Kertokaa miten päästä kierteestä eroon.
Ensinnäkin. Rakastan vaimoani ja meillä on kaksi ihanaa lasta.
Tästä huolimatta olen pettänyt häntä jo yli 40 kertaa 10 vuoden aikana. Vieraita naisia, prostituoituja, muutama mieskin (olen lievästi bi), strippareita, thai yms. hierontoja. Työni mahdollistaa aika helposti tällaisen elämän.
Vaimoni ei tiedä tästä kaikesta mitään ja on sanonut, että jättäisi minut heti jos pettäisin.
Syyksi en keksi muuta kuin, että minua on aina vaivannut se, että ennen suhdettamme vaimollani oli selvästi enemmän kokemuksia kuin minulla. Minulla vain muutama ja hänellä noin 15. Jostain syystä se on aina vaivannut minua.
Toinen asiaan vaikuttava syy on se, että halumme ovat hieman eri paria. Minä tarvitsen selvästi enemmän seksiä kuin vaimoni.
En haluaisi loukata vaimoani enkä pilata vaimoni ja lasteni elämää tällä. Mitä voisin tehdä?
Ensinnäkin. Rakastan vaimoani ja meillä on kaksi ihanaa lasta.
Tästä huolimatta olen pettänyt häntä jo yli 40 kertaa 10 vuoden aikana. Vieraita naisia, prostituoituja, muutama mieskin (olen lievästi bi), strippareita, thai yms. hierontoja. Työni mahdollistaa aika helposti tällaisen elämän.
Vaimoni ei tiedä tästä kaikesta mitään ja on sanonut, että jättäisi minut heti jos pettäisin.
Syyksi en keksi muuta kuin, että minua on aina vaivannut se, että ennen suhdettamme vaimollani oli selvästi enemmän kokemuksia kuin minulla. Minulla vain muutama ja hänellä noin 15. Jostain syystä se on aina vaivannut minua.
Toinen asiaan vaikuttava syy on se, että halumme ovat hieman eri paria. Minä tarvitsen selvästi enemmän seksiä kuin vaimoni.
En haluaisi loukata vaimoani enkä pilata vaimoni ja lasteni elämää tällä. Mitä voisin tehdä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mieti miltä tuntuisi jos vaimosi tekisi samoin? kestäisitkö sitä. lähtekää lomalle yhdessä ilman lapsia ja käyttäkää mieli kuvitusta seksin suhteen. (löydä vaimosi uudelleen).
En kestäisi jos vaimoni tekisi samoin, se on ihan selvää. Itseasiassa olen aika mustasukkainenkin hänestä, varmaan juuri siksi, että tiedän miten petollinen toinen voi olla. On ihan selvää, että rakastan häntä ja paljon, enkä haluaisi millään tavoin häntä loukata. Kuitenkin olen aina vaan uudelleen hankkimassa näitä uusia kokemuksia, jostain syystä. Tiedän, että kaikkein hirveintä olisi menettää hänet ja tiedän tekeväni sen mahdolliseksi, mutta jostain syystä en tunne juuri lainkaan huonoa omaatuntoa.
Luulen, että jotenkin yritän kiriä kokemuksissa hänen tasolleen, vaikka periaatteessa olen jo aikaa sitten mennyt niistä ohikin. Jostain syystä myös toivoisin, ettei hänellä olisi niinkään paljon kokemuksia kuin hänellä on. En tiedä miksi. Ehkä koen, että miehellä pitäisi kokemuksia olla enemmän kuin naisella.
Terapia on tietysti yksi vaihtoehto, mutta en ole hyvä puhumaan asioistani. Varsinkin vieraalle puhuminen näinkin yksityisistä asioista tuntuisi aika oudolta.
Olen yrittänyt lähentyä vaimoni kanssa viime aikoina siten, että olemme tehneet enemmän asioita yhdessä. Yhteinen matka on aika vaikea järjestää, koska meillä ei oikein ole ketään, joka hoitaisi lapsia niin pitkää aikaa.
Olen ihan varma, että vaimoni ei aavista yhtään mitään. Osaan näytellä viatonta ja hän nostaisi suuren metelin jos vain epäilisikin jotain.
Kerro vaimollesi toiveesi seksin suhteen. Yrittäkää yhdessä löytää "kultainen keskitie", mikä olisi teille molemmille sopiva. Mutta varaudu siihen, että vaimosi saattaa jo aavistaa jolakin. Meillä naisilla se naisenvaisto on aika varma. Itse huomasin sen omassa suhteessani. Eipä pettänyt, vaan sain selville miehen petturuuden.
Ja jos sinua itseäsi se vaivaa, niin siihen on saatavilla ammattiapua. Käy terapiassa kertomassa tilanteestasi ja sitten mahdollisesti yhdessä vaimosi kanssa.
Mutta sinun tulee myös olla valmis siihen, että tilanne paljastuu vaimollesi tavalla tai toisella. Oletko valmis kestämään sen seuraukset? Valitettavasti voin todeta, että: sitä saa mitä tilaa näissä tilanteissa.
Eikö teillä miehillä ole muuta mielessä kuin se yksi elin naisessa? Pakko saada sitä tavalla tai toisella. Ja se, että kerrot rakastavasi vaimoasi, onko todella niin? Mitä vaimossasi rakastat? Oma mieheni kertoi myös rakastavansa minua, mutta petti kuitenkin saman naisen kanssa vuosia. en ymmärrä? Erikoinen tapa osoittaa rakkautta ihmiselle, jos kerran rakastaa!? Nyt on ero menossa. Valitettavasti.
Alat miettiä mikä syy sinussa,etkä ota ensin sitä esille mitä vaimosi on ennen suhdetta tehnyt.Minä ainakin kyllästynyt siihen että mies kävi vieraissa ja kaikki keskustelu kääntyy siihen mitä minä olen tehnyt ennen suhdetta.
ja tuollaisesta addiktiosta pääsee samoin kuin tupakanpoltosta: päättämällä ihan itse, että tämä loppui tähän. Ei se muuten lopu.
Onko minulla kyse addiktiosta? Sen suhteen mielestäni ei, että minulla on suhteellisen paljon seksuaalisia haluja. Ei kuitenkaan minusta epänormaalin paljon. Ihan toinen asia on, että kai minun pitäisi pyrkiä tyydyttämään ne oman vaimoni kanssa ja ehkä täydentää sitten omalla nyrkillä niinkuin muutkin tekevät.
Onko joku toiminut samalla tavoin kuin minä eli hakenut jatkuvasti uusia kokemuksia. Jossain vaiheessa peräti laskin kuinka paljon niitä, tosin laskut menneet sittemmin sekaisin.
Vaikka en tunnekaan huonoa omaatuntoa, haluan tämän loppuvan siten, että vaimoni ei koskaan saa tietää. Aika pahalta kyllä tuntui kun vaimoni muutama kuukausi avautui ja sanoi ettei voisi toivoa mitään lisää seksielämältämme, on siis kovin tyytyväinen. Ainoa vaihtohto kai sitten on, että tosiaan yritän päättää, ettei enää. Helppoa se ei tule olemaan.
Ongelmana on kyllä vieltämättä sekin, että asumme pienellä paikkakunnalla itäsuomessa mikä lisää kiinnijäämisen riskiä vaikka työni mukana paljon liikunkin ympäri suomea. Aiemmassa liitossani, josta minulla on myös yksi lapsi en pettänyt, siinä mielessä kuvio on uusi.
Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
Tiedän yhden tapapettäjän, joka jäi kiinni oikein kunnolla. Läheiset eivät enää jaksaneet katsella miehen touhuja, ja kun hän jäi kiinni vaimolleen ja yritti vielä syyttää vaimoaan turhasta mustasukkaisuudesta ja vainoharhaisuudesta. Sitten kaikki räpsähti silmille. Vaimo sai tarpeekseen kun sai sukupuolitaudin, tyttöystävät ja toinen nainen antoivat kenkää, sukulaiset ja tuttavat puhuivat suunsa puhtaaksi.
Mies on vielä töissä, muttei kauaa tuolla menolla. Paneskelee sellaisia pubiruusuja nykyään, että mahtaa olla aikamoiset labranäytteet alapäässä. Alko maistuu, lihoo, katkera rupsahtanut yksinäinen äijä. Mahtaa harmittaa.
Mies matkusti työnsä puolesta paljon ja harrasti, oli siis helppoa tuo pettäminen. Veikkaan ettei seuraavaa talvea näe. Olisi hakenut ajoissa apua ongelmiinsa.
Iso ero tähän edelliseen on, että minun pettämisestäni ei tiedä kukaan. ei kaverit. ei sukulaiset
naiset yleensä kertovat parhaille ystävilleen ja sitä kautta voit paljastua jopa vuosien kuluttua. Nimim.. kokemusta on. Yksi suuttunut naisystävä ja se on siinä.
Jos jatkat edelleen ennemmin tai myöhemmin jäät kiinni. se on totuus kannattaa viellä miettiä ennen kuin on liian myöhäistä.
kyllä minäkin tiedän monet ukkomiehet, jotka on vieraissa käyneet, vaikka ne luulevat ettei kukaan tiedä. Naiset eivät vaan voi pitään suutaan kiinni.
Jos esimerkiksi kortonki menee rikki, niin siinä sitten voi saada taudin hyvästä suojautumisesta huolimatta.
Ainakin itsellä on rikkoutunut useampi kuin yksi kumi.
Sinulla on omatunnon kanssa ongelmia. Silloin on vähemmän toivoa. Oletko sinä oikeutettu kahlitsemaan vaimosi elämän niin että hän ei saa päättää elääkö pettäjän kanssa vai ei? Onko isäsi ollut kaltaisesi? Vai ihan päinvastainen? Ja eikö oma elämäsi olisi huomattavasti enemmän elämän makuista, jos rehellisesti ja reilusti eläisit? Nyt elät toinen jalka oven sisällä ja toinen ulkopuolella.
Minusta sinä saisit jäädä kiinni, jotta kasvaisit. Se sun pitäisi kokea. Ei tuo muuten lopu.
Tuon ikäisen miehen kohdalla voisi olla myös tarve pönkittää itsetuntoaan toisilla naisilla? Et koe olevasi mies ilmeisesti muuten? Vaimosi taitaa olla aikas itseriittoinen ja koet huonommuutta hänen rinnallaan. Voit olla jotain muuta jonkun toisen naisen kanssa. Oma itsesi et kai ole ollenkaan? Surullista.
Sinun pitäisi löytää miehisyytesi jostakin muusta kuin yhdestäkään naisesta. Olet nyt riippuvainen naisista.
Missä muussa asiassa olet hyvä omastakin mielestäsi kuin panemisessa?
Sinun pitää muuttaa ajatusmaailmaasi ja olla ylpeä vaimostasi sillä ilman niitä aikaisempiaan hän ei olisi ollut se mihin rakastuit eikä hän olisi rakastunut sinuun. Hän oli matkalla sinun luoksesi ja sillä matkalla hänen oli koettava nuo asiat. Sinä olet nyt hänen luonaan ja sinulla on kaikki mutta matkaat vain poispäin hänestä ja syy on vain oma epävarmuutesi jota haluat pönkittää. Oikeasti suosittelen avautumista ammatti-ihmiselle sillä kun sinun pelkoosi lisätään vielä tuo syyllisyyden tunne olet eksyksissä pahasti. Ei kiva.
Hajotat itsesi.
Tämä yhteiskunta uskottelee ihmisille että vain seksi tekee onnelliseksi ja tosimiehillä sitä riittää. Miehet kuvittelevat tarvitsevansa sitä enemmän kuin oikeasti tarvitsevat koska joku muu väittää niin. Minun mieheni muun muassa kuvitteli aikoinaan että aina kun tavataan nainen sitä kuuluu paneskella. Jossakin kohtaa hän alkoi katsomaan naista toisellakin tavalla kuin vain sillä silmällä. Elämä kuulemma rikastui siitä enemmän kuin paneskelusta josta jäi kuitenkin useimmiten paha mieli. Seuraavan kerran kun tapaan viehättävän naisen älä pelkää flirttailla mutta tee itsellesi selväksi että pitemmälle et mene. Tyydytät näistä flirttailuista syntyneet fiilikset sitten vaimosi kanssa. Niin minäkin teen. Voin flirtata ja nauttia muiden miesten huomiosta mutta oma mies saa siitä sen palkkion. Vaikka mieli tekisi niin päätät olla pettämättä. Tiedosta se tosiasia että mielikuva siitä naisesta on parempi kuin todellisuus. Nauti mielikuvasta. Maailmassa riittää naisia joita haluaisit paneskella ja se on loputon suo. Voit kuitenkin iloita silmänruasta ja muidenkin naisten ihanasta seurasta ja jopa ystävystyä joidenkin kanssa ja se on paljon hienompaa kuin kertapano prostitioidun kanssa. Mitä siitä jää sinun elämääsi? Tyhjää? Voit pökittää egoasi panemattakin.
Jo se, että vaimosi on uhannut sua joskus erolla jos jne., on syy siihen että sinä tunnet syyllisyyttä. Se, että itse sen kiellät johtunee siitä, että ekasta kerrasta on jo niin kauan. Kuviosta on tullut tapa, joten alun syyllisyyskin on jo hautautunut. Sitä edesauttoi tietenkin se, ettei kiinni jäämisen pelkoa ole, kuten kerroit. Sen pelon poissaolo tuudittaa myös ajatukseen, että näin mä en loukkaa vaimoani ja pilaa lasteni elämää.
Sieltä se syylllisyys kuitenkin puhuu ja vaikuttaa, koko ajan, et sinä tännekään muuten olisi kirjoittanut.
On helppoa ajatella, että perimmäinen syy on se että vaimollaKIN oli 15 kokemusta ennen sinua. Ilmeisen tärkeä numero jonka haluat muistaa yhä vieläkin. Se on kuitenkin vaan tapa selittää omaa käytöstä itselle, sillä jotenkin sitä pitää selittää koska on tunteva ihminen, ei tunteeton. Alku saattoi hyvinkin olla vain naivia tasoihin pyrkimisen tarvetta, jännitystä, uteliaisuutta, pätemisen tarvettakin. Mutta miksi tarve jäi päälle, sitä kannattaa miettiä.
Vaimo ei ole syypää siihen, että "kokeilusta" tuli sulle ongelma joka jo vaivaa sua. Alkulähde löytyy tietenkin susta itsestäsi, itsetunnosta joka sai kolauksen ym. Et ehkä käsitellyt tunteitasikaan kunnolla heti silloin kun kuulit vaimosi historiasta ja koska olet fyysisempi, jäi se seksiin liittyvä (itsellesi tärkeä) asia hallitsemaan mieltäsi.
Mitä kaikkea siitä saa, että rutiininomaisesti käyttää muitakin ja onko se vaan rutiinia ja tottumusta jonka voisi yhtä hyvin muuttaa, vai tarvitaanko joutua kertakaikkisen pakon eteen ennen kuin se loppuu jne.
Näitä ei tietenkään voi tietää ennen kuin ne itse kokee, mutta aina voi miettiä tykönään.
10 vuotta on pitkä aika rutinoitua johonkin toimintaan joka tuottaa monella tavalla mielihyvää. Miten monella, siitä on pohjimmiltaan kyse.
Jos viettäisit nyt vuoden ilman muita ja keskittyisit rakentamaan tarpeen ja sen tyydyttämisen ajatus- ja kokemusmaailmaa uudella asenteella, muitakin kuin vain itseäsi ja omaa tarvettasi ajatellen, mistä kaikesta siinä ajassa olisikaan silloin kyse, ja mitä sellaista kokisit silloin saavasi jota et saa nykyisellä tominnallasi. Näitäkin kannattaa miettiä, sillä nykyisestä toiminnasta saadun "palkinnon" suuruus on se mittakaava jossa sä päätöksesi teet. Se palkinto on se kokonaisuus josta sä joko luovut tai et.
Rutiinit on helppo korvata toisilla.
Riippuvuudessa syyt ovat tekoja syvemmällä, joten vierottuminenkin ottaa siten oman aikansa.
Varmaan kyse on juuri jostain sellaisesta, että pönkitän itsetuntoani muilla naisilla. En syytä vaimoani, mutta jostain syystä hänen vanhat suhteensa vaivaavat edelleen. Tiedän ettei hän mitään väärää ole tehnyt, mutta edelleenkin tuntuu, että hän on se kokeneempi osapuoli ja se ei vaan tunnu hyvältä. Tosiasiassa hän oli seksiasioissa suhteemme alussa aika varovaisen ja ujon oloinen vaikka noita suhteita olikin ollut. Nyttemmin on vähän vapautunut.
Tuota flirttailun hyödyntämistä täytyy miettiä, saattaisi auttaa asiaa sekin. Olen pari päivää miettinyt tätä asiaa melkein aamusta iltaan kun olen lomalla. Jotenkin tuntuu, etten hallitse käytöstäni asian suhteen, koska eilen menin vielä ottamaan aikamoisen riskin (taas pettämässä). En jäänyt taaskaan kiinni, mutta periaatteessa ihan mieletön riski minkä otin, jos ajattelee niitä seurauksia joita olisi voinut tulla kiinnijäämisestä. Vähänkuin todellisuuden/suhteellisuudentaju olisi kadonnut.
Hakeudu terapeutin puheille, vaikka puhuminen tuntuisi ainakin ensi alkuun vaikealta.
Et pääse pakkomielteestäsi muuten irti.
Tämä ongelmasi peittää alleen jotkain muuta, joka selviää ja lähtee keritymään auki terapiassa. Tuskin itse tiedät miksi toimit näin, itsetunnon puute esimerkiksi on yleinen vaiva, eikä kaikki itsetuno-ongelmista kärsivät petä kumppaneitaan.
en tunnu pääsevän eroon.
vaimon selkeät rakkauden tunnustukset vaivaavat, olenko nuo ansainnut. tai onko hän ansainnut tilanteen jossa luulen olevansa kovastikin hyvän miehen kanssa.
Terapia tuntuu kaukaiselta.
viimeksi taas pettäessäni mietin näitä vastauksia ja en taida uskoa jääväni kiinni. en oikein tiedä miten voisin jäädä. Ja jos jotain tulisi esille niin varmastikin pystyisin selittämään asian.
nyt hieman viskiä maistettuani mielessä pyörii lähinnä jotain sellaista, että jos pettäisin vielä muutaman eri ihmisen kanssa saadakseni 50 täyteen ja sitten lopettaisin siihen. siis enää noin 7 kertaa.
se nyt on ihan sama onko niitä 1 tai 50, samalla ripityksellä niistä peäsöö.
noin tyhmä ei ole edes naapurin Tyyne, ja Tyyne on sentään lehmä!
Vaikka on mahdollista, että ihminen on näin narsistinen ja sairaan riippuvainen seksistä, niin valitettavasti viimeinen lause paljasti tämänkin provoksi. Sääli.
Mutta silti pakko kommentoida tuota alkupään ketjua, mikä voisi hyvinkin olla totta. Harva nimittäin tajuaa pettäessään, että pettäminen syö pahiten sitä pettäjää itseään. On mahdotonta luottaa toiseen silloin, kun itse ei ole luottamuksen arvoinen. On myös täysin mahdotonta yrittää lähentyä puolison kanssa, jos jatkuvasti juoksee vieraissa ja oma mieli askartelee niissä kuvioissa. Eihän sitä pettämiseksi kutsuttaisi, jos ei petollisesti kehittelisi koko ajan muita kuvioita, joista puoliso jää ulkopuolelle. Tämä pettäminen tulee väkisinkin parisuhteen osapuolten väliin. Toinen osapuoli aistii AINA jollain tasolla, että toisen mieli/keho on muualla.
Ja niinhän se on kautta aikojen mennyt, että pettäjä herkeää ylimieliseksi ja kuvittelee, ettei jää koskaan kiinni. Se on myös yksi rakkautta tuhoava malli, sillä kun erehtyy pitämään puolisoaan tyhmyrinä joka ei näe ja kuvittelee puolisonsa näin itsestään selvyydeksi, niin eihän sitä puolisoa voi itsekään arvostaa. Ja eikös se niin ollut, että ylpeys käy lankeamuksen edellä?
Ja parastahan tuossa koko kirjoituksessa on tämä "Vaikka en tunnekaan huonoa omaatuntoa" -selittely. Mitä ihmettä se sitten on jos ei huonoa omaatuntoa, jos kerran miettii näitä asioita useita kertoja päässään, pohtii mikä vaimon menneisyydessä tuntuu pahalle, laskee pakonomaisesti kumppaneiden määrää, pähkäilee asiaa täällä jne? Tuolla pohtimisen määrällä tulisin hulluksi minäkin.
Itselläni ei ollut huono omatunto pettämisestä, suorastaan nautin siitä ja jopa ihastuin voimakkaasti pariin tuttuun hoitoon. Tämä tapahtui vuosia sitten ja johtui siitä, että en kunnioittanut puolisoani enää pätkääkään. En kadu pettämistäni vieläkään liittoni takia vaan siksi, että se oli tuhlattua aikaa enkä itse saanut siitä loppupelissä yhtään mitään. Muutaman hetken kestävä hyvä seksi ei ole mitään kun sitä peilaa koko elämää vasten. Oikeasti syvästä ja vakaasta suhteesta saa niin paljon enemmän.
Jos olisit todellinen mies ja ongelma olisi aito, niin käskisin sinun olla MIES ja ottaa eron. Se mitä teet on täysin sairasta, ja jos vähänkään kunnioittaisit vaimoasi/perhettäsi, antaisit heille tilaisuuden etsiä tästä elämästä sen, mitä he ovat ansainneet. Se on jotain sellaista, mitä sinä et ikinä voi heille tarjota. Et ikinä. Se, että et edes näe mitä teet, kertoo kuinka sairaasti narsistinen olet.
Et sinä rakasta vaimoasi, vaan ainoastaan itseäsi. Et kykene ajattelemaan mitä tekosi vaimollesi/perheellesi aiheuttaa, vaan priorisoit itsesi ja tarpeesi kaiken muun edelle. Kuvittelet olevasi jumalan tasolla ja huijaavasi kaikkia. Eniten kusetat kuitenkin itseäsi. Vaimosi on sinulle liian hyvä etkä todellakaan ole ansainnut hänen rakkauttaan ja uskollisuuttaan. Se on ainoa, missä olet oikeassa.
Tuommosia idiootteja..jotkä pettää.Mitä jos vaimos pettäis sinua..häh..idiootti.
Hyi saatanan pukkiiiii..)))
Vaimosi on myös oikein taitava hoitelemaan omia tarpeitaan... Tiedoksi vaan. Siis vihje: työmatkasi! Kyselepä vähän missä rouva silloin pyörii, yllätyt.
Huh! tilipahan ripitystä tuossa yllä...
En ole todellakaan provo. Tuon 21.1 jätetyn viestin jokatapauksessa kirjoitti ihan joku muu kuin minä! Outoa toimintaa.
En kuitenkaan ihan ymmärrä joidenkin tuossa yllä olleiden vastausten kiihtymystä. Minun käsitykseni on, että hyvin suuri osa ihmisistä pettää. Minä sentään pyrin miettimään asiaa ja pyrin siitä eroon.
Myöskään en oikein ymmärrä miten vaimolleni olisi hyvä jos hakisin eron. Jos ei tiedä tapahtuneesta ja lopetan pettämisen, niin eiköhän hänenkin kannaltaan olisi paras jos pystyisin jatkossa keskittymään häneen ja rakentamaan parempaa yhteistä elämää.
Sitäkin mietin, olenko jotenkin pahempi pettäjä jos minulla on ollut aika monta eri kumppania joiden kanssa olen pettänyt kuin jos olisi ollut yhdessä salasuhteessa kymmenen vuoden ajan. Minusta en. Tuollaisessa suhteessa luultavasti olisi ollut jonkinverran tunteitakin mukana kun taas minä olen hakemut ihan pelkkää seksiä. Minusta siis en ole niin paha pettäjä kuin vakituisemmin yhden kanssa pettävät. Johan tuollaisessa vakituisemmassa jutussa varmaan seksin harrastamisen määrätkin olisivat paljon suuremmat. Tekeekö siis suuri kumppanien määrä toiminnastani jotenkin tuomittavampaa. Minusta ei, mutta jotenkin tuntuu, että joidenkin muiden mielestä tekee.
Huonoa omaatuntoa. Jollain tavalla ehkä sitten tosiaan poden kun haluan tavasta eroon. Lähinnä kuitenkin siksi, että en haluaisi hajottaa perhettämme, ei niinkään siksi, että itse teot ahdistaisivat.