Sähkökitarasetti lapselle?

teidän housuissanne ostaisin lyhytskaalaisen sähkökitaran ("lasten malli") ja siihen ohuet kielet niin lapsi jaksaa ja yltää painaa kieliä ilman että sormenpäät on verillä. Ei siis akustista tai oikean kokoista sähkökitaraa (opettajalla on tietysti oikeus olla eri mieltä). Vahvistimeksi käynee joku pieni 10 - 30 wattinen kombo jossa on kuulokeliitäntä (ihan siitä syystä että perhe- ja naapurirauha säilyy). Muuten merkit ja mallit menee aika yksi yhteen niin että mitä enemmän maksaa niin sitä paremman saa. Yleisesti kannattaa välttää ainakin ihan halvimpia marketeissa myytäviä settejä.

Tuossa olisi malliksi niitä kitaroita:
http://www.thomann.de/fi/lyhytskaalaiset_kitarat.html
ja täällä vahvistimia:
http://www.thomann.de/fi/transistori_kitaracombot.html

Hyvä kysymys ja joka varmasti aiheuttaa eriavääkin mielipidettä mm. siitä minkä kokoinen kitara pitäisi hankkia 6 vuotiaalle.

Alla minun mielipiteitä ja juttua:

- koska kyseessä on nyt sähkökitara niin en ostaisi sitä lasten mallia vaan ihan normikokoisen stratocaster-mallisen sähkökitaran, jossa on kaula sellainen mukavan ohkainen mm. Yamahan Pasifica 112 tai vaikkapa Squierin Strato on aika hyvä alkuun.
- Vahvariksi ihan tuollainen 5-30 wattinen transistori vahvarai esim. Fender Mustang 1 on ihan hyvä ja passeli ja siitä löytyy kuulokeliitäntä.
- Ostaa kannattaa musiikkiliikkeestä ja tässä tapauksessa varsinkin ihan Suomen kivijalkaliikkeestä eikä netistä, tämä ihan sen takia, että myyjä sekä te voitte katsoa mahdollisimman sopivan kitaran pojalle käsiin ja myöskin saatte henkilökohtaista opastusta myyjältä ja eri toten voitte neuvotella kitaran säätämisestä sekä niistä kielistä mitkä olisi hyvät alkuun.

Alla sitten mun perusteluja miksi normaalikokoinen sähkökitara ja muutama muu asia:

- Nuo lasten kokoiset sähkökitarat on laadultaan hieman huonompia kuin normikokoiset (voi olla toki poikkeuksia), noissa pikkusähkiksissä on vireenpitävyysongelmia enempi ja niissä on useinmiten vaikeampi saada hyvä sopiva viritys siten, että kielet ei ole liian kireällä tai liian löysällä ja kitara soi hyvin ja on sopivan helppo käsille soittaa. Tämä on siis mun mielipide asiasta mihin olen soittourani aikana törmänny kun olen junioreita opastanu kitaransoiton suhteen.

Noissa lyhytskaalaisissa lasten malleissa mihin itse olen törmänny ei se kaula ole nyt mitenkään ohkaisempi vaan samanpaksuinen kuin normikokoisessa, se on vain lyhykäisempi (näin siis ne mihin olen törmänny) ja ehkäpä se tärkein tuossa kaulassa on ohkaisuus näin alkuun eikä se pituus ole merkittävä.

Normikokoinen toki on painavampi mutta tuon ikäinen yllättävän hyvin kuitenkin pystyy sillä soittamaan ja aina voi tukea kitraa niin hihnalla kuin samanaikaisesti siihen reiteenkin.

Olen nähnyt tuon ikäisiä poikia soittamassa normikokoisella sähkiksellä ja ihan hyvin homma toimii, toki varsinkin otekäsi joutuu venymään ennen kuin se kasvaa isommaksi mutta tämä myös sitten jatkossa soittoteknisesti tuo lapselle etua kun osaa ns. venyttää sormia ja käyttää kättä myös ns. ääriasennoissaankin ja sitä paitsi lapsen käsi saa yllättävän nopeasti voimaa ja lapsi myös kasvaa todella nopeaan tuon ikäisenä.

Muuta:

Yksi tärkeä asia jos meinaa nauttia soitosta iän karttuessa nuoreksi ja siitä vanhemmaksi. Vaikka noissa vahvistimissa on korvakuulokkeet niin ehdottomasti kannattaa soittaa sen vahvistimen kaijuttimen läpi äänet pihalle niin pitkälle kuin pystyy ja sopivalla volyymitasolla koska jos jatkuvasti käyttää kuulokkeita esim. suljetut niin niistä koituu korville painetta monen tunnin soittamisen jälkeen, joten jos kuulokkeet niin puoliavoimet eikä missään nimessä nappikuulokkeita jotka työnnetään korvaan sisään, se äänilähde on aivan liian lähellä, paras vaihtoehto on siis puoliavoimet kuulokkeet josta ei korviin tule painetta niin paljoa ja ovat kuitenkin hyvät ja kun vältää käyttämästä liikaa kuulokkeita ja äänen volyymi niin kuulee soiton vielä 14 vuotiaanakin ;-)

Vielä tähdennän että normaalikokoinen sähkis on paras vaihtoehto eikä mikään pikkusähkis, akustisissa onkin sitten eri juttu mutta ne onkin hiaman erillaisia.

Kielivalinnasta ja virityksestä sen verran, että ei alkuun 008 kielisettipaksuutta vaan 009 ja vire joko Eb tai D, tällä saadaan aika hyvä tuntuma tuon ikäiselle pojalle soittamisen suhteen, kielet eivät ole liian tiukat, melkeinpä sanoisin että vire Eb on noista parempi, kun sormet saa voimaa lisää niin vireen voi nostaa E:n eli ns. eniten käytetty normivire.

Ja ehdottomasti ostaessa pyydettävä säädöt kohdilleen kitarasta ja jos on virbra/tremolo kammellinen talla niin se tallan blokkaus niin, että sillä voi vain löystää kielet, tämä ihan siksi, että a) alkuun perustekniikkaa treenataan eikä tarvai sitä kampea väännellä ja siksi b)kitaran vire pysyy paremmin näin kun jouset on tarpeeksi kireellä ja talla ei pääse taakse liikkumaan eli siis jos kammellinen vehje niin tallan blokkaus kanteen ettei liiku kiristyssuuntaan vaan pelkästään löysäyssuuntaan kielien suhteen.

Onnea pojan uudelle harrastukselle ja muistakaa, että nämä on minun mielipiteitä ja faktoja, toisilla on näistä aivan varmasti eriävä mielipide, eriävä mielipide kuitenkin tulee aina perustua jonkin näköiseen kokemukseen eikä arvaukseen, joten toivon asiallista keskustelua joissa on myös omakohtaisia perusteluita.