten silloin pelkää häntä,pelkään että kun on muutettu hän alkaa mua seläntakana haukkua ja mahdollisesti koittaa tehdä elämiseni vaikeeksi!! onko kellään kokemuksia? uskallanko asua hänenstä muutaman kilsan päässä kun joudun näkee esim. kaupassa?
Meillä avoliitto,ei yht.omaisuutta onneksi.Kun lähden otan mukaan vain sen mitä toinkin yhteiseen asuntoon, mies tietää sen.En tappele mistään.
Olen sanonut hälle että mietin eroa,hän siihen "koita kestää, lasten tähenkin".Lapset kuitenkin kärsii, hänen itsekkyydestään ja piikittelystään ja eivät luota häneen.
Olen varma että hän on laittanut profiilin jonnekkin ja hakee jo uutta naista kun tietää /pelkää että jätän hänet.Välillä halaa ja sanoo ettei haluis musta päästää irti kun asjasta jutellaan, sit taas toisaalta sanoo että lapsia tulee ikävä mutta ei ole varma tuleeko mua.!!Alusta alkaen koin ettei hän oikeesti välitä, luulin että tunteet tulee myöhemmin, minä pidin hänestä en rakastanut ja luulin kans että kiinnyn myöhemmin.
Nyt vuoden päästä huomaan että olen täällä vain sen tähden kun hän hyötyy olemassa olostani,koti hoidettu, ruoka valmis,pyykit pesty, hoidan sosiaalisen elämän/ihmissuhteet ja lasteni kanssa tuon sisällön hänen elämään joka ilman meitä olisi vain töihin, kotiin vkl juomista ja tietsikalla ajan tappoo, mitä nytkin tekee kyllä kun kotiatulee jos ei mihkään tarvii mennä, minä hoidan kaikki omat ja lasten asjat hänen ei tarvii tehdä mitään jos ei haluu kun töistä tulee, koskaan en pyydä tai käske mitään tekee jos pyydän hän kokee sen vastenmieleisekseen ja tekee kun itse haluaa joskus vaikka viikkojen päästä.
Nyt tilanne se että etsin asuntoa ja en ole kellekkään viellä sanonut että me erotaan,lasten tähen haluun asunnon läheltä ettei koulua tarvi muuttaa, pelkään mitä hän tekee tai sanoo kun alan pakkaamAAN...? PURKKAKO HÄN NE,HAUKUUKO HÄN SITTEN KOKO AJAN MUA LASTENIKIN KUULLEN MITÄ TEKEE KYLLÄ JO.??
kun muuttoauto tulee tietty kavereitani on mukana etten silloin pelkää häntä,pelkään että kun on muutettu hän alkaa mua seläntakana haukkua ja mahdollisesti koittaa tehdä elämiseni vaikeeksi!! onko kellään kokemuksia? uskallanko asua hänenstä muutaman kilsan päässä kun joudun näkee esim. kaupassa?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hei! Otsikko oli narsistista eroon, mutta et kirjoittanut sanaakaan siitä että sun mies olisi narsisti? Silloin ymmärtäisin että ottaisit eroon ja vieläkn niin että muuttoauto vaan tulisi pihalle koska narsistin kanssa ei voi puhua. HÄN on aina oikeassa eikä kuuntele muita.
Aloittajan mies ei välttämättä ole narsisti, vaan saamaton vätys.
Erotilanteessa joutuu kestämään ristiriitoja, ei siitä mihinkään pääse.
heti alussahan kysyn "kun sanoitte narsisti miehelle että erootte". No ehkä ei sitten suoraan kertonut ETTÄ minun mieheni on narsisti.Totta tuo ettei hänen kanssa voi puhua, kaikki mitä sanon hänelle etten tykkää hänen tekemisistään ja ikeistä sanoista hän kääntää"no kun sä sanoit niin ja sä teet niin, ja JOS mä tekisin ja sanoisin niin, niin silloin sä tekisit niin ja .." jatkuvaa OLETUSTA mitä mä sanoisin ja tekisin ja aina mun vika kun hän tekee mitä vaan, ei todellakaan ota vastuuta sanoista ja teoista.!!
Mieheni ei ole saamaton vätys, hän tekee kyllä kaikkea , mutta aina kun ITSE haluu ja mikä ittelle on paras, niin että itte hyötyy siitä! Ei aattele että mitä iloo tai hyötyä siitä toiselle on!
Pelkään erota siitä, pelkään että hän jollain lailla KOSTAA lähtöni,alkaa uhkailee tai soittelee lapsilleni jne. uskon ihan mitä vaan että hän voi tehdä! On paha elää sen kanssa, ja siksi haluisin kuulla mitä on tapahtunut kun narsistista on joku eronnut, miten se narsisti on häirinnyt viellä senkin jälkeen elämää..jos on!
nykyään käytetään tuota sanaa narsisti. Nastisti on ERI ASIA kuin itsekäs, laiska paska, tajutkaa se jo!
Narsisti on ihminen joka hoitaa ihmissuhteensa loistavasti!
On kaikkien palvoma, "liian hyvä ollakseen totta." Parisuhteessakin menee useampia vuosia, joskus jopa kymmeniä vuosia ennen kuin alkaa kumppanille selvitä, että kyseessä on narsisti, sillä suhteessakin narsisti on alkuvuosina aivan unelmien kumppani!
Älkää siis viljelkö tuota narsisti-sanaa joka saamarin eron sattuessa, ette todellakaan tiedä mitä on olla OIKEAN narsistin kanssa!
Itselläni on kokemuksia ja kun minulle vasta vuosien päästä selvisi, että olen narsistin kanssa, sain kaikkien vihat päälleni, jopa oman sukuni, kun jätin hänet, täydellisen!
Kestin kyllä itse eron, mutta en sitä että koko sukuni, kaikki ystäväni ja naapurit ja tutun kaiman kummit jne olivat kimpussani kun hylkäsin TÄYDELLISEN olennon, se sai minut yrittämään itsemurhaa kun en voinut kääntyä yhdenkään ihmisen puoleen, kaikki olivat hänen lumoissaan!!!!
SITÄ ON on narsismi! ÄLKÄÄ VILJELKÖ SITÄ SANAA TURHAAN KUN ETTE TIEDÄ MISTÄ PUHUTTE!
että narsku häiritsee elämääsi, on paljon todennäköisempää, että hän etsii uuden kumppanin (ja suvun ja naapuruston jne) jonka saa lumoihinsa.
Sinullehan se jo selvisi mikä hän on, joten tuskin tuhlaa enää ARVOKASTA aikaansa sinuun!
Tästäkin on kokemusta, oma narskuni jopa kertoi minulle tarkan kuukauden ja vuoden, koska HANKKII uuden muijan ja sen myös teki!
Nyt he ovat olleet naimisissa vuosia ja on 2 lasta, olen vain rukoillut että olisi OIKEASTI muuttunut, ihan vaan sen naisen ja niiden lapsien tähden!
Narsisitin (lääketieteellinen diagnoosi) kanssa. Kuulisit mitä hän päästelee suustaan. Olen sanonut hänelle sen, että en pidä ja että miksi vaivautuu minun takia yleensäkään mitenkään. Mutta riitojemme laannuttua, hän palaa takaisin luokseni vähitellen, pikkuhiljaa, huomaamatta. Jotenkin taas valloittaen koko elinpiirini. Ystäväni katsovat voimattomina sivusta, kun lankean taas. Mutta miten hiveleekään naista miletä ja sydäntä, kun hän "retkiltään" palaa syliini. Niinkuin yksi ystäväni sanoi, että vielä hän palaa luoksesi anellen.
Minäkin olen ihminen inhimillisine virheineni ja erehdyksineen. Tahdon elää näin, koska parhaimmat Elämän oppini ovat menneet kantapään kautta ja silloin olen oppinut. Mutta niin kauan kuin ihminen elää, hän tekee virheitä ja parhaassa tapauksessa myös oppii niistä.
Narsistikin on ihminen. Enkä puolustele häntä. Osaisinpa sanoa taas "Ei" ajoissa ennen kuin jotain pahempaa tapahtuu... mutta tämä kaikki on Elämää.
Minulla on kova pää, mutta onneksi kantapäät ovat vähän pehmeämpiä. ;)
Tämä mieheni, ei todellakaan ole kaikkien palvoma,kavereita ei ole kuin työkaverit ja yhden harrastuksen parissa joihin ei muuten pidä yhteyttä ja häneen ei kukaan pidä yhteyttä.
Hän sanoo töksäyttää jatkuvasti kaikkee pahaa ajattelematta että loukkaa toisia.Sitten ei ite muista jonkin ajan päästä että on pahaa sanonut,monesti "iskee" heti kun on tilaisuus sanoa toiselle pahaa, vaikka lapselle.Hän ei selvästikkään tykkää että tapaan kavereitani niin ettei hän ole läsnä, pelkää että haukun häntä!Jos joku pyytää palvelusta, heti lähtee sitä tekemään, jos minä pyydän on aina joku este tai muuten vaan " huono idea" mitä ehdotan, joudun viikko tolkulla perustelemaan ja hän tekee sen sitten kun ITSE haluaa, vaikka illalla kun ei pitäs jotta saadaan muut nukkua, hän vaan tekee sen, ei ajattele sopiiko meille, häiritseekö meitä!Osti jopa mulle uuden auton kun itse sen halus, mulle ois vanha kelvannut, enkä koskaan pyytänyt uutta!Mun kaikki kaverit pitää hänestä, osaa heitä miellyttää, tekee kaikkea jotta he viihtyis hänen seurassa, ei kukaan uskos et meillä ongelmaa!
Yhtään hänen kaveriaan en ole tavannut,hän tapaa heitä harvoin ja niin etten ole läsnä(pelkääkö että he kertovat millainen hänen menneisyys on ollut) yhteenkä ex. naiseensa ei ole missään tekemisissä! kun kyselin miksi suhteet loppu, ei koskaan puhunut että puolin tai toisin olisi tunteet loppuneet, aina vaan jotkut teot ei olleet hänen mieleen, koskaan ei puhu mitä tuntee, ei ikinä "musta tuntuu hyvältä/pahalta" sanoo vaan mä tykkään tehdä näin jne.välttelee tunteista puhumista ja ei voi katsoa mitään ohjelmaa missä tunteita koskettaa, ainoot romattiset"lällärit" jotka ei tosielämää sivua!
valehtelee,salailee,peittelee,selittelee,koskaan ei rentoudu kuin viinan kanssa ja silloinkin tietsikalla,aina tekemässä jotakin ja ei kykene keskittyy kuin hetke yhteen asjaan kun jo suunnittelee toista tai aloittaa sen.
Nykyään puhekielessä "narsisti" tarkoittaa ex-miestä. Eli aloittaja käytti tässäkin mielessä sanaa väärin.
sillä on jokin kehityshäiriö. ei kai paha ole ellei ole rikollinen?mistäs näitä tietää...
eipä sua kukaan voi pakottaa olemaan hänen kanssa.naisen ja miehen malli opitaan kotoa ja jos ette puhu ei voi tietää miten tätä elämää pitäis elää vai tiedätkö sinä
minäkin seurustelin pitkän tovin todellisen narsistin kanssa. se oli omalla tavalla ihanaa aikaa...mutta avomieheni oli niin sairaanloisen mustasukkainen ja alkoi käyttämään väkivaltaa minuun. lopulta en enää jaksanut hain lähestymiskieltoa ja tein rikosilmoituksen. nyt taistelen vastaan etten edes lasten takia soittaisi häntä palamaan. elämä on elämää siinä olet oikeassa.
Meillä on erosta 3,5 vuotta. Vieläkin ex mies pyörittelee tahtonsa mukaan meidän olemista. Meillä ei ole rauhallista omaa elämää ollenkaan.
Hänellä on naisystävä, mutta näyttää että aikaa jää järjestää lapset kiroamaan kun se " rotta " soittaa. Hän on kuulemma huolissaan minun jaksamisesta ja näyttää että ne oikeudet on vain ex miehellä. Piti ja pitää edelleen huolen siitä että olen lujilla. Olen yrittänyt puhua eri tahoille ja saada sitä kautta apua, mutta turhaan.Minulla on kuormallinen papereita joissa on täyttä puppua. Ja se kaikki muu sirkustelu päälle.
Puhunkin lähinnä helvetistä jonka kävin läpi enkä soisi muille.
Erovaiheessa ex mies yritti saada lasten huoltajuuden, siellä oli kaikki kirjo käytössä. puhui toista ja teki toista.
Erovaiheessa teki kaiken mahdollisen estääkseen ettei homma edennyt ja lipevällä suullaan kun on sonnustettu. Minä olin sitten vaikka mikä hullu ja hänen elämänsä pilaaja. Saimpa ohjeet viralliselta taholta odottaa rauhassa, yllätys yllätys sittempä se jo syötettiin minulle etten välittänyt.
Sitten olinkin jo mustasukkanen ja ne minun tunteet oli kyllä jo kuollut useampi vuosi sitten väsymiseen ja kaikkeen siihen jota en halunnut.
Tapaamiset lasten kohdalla eivät tahdo mennä hyvin, milloin ollaan isänsä kanssa nyrkkirysyssä ja mies soittaa sosiaalipäivystykseen kuinka lapset käyvät hänen päälleen. suku, tuttavat tai minä säntää hätiin hakemaan lapsia pois.
Erovaiheessa hänelle laitettiin tapaamis viikonloput ja ajat paperille. Ei hän niistä välitä, jatkaa souviansa.
Maininta on myös että hän hakee lapset ja tuo tiettyyn paikkaan. Siinä se pörräilee miten haluaa.
Vuokra mies saisi paikan, mutta kuka suojaksi rupeaisi. Eipä silti pelkään kaikkien miesten olevan samanlaisia, joten toivon vain että joku jossakin auttaisi. Tiedänhän senkin että turhaan.
Yritin.... nyt vain odottelen mitä seuraavaksi
Tuo kuule oli justiin niinkun oisit kirjottanut minun elämästä.
Me ollaan erottu, tai siis minä otin ja erosin kun alkoi olla oma mielenterveys katkolla oli pakko pinnistää voimat ja lähteä.
Ei se sun miehes oo narsisti vaan laiska aikaansaamaton toisilla
hommat teetättävä luuseri. Todella huonolla itsetunnolla varustettu niinkuin oli tääkin.
Nuo kaveri- tietsikka- kotityö- viinajutut tuli kun omasta suustani.
Joskus "kaveri" tuli iltamyöhällä täydessä jurrissa ja siinä ne sitten
istua napotti vetäen keppanaa kun minä oisin halunnut tehä hommat rauhassa loppuun ja painella nukkumaan.
Tunteihan sitä ei tarvinnut sen kummemmin näyttää, tietenkään.
Jossain chatissä välillä pyöri mutta jos tulin paikalle niin läppäri kiireellä kiinni. En tietenkään tiennyt mitään salasanoja "hänen puolelleen" , sitten jos minä tarvitsin konetta niin seisoi seinän takana vartimassa mitä kirjottelen ja kelle.
Niiden exien kanssa sama juttu kun sulla- viimeisin oli häntä kohdellu kuulema kaltoin kun oli harrastus ja löyti sieltä lopulta
toisen miehen. Itehän tämä ei harrasta mitään, ei käy juuri missään, odottaa että kaikki tehään valmiiksi nenän eteen.
Ei siis tee edes töitä.
Kehui kovasti metsatys, kalastus ja ruoanlaittotaitojaan.
No kyllähän se pari kertaa vahti grilliä maastohousut jalassa.
Minä kyllä osaan tehä ruokaa ja aina siinä sit oli jotain liikaa tai liian vähän.
Kerran pakotin tekemään jauhelihakastikkeen ja sitä ei syöny erkkikään kun mausteiden käytöstä ei ole hajuakaan.
Onneksi meillä ei ole yhteisiä lapsia.
Eihän tuommoseta puolillepäiville nukkuvasta vötkylästä mitenkään
oo isäksi.
Pääsin eroon ja olo on vapautunut ja onnellinen.
suurempi vätys mitä narsisti.
hakusanoilla ' tunnista narsisti' löytyy tietoa
Ja hankkiutunut narsistista eroon. Olimme naimisissa 4,5 vuotta, tuli tilanne, että tajusin ja ystävät sen päähäni junttasivat (ja joskus tämä täytyy tajuta vain ite) että mieheni oli ja on narsisti. Se ei valitettvasti parane. :( Älä kuuntele tällä palstalla, jos joku sanoo, että " no ei miehesi ole narsisti" : jos olet ottanut asiasta selvää ja epäilet vahvasti sitä, luultavasti silloin asia valitettavasti on niin, että miehesi on narsisti. Monet, jotka eivät ota asioita vakavasti, eivät tajua tilanteen vakavuutta.
Sinun tulisi päästä eroon tästä ihmisestä, eli jos hän on narsisti, niin mahdollisimman kauas. Hän saa hallita elämääsi, jos olet lähellä.
En tiedä, tämä on vain minun mielipiteeni, mutta en ole katunut sitä, että erosin. Kaivannut olen, koska rakastin häntä ja rakastan jollakin tavalla edelleenkin, mutta kun ihminen on narsisti, se ei ole parannettavissa. Rakkaudellasi sitä ei voi parantaa.
Vanhempani neuvoivat (kun kuulivat väärinkohtelusta yms) ensin olemaan "tauolla", asumaan eri osoitteissa, ja sen jälkeen sitten muutin pysyvästi pois. Olin aika rankka miehelle ja hänen narsistinen egonsa loukkaantui minulle, alkoi halveksia minua (entistä enemmän) joten pääsin eroon. Neuvoni on, anna hänelle syy ajatella, että idea eroa olisi hänen omansa. Tämä mies yritti esim. seurakunnassa painaa minua alas. Olemme kumpikin vielä tuossa seurakunnassa, mutta, en ole oikein jaksanut käydä siellä "taistelemassa". Hän kerää säälipisteitä. Minä myhäilen tyytyväisenä yksin, kun tiedän, mistä vaivasta olen päässyt eroon.:)
Rukoilen puolestasi, kyllä kaikki järjestyy. Asialle vain pitää tehdä jotain.
Ja vielä, kyllä on elämää avioeron jälkeen! Odotas vain :) Elämäni on ollut niin rikasta, vaikka ajattelin, että siihenpä se elämä loppuu, kun en olekaan enää rouva. Ja pyh. Sinkkuna on kivaa ja on jännitystä elämässä ja mahdollisuus löytää ns. normaali mies!
Minulla on ollut paljon mahdollisuuksia avioeroni jälkeen ja otan nyt ihan rauhassa. Olen kokenut, että vaikka tämä narsisti yritti juuri uskon varjolla saada minua pysymään hänen kanssaan, siltikin, olen löytänyt Jumalan ja Jeesuksen ihan uudella tavalla. Olisin saattanut katkeroitua aika pahasti hengellisille asioille, ehkä jossain vaiheessa niin teinkin, mutta nyt, kun olen alistamisen alta pois, voin hengittää vapaasti! Olen löytänyt PALJON lohtua uskosta. Rukous kannattaa.
Olen sanonut hänelle että haluun eron.Hän siihen,aattele lapsia, koita KESTÄÄ.
sitten, sanoo mulle miten mun pitäs se ilmottaa lapsille,niin että hän ei olisi paha vaan minä!Sairasta!
Kun koitin että mentäs yhdessä jonnekkin juttelee, hän sanoo ettei koe sitä tarpeelliseksi, ja mun pitäs sanoo siellä niin ja niin...hän antas mulle sanat suuhun, enkä vois sanoo mitä pelkään ja mikä huolettaa tässä liitossa.Niinpä käyn yksin juttelee ja odotan/toivon että saan voimia jaksaa irrottautua hänestä!!
En haluis,uskoa että hänen tapansa ei muutu, nyt olen huomannut ettei hän KOSKAAN lupaa että ei tekisi uudelleen niitä asjoita jotka satuttaa mua!
Voi kun tietäisin ettei elämä eron jälkeen muuttuisi pahemmaksi miehen tähden,tarviin ystäväni joihin hän yrittää jo nyt rikkoo mun välit..ehkä todelliset ystävät pysyy mun tukena sittenkin.
Kukaan ystävistäni ei tunne häntä, vähän nähneet ja en ole kertonut huolistani kun vähän olen nähnyt ja aika mennyt iloiten jälleentapaamisesta,ei siinä ole suruja ehditty puhua.
muutat ilmoittamatta ja jätät lapun pöydälle että se oli tässä ja kannykät ja osoitetiedot salaiseksi niin saat olla muutaman kuukauden rauhassa niin hyvä tulee.
Kyllä se paras tapa, kuten edellä kirjoitettiin on, että narsku itse sanoo haluavansa erota sinusta. Mutta ei sitä kannata jäädä odottamaan. Turhaan pelkäät mitä hän jälestä päin sinusta sanoo. Hän tekee sen joka tapauksessa. On ihan siitä kiinni, että pelkäätkö hänen sanojaan ja jäät parisuhteeseen vai etenet rohkeasti eteenpäin, etkä ota itseesi hänen loukkauksiaan. Siihenhän hän tähtää ja saa loukkaantumisestasi lisää narsistista mielihyvää itselleen. Parasta olisi, ettet ruoki hänen narsistista luonnetta. Jos loukkaannut jostain niin älä näytä sitä hänelle. Hymyilet vain. Voit asiaa surraa myöhemmin jossain muualla. Pääasia, että hän näkee menettäneensä kontrollin sinuun tunnetasolla. Kun hän huomaa, ettei voi enää vaikuttaa sanoillansa sinuun, hän etsii uuden suhteen. Narsisti ei voi elää ilman ihailua, jota hän voi kontrolloida. Sinun itsesi pitää vain hyväksyä, että hän ei tule koskaan osoittamaan sitä rakkauden tunnustusta jota kaipaat. Kulutat turhaan energiaasi etsimällä piirteitä aidosta rakkaudesta. Hän ei sitä tee, koska ei sitä osaa.
Minä mietin 3v. eroamista ja kunnes viimein rohkenin niin sen jälkeen kaikki asiat ovat vain menneet parempaan suuntaan. Itsetuntoni on kasvanut ihan silmissä itsekseen ja olen saanut vanhat hyvät ystävät takaisin ja kokenut miltä oikea rakkaus tuntuu. Vaikkei se suhde kestänytkään, niin tunsin olevani hänen käsivarsillaan ihminen ja nainen. Lastenhoidosta edelleen tapellaan exän kanssa, mutta lapsemme ovat jo yläasteella ja tietävät itse missä haluavat olla. Tämä ei sen narskun päähän millään mene ja jättää maksamatta elarit, ei hae lapsia sovittuun aikana ym. No ei se haittaa. Saan ne sossusta ja sossu karhuaa niitä häneltä. Jos johonkin minun pitää mennä hänen isäviikonloppunaan niin en puhu asiasta mitään. Muutoin hän jättäisi tulematta, että myöhästyisin esim. laivasta, teatterista jne. Toisinsanoen hän haluaa vain tehdä elämästäni hankalan, mutta taas pitää olla ruokkimatta sitä narskuilua. Nuorin täyttää 2v. päästä maagiset 16 ja sen jälkeen en aio pitää exään enää kontaktia. Eivät kuulema lapsetkaan, joten 2 vuotta vielä tsemppaan virallisesti.
Tsemppiä! Huomaat jo vuoden päästä, että täällä maailmassa on aitoa elämää :)
Narsisti todella tuntuu olevan jollainlailla muoti sana.
Miksi joku ei vaikka vaihteeksi sanoisi esimerkiksi että
kumppanini on LUONNEVIKAINEN.?
Ei ehkä kuulostaa liian laimealta ja tehottomalta.
No, jos kokeilisi vaikkapa.... kumppanini on MIELISAIRAS.?
Siinä kyllä on kieltämättä potkua mutta pitääks ne nyt muakin HULLUNA???
hei, te nuoret äidit ja vaimot älkää käyttäkö sanaa narsisti koska ette tiedä edes minkälainen on todellinen narsisti, minulla on 30v kokemus narsisteista ja sen täytyy lääkärin todeta, olen itse nrsistinuhri ja tiedän miten kauhea ihminen se on, ja narsku on tai luulee olevansa jumalasta seuraava, käykää googlessa sivulla narsistin uhrit ja narsistinen persoonallisuus häiriö, lukekaa ne tarkkaan niin tiedätte mistä on kysymys.!!!!!!!!!
Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin minun miehenikin..
mielestäni mieheni on itsekäs, omahyväinen, ylimielinen, valehteleva manipuloija, joka ei pysty ajattelemaan muiden tunteita.. koskaan ei tiedä puhuuko totta.. Hän osaa kääntää kaikki sanomansa toisin päin, jos käy ilmi että se toisin päin sanottu olisikin parempi valinta. Niin että kuuntelija luulee kuulleensa/ymmärtäneensä väärin aiemmin sanotun.. Hän pystyy surutta vitsailemaan muista halventavasti ja loukkaavasti.. koska se on hänen "vitsinsä" ei ole merkitystä tuleeko siitä toiselle paha olo.. tai jos sanoo pahasti sen voi vain kuitata pois vitsinä..
Hän on kuin käärme, joka sivaltaa kun kyllästyy tai jokin ärsyttää.. Supisee korvaani, kuinka minulle nauretaan... Haukkuu minua lapsille..
Sekunteja myöhemmin on ylimielistelevä lääppijä, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, joka sivaltaa uudelleen kun en avaudu yrityksiinsä.. ja minä olen kuulema hullu ja oikukas.. Hän on marttyyri
Hän oli se unelmien prinssi, kiinnostunut samoista asioista kuin minä, kunnioitti minua jnejne plaaplaa.. nyt on pahin tuntemistani ihmisistä, kylmin.. nämä yhteiset kiinnostukset on muserrettu ylivallalla. Vain Hän osaa, minä en mitään ja pitäisi seurata hänen jäljessään ja tehdä kaikki niinkuin hän haluaa..
Ja sitten, koittaa parempi aika.. ja epäilen.. jään odottamaan, toivomaan, uskomaan, seilaamaan.. kuitenkin miettimään, milloin käärmeen kieli taas sivaltaa...
Niimpä Googlesta löytyy kyllä tietoa ja voin sanoa, kun luin sieltä narsistista, oli kuin olisin omasta elämästäni lukenut, tänä päivänä saa tietoa vaikka kuinka ja on hyvä puhua asioista, se auttaa meitä narskujen uhreja. Itse uskoin jo välillä, että kaikki mitä tapahtui tai mistä tuli riitaa, olin minä syyllinen tai asia käännettiin syykseni, olin ruma ja tyhmä ja tietämätön ääliö, miehessä ei ollut mitään vikaa, hän ihailee itseään peilistä päivittäin ja kun puhuu minulle katsoo hän itseään peilistä samaan aikaan, siis seinäpeilistä, on omasta mielestään fiksu ja tietää kaikesta kaiken.
Mies ei käy töissä vaan elää kustannuksellani, minä maksan vuokran, sähköt ym. ja saan vähättelyä kaiken aikaa.
En kehtaa kulkea hänen kanssaan missään, kun huutaa ja haukkuu jopa kaupan kassatkin liian korkeista hinnoista, asiallinen keskustelu kun ei tule kuuloonkaan. Voitteko väittää että tuo jos mikä ei ole narsismia?
Taitaa täällä taas narsistit kirjoitella, varsinkin aloittaja narsisti
Tuttua on , ensin ne itkee takaisin vaan sillä että heillä olisi viimeinen sana, ei siis tosissaan ja kun eivät saa tahtoansa läpi niin sitten alkaa haukkuminen ja laskeminen mitä hän milloinkin on ostanut. Yhteisille tutuille haukutaan nainen maan tasalle ja hän saa siitä nautintoa, aina on joukossa niitäkin jotka uskovat häntä, je he eivät ole koskaan olleet oikeita ystäviä.
Sitten kun jaetaan tavaroita niin yhtä äkkiä hän omistaakin kaikki jollain kumman keinolla ja pitää pitkiä puheita minkä tähden tavara on hänen. Lopuksi kyyllästyttää niin että sitä ei ota kertakaikkiaan mitään matkaansa vaan välttääkseen kuulemasta hänen ääntään ja valitus virttä. Minä lähdin 15 vuotta sitten ottamatta mitään mukaani ja tänään minulla on hyvä olla oma tili joka menee vaan minun tarkoituksiini ja asunto jossa voi hengittää ja ennenkaikkea ihana uusi ystävä jota rakastan, päivääkään en ole katunut lähtöäni. Mitenkö menee narsistilla jonka jätin, hän on myynyt rahanpuutteessa kaikki mitä omistaa ja asuu vanhassa talossa vuokralla yhdessä huoneessa jossa on sänky ja TV pöytä ja tuoli, hänen taloudellinen asemansa on katastrofi, autoa hänellä ei myöskään ole enää. Minulla on niin auto kun työkin joten joskus on paras lopettaa narsistin kanssa oleminen jos meinaa jaksaa itse elää.Joten älä kärsi ota irti elämästä se mikä sinulle kuuluu.
Tzemmppiä narsistista eroavalle.Lähde vielä liitosta kun voit.Olen kokenut saman ja neuvon,että lasten takia ei kannata jatkaa. Narsisti ei loppuen lopuksi välitä kuin itsestään ja manipuloi läheisiään omia tarpeitaan varten. Vuosi vuodelta tilanne pahenee ja hän alkaa supistaa sinun sosiaalista verkostoasi.
Itse olen vaikeamman kautta saanut avioeron voimaan, mutta jouduin hakea yhteiselämän lopettamista, kun narsisti mieheni ei muutosta halunnut..eipä tietenkään, kun ylläpito,huolehtiminen oli aina ollut minun vastuullani.Lisäksi hän lopuksi heittäytyi työttömäksi ja minä yksi olin perheen elättäjä. Kun kuvioon tuli vielä toinen nainen, jota hän siinä alkoi sivussa hoidella.Sain tarpeekseni j asia oli siinä. Kesäterkuin Rosa
Minulla oli narsisti nainen,hän halusi omia useita miehiä,eikä mikään riittänyt.Ei ikinä myöntänyt omia virheitään,eikä miesten kanssa "pelailuja".Nyt olen onnellinen kun olen hänestä päässyt eroon,enkä varmasti enää sekaannu häneen ikinä enää,jätän omaan arvoonsa tuollaisen naisen.Uskon että hän kohtaa omat ongelmat omilla tekemisillä.
Keväällä tuli hyvä ohjelma narsistiluonteisista ihmisistä.Oli ehkä Maarit Tastulan YLEllä. Haluavat hallita läheisiään ja esim. esimiesasemassa alaisiaan , mikään ei ole hyvä. Asettavat toisille kaikenlaisia sääntöjä ja vaatimuksi, mutta eivät itse noudata niitä,eli luulevat olevansa "yläpuolella kaiken".
ei toi sun mies kyllä todellakaan narsisti ole vaan tavallinen suomalainen mies. kaukana narsistista!! itse sellasen kanssa elänyt 6 vuotta ja tiiän mistä puhun. normaali ero meininki päälle kerrot miehelle että ero on tullut ja muutat silloin ja silloin pois.