Mieheni on sanonut minulle suoraan, ettei enää kestä laiskaa elämäntapaani. Olemme olleet naimisissa vajaa 10 vuotta, ja olen lihonut 15 kg, joten minulla on ylimääräistä. Olen 168 cm ja painan 74 kg. Mieheni exä on entinen ammattiurheilija ja hyvin liikunnallinen, mm.juoksu ja uintikisoissa menestynyt nainen, kauniskin hän on. Nyt mieheni uhkaa erolla jos en ala harrastamaan urheilua ja saa painoa alaspäin. Hän on myös kertonut katuvansa eroa entisestä naisestaan. Mieheni on urheilullinen ja hyvässä kunnossa.
En haluaisi erota tämän takia, mutta en tiedä miten etenisin? Mitkä lajit auttaa nopeassa painonpudotuksessa? Olen koittanut viikon ajan käydä kävelylenkeillä, mutta niiden jälkeen minulla on entistä kovempi nälkä ja ahmin. Lisäksi syön mieheltäni salaa roskaruokaa, sillä lupasin syödä terveellisesti. Itsetunto on aika nollassa oman saamattomuuden takia :/
Ovatko muut ihanat naiset onnistuneet painonpudotuksessa ja miten olette sen tehneet?
En haluaisi erota tämän takia, mutta en tiedä miten etenisin? Mitkä lajit auttaa nopeassa painonpudotuksessa? Olen koittanut viikon ajan käydä kävelylenkeillä, mutta niiden jälkeen minulla on entistä kovempi nälkä ja ahmin. Lisäksi syön mieheltäni salaa roskaruokaa, sillä lupasin syödä terveellisesti. Itsetunto on aika nollassa oman saamattomuuden takia :/
Ovatko muut ihanat naiset onnistuneet painonpudotuksessa ja miten olette sen tehneet?
Vastaukset 35
Vanhimmat
MIelestäni suhteessa täytyy olla jotain muutakin vikaa jos mies uhkailee eroa tuollaisen takia ja vertaa sinua ex-vaimoonsa. Jotain vikaa siinä ex:ssäsäkin on selkeästi ollut jos se on kerta ex. Kannattaa ehkä miettiä onko mies todellakin sen arvoinen että annat hänen haukkua ja uhkailla sinua. :/
Jokatapauksessa jos tahdot painoa pudottaa niin se on loppujenlopuksi enemmän kuin helppoa, vähemmän ruokaa, enemmän kulutusta. Jätä ne salassa syödyt roskaruoat ainakin pois ja pienennä annoksia. Jos oot herkkujen perään nii syö niitä vaikka kerran viikossa tai kahdessa, mutta älä muuten (kaikkea ei kannata kieltää koska siitä ei yksinkertasesti tule mitään). Laihtumisessa auttaa kaikki liikunta paitsi joku painojen nosto tms., missä tarkoituksena on nimenomaan lihasten kasvu (-> paino nousee). Helppo juttu olisi esim. kauppaan kävely/fillarointi töihin tai muu vastaava hyötyliikunta. :D Tai jos tykkäät tanssimisesta niin se on hyvä. Kannattaa ettiä joku laji mistä edes vähän tykkäät ja lähdet sitten sitä kokeilemaan. Ei sillä että olisin mikään ammattilainen, aika perustietoa toi on, mutta mulla toi autto kaikessa yksinkertaisuudessaan ja paino tippui kahdeksassa kuukaudessa 72 kilosta 52 kiloon. :) Ja olen 158cm. Ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi tiputti kiloja ja kohtuullinen liikunta (vähän jotain vatsalihaksia, peppulihaksia sun muita kotona ja tanssimaan/ratsastamaan/kävelemään tms. n. 1-1,5 tunniksi) 3-5 kertaa viikossa ( hyötyliikunta) esti sen että esim. maha jäisi roikkumaan kun paino putoaa. Esim. vyötärö kapeni 74 sentistä 61 senttiin. :) Mutta tsemppiä!
"aihtumisessa auttaa kaikki liikunta paitsi joku painojen nosto tms., missä tarkoituksena on nimenomaan lihasten kasvu (-> paino nousee). "
Voi elämä tätä ohjetta.
Päinvastoin se paino on silloin lihasta eikä höttöä massaa ja tällöin myös energiankulutus on SUUREMPI!
Toki lihasten koon kasvaessa niin ruumiskin voi vaikuttaa naisella "isommalta", mutta tuskin sillä on merkitystä koska jos nainen ei ole harrastanut liikuntaa ollenkaan niin lihakset ovat aika surkeassa kunnossa.
Parasta on syödä pieniä annoksia useammin ja keskittyä mitä niissä syö. Ainakaan mitään roskaruokaa ja hiilareita ei kannata vetää.
Painon pudottaminen on helvetin helppoa ja ehdottomasti mukaan on otettava lajeja joita HALUAA harrastaa sekä myös lihaskuntotreeniä. Tällöin liikkumaan tekee mieli.
Kuitenkin aluksi on pakko keksiä keino säännöstellä syömistä. Siihen ei lopulta usein auta kuin tahto ja tiettyjen "palkintojen" itselle antaminen (kuten koiralle). Eli etsittävä TERVEELLISET herkut joita voi ottaa silloin kun tekee mieli jotain hyvää.
Ahmimisongelma onkin sitten niin psyykkinen juttu että sille on pakko etsiä ihan mitä tahansa toimintaa jolloin se ehkä ajan kuluessa helpottuu.
Parhaiten tähän auttaa ehkä ruoka joka on täyttävää, muttei vapauta turhaan liikaa energiaa. Esimerkiksi maitorahka hedelmät/marjat yms.
Kaikki hyötyliikunta auttaa, muttei kanna lopulta pitkälle koska sillä hädin tuskin pitää edes kuntoa yllä.
Totta puhuen tuona miehenä olisin tehnyt samoin. En jaksaisi katsella pyöristyvää naista ja saamatonta ennen kaikkea.
Jotain ohjetta; Sanoinkin että en ole ammattilainen, puhuin puhtaista olettamuksista ja omista kokemuksista. :D Aloittaja halusi että paino putoaa niin minä kerroin vain oman näkökulmani asiaan ja lihas painaa enemmän kuin läski joten lihasten kasvattaminen nostaa painoa ja suurentaa olemusta, mitä aloittaja ei käsittääkseni toivo. Jotkut miehet sitä epäilemättä toivovat itseltään, mutta sama ei päde kaikkiin naisiin.
Ja kyllä omalla kohdalla on ainakin aerobinen liikunta ja pienemmän annokset (ja terveellisempi ruoka) tehnyt sen pudotuksen, ei se lihaskunnon kasvattaminen. Oletan että aloittaja pyrkii samaan kun mitä itse tein (painon pudotus, hoikistuminen ja vähän peruskunnon kasvatusta, ei niinkään tiukkaa lihasta, kropan suurenemista ja atleettisuutta) ja siksi annoin mielestäni erittäin toimivat mutta helpot ohjeet. Ihan rehellisesti sanottuna, kuinka perseestä on syödä maitorahkaa ja marjoja jatkuvasti vaikka hyvältä maistuukin. :D Hyötyliikunta ei ehkä kasvata lihaksia kovinkaan paljoa tai tee mullistavia eroja peruskuntoon, mutta se toimii tehokkaasti laihdutuksessa, etenkin jos ei muuten ole mikään liikunnan ystävä. Kun tietää että sinne kauppaan on käveltävä jos mielii ruokaakaan niin kyllä alkaa tulla jalkoihin vipinää. Ja kun ne pitää itse kantaa niin eipä tule ostettua liikaakaan.
Aloittajalle ja vähän edelliselle; Mun mielestä laihtuminen on helpompaa sillon kun se on hauskaa, eli juuri se kun löytää sen oman lajin. On ok pitää herkkupäivä jolloin voi syödä niitä vähemmän terveellisiä herkkuja, mutta muina aikoina jättää herkut muille. :D Sitä paitsi jos on liian pitkään vähemmällä ruokavaliolla niin elimistö pistää stopin laihtumiselle. Eli jos oot esim. karkkien perään niin osta pussi ja vedä napaan viikonloppuna, mutta that's it. Ja mulla ainakin motivoi se, että otti mitat kropasta ja mittaili muutaman viikon jälkeen uudestaan ja huomasi sitten siitäkin että jotain on oikeasti lähtenyt. :D Eikä kannata ottaa liian vakavasti, jos alkaa elämään kaurapuurolla ja maitorahkalla niin pidemmän päälle se alkaa tökkimään pahemman kerran. Siksi kannattaa ettiä sellasia kevyitä ruokia joita tykkää syödä. Esim. musta kana-ja lohisalaatti on tosi hyvää. Tai jos tykkää jauheliharuoista niin sikanautajauhelihan tilalle kalkkunajauhelihaa, jossa on puolet vähemmän kaloreita. Vähän vaan enemmän mausteita sekaan. :) Ja ei kannata laittaa mitään "10 kiloa pois kuukaudessa"-tavoitteita, etenkään kun sullakaan ei ole kun muutama kilo ylipainoa, eli joku muutama kilo kuussa on hyvä tavoite. Jos se sun mies on kärsimätön eikä halua odottaa niin parempi päättää suhde siihen, helpompaa kummankin kannalta. Musta ei vaan ole millään muotoa uhkailla erolla tuossa tilanteessa, äläkä kuuntele tuota aiempaa daijua joka niin väittää.
Ei naiset saa mitään isoja lihaksia ihan tosta vaan. Vaikka isoillakin painoilla treenaisi niin ihan turha minkään pullukan pelätä että lihaksia tulisi missään vaikka vuodessa kovinkaan paljoa lisää. Naisten yleisin pelko liikunnassa tuntuu olevan ne lihakset ja näin treenavana miehenäkin on melko vaikeaa kasvattaa lihaksia, sillä ilmain aineita siinä kestää vuosia :)
Näinhän tuo on. :)
Erolla uhkailu ei ole koskaan hyväksyttävää.
Ei se välttämättä ole uhkailua, vaan totuus ja sen kertomista ei pidä vältellä.
paskanmarjat, miltä susta tuntuis jos kumppanis uhkailis sua erolla sen takia että ulkonäkösi ei miellytä? tuskin riemusta kiljuisit.
... on mielestäni todella ala-arvoinen keino saada tahtonsa läpi. Se syö luottamuksen ja kääntyy jatkuessaan uhkailijaa vastaan. Urheilullisena ja hyvässä kunnossa olevana miehenä ymmärrän kyllä aloittajan miehen mielialan, mutta en hänen käytöstään. Kyllä suhteessa pitää pystyä keskustelemaan vaikeistakin asioista rakentavasti.
Totta...
Jos toinen haluaa vain syödä, maata sohvalla ja lihoa, ei siinä keskustelut paljon auta, kysymys on kuitenkin laihduttamisessa tahtotilasta.
Ei se ole uhkaus, jos toinen sanoo suoraan, "ettei kestä naisen laiskaa elämäntapaa". Älä väännä rehellisyyttä ja suoruutta uhkaamiseksi.
mitä muuta se on kun uhkailua jos sanoo eroavansa jos ei tule muutosta? eikä se tarkoita että toinen makaa vaan sohvalla ja syö jos on lihonnut 10 vuoden avioliiton aikana 15 kiloa. jos tulee esim. lapsia niin painoa kertyy, samoin ikä tekee painon hallinnasta vaikempaaa, etenkin naisilla.
... ei koskaan luo motivaatiota vaan toinen tekee haluamiasi asioita alistuen. Se ei vie pitkälle aikä auta ongelman ratkaisussa olipa kysymys sitten mässäilystä, pelaamisesta, tupakoinnista, alkoholinkäytöstä tai mistä tahansa elintavasta tai riippuvuudesta, joka ärsyttää toista. Positiivinen motivointi on ainut keino.
Mies on kertonut vaihtoehdot, ei siinä sen kummempaa uhkailua ole. Pitäisi nähdä positiivisena asiana, että kertoo, eikä heti sano hyvästi.
Taidat olla itse samanlainen vetelys, tai sitten olet itse ap.kirjoittanut, kun niin puolustelet läskiintymistä. Tiedän monta lapsia tehnyttä yli 35 v naista, joilla on timmi tiimalasivartalo, mutta heillä on myös luonnetta.
Ikävä kyllä vartalon muokkaus ei tapahdu vain positiivilla kannustuksella vaan siinä tarvitaan jo työtä. Pelaamisen voi lopettaa koska vaan, viinaa ei ole pakko juoda (paitsi jos ihan alkoholisti) ja tupakanpoltonkin voi lopettaa seinään.
Ennenkuin näsäviisastelua edes alkaa voin kertoa:
a. lopetin rahapelit jo nuorena kun niihin rupesi menemään liikaa rahaa.
b. viinaa en juo kuin vain silloin kun on oikeasti sopiva hetki.
c. tupakanpolton lopetin pari vuotta sitten seinään vuosien polton jälkeen kun vain päätin tehdä niin.
en ole lihava enkä allekirjoittanut, terve parikymppinen (eli olis aika huolestuttavaa jos olisin 10 vuotta ollut naimisissa..) 170cm/59kg.
Täälä on niin helppo valehdella..totuus lienee sinun kohdallasi 170cm/95kg.
sovitaan sitten niin. :D
Minusta on parempi sanoa heti hyvästi kuin huijata itseään ja alistaa toista. Jos paino on suhteessa ratkaiseva tekijä niin ei siinä ole kovin kummoisesta rakkaudesta kyse. Ja oli kyse vaikka mistä vaihtoehtojen toteamisesta niin se satuttaa sitä toista eikä se korjaannu vaikka tämä toinen laihtuisikin.
Ei välttämättä uhkaus toimi paitsi alkukimmokkeena. Jos asiasta sitten oikeasti innostuu niin lopputulos on sama kuin positiivisella motivoinnilla.
Loukkaus voi myös olla hyvä motivaattori, koska tämän jälkeen voi haluta näyttää pystyvänsä. Myös kateus on todella vahva motivaattori. Nämä ovat toki raskaita motivaattoreita ja positiivisella asenteella toki on mukavampi kehittää itseään. Se ei tarkoita ettei negatiivisetkin voisi olla joskus jopa tehokkaampia.
Joo no eihän tossa välttämättä ole uhkailu kyseessä vaan realiteetit mitkä on reilua kertoa.
Itse en voisi elää ilman urheilua ja tykkään hyvästä ruoasta (=hyvä ruoka ei sitten ole sitä moskaa mitä moni tunkee kitaansa) joten en osaa antaa muuta neuvoa kun että liiku ja syö terveellisesti, niin voit hyvin. Painoa jos pudotat, syö vähemmän energiaa kun kulutat. Syö vähemmän hiilareita, enemmän lihaa, kalaa, kanaa, vihanneksia, marjoja, viiliä, rahkaa, luonnonjoghurttia, ei mitään sokeroituja. Jos halua niihin enemmän makua, lisää ITSE vaikka marjoja ja hedelmiä. Ei se tuon hankalampaa ole. Ei ole mitään kikkoja. Ja unohda se roskaruoka hyvänen aika.
Mulla taas oli joskus aika vakavaa masennusta. En kokenut uhkailuna kun mies sanoi että mun täytyy hoitaa itseni kuntoon. Jos en oman itseni, niin edes hänen, meidän. Hän sanoi että ei tiedä kuinka kauan enää jaksaa. Täysin ymmärrettävää. Minäkään en tiennyt kuinka kauan enää jaksaisin. Miten ihmeessä olisin voinut edellyttää toisen jaksavan katsoa mun paniikkihäiriöitä, itsevihaa, itkua ja alakuloa? Ei kukaan halua elämältä ja parisuhteelta sellaisia asioita. Entäs onkohan ketään jonka toiveet tulevasta on että ihminen kenet on valinnut puolisoksi sellaisena persoonana kehen on aikoinaan tutustunut, muuttaakin yhtäkkiä täysin ulkoista olemustaan ja olla möllöttää vaan?
Lapsia ja paino kiertyy??
Älä puhu tommosta... ihmeellistä p**kaa. Oon 3 synnytänyt ja lähtenyt synnärille
farkkujen kanssa ja tullut samoilla ulos.
Toi on typerintä mitä oon koskaan kuullut.
Joku muu läskipää täällä sano, ettei naiset saa lihaksia.
Oon nyt nostanut noita äijän painoja 4 vuotta ja kyllä kuule nainen saa
ihan samanlaisen kropan kuin mieskin jos vaan haluja on.
Uskomattoman kuvoa vetää piirasta ja makkaraa ja sit selittää sitä jollain lapsilla.
Kaikki syyt on keksittyjä!
Peilissä on se vastaus läskeihin!!
Oon 162 cm painan saman 48 kg kuin koko elämäni,
mut ei tää nyt ilmaseks tullu. Voi kuvitella et jos ottaisin 15 kg esim lisää niin
oisin muksujen kans pihal sekunnis.
Ja toi äijä tosa sohval on kohtuu sika, mut siin on muita semmosii puolii
minkä takii tota punttia nostan hyvän naisen ja miehen eteen kestää aika paljon...
Ja alkuperäsen kirjottajalle...Jätä se sika!!!
Ja enne kuin joku läski russutta mukuloista, niin oon si 45 v ja tissit on kiveä, et se siitä.
Suurin ongenne parisuhteessanne tuntuu olevan se että sinulla ei ole selkärankaa. Pistä ruokavalio kuntoo, lopeta ahminen ja rupea oikeasti liikkumaan. Kysy vaikka mieheltäsi neuvoa mitä kunnon liikuntaa pitäsi tehdä että oikeesti alkaisi laihtumaan ja saisi vaikka vähän läskiä lihaksiksikin. Jos tähän et pysty niin ei mies ole sinulle se oikea ja ei sinua itseäsikään nappaa koko suhde jos ahminen salaa vie voiton parisuhteelta.
Sama tilanne, mutta toisinpäin. Olen jo kaksi vuotta yrittänyt saada poikaystäväni liikkumaan ja huolehtimaan itsestään. Eipä hän muutu kun ei itse halua... Mutta niin, en minäkään halua tuollaista katsella. Muutto helmikuun eka päivä ja voin sanoa, että päätöstä en kadu!
Kyseessä ei siis ole uhkailu... Hän vain tuo esille ehdot, josta ei suostu tinkimään parisuhteessa. Se on sitten jokaisen oma valinta, että ottaako niitä asioita tosissaan vai ei. Sinuna ottaisin!
Mielestäni on aiheellista "uhata" erolla jos toinen ei huolehdi kunnostaan. Tuo exään vertaaminen ei taas ole kovin reilua.
Kuitenkin jos olet päättänyt laihduttaa (mikä on varmaan jokatapauksessa järkevää) ja miehesi tietää jotain ravinnosta ja urheilusta niin miksi et kysy häneltä neuvoa? Hän voisi suoraa opettaa sinulle esimerkiksi erilaisia tekniikoita.
Kuntosali on varmasti paras vaihtoehto sinulle ainakin osana harjoittelua, koska se on yksinkertaisesti tehokkainta. Liikkeitä voit katsoa vaikkapa Pakkotoiston sivuilta tai muualta netistä, josta löytyy ihan videoitakin liikkeiden oikeinsuorittamisesta.
Salin lisäksi kannattaa harrastaa jotain muutakin. Tällaisia voisi olla kävely tai uinti, joka olisi treeneistä palauttavaksi harjoitteluksi todella hyvä. Tämän lisäksi voisit käydä vaikka pelaamassa sulkapallo, joka on helppo oppia välttämästi ja mukavaa pelata. Tällaista treeniä et juostessa, salilla tai uidessa saa.
Ruuissa kannattaa suosia tuotteita, joissa on paljon proteiinia ja eikä kovin paljoa energiaa. Lihoista parhaat on kala ja kana, mutta tuskin jauhelihaa ym. kannattaa jättää pois. Kunhan ei mitään valmislihapullia syö.
Maitotuotteista kannattaa käyttää vähärasvaisia tuotteita. Rasvaton maito, rasvaton ja maustamaton rahka, rasvaton ja maustamaton raejuusto. Rahka sopii hyvin välipalaksi (maistuu ihan hyvältä kun lorauttaa sekaan vähän funlight vadelmatiivistettä) ja raejuustoa voi laittaa lautaselle jokaisen aterian yhteydessä. Rahkaa voi toki syödä myös aamupalana jos siihen sekoittaa vaikkapa mysliä.
Luonnollisesti myös kasviksia tulee syödä paljon, mutta senhän nykyään kaikki varmaan jo tietävätkin. Vitamiineja ei kannata myöskään unohtaa ja omega 3 ja 6 rasvahappoja tulisi myös syödä. Näitä saa kylläkin kalasta. Näiden lisäksi on hyvä syödä magnesiumia, joka auttaa suonenvetoihin ym. Sitten myös sinkki,seleeni ym.
Aamulla tulisi syödä paljon hiilihydraattia, josta saa energiaa. Mitä pidemmälle päivä menee niin sitä vähemmän syödään hiilihydraattia ja enemmän proteiinia. Treenin jälkeen kannattaa juoda palautusjuoma, jossa on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia (maltoa) ja nopeasti imeytyvää proteiinia (heraa). Näitä saa kaupasta pusseissa tai ämpäreissä maustettuna tai maustamattomana. Ne sekoitetaan maitoon, veteen tai mehuun. Omasta mielestäni maito on ainoa, jonka kanssa ne ovat juotavia.
On tärkeää, että laihduttaessa syö tarpeeksi proteiinia, koska muuten menetät vain lihaksesi. Netistä löytyy ohjelmia, joilla voi laskea päivittäisen proteiinintarpeen ja siellä pystyy myös listaamaan tuotteet, jotka on kyseisenä päivänä syönnyt ja ohjelma laskee saamasi ravintoarvot niistä. Näitä voit sitten verrata ravintoaineiden tarpeeseesi ja yrittää saada ne mahdollisimman hyvin vastaamaan toisiaan.
Ei kannata lähteä pää kolmantena jalkana lenkkipolulle, vaan ottaa asioista ensin selvää, tehdä suunnitelma ja tämän jälkeen vasta toteuttaa se.
Ei kannata kuitenkaan olla liian ankara itselleen, vaan välillä kyllä voi herkutellakkin. Tämä kuitenkin kannattaa rajoittaa vaikka yhteen päivään viikossa tai parissa viikossa ja silloinkaan ei kyllä kannata pussitolkulla sipsejä syödä. Jos kieltää herkut täysin itseltään niin treeni-/ravintosuunnitelmassa pysyminen on aika tuhoontuomittua ihmisellä, joka on tottunut herkuttelemaan. Tästä syystä dietit, karkkilakot ym. ovat täysin järjettömiä jos haluaa pysyviä tuloksia aikaan.
Mitä helvettiä tää lässytys on selkärangasta ja rehellisyydestä? Voi jeesus, ei rehellisyys ole aina sitä, että sanoo mitä ajattelee. Monilla himokuntoilijoilla ei olisi IKINÄ selkärankaa tehdä mitään OIKEASTI rehtiä niin kuin esimerkiksi pelastaa ihmisiä palavista taloista tai pitää kuolevaa ihmistä kädestä kiinni.
Älkää sekoilko sanojen kanssa! Ihmisenarvoisessa elämässä ei millään perkeleen läskeillä tai lihaksilla ole mitään tekemistä minkään kanssa. Toki tekeehän se elämästä varmaan mukavampaa, en mä sitä sano... Mutta todellinen eheys on saavutettavissa vain sen kautta, että todella ymmärtää, mitä nuo sanat tarkoittavat.
Tai sanat niin kuin luottamus tai rakkaus - joilla, by the way, ei ole mitään tekemistä tuon ap:n tekstin kanssa! Kaamea äijä! Uhkailua tai ei, kuulostaa huonolta tilanteelta. Oikeasti ihmiset, lukekaa nyt ihmeessä se teksti! Ei tässä edes muuta tarvita. Kaikenlainen muu lässytys on ihan turhaa - tämäkin vastaus, itse asiassa. Ei tartte kuin katsoa sitä tekstiä ja tajuta, että tuohan on aivan perseestä.
Toivon, että ainakin ap on viestin lähetettyään katsonut vielä kerran kirjoittamaansa ja tajunnut, mistä on kyse. Todella toivon, että hän ei ole palannut tänne enää sen jälkeen todistamaan tätä suurimman luokan bimbo-keskustelua, mistä ei selkeästikään (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) ole mitään apua.
Jos ap laihtuu, hän tekee sen, koska itse tahtoo.
Ja jooooo, oon aivan vitun ruma 145 cm/100 kg suohirviö ektoplasmainen mutantti, joka joudutaan nostamaan sängystä traktorin avulla.
On läski -> ei ole seksuaalisesti haluttava -> ei seksiä -> ei rakkautta. Jos ei pidä läskistä ja kokee sen epäkiihottavana niin on selvää, että suhde siitä kärsii. Olettaen, että haluaa suhteesta myös seksuaalista tyydytystä ja suurin osa sitä haluaa. Tämä ei todellakaan ole liikaa vaadittu ja on tekopyhää ja naiivia ajatella pelkän kiintymyksen riittävän "hyville ihmisille".
harvemmin se hallitsee koko suhdetta. Miten selität pitkät avioliitot (avioparit kymmeniä vuosia yhdessä) jos kiintymyksellä ei ole merkitystä? Se nyt vain on karu totuus, että ihminen muuttuu rumaksi ja ryppyiseksi vanhetessaan, voi tulla vakavia sairastumisia ym. ja jos silloin se kumppanin ulkönäkö tmv. on tärkein tekijä, niin siihenpä se suhde sitten kaatukin. Monellako miehellä on pokkaa jättää nainen, jolle on tehty vaikkapa rintojenpoisto rintasyövän takia? Moniko nainen jättää aviomiehensä, kun ei miehellä enää seiso? Nykyisin monet ihmiset ovat yllättävän pinnallisia ja jättävät kumppaninsa helposti kuin rotta uppoavan laivan, jos ei jokin pikkuasia miellytä. Huolestuttava piirre on myös kun monet pienten lasten vanhemmat eroavat tuosta vain...kun ei ollut enää kivaa....
Tietenkin on muutakin kuin seksuaalista kiintymystä. Kumppani on useimmille se läheisin ihminen, joten ei häntä halua helposti jättää, vaikka ei hänestä enää kiihotukkaan.
Jokainen saa itse valita milloin suhde on sen arvoinen, että siinä haluaa olla. Itse en ainakaan tuhlaisi aikaani olemalla jo nuorena suhteessa naisen kanssa, jota en pidä kiihottavana.
Enpä tiedä onko pinnallisuus lisääntynyt. Eroamisesta on vain tullut arkipäiväisempää niin ei tarvitse enää olla epämielyttävässä suhteessa peläten muiden ihmisten suhtautumista eroon.
Ymmärän sen ihan hyvin. Jos toinen omasta valinnastaan lihoo niin mässäilemällä niin ei sitä ole pakko sanomatta mitään vierestä seurata. Jos toinen vielä pyytää salamässäilyynsä apua niin kyllä hänet voi herättää todellisuuteen ja sanoa "Kasvata selkäranka.".
Tietenkin voi kumppani siinä vieressä katsella kun toinen pikkuhiljaa rapistuu ja näivettyy. Ei sitä vain ketään jaksa jos toisella ei sitten ole mitään energiaa mihinkään, valittaa vain sohvalla suupielet rasvassa.
Juttuhan on niin, että miehelläsi on kyllä täysi oikeus arvostella tuota elämäntapaa, varsinkin jos se ei sitä ollut seurustelun alkuaikoina. Et ole siis tavoiltasi ja ulkonäöltäsi se sama nainen, jonka kanssa hän meni naimisiin. Tietty ulkonäkö muuttuu iän myötä, mutta jos elämäntapojen takia ulkomuoto muuttuu reilusti, niin kyllähän se puolisoa kyrsii. Nimim. kokemusta tuollaisesta on kahteenkin otteeseen. Sinä et ole se uhri tässä, vaan miehesi! Mahdoitko vielä kaunistella noita lukuja? Oikeasti painoa onkin tullut enemmän kuin 15 kiloa? Ja sitä tulee vuorenvarmasti lisää, siihen voit luottaa!
Asiaan, mitkään lajit eivät auta nopeassa painonpudotuksessa, ellet ole poikkeuksellisen hyväkuntoinen. Liikunta nimittäin polttaa huomattavan vähän kaloreita, toki siitä on apua ja se on suositeltavaa, koska se tekee hyvää lihaksille, aineenvaihdunnalle, verenkierrolle, aivan kaikelle. Helpoin tapa laihtua on katsoa mitä, ja paljonko syö. Jos syöt vähemmän kaloreita kuin kulutat, laihdut automaattisesti vaikket tekisi yhtään mitään. Mikäli oma tietotaito, itsekuri ja motivaatio ei riitä kaloreiden laskemiseen (ne pitää laskea tarkasti) ja ruokavalion uusiksi laittamiseen, niin voit liittyä johonkin keventäjiin/painonvartijoihin. Tosin täytyy sanoa, että jos et ole henkisesti valmis laihtumaan, niin et tule onnistumaan. Käytännössä pitää oppia sietämään nälkää, joskin oikein suunnitellulla ruokavaliolla sitä ei tule pahemmin kokemaan. Jos oikeaoppisesti lähdet nyt laihduttamaan, tuo 15 kiloa on vuodessa tipotiessään, eikä tule takaisin. Se siis tarkoittaa, että 3 kuukaudessa olet jo melkein 4 kiloa hoikempi. Kuulostaa aika hyvältä vai mitä!
Olen 90%:sti samaa mieltä kanssasi, mutta kaloreiden laskeminen on turhaa. Laihdutuksessa ja varsinkin sen jälkeisessä painon hallinassa on tärkein opetella tunnistamaan nälkä ja syödä vain nälkään, kaikenlainen muu tunneperäinen syöminen pois, se on siinä. Tietysti ravinnon pitää olla laadukasta, eikä mitään sipsihöttöä yms, ja liikunnan lisääminen arkirutiineihin, sen ei tarvitse olla aina suoritusta salilla.
..en edes harkitse parisuhdetta kuin ainoastaan sellaisten naisten kanssa, jotka myös treenaavat tosissaan ja elävät terveellisesti kuten minä itse.
Ensinnäkin painoindeksisi mukaan olet lievästi lihava. Normaalipainon rajakaan ei ole kovin kaukana, sillä jo neljän kilon pudotuksella olisit painoindeksin mukaan normaalipainon rajoissa. Painoindeksi ei tietenkään kerro koko totuutta, sillä painoonhan vaikuttaa paljolti myös lihasmassan määrä. Koska et ilmeisesti harrasta säännöllistä liikuntaa ja syöt kuitenkin jokseenkin epäterveellisesti, sinulla ei kenties ole kovinkaan paljon lihasmassaa. Pelkän painon pudotuksen sijaan voisi olla parempi idea, polttaa rasvaa ja lisätä lihasmassa, vaikka painosi ei välttämättä suuresti muuttuisikaan. Suuremmalla lihasmassalla sinun on myös helpompi ylläpitää uutta painoasi ja vartalonmalliasi, koska isommat lihakset tarvitsevat enemmän energiaa levossakin.
Toiseksi laihduttamisesi on tuhoontuomittu, jos lähdet projektia toteuttamaan miehen painostuksen takia, eikä omasta halusta. Jos aloittaa laihduttamisurakan miellyttääkseen jotain toista henkilöä, niin helposti ennen pitkää käy juuri mainitsemallasi tavalla, eli sortuu piilomässäilemään tai urheilee vain miehen nähden. Tällä tapaa tuloksia on turha odottaa ja vähäinenkin motivaatio ennen pitkää haihtuu savuna ilmaan.
Kolmanneksi mieti, mikä on ylipainosi tai epäterveellisten elämän tapojesi syy. Itse olen esimerkiksi tunnesyöppö, joten erityisesti stressaantuneena, vihaisena tai surullisena hukutan tunteeni herkkuihin, jotka tarjoavat hetkellisen hyvän olon tunteen. Kun löydät syyn omiin valintoihisi, voit myös keksiä mahdollisia ratkaisuja ongelmiisi ja näin ei ruualla tarvitse ongelmia korjata. Kun syöt roskaruokaa, mitä sinun päässäsi pyörii ennen sitä ja miltä sinusta tuntuu? Tämä kysymys voi auttaa sinua löytämään omat syysi. Jos et ratkaise ylipainosi ja epäterveellisten elämän tapojen taustalla olevia syitä, laihdutettua painon ylläpitäminen tulee olemaan erittäin haasteellista.
Meinasin sanoo et oot uskomaton nauta...Ja läski...
Mut nyt ku oikein mietin niin laihtuminen on helpopa. Oon saman pitunen
ja painoa on nyt 79 kg kesällä 65 kg ...Paino oli 8 kk sit 120 kg...
Äkkiä mietittynä toi kaikki menee laiskuuden piikkiin..jättäisin sut jo jos sun ois
pakko vetää sipsiä ja syödä koko ajan...
Mut kuten joku nainen tääl pääs sanoon niin tosa on jostain muusta kyse
kuin rakkaudesta tahi susta. Kyllä toi ongelma on miehessäs ja takaan,
et vaikka laihdut keksii se jotain muuta.
Ei läski mukavaa oo, mut ei se 15 kg 10 vuoden jälkeen oo se syy...
Tiputat nyt sen 20 kg ja sit hommaat uuden miehet..tai toisin päin.
Itte kävelin noin 5 - 12 km päivässä minimissään ja söin normaalisti,
eli tän kokonen ihminen jos
ei minnekkään liiku niin 1-2 leipää riittää hyvin päivän ruuaksi.
Kaikki nälän tuntemukset on valheellisia...
Sit vaan kävelet... Laskin, et oon kävellyt semmosen 3-4 tuhat kilsaa nyt.