Millaista on hyvä riippuvuus suhteessa, entä huono? Millaisista ihmisistä ollaan riippuvaisista ja millaiset riippuvaistuvat?
Mistä hyvä riippuvuus johtuu, entä huono riippuvuus? Miten hyvään riippuvuuteen ajaudutaan, miten huonoon?
HÄHÄ! :D
Mistä hyvä riippuvuus johtuu, entä huono riippuvuus? Miten hyvään riippuvuuteen ajaudutaan, miten huonoon?
HÄHÄ! :D
Vastaukset 30
Vanhimmat
ainoastaan pahaa
allekirjoita. Ilman riippuvuutta ihminen ei olisi ihminen.
Minusta riippuvuus on vähän kuin mustasukkaisuus: Huono ominaisuus, joka kuitenkin inhimillisyytensä takia yritetään kääntää positiiviseksi. Toisaalta voisi ajatella, että jos riippuvuus saa aikaan hyviä tekoja kumppania kohtaan, se olisi positiivista.
Ja millaiset ripustautuvat? No henkisesti heikot. Riippuvainen kai voi olla monenkinlaisista ihmisistä.
Hyvä riippuvuus on mielestäni juuri niitä hyviä tekoja kumppania kohtaan, kuten kunnioittamista ja välittämistä. Onhan myös riippumattomuus nimittäin huonoa riippuvuutta.
Missä mielestäsi menee ripustautumisen ja normaalin kunnioittamisen, tai arvostamisen raja, tai ripustautumisen ja muodollisuuden(kulttuuriasiat) välinen raja?
,
ja Geniolla onkin s/m mieltymyksiä. Älä sinä anzzy sotkeudu miesten välisiin yhteenottoihin!
Eikö olisi parempi, että pidät sen tyttömäisen " Rakas Päiväkirjani" jaarittelut omista lemmentuskistasi
pöytälaatikossasi, etkä palstalla?
Ketään ei kiinosta lukea niitä.
Ota kunnon nyrkkitappelu vaikka Gentsun kanssa, jos siltä tuntuu.
Minulle et pärjää alkuunkaan millään
(siis pieni ihminen) on riippuvainen isosta ihmisestä ravinnon, puhtauden ja lämmön takia. Siinä riippuvuussuhteessa vauva oppii myös kommunikoinnin alkeet. Siis että antaa äänimerkkiä, kun on nälkä, kun vaipat on märät, kun mahaa koskoo, kun uni ei tuu tai muuten vituttaa.
Isona ihminen ei riipu. Ei edes se juoppohullun akka, koska se voi lähteä kälppimään koska vaan. Isoilla on vapaus valita, muuttaa mielensäkin, jos on valinnut väärin. Hyvää riippuvuutta ei ole, koska tuo vauvakuvauskin on oikeastaan tarve.
Isot repivät pelihousujaan rakastamalla. Suhde syntyy vain sitoutumalla :)
Sait sattumalta noille kolmelle palstalla eniten asuvalle ongelmaiselle kerrotuksi totuutta.
Valitettavasti he tuskin ottivat opkseen yhtään, heidän psyykkisiä häiriöitä ei voi kokonaan parantaa.
HE OVAT KROONIKKOJA
ja kun sairautensa todettu periytyväksi, on parempikin, että he ovat steriilejä TUHKAMUNIA
ollut vauva joskus. Muttei se olomuoto voi olla enää aikuisena.
turvallisessa riippuvuudessa, että kun lapsi ilmoittaa jotain, aikuinen sitä lapsen tarvetta kunnioittaa ja ymmärtää. Mitä heikommin lapsen tarpeita kunnioitetaan, sitä heikommin hän oppii ymmärtämään omia ja muiden tarpeita.
Heikoimmin riippuvuuteen pystyvät ne ihmiset, joilla riippuvuuteen liittyy hyvin traumaattisia kokemuksia siltä ajalta, kun vahemmasta ollaan oltu täysin riippuvaisia.
Aikuisen kyvyttömyys kunnioittaa muita ihmissuhteissa on patologista tarvetta torjua omaa riippuvuuttaan toisesta.
Epäterveessä riippuvuudessa on paljolti kyse syyllisyydestä liittyen henkilön omiin tarpeisiin ja tätä syyllisyyttä yritetään epäterveessä riippuvuudessa kiertää epäterveellä vuorovaikutuksella ympäristön kanssa, mikä taas on joko riippuvaistavaa, tai ripustautuvaa.
Aikuisten tarve riippuvuuteen on mielestäni parisuhteessa ja suvun jatkamisessa. Lapsi, joka syntyy terveeseen parisuhteeseen, kehittyy myös riippuvuuden suhteen terveeksi aikuiseksi. Rikkinäisissä perheissä kasvaa rikkinäisiä lapsia.
Surkuhupaisia muutamat setä-miehet ja viiskymppiset pissaliisat
Sivupersoonatkin ovat riippuvaisia toisistaan.
Sivupersoonahäiriössä - (dissosiatiivinen identiteettihäiriö, multippelipersoonahäiriö, monipersoonahäiriö, sivupersoonaoireyhtymä) - on aina kyse traumaattisesta persoonallisuudesta, jossa henkilöllä on monitasoinen mielenterveyden sairaus, eli henkilöllä on myös useita muita traumaattisuuden tuomia diagnooseja. Sivupersoonista kärsivällä henkilöllä voi olla esim. aistiharhoja, jotka liittyvät traumaattisuuteen, mutta sivupersoonahäiriö itsessään ei sisällä aistiharhoja. Sivupersoonahäiriö on jaettu kahteen eri tyyppiin, joista toisessa persoonallisuudet ovat toisistaan täysin tietämättömiä ja pysyvät erillisinä. Toisessä tyypissä sivupersoonat ovat alussa tietämättömiä toisistaan, mutta vähitellen esille tullessaan oppivat tuntemaan toisensa ja kommunikoivat keskenäänkin ihmisen mielen sisällä, mutta pysyvät erillisinä pääpersoonasta. Sivupersoonahäiriön persoonallisuudet muodostuvat henkilön pääpersoonasta (ts. primääripersoonasta), joka on henkilön oma minuus ja hänen ikä karttuu syntymäpäivien mukaan, kuten jokaisella henkilöllä, sekä sivupersoonista, joita on yksi tai useampia ja joiden ikä on lähes stabiili, eli sivupersoonat pysyvät aina samanikäisenä, ja ovat myös ikänsä mukaisia kehitystasoltaan. Sivupersoonahäiriön on todettu alkavan kehittyä varhaislapsuuden vakavasti traumatisoivista, kuten seksuaalista, fyysistä sekä henkistä sadistisen väkivaltaista riistoa sisältävistä toistuvista tilanteista. Tämän vuoksi yksi tai useampi sivupersoonista on aina iältään alle kouluikäinen, mutta sivupersoonia voi tämän jälkeen muodostua niin teini- kuin aikuisikään astikin silloin, kun ihmisen pääpersoona tarvitsee suojamekanismikseen kehittää uuden sivupersoonan. Sivupersoonien ikä noudattelee paljolti niiden syntyaikaan liittyvää henkilön pääpersoonan ikää, joskin on mahdollista, että joidenkin sivupersoonien ikä voi olla myös syntyaikaansa nähden eriävä. Sivupersoonilla on kullakin myös täysin toisistaan eriävät nimet. Nimet voivat olla normaaleja kalenteriin kuuluvia nimiä, tai ne voi olla satuhahmojen nimiä tai tunnetilaa luonnehtivia sanoja,eli kuvailevia “nimiä”, kuten esim. “ei-hyväksytty”. Sivupersoonat voivat myös edustaa vastakkaista sukupuolta pääpersoonaan nähden tai jopa ottaa jonkin eläimen tai satuhahmon tai vastaavan ei-ihmisen muodon. Nämä liittyy aina siihen tilanteeseen, jonka tarpeeseen sivupersoona on tullut vastaamaan suojellakseen pääpersoonaa traumaattiselta tai henkilön omalle minuudelle muutoin kestämättömältä ahdistavan stressaavalta tilanteelta. Sivupersoonien on todettu usein syntyvän pareittain, tämä johtuu siitä että ne tulevat suojelemaan usein pääpersoonalle ristiriitaisissa elämäntilanteissa, joissa on kaksi puolta, jolloin sivupersoonat ottavat kantaakseen yhdessä parina eri puolet mielen tarpeista. Esim. toinen persoonista voi pyrkiä ratkaisemaan jotakin ongelmaa itsetuhoisella käyttäytymisellä, kun toinen pyrkii olemaan maailmanparantajan kaltainen suojelija ja suojella samalla pariansa selviytymään tilanteesta.
tavallinen tallaaja tunnistaisi noi sivupersoonat? Omansa ja muiden? Pitäiskö kaikilla ihmisillä olla henkilökohtainen psykiatri? Vai riittääkö kun yskii silloin kun yskittää?
anteeksi, että kommentoin, mutta olisiko parempi linkittää, kuin kopioida tekstiä? Monilla foorumeilla joutuu hylylle pitkistä kopsauksista.
Mut kiitti vaan tuosta tekstistä, kun kuulin ekaa kertaa tuollaisen kategorisoinnin. Mun Mikki ja Minni persoonallisuudet alkoivat just yhtymään keskenään... kohtaa sieltä pulpahtaa varmaan Mortti ja Vertti, vai mitä ne nyt oli...
terveydenhuollon perusturva on juuri psykiatrisella puolella pahimmassa resurssipulassa.
Itselläni on onni tuntea henklökohtaisesti Suomen huippupsykiatreja ja voin soittaa niille monelle kotinumeroonkin. Kuuluisalle Lauérmallekin olen soitellut, kun olen eräässä yhdisyksessä tutttu ja kiireinen mies ehtii pikkuisen juttelemaan,
Olen järjestenyt näiden luentotilaisuuksia useita ja maallikkona hiukkasen sitä sisäpiirin tietoa saanut.
Sanaa riippuvuus, parisuhteessa on molemmat kumppaneita ja he sitoutuvat toisiinsa, joka luo turvaa kun perhettä aletaan perustaa.
riippuvuussanassa on jotenkin psykologinen sävy. Arkikielessä ehkä mukavempi puhua sitoutumisesta.
Fysiologinen ja psyykkinen riippuvuus ovat selkeästi eri asia, sanoo mm psyklogian Tri Erkki Kronholm
tekemässäni nettisivuilla................kai luit sen?
en myöskään tiedä, mistä lukea. Mut lapsuudessa, "oikein" kehittyessä ne vissiin menevät aika käsikädessä. Mut tosiaan on paljon aikuisia ihmisiä, joiden riippuvuus on alle vuodenikäisen tasolla.
taida terveessä suhteessa riippuvuutta esiintyä kun molemmat ovat siinä suhteessa vapaasta tahdostaan, siksi että haluavat olla juuri sen toisen kanssa vaikkei joka päivä aurinko kasvoille loistakaan, takertumatta toiseen epätoivoisesti tai suhteeseen suhteen itsensä vuoksi, pakkomielteisestikin.
Riippuvuus sananakin kertoo ihan riittävästi asiantilan terveydestä pitkäkestoina tilanteena. Olet riippuvainen jostain, jotta (ainakin) kokisit jotain omasta mielestäsi itsellesi hyvää ja (elin)tärkeää, kokisit olevasi jotain, olevasi turvassa, olevasi hengissä jne. Jos menetät tuon jonkin josta olet riippuvainen, ainakin omassa mielessäsi muodollisesti tuhoudut, ainakin osittain. Terve riippuvuus? Nooh.......
Sekin vaatii kykyä tietynlaiseen riippuvuuteen, että ylipäätään menee suhteeseen vapaasta tahdostaan. Skitsoidi ei pysty parisuhteeseen kovinkaan mielellään ja sosiopaatti ei välttämättä pysty sitoutumaan suhteeseen.
Epäterveessä riippuvuudessa saattaa puolison menettäminen, tai vaikkapa pettämismahdollisuuden menettäminen olla tuho. Mutta aika moni loppujenlopuksi on tappamassa itseään pitkän avioliiton kariutuessa.
Sanoisitko skitsoidia tai sosiopaattia terveiksi ihmisiksi? Ja kun olet vastannut tuohon, niin voidaan miettiä kuinka terveeseen suhteeseen sairas yksilö kykenee, keskimäärin, jos kykenee suhteeseen ylipäänsä?
No jos suhteen loppuessa itsemurha on kuuluu pohdittavien asioiden kärkeen, niin terve se ihminen ei ole, jos on ollutkaan, ja tuskin se suhdekaan on kovin terve ollut. Jos puolison menettäminen uhkaa tuhota itsen, on henkilö väistämättä ainakin hetkellisesti todella sairas. Eli riippuvuutta kyllä, mutta tervettä et siitä sanasta taida kyllä saada. Mieti vaan ko. sanan etymologiaa nyt.
tietyt persoonallisuustyypit esiin sellaisina ihmisinä, jotka eivät välttämättä pysty suhteeseen. Siis skitsoidihan ei halua elää toisen ihmisen kanssa. Vissiin nukkuisivat eri huoneissa, tai jotain... Sosiopaatti taas nukkuisi jonkun muun, kuin oman puolison vieressä.
Aika kamalaltahan se kuulostaa, että ihan itsetuhoisiin ajatuksiin mentäisiin suhteen loppuessa, mut aika tavallista se on pitkien suhteiden kohdalla, viinasta ja terapioista puhumattakaan.
Siinä, kun on jo oma elämä ehtinyt juurtua sen toisen ihmisen ympärille. Lienee kyse tällöin niin suuresta elämän muutoksesta.
Hyvä riippuvuussuhde korottaa molempien elämää. Riippuvuus saattaa tarkoittaa tilannetta jossa riippuvainen osapuoli pääsee tasottomasta paskasta stabiiliin elämää kehittävään tilaan ja hyötyy siitä, kun taas riippuvuuden kohde saa elämälleen reaalisen näkyvän merkityksen. Nämä kaksi asiaa voivat olla tasapainoinen hyöty.
Tarve kaavamaisille suhteille on erittäin tuhoisa ihmisyhteisöille. Minusta nämä jutut on ennemminkin sellainen tetrismäinen leikki jossa sopivat ominaisuudet ja tarpeet on mahdollista yhdistää vaikka jokainen palikka onkin erilainen. Utopiahöpönlöpöä tuottavat tahot haluavat tietenkin pelata tetristä neljän suorilla palikoilla joita ei mielellään edes voi kääntää poikittain ettei tule ongelmia. Se on kuitenkin huijaamista, silloin peli on toki yksinkertainen voitettava mutta kyseessäpä ei ole enää reaali-elämää vastaava tetrispeli.
asiaa, mutta en ole ihan satavarma, mihin reaalielämän asioihin vertauskuvallasi viittaat. Minustakin monenlaiset luonteet ja riippuvuudet toimivat yhdessä. Tietty järki kuitenkin täytyy olla perusasioissa, ettei riippuvuus muodostu tuhoavaksi. Sadomasokismi suhteissa on, kuin magneetti, valitettavasti.
Ja sellaisissakin tilanteissa, joissa vakavempi ja pidempi suhde muodostuisi osapuolia tuhoavaksi, voi kevyempi suhde toimiakin.
ettei todellakaan tee hätäisiä päätöksiä.
Makaa toisen naisen kanssa ja kirjoittelee palstan kautta kostonsa
Saan määkin vierastaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
mitä tarkoitat? *Saan määkin vierastaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa*
ei se anna lupaa kolttosille.