Eräs lieksalainen murresana

käsitettävä sinun häpeeksesi. Minä oon kuullu vanhoilta. Se tarkoitti ennen jonkunlaista kulkemista tai verkkaista taivaltamista. Ihan sopiva siihen mitää tanhio sanoo. Se hemmo tietää kaiken.

oo kuullukkaan. Mitähän se tarkottannoo?

tsuhnai kirjoitti:

oo kuullukkaan. Mitähän se tarkottannoo?

Janttuu,,kovenee, sitkistyy,,pahenee,,miten vaan tilanne vaatii!

Se on ihan outo sana minulle. Siellä on kyllä monnii sanoja jotka on pienellähi aluvveella käätössä vaen ei koko Lieksassa. Niitä tuli aekonnaan vastaan siellä assuissa. Hyvä esimerrki on Kolin seotu jossa on paljo erilaesia sanoja kun Pielisen itäpuolella.

tsuhnai kirjoitti:

oo kuullukkaan. Mitähän se tarkottannoo?

Mitä tarkoittaa seuraavat sanat, jotka luulisin olevan hyvinkin tuttuja keski.-ikäisille ja sitä vanhemmille lieksalaisille, etenkin maaseudulla kasvaneille;

nuutaminen
kunttoominen
vierruuminen
paakkukärri

Hyvin usein täällä olen kuullut sanan tuatapaha se on hyvin yleinen keskusteluissa käytettynä se on kuin itseasiassa sana jota" jupit "käyttivät joka sanan edessä tai jälkeen.

Kaikkihan ne jottai ruattaa, niinku tekköö. Vain savota sen kun roelottaa. Pittää vaen hevoselle laettoo uuvet hamutat ja setolohkaremmi osttoo ja marhamintahi, niin kyllä sitten tuas männä nylykytettään.

Nose kirjoitti:

Kaikkihan ne jottai ruattaa, niinku tekköö. Vain savota sen kun roelottaa. Pittää vaen hevoselle laettoo uuvet hamutat ja setolohkaremmi osttoo ja marhamintahi, niin kyllä sitten tuas männä nylykytettään.

Lue lisää

tyypillistä on joka toinen sana VITTU tai jokin muu kirosana. Olin ällistynyt mosiesta kielenkäytöstä, kun siellä asuin. Tätä viljelivät myös "aikuiset".

markkukorpinen kirjoitti:

Hyvin usein täällä olen kuullut sanan tuatapaha se on hyvin yleinen keskusteluissa käytettynä se on kuin itseasiassa sana jota" jupit "käyttivät joka sanan edessä tai jälkeen.

Lue lisää

ettet ole Lieksalainen, joko kuulet väärin tai sitten on kirjoitusvirhe, eli lukihäiriö? Se sanonta ei ole "tuatapaha", vaan tuotapaha, tai tuotapahan ja tästä asiasta ei voi valittaa.

markkukorpinen kirjoitti:

Hyvin usein täällä olen kuullut sanan tuatapaha se on hyvin yleinen keskusteluissa käytettynä se on kuin itseasiassa sana jota" jupit "käyttivät joka sanan edessä tai jälkeen.

Lue lisää

Kyllä se sana on ihan oikein. Eikä siinä ole mitään tekemistä itse asiassa itseasiassa- sanan kanssa.
Sitä käytetään usein mm. sellaisessa tilanteessa kun jotain pitää harkita.
"elähän nyt, annas olla kun katottaan, tuatappaa nuonnikkaajjoo"... yms.
Kysymys lienee on jonkinasteisesta verbaalisesta ylilyönnistä (no vittu, kas kun ei surrealistisesta verbaaliakrobatiasta - mainiosti sanottu).

Sanonta ei ole tämän seudun erikoisuus. Olen kuullut sitä käytettävän niin pohjoisen kuin etelänkin suunnalla.

murteessa kirjoitti:

tyypillistä on joka toinen sana VITTU tai jokin muu kirosana. Olin ällistynyt mosiesta kielenkäytöstä, kun siellä asuin. Tätä viljelivät myös "aikuiset".

Meillä Lieksassa vittu sana vastaa etelän niinku sanaa!

Nose kirjoitti:

Kaikkihan ne jottai ruattaa, niinku tekköö. Vain savota sen kun roelottaa. Pittää vaen hevoselle laettoo uuvet hamutat ja setolohkaremmi osttoo ja marhamintahi, niin kyllä sitten tuas männä nylykytettään.

Lue lisää

Tuo on kanssa uusi sana minulle. Hevostenni kanssa olin tekemisiss vaen en ikinä tuota kuullu. Mittee se tarkottaa.

Et sinä ihan viärässä ollu. Tuo sannoo käätti itäsimmän Pielisjärven asukkaat ussein muovossa "tua" ja varsinnii ne vanahat jotka oli ollut töessä joskus Vienan puolella. eivät sanonneet "Tuo on semmonen", vaen sanovat "Tua on semmonen".

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Tuo on kanssa uusi sana minulle. Hevostenni kanssa olin tekemisiss vaen en ikinä tuota kuullu. Mittee se tarkottaa.

Ovat hevosen länkkiin alle tulevat pehmikkeet.

murteessa kirjoitti:

tyypillistä on joka toinen sana VITTU tai jokin muu kirosana. Olin ällistynyt mosiesta kielenkäytöstä, kun siellä asuin. Tätä viljelivät myös "aikuiset".

Olin eilen sotavetaaraanien kuorossa ja avasin musiikkiopiston oven ja annoin nuorukaisten tulla ja pidin ovea auki.
ensimmäinen ei huomannut toinen tuumasi "mitä vittua" kolmas huorukainen sanoi kiitos
Kanssani oli ovella hieman vanhenpi mies myös joka huomioi asian myös jotta tavat ovat muuttuneet.MK

isseassiisamissees kirjoitti:

Kyllä se sana on ihan oikein. Eikä siinä ole mitään tekemistä itse asiassa itseasiassa- sanan kanssa.
Sitä käytetään usein mm. sellaisessa tilanteessa kun jotain pitää harkita.
"elähän nyt, annas olla kun katottaan, tuatappaa nuonnikkaajjoo"... yms.
Kysymys lienee on jonkinasteisesta verbaalisesta ylilyönnistä (no vittu, kas kun ei surrealistisesta verbaaliakrobatiasta - mainiosti sanottu).

Sanonta ei ole tämän seudun erikoisuus. Olen kuullut sitä käytettävän niin pohjoisen kuin etelänkin suunnalla.

Lue lisää

Olen mielestäni vielä kuuleva "tuotapaha" joten kuuntelen tarkoin vielä ja kysäisen asiaa henkilöltä joka käyttää sanaa ja on syntyperäinen Lieksalainen ja ei ole paljon edes muuallla käynyt joten murre ei ole piässyt sekkoontummaan.
Mutta tuotapaha sillä sanalla ei ole tekemistä tuolla toisella sanalla joka on tullut TV kautta lähinnä "itseasiassa" eli sitten kerrotaan asia uudelleen tai keskustellaan jostakin aiheesta.

markkukorpinen kirjoitti:

Olin eilen sotavetaaraanien kuorossa ja avasin musiikkiopiston oven ja annoin nuorukaisten tulla ja pidin ovea auki.
ensimmäinen ei huomannut toinen tuumasi "mitä vittua" kolmas huorukainen sanoi kiitos
Kanssani oli ovella hieman vanhenpi mies myös joka huomioi asian myös jotta tavat ovat muuttuneet.MK

Lue lisää

Tavat on tainneet sitten muuttua, eli joka toinen NUORUKAINEN viljelee sitä vittua :)

Halohhakkooja kirjoitti:

Ovat hevosen länkkiin alle tulevat pehmikkeet.

En ite muista millä nimellä niitä kuulin kututtavan. Missä päen Pielisjärvvee tuota sannoo käätettiin.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Et sinä ihan viärässä ollu. Tuo sannoo käätti itäsimmän Pielisjärven asukkaat ussein muovossa "tua" ja varsinnii ne vanahat jotka oli ollut töessä joskus Vienan puolella. eivät sanonneet "Tuo on semmonen", vaen sanovat "Tua on semmonen".

Lue lisää

...se oli "toa"

...on luullakseni ihan savvoo, ei lappii. Venäjän karjalassa kuuntelin kerran mummojen juttuu. Ihmettelivät kun ei ennee kuulu ratijosta suomen kirkonmänöt niinkun ennen kuulu. Yks mummo sitten oivalsi jotta: "ei sputnikka rua", siis ei toimi.

Lapin sana jutaaminen taipuu kuulemma näen: minä juan, sinä juat, hiän jutaa jne.

olin väärässä heh! kirjoitti:

Tavat on tainneet sitten muuttua, eli joka toinen NUORUKAINEN viljelee sitä vittua :)

...mistä puute!

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

En ite muista millä nimellä niitä kuulin kututtavan. Missä päen Pielisjärvvee tuota sannoo käätettiin.

...Kamuttaja ou Lieksalainen, kun et tuommossii sanoja ou kuullunna. Jokkainen pohjos-karjalainen hevosmies nuo tietää.

Oisko näreikön harvennusta ?

Routius uupelo kirjoitti:

Oisko näreikön harvennusta ?

Hyvin arvattu vaen ei se sitä ou. Katottaan tiettääkö muut. En sitä kerttoo muljaata vielä.

Routius uupelo kirjoitti:

Oisko näreikön harvennusta ?

Nyky penskat ei kuulemma Etelä-Suomessa tiedä mikä on Näre tai Petäjä? Eivät erota kumpi puista metsässä on Mänty tai Kuusi! Olisko opettajissakin vikaa?

läksy kirjoitti:

Nyky penskat ei kuulemma Etelä-Suomessa tiedä mikä on Näre tai Petäjä? Eivät erota kumpi puista metsässä on Mänty tai Kuusi! Olisko opettajissakin vikaa?

honka, mänty ja petäjä on sama asia. Ei ihan taija olla vuan honka on tosi iso petäjä tai mänty.

HMP__ kirjoitti:

honka, mänty ja petäjä on sama asia. Ei ihan taija olla vuan honka on tosi iso petäjä tai mänty.

Ihmettelin joskus Petäjäveillä kun mäntykankkaalla kasvo hirveetä honkia.
Vae olikohan se Mäntyharjulla kasvo petäjikössä mahottommii honkkii.
Suatto kyllä olla niinnii, jotta Honkajoella oli männikössa lakkapäetä petäjjii.
En muista miten se nyt oli.

Muistaakseni päätyvät tutkijat semmoseen tulokseen että lieksa tarkottaa suota lappalaisten kielellä.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Hyvin arvattu vaen ei se sitä ou. Katottaan tiettääkö muut. En sitä kerttoo muljaata vielä.

...senhän nyt jokkainen tietää jotta sättärä on jalakarätti.

Minä olen kuullt"pourruutus" sanaa esim. punamultamaalin keitossa? Sanottiin "että keittee pouruutettiin" Tarkoittanee pitkää keittoaikaa, joka mm, punamultamaalilla on!

Kun ennen syötiin rutkasti hernekeittoo niin eikös sitä seuraavana yönä sitte pouruutettoo hurruutettiin jotta seinät pikkumökissä pullisteli.

joskus mukana kirjoitti:

Minä olen kuullt"pourruutus" sanaa esim. punamultamaalin keitossa? Sanottiin "että keittee pouruutettiin" Tarkoittanee pitkää keittoaikaa, joka mm, punamultamaalilla on!

sättärällä on montahi merkitystä ja se voepi tarkottoo hivuksii, suttii,vuatemyttyy tae jalakorättiihi.eri paekkakunnilla on tuolle sanalle eri merkitys. kasertaminen ilimassoo tekemistä, värkkäämistä kaevartamista jne.

Hyvin voemakasta lämmittämistä. Esimerkiksi saanan kovvoo lämmitystä sanottiin "lämmittee pourruuttaa". Keittämistä sanottiin paremminni porruuttamiseksi, "keittee porruutti".

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Hyvin voemakasta lämmittämistä. Esimerkiksi saanan kovvoo lämmitystä sanottiin "lämmittee pourruuttaa". Keittämistä sanottiin paremminni porruuttamiseksi, "keittee porruutti".

Lue lisää

Ostin lihaa joissa oli luita joten pouruutin niin kauan jotta lihat irtos luista.

Mutta olen havainnut myös sellaisen ilmiön täällä jotta jotakin henkilöä mouruutetaan

Eli mouruuttaminen on kiusaamista.

markkukorpinen kirjoitti:

Ostin lihaa joissa oli luita joten pouruutin niin kauan jotta lihat irtos luista.

Mutta olen havainnut myös sellaisen ilmiön täällä jotta jotakin henkilöä mouruutetaan

Eli mouruuttaminen on kiusaamista.

Lue lisää

Sitä en ou ikinä kuullu. Ootko kuullu sitä Lieksassa. Kyllä niitä sanoja on varmaan "tuhansia" jotka on erilaesia kun muun Suomen sanat. Kyllä Suomen murteet on värikkäetä.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Sitä en ou ikinä kuullu. Ootko kuullu sitä Lieksassa. Kyllä niitä sanoja on varmaan "tuhansia" jotka on erilaesia kun muun Suomen sanat. Kyllä Suomen murteet on värikkäetä.

Lue lisää

Mitäs on sitten kun luntuumia porottaa

markkukorpinen kirjoitti:

Ostin lihaa joissa oli luita joten pouruutin niin kauan jotta lihat irtos luista.

Mutta olen havainnut myös sellaisen ilmiön täällä jotta jotakin henkilöä mouruutetaan

Eli mouruuttaminen on kiusaamista.

Lue lisää

tuon sinun vastauksen jotta mouruuttaminen oes kissaan kiusoomista. Aekapa lähelle arvasinnii.

markkukorpinen kirjoitti:

Mitäs on sitten kun luntuumia porottaa

lonkkoo kolottaa.

markkukorpinen kirjoitti:

Mitäs on sitten kun luntuumia porottaa

Ei mittää käsitystä eikä jalotusta ou minulla tuosta sanasta.

tankeroenen kirjoitti:

lonkkoo kolottaa.

Luntuumia porottaa=lonkkaa pakottaa syntymäseudullani naapurina asui mies joka eli 103 vuotiaaksi ja häntä tönäisi auto kun oli satavuotiaana sen vuoksi ensi kertaa sairaalassa kulki sitten huoneesta toiseen tuttavia tapaamassa hoitajat sanoivat Teidän pitää pysyä sängyssä niin tuohon tuo mie en voi kun luntuumia porottaa,
Muutenkin tuo henkilö totesi kun ei ollut enää ikätovereita jotta luoja hylkäsi hänet tänne maanpinnalle muuten tunsi ihmiset sukunäöstä mihin suluun kuuluu kyllä sen voi havaita usein kävelytyylistä myös ja nenästä..MK

Entäpä,, " Elttu verestä känttyy"?

Puakari kirjoitti:

Entäpä,, " Elttu verestä känttyy"?

Pitko tuoretta pullaa.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Pitko tuoretta pullaa.

Nuttuskehveli ?

????? kirjoitti:

Nuttuskehveli ?

Jos toinen unohtaa takkinsa huomauttaa siitä kehveli ei sinässä ole manaamista mutta jos jokian asia ei luista tekeminen niin kun harmittaa voi kehveli kun ei irtoa esim

markkukorpinen kirjoitti:

Jos toinen unohtaa takkinsa huomauttaa siitä kehveli ei sinässä ole manaamista mutta jos jokian asia ei luista tekeminen niin kun harmittaa voi kehveli kun ei irtoa esim

Tämä on Lapin murretta .

????? kirjoitti:

Nuttuskehveli ?

Mäni yli hilsseen niinkun täe.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Mäni yli hilsseen niinkun täe.

Puliukko tai akka , Lapinperällä ja taitaa niitä olla sielläkin ?

Vastasta jolla hiän kylypi alako lehet karista. Oes ollu kohta kimppu vihtoja.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Vastasta jolla hiän kylypi alako lehet karista. Oes ollu kohta kimppu vihtoja.

tuon sättärän!

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Vastasta jolla hiän kylypi alako lehet karista. Oes ollu kohta kimppu vihtoja.

Kiännähhän vasta kuluu toesinpäen...

kysyjä... kirjoitti:

Kiännähhän vasta kuluu toesinpäen...

Tuommosta siinnä yhteyvessä kuullu.

Kahveli
metla
nappo

Hantuuki
nästyyki

markkukorpinen kirjoitti:

Kahveli
metla
nappo

Hantuuki
nästyyki

Poejankurikat tuas siellä velehhuu. Kiljunkaljjoo kusiaispesässä tehnneet ja sen mualiman humalan ja kalapalliikin kansa ölähelleet muantiellä tavan immeissii pelottelemassa.
Siitä se ryöpäkkä ropati, siitä kiljusta. Tuupovuarassa nuin sanovat.

markkukorpinen kirjoitti:

Kahveli
metla
nappo

Hantuuki
nästyyki

Kahveli on haarukka
Metla on lähinnä kahvilusikka
Nappo on vesikauha

Hantuuki on pyyheliina
Nästyyki on nenäliina

Talterikki on lautanen lähinnä kahvilautanen josta ryystättiin ,hörpättiin kahvia

markkukorpinen kirjoitti:

Kahveli on haarukka
Metla on lähinnä kahvilusikka
Nappo on vesikauha

Hantuuki on pyyheliina
Nästyyki on nenäliina

Talterikki on lautanen lähinnä kahvilautanen josta ryystättiin ,hörpättiin kahvia

Lue lisää

Käähöjuapukka julli nee,nee eenanarejarv, kuahki leuhkuma niää, niää eu vee kujjaa akkkaa pan. Leu leuhkummaa, lei. Ka katta pittää, oma akkasa.

markkukorpinen kirjoitti:

Kahveli on haarukka
Metla on lähinnä kahvilusikka
Nappo on vesikauha

Hantuuki on pyyheliina
Nästyyki on nenäliina

Talterikki on lautanen lähinnä kahvilautanen josta ryystättiin ,hörpättiin kahvia

Lue lisää

Korpinen luki taasen vikipediaa. Eli opiskeli jappannii. Joo os
Höröm öö okku öö laalom jokkee öt mu pallai puristi muu a akka no mie ulovin ön tökkee mut om met mestar ku os ssoo puh huu slaavi i kielta s
Ka mul ol nut tu ja plää plää
ja kihvel soikoon

serkei po kirjoitti:

Korpinen luki taasen vikipediaa. Eli opiskeli jappannii. Joo os
Höröm öö okku öö laalom jokkee öt mu pallai puristi muu a akka no mie ulovin ön tökkee mut om met mestar ku os ssoo puh huu slaavi i kielta s
Ka mul ol nut tu ja plää plää
ja kihvel soikoon

Lue lisää

On kauniina muistona Karjalan maa, mut viel....
Syömmessä soinnahtaa..

Nose kirjoitti:

Poejankurikat tuas siellä velehhuu. Kiljunkaljjoo kusiaispesässä tehnneet ja sen mualiman humalan ja kalapalliikin kansa ölähelleet muantiellä tavan immeissii pelottelemassa.
Siitä se ryöpäkkä ropati, siitä kiljusta. Tuupovuarassa nuin sanovat.

Lue lisää

Tuo kalapaliikki ei ou murresana vaen aevan laenasana (kalabaliikki). Muuten on kaekki puhasta murretta.

markkukorpinen kirjoitti:

Kahveli
metla
nappo

Hantuuki
nästyyki

"Mes juattaa toi hevone" No, tämä on länsiuudeltamaalta josta olen lähtöisin. Esimerkki oli tuosta "juattaa" sanasta.
Kyllä siellä lähtöpaikassani oli paljon noita murre sanoja, ne juonsi osaltaan siitä, kun silloinen tehdas yhdyskunta, joka sijaitsi U.L Pyhäjärven (ent. Pahajärvi) sisällä. Käytettiin nimeä Högfors. (nyk. Karkkila.
Oli Hantuukeja, vastuukeja, nestuukeja jne. Nähän ovat ruotsinvallan ajoilta. Kahvelia käytettiin, eli haarukka, niinkuis Markku kirjoitti. Sitte oli kousu, eli vesikauha.
Et eli nämä oudot sanat ovat syntyneet ruotsin vallan ajalta. Suomen kielihän on hyvin nuori. myöskin venäläispeärisiä sanoja suomessa käytetään.
Meillä kotona puhuttiin isästä ja äidistä sanoilla pappa ja mamma. No kakruna heistäkin tuli fatsi ja mutsi. Mentiin koisaamaan (maate). Nykyisin kylläkin käytän aika paljon ihan kirjakieltä, ne juontavat pitkän työnkuvani myötä syntyneinä.
Täällä lieksassa kuulee aika paljon alkuperäistä murretta ja sitä kannattaa vaalia, se on rikkaus, ei häpeä.
"Emme ole ruotsalaisia, emme ole venäläisiä, olkaamme siis suomalaisia"! Kukapa muistaa sen, mistä nämä sanat ovat lähtöisin?

keittää hyvän rontturokan ja sen pistelöö poskeesa. Kyllä pöpöt kuoloo vaekka oes minkähinlaenen.

niin syömmen katkominen tarkoitti oksentamista. En osaa arvata mistä moinen sanonta on lähtöisin mutta aika erikoinen se on. Liekö tuttu monellekaan?

Olisiko ennakoitu Lapissa mahdolliset Somalit, Jamali ?

Tuollaisen ketjun löysin Jamali-nimestä vuodelta 2006. Ei ole tainnut kukaan innostua tutkimaan tarkemmin tai onkohan saatu tietoja ketjussa puhutusta kivestä. Voipi olla siitä lähtöisin koko nimi.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/3222676/17014214

tanhio_takatalvi kirjoitti:

Tuollaisen ketjun löysin Jamali-nimestä vuodelta 2006. Ei ole tainnut kukaan innostua tutkimaan tarkemmin tai onkohan saatu tietoja ketjussa puhutusta kivestä. Voipi olla siitä lähtöisin koko nimi.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/3222676/17014214

Lue lisää

Olihhii paljo asiita. En muistanna koko juttuu vaekka näyn olleen mukana ketjussa.
Tuosta kivestä senverran jotta Lieksan aluveella on kuivanneen joenpohja jossa on tuontapanen kivi. Sen joen nimi on ollu Jumalanjoki.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Olihhii paljo asiita. En muistanna koko juttuu vaekka näyn olleen mukana ketjussa.
Tuosta kivestä senverran jotta Lieksan aluveella on kuivanneen joenpohja jossa on tuontapanen kivi. Sen joen nimi on ollu Jumalanjoki.

Lue lisää

ei lieksassa sellaista jokea missään ole

olet valehtelija kirjoitti:

ei lieksassa sellaista jokea missään ole

Kun lähdetään entisestä Kuakilasta, nykyinen Yrjölä, Yläkanavan tietä niin jonkun matkan päässä tulee vastaan sellainen syvähkö oja, jossa ei nykyisin ole kesällä vettä. Ennen siinä on vettä ollutkin mutta kun Alakanavan tien teon yhteydessä kuivattiin Leipäsuo ja tehtiin uusi laskuoja Sorsalaan päin tien alitse niin siitä syystä joki on kesäisin yleensä täysin kuiva. Ennen suo kai laski Määttälänjokeen mutta nyt se laskee vetensä ojia pitkin Pakarilan lampeen.

Siellä jossain sen Jumalanjoen latvoilla on ainakin ennen ollut iso kivi, jossa olevassa kolossa on perimätiedon mukaan voinut pikkupoika istua. Alkuperäinen Simo Hurtta, se luomu-Simo, koetti hakea sitä kiveä mutta meinasi joutua karhun suuhun. Sekin asia löytyy jostain vanhemmista keskusteluista.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

Kun lähdetään entisestä Kuakilasta, nykyinen Yrjölä, Yläkanavan tietä niin jonkun matkan päässä tulee vastaan sellainen syvähkö oja, jossa ei nykyisin ole kesällä vettä. Ennen siinä on vettä ollutkin mutta kun Alakanavan tien teon yhteydessä kuivattiin Leipäsuo ja tehtiin uusi laskuoja Sorsalaan päin tien alitse niin siitä syystä joki on kesäisin yleensä täysin kuiva. Ennen suo kai laski Määttälänjokeen mutta nyt se laskee vetensä ojia pitkin Pakarilan lampeen.

Siellä jossain sen Jumalanjoen latvoilla on ainakin ennen ollut iso kivi, jossa olevassa kolossa on perimätiedon mukaan voinut pikkupoika istua. Alkuperäinen Simo Hurtta, se luomu-Simo, koetti hakea sitä kiveä mutta meinasi joutua karhun suuhun. Sekin asia löytyy jostain vanhemmista keskusteluista.

Lue lisää

Missä on kuakila, leipäsuo, pakarilanlampi. olen asunut lieksass muutaman vuoden ja jotenkin ihastunut alueen kulttuuriin ja historiaan. mistä saisi tietää enemmän. viittasit vanhoihin keskusteluihin, löytyykö niistä tietoa lieksasta. sinä tunnut olevan eräs tietäjiä

uusi lieksalainen kirjoitti:

Missä on kuakila, leipäsuo, pakarilanlampi. olen asunut lieksass muutaman vuoden ja jotenkin ihastunut alueen kulttuuriin ja historiaan. mistä saisi tietää enemmän. viittasit vanhoihin keskusteluihin, löytyykö niistä tietoa lieksasta. sinä tunnut olevan eräs tietäjiä

Lue lisää

on iso ja arvokas herra ja kepu politikko, ei se vastaa rasvanahkatyöläiselle

uusi lieksalainen kirjoitti:

Missä on kuakila, leipäsuo, pakarilanlampi. olen asunut lieksass muutaman vuoden ja jotenkin ihastunut alueen kulttuuriin ja historiaan. mistä saisi tietää enemmän. viittasit vanhoihin keskusteluihin, löytyykö niistä tietoa lieksasta. sinä tunnut olevan eräs tietäjiä

Lue lisää

On vastaaminen tässä vähän viivästynyt kun oli tuota flunssaa enkä ole aikoihin palstoilla tullut käyneeksi. Mutta tässäpä näitä tietoja.

1. Kuakila on nykyin Yrjölä. Eli Rantalasta Yrjölän tietä muutama kilometri.
2. Leipäsuo on kun lähdet Yrjöläntieltä Alakanavan tietä voimalaitokselle päin ja Sorsalan jälkeen tulee sellainen pikku notko missä menee useita PKS:n sähkölinjoja tien yli. Leipäsuo oli oikealla puolella, linjojen alla olevaa aluetta.
3. Pakarilan lampi on ennen keskustaa Lieksan joessa voimalaitokselta alavirtaan päin vasemmalle oleva melkoisen kookas lampi. Näkyy hyvin Lieksan kartassa. Nykyään lammesta käytetään myös väärää nimeä, Riikolan lampi.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

On vastaaminen tässä vähän viivästynyt kun oli tuota flunssaa enkä ole aikoihin palstoilla tullut käyneeksi. Mutta tässäpä näitä tietoja.

1. Kuakila on nykyin Yrjölä. Eli Rantalasta Yrjölän tietä muutama kilometri.
2. Leipäsuo on kun lähdet Yrjöläntieltä Alakanavan tietä voimalaitokselle päin ja Sorsalan jälkeen tulee sellainen pikku notko missä menee useita PKS:n sähkölinjoja tien yli. Leipäsuo oli oikealla puolella, linjojen alla olevaa aluetta.
3. Pakarilan lampi on ennen keskustaa Lieksan joessa voimalaitokselta alavirtaan päin vasemmalle oleva melkoisen kookas lampi. Näkyy hyvin Lieksan kartassa. Nykyään lammesta käytetään myös väärää nimeä, Riikolan lampi.

Lue lisää

Vieläkö ravintolassa on yrjölä ja mitä muuta aikanaan oli keskustelussa oliko naisten vessa tätinsuo ja parketti jaakonvaara ja naulakko hattuvaara ja sisäänpääsy oli läpikäytävän kautta. kaikki löytyy Lieksan kartasta.

SEHÄN ON RUUMISARKKU

ARKKULIIKE MAKKONEN kirjoitti:

SEHÄN ON RUUMISARKKU

olet tolvana

Haata ole hauta liekslaisittain ja lakka on sellainen pieni rakennelma, kuten kyyhkyslakka. Minustakin on aivan johdonmukaista kuten tuossa joku ehdotti haatalakan olevan ruumisarkku.
Oletko Kamuttaja yleensäkkään lieksalainen koskaan ollutkaan. Olet ehkä Joensuusta ja nyt olet näköjään pyrkimässä eduskuntaan.
Mikä on puolue. Voisin kyllä äänestää sinua sillä vaikutat aika asialliselta ja tietäjältä.

Peruslieksalainen kirjoitti:

Haata ole hauta liekslaisittain ja lakka on sellainen pieni rakennelma, kuten kyyhkyslakka. Minustakin on aivan johdonmukaista kuten tuossa joku ehdotti haatalakan olevan ruumisarkku.
Oletko Kamuttaja yleensäkkään lieksalainen koskaan ollutkaan. Olet ehkä Joensuusta ja nyt olet näköjään pyrkimässä eduskuntaan.
Mikä on puolue. Voisin kyllä äänestää sinua sillä vaikutat aika asialliselta ja tietäjältä.

Lue lisää

ruumisarkku. Mummolta kuulin joskus tuolla Kuoransalolla sen sanan ja se liitty jotennii pikkulapsiin, tuommosiin alle 2 v. Mutta en oo varma mikä se oli.

rokka_ kirjoitti:

ruumisarkku. Mummolta kuulin joskus tuolla Kuoransalolla sen sanan ja se liitty jotennii pikkulapsiin, tuommosiin alle 2 v. Mutta en oo varma mikä se oli.

Mitä pienempi lapsi sen isompi haatalakka. Se on se pehmyt kohta lapsen piässä joka sulukeutuu lopullisesti noin parivuotijjaana.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Mitä pienempi lapsi sen isompi haatalakka. Se on se pehmyt kohta lapsen piässä joka sulukeutuu lopullisesti noin parivuotijjaana.

Haatalakka=aukile

äääääää kirjoitti:

Haatalakka=aukile

Sehän se on virallisesti.

Kamuttaja-Setä kirjoitti:

Sehän se on virallisesti.

Paikallista sanontaa kun varsinkin näinä aikoina on "emätin kipeä" se ei ole sitä mitä joku K ... ajatteee mutta mitä?

markkukorpinen kirjoitti:

Paikallista sanontaa kun varsinkin näinä aikoina on "emätin kipeä" se ei ole sitä mitä joku K ... ajatteee mutta mitä?

Olisko kurkku kipeänä?

emättiin kirjoitti:

Olisko kurkku kipeänä?

Kurkku kipeä.

Muuten normaali puhe silloin kuiskaus rasittaa enemmän äänihuulia mutta merisuola ja vesi nenänieluhuuhtelut mutta auringonhattuuute myös hyvä kurlaukseen.

ARKKULIIKE MAKKONEN kirjoitti:

SEHÄN ON RUUMISARKKU

S ja A välistä M heh heh

markkukorpinen kirjoitti:

Paikallista sanontaa kun varsinkin näinä aikoina on "emätin kipeä" se ei ole sitä mitä joku K ... ajatteee mutta mitä?

...vuan emätti. elikkä kulukku. Emätin on emätin.

Todennäköisesti että "mänehhän juuttaan rutale siitä muualle, eläkä mölise"!

Löysin tuohon ilmaisuun joku kaatuu päälle esime tuulimylly tai jääkiekossa sekä huumeveikko tai tietokone kaatuu,
Asian ymmärtäisin mene muualle suunpieksijä eläkä enää mölise.
riehnimään ei selkeää ilmaisua tunneta.

Ennen vanhaan kuulin vanhoilta syömiseen liittyen sanonnan "syyvä riehnittää". Uskoisin kaverin sanoneen toiselle (kirjakielellä suunnilleen) "painu siitä syömään eläkä siinä möykkää". Ajatus on tuo. Oläjä on varmaan samaa juurta kuin öliseminen.

tanhio_takatalvi kirjoitti:

Ennen vanhaan kuulin vanhoilta syömiseen liittyen sanonnan "syyvä riehnittää". Uskoisin kaverin sanoneen toiselle (kirjakielellä suunnilleen) "painu siitä syömään eläkä siinä möykkää". Ajatus on tuo. Oläjä on varmaan samaa juurta kuin öliseminen.

Lue lisää

Antaa lapsen välillä huutaa eikä heiti "riennittää" apuun Olsiko sitten syödä ja huutaa Öläjä joutavan päiväistä mölisemistä varsinkin kun on tolokuviinaa juonut liian paljon tulee sitten tuota ölisemistä ja saattaapi siinä olla jo sitten paskat housuissa,
Muuten joskusPKKS kuulin kun jätkä oli juonut pari viikkoa niin hoitaja kysy eikö jo paskat ole ollut housuissa ja hetkenpäästä henkilö huuteli putkasta joten siinä sitä ölisemistä.
Mutta varmaan oli myöhenmin hyvä laulaja kuin taivaan tulissa. TV ohjelmassa MK