Toinen vanhemmistani on tehnyt elämästäni kamalaa. Hän on jo noin 3 vuotta toistanut samoja asioita, sairaita toiveitaan ja yrittänyt painostaa minua tekemään ja toimimaan niin miten en halua. tai en tiedä onko se niin, siltä on vain vähän tuntunut. Vihaan painostamista sekä kaikkia painostajia. Minusta on tuntunut joltain henkiseltä tai pahemmaltakin väkivallalta se että kyseinen ihminen on toivonut että perustan perheen ja on toivonut itselleen lapsenlapsia. Lapsia en halua, enkä omaa perhettä, koska minua ärsyttää ne ja niiden tekotapa ällöttää liikaa. En halua tehdä semmosta mieluummin vaikka kuolen. Samoin en siedä ketään. Olen kertonut omasta tahdostani, vaan se ihminen ei yhä edelleen lopettanut sairasta painostamista ja ahdistelevia puheitaan. Pitäiskö tommosesta jo ilmoittaa jollekin? Tuntuu liian pahalta.
Painostamisesta
--en jaksa enää--
4579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tee ehdottomasti ilmoitus!
Täysin törkeää omalta vanhemmalta (nähtävästi isäsi?)!
Kyseessä on nähtävästi insesti-yritys.
Insesti ja yrityskin on rikollista.
Mene kiireellä kertomaan asiasi.
Kerro myös sille toiselle vanhemmallesi!
Jos hän puolustelee miestään/vaimoaan on hänkin osasyyllinen.
Vanhempien tehtävä on kohdella kauniisti lapsiaan ja olla heille hyvä!
mikä on vaikuttanut painostamiselta.
olen itse n. puolinen.
mitenkään tilivelvollinen tästä asiasta äidillesi. Lapsenlapset eivät ole mikään itsestäänselvyys tai ihmisoikeus. Äidilläsi on jo ollut lapsia ja hän voi ryhtyä varamummiksi jollekulle tuntemattomalle lapselle. Tee tämä ensin itsellesi selväksi, niin ei enää ahdista, vaan "vain" ärsyttää. Voit sanoa, että tästä asiasta et enää halua kuunnella jankutusta, asia ei hänelle kuulu ja piste. Jos juttu rupeaa lipeämään, niin kuin varmasti rupeaa, niin voit katkaista aina puhelun sanomalla kiitos ja hei tai poistua paikalta. Kylässäkään ei tarvitse turhan usein käydä, jos on sitä yhtä ja samaa. Ehkä viesti menee tällä tavoin pikku hiljaa perille.
Sa et voi asiaa ymmartaa koska sulla ei itsella ole lapsia... aitina olo on maailman tyydyttavin tunne!!! Sita on vain niin onnellinen kun saa nukuttaa pienen lapsena, halata hanta ja huolehtia hanesta. (olen itse nuori 24 vuotias kahden pienen 2,5 seka 1,5 vuotiaan tyton aiti!)
Mulle aitiys ei oo ollut niin helppoa kun on joutunut luopumaan omasta vapaudestani jne... tekemaan sellaista, mita ei haluaisi... se on rankkaa, mutta pakko vain hyvaksya... ja se rakkaus mita saa kokea on aivan uskomatonta!! sita ei voi sanoin selittaa.
Sun aitisi varmasti rakastaa sua paljon eika omissa tunteissaan osaa kuunnella sua... han vain niin paljon haluaisi kokea niita samoja tunteita, mita koki sua hoitaessaan kun sa olit pieni.. seon normaali tunne naiselle!!! ala ole vihainen aidillesi vaan yrita oikeasti selittaa ettet ole valmis aidiksi ja ettet haluaisi hanen painostavan sua, kerro etta se ahdistaa sua ja saa sut tuntemaan olosi pahaksi... pyyda etta han jattaisi aiheen sikseen!!!! en tieda haluatko joskus lapsia, mutta asia on aivan sinun itsesi paatettavissasi.
ala anna aitisi ahdistaa, vaikka varmasti tuntuu tosi arsyttavalta tollainen.. mun oma aitini oli tosi arsyttava mutta silti rakastan hanta tosi paljon. kaikkea hyvaa sulle!