Pitäisi saada takaisin pakollinen parisuhdeterapia

Käydessäni parisuhdeterapiassa, kertoivat siellä että aikaisemmin piti kolme kertaa käydä terapiassa ennen kuin avioero myönnettiin. Näissä istuinnoissa käsiteltiin elämän jatkumisesta eteenpäin ja lapsien asioiden käsittely oli ykkösasia. Eiköhän näin pitäisi olla edelleenkin.
Käsittelimme myös lasten asiaa, jossa kertoivat että lapset kokevat ihan samanlaisen tuskan ja kriisin kuin aikuisetkin erossa. Tämä oikein havahdutti ajattelemaan
Tuli esiin myös, että usein ollaankin masennustilassa eroa tehdessä, joka pitäisi ensin hoitaa pois.
Tuli hyvin paljon asioita esiin, keskusteltiin lapsuudesta ja miten yleensä elämää ymmärtää. Miten on suhde vanhempiin. Ihmisten erilaisuudesta ja erilaisista kasvuolosuhteista, joiden mukaan ihminen ajattalee.
Sovimme myös jatkoajan, sillä terapeutti haluaa nähdä kuinka lähden tästä eheytymään ja jaksamaan eteenpäin. Oli puhetta että saattaisi olla tarpeen jonkinasteinen lääkehoitokin hetkeellisesti.
Vaikka itku olikin melkein koko ajan päällä, oli minulla olkapää siellä mihin nojata ja sain itkeä kipujani.
Samalla hän kertoi, että heillä (seurakunnan pariterapia) on erolapsille ryhmiä, kuudesta vuodesta ylöspäin. Siellä autetaan lapsia samalla tavalla eteenpäin elämässä ja lapset saavat myös siellä yksilöterapiaa.
Sanakaan ei puhuttu uskonnosta ja siihen viittaavista asioista, vaan tämä minun oma asianai oli se asia josta puhuimme.

Suosittelen todella lämpimästi, että varaatte ajan ja menette keskustelamaan, aluksi yksin ja sitten vaikka lasten kanssa. On jotakin mihin tarttua kiinni.
2302
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Hetkinen, siis sitä kumppaniako ei kuultu ollenkaan? Milloin sen aika tulee, että menette parina terapiaan vai onko se joku ihan eri terapiamuoto sitten..? Olen luullut että parisuhdeterapiassa käydään yhdessä, parina, ja käsitellään parisuhteen kiemuroita, erimielisyyksiä ym. ym. yhdessä ja että yksilöterapiat on sit erikseen.
Mielenkiintoista silti kuulla, kiitos kun kirjotit omasta kokemuksestasi.

Äänestä
  • Parisuhdeterapiaan todella voi mennä yksinkin, sillä monestihan on niin että toista et saa millään mukaan. Ja kuten kirjoitin lapsille on aivan oma ryhmäteparia ja mahdollinen myös yksilöterapia.
    Oma tilanteeni on vähän monimutkainen, joten sen sitä paremmin köy selvittämään. Olen kuitenkin hyvin väsynyt ja ahdistunut, joten terapeutti ehdotti, että hän haluaa tavata minut toisenkin kerran ainakin, jotta saattaisi minua eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessani.
    Jännitin menoa kamalasti, mutta asia on minulle niin tärkeä, että olisin vaikka kontannut.
    Hyvin rauhallinen tila ja terapeutti varmasti kouluuntunut hyvin, sillä hän todella kuunteli, teki vain muutamia kysymyksiä ja lopuksi kertoi valtavan hienosti oman näkemyksensä, joka ei loukannut ketään.
    Menkää ihmeessä kun perheessä ilmenee vaikeuksia, turha masentua ja päätyä masennuksen kautta eroon. Ja vaikka olisi jo eronnut kannattaa mennä, sillä sieltä saa voimaa jatkamiseen.
    Ja lapset, heille on tärkeää saada lasten asiat luistamaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Todella antoisa kirjoitti:

Käydessäni parisuhdeterapiassa, kertoivat siellä että aikaisemmin piti kolme kertaa käydä terapiassa ennen kuin avioero myönnettiin. Näissä istuinnoissa käsiteltiin elämän jatkumisesta eteenpäin ja lapsien asioiden käsittely oli ykkösasia. Eiköhän näin pitäisi olla edelleenkin.
Käsittelimme myös lasten asiaa, jossa kertoivat että lapset kokevat ihan samanlaisen tuskan ja kriisin kuin aikuisetkin erossa. Tämä oikein havahdutti ajattelemaan
Tuli esiin myös, että usein ollaankin masennustilassa eroa tehdessä, joka pitäisi ensin hoitaa pois.
Tuli hyvin paljon asioita esiin, keskusteltiin lapsuudesta ja miten yleensä elämää ymmärtää. Miten on suhde vanhempiin. Ihmisten erilaisuudesta ja erilaisista kasvuolosuhteista, joiden mukaan ihminen ajattalee.
Sovimme myös jatkoajan, sillä terapeutti haluaa nähdä kuinka lähden tästä eheytymään ja jaksamaan eteenpäin. Oli puhetta että saattaisi olla tarpeen jonkinasteinen lääkehoitokin hetkeellisesti.
Vaikka itku olikin melkein koko ajan päällä, oli minulla olkapää siellä mihin nojata ja sain itkeä kipujani.
Samalla hän kertoi, että heillä (seurakunnan pariterapia) on erolapsille ryhmiä, kuudesta vuodesta ylöspäin. Siellä autetaan lapsia samalla tavalla eteenpäin elämässä ja lapset saavat myös siellä yksilöterapiaa.
Sanakaan ei puhuttu uskonnosta ja siihen viittaavista asioista, vaan tämä minun oma asianai oli se asia josta puhuimme.

Suosittelen todella lämpimästi, että varaatte ajan ja menette keskustelamaan, aluksi yksin ja sitten vaikka lasten kanssa. On jotakin mihin tarttua kiinni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu