Tämä kirjoitus on ilkeä ja paha. Se on sitä siksi koska olen vuosikaudet padonnut vihaani tätä "hyvyyden ruumiillistumaa", kusipää anoppiani kohtaan. Hän on itsekkäin ihminen mitä tunnen, siitäkin huolimatta että on monta lasta kasvattanut. Lastenlastensa hoitoon ei ole halunnut osallistua millään tavalla, itse tosin en edes antaisi sille naiselle huollettavaksi, mutta jo se asenne miten hän suhtautuu lapsiin, on aivan hullu! Eli hän on vain ottamassa, ei antamassa. Pieniltä lapsiltakin kerjää huomion- ja rakkauden osoituksia mutta itseltään puuttuu täysin aikuisen asenne ja pitkämielisyys lapsia kohtaan.
Omat lapsensa on kasvattanut niin heikosti, että yli puolella heistä on mielenterveysongelmaa tai muuten syrjäytyneet. Itse tuo naikkonen kehuu miten on ollut ahkera työssään vaikka on työttömyyseläkkeeltä päässyt vanhuuseläkkeelle ja lähinnä työllistämispätkiä tehnyt, muuta ei ole halunnutkaan kun "ei jaksa", mutta silti on raskaan työn raskauttama ja varmasti ahkerin ihminen mitä tämä maa päällään kantaa. Aina hölisee mitä on tehnyt vaikka ne mielestäni ovat aivan normaaleja kodin ja taloudenhoitoon kuuluvia töitä jotka mielestäni eivät ole edes mainitsemisen arvoisia. Itse en koskaan kerro hänelle mitä olen tehnyt. Siksi hän varmaan luulekin, etten ikinä tee mitään.
Muiden työpanosta väheksyy ja moittii epäjärjestyksestä, tutkii pakastimet, kaapit, mattojen puhtauden ym. kun tulee kylään, mesoaa meidän pihassa olevista hänen mielestään sieltä ehdottomasti kaadettavista puista, heittelee taimi-istutukseni roskiin kun "eivät ole onnistuneet" ym... Ja aina kun näemme, kysyy, olemmeko jo kaataneet ne puut jotka hän määräsi.
Onneksi välimatkaa on 500 km! Onneksi emme näe usein. Nyt hän on vielä keksinyt uuden ilkeilyn aiheen, entisen poikaystäväni jonka kanssa seurustelin 20 vuotta sitten. Tällä kaverilla ei mene kovin lujaa ja anoppi pyrkii tuomaan esille aina sopimattomissa tilanteissa sen, että tietää suhteestamme. Ottaa aina tietyssä seurassa tuon miehen puheeksi ja yrittää isosti kysellä muilta mitä sille hepulle kuuluu. Ja tuota tapahtuu vain minun läsnäollessani, ei muulloin. Olen asian tarkistanutkin siitä tietäviltä.
Ei tartte kommentoida. Halusin vaan tällä hetkellä purkaa vihani. Huomenna jo kadun tätä kirjoitusta ja poden taas huonoa omaatuntoa. Tulen ihmisten kanssa yleensä hyvin toimeen, mutta anoppini on minulle akilleen kantapää. Harmittaa.
VOI ETTÄ VIHAAN ANOPPIANI!
72
9206
Vastaukset
- kosto elää...
pitäisi potea huonoa omaatuntoa?
Itse haukun täysin surutta sellaisia ihmisiä, jotka ovat olleet minulle ilkeitä, vittumaisia tms. Esimerkiksi entinen työnantaja huijasi minua lomautuslappujen kanssa (päiväykset), joten siitä saa kuulla aivan jokainen henkilö, jonka arvelen joskus olevan kyseisen puljun kanssa tekemisissä. Ja niin edelleen.
Anoppi on mukava, siitä ei ole pahaa sanottavaa, mutta jos olisi, kaikki siitä kuulisivat.- voi että &#%")?
Sinulle "kosto elää"
Asiat hoidetaan aina asiallisesti ja haukkuminen ei kuulu sivistyneen ihmisen elämään. Ja on aina katsottava myös jos itsessä mahdollisesti olis jotain vikaa. - Anonyymi
voi että &#%")? kirjoitti:
Sinulle "kosto elää"
Asiat hoidetaan aina asiallisesti ja haukkuminen ei kuulu sivistyneen ihmisen elämään. Ja on aina katsottava myös jos itsessä mahdollisesti olis jotain vikaa.Tuo sinun kommentti on oiva malliesimerkki yhteiskunnassamme esiintyvästä kaksinaismoralistisesta ajattelumallista anoppi kyllä saa haukkua ap:ta niin paljon kuin sielu sietää ja ap:n pitäisi vain ottaa kaikki loka kiltisti niskaan.
Ei noin! Ap on arvokas ihminen siinä missä kuka tahansa toinenkin ja miniänä oleminen ei tarkoita sitä, että pitäisi kestää kaikki loka mitä anoppi keksii toisen niskaan heittää. Ite feidaisin tuollaisen anopin kokonaan niinkuin olen omalleni tehnytki! Kuuntelin 8 vuotta ja risat kaiken shaissen mitä se kehtasi minun niskaan heittää kunnes tänävuonna päätin että kiitti mulle riitti ja en aio olla omani kanssa enään missään tekemisissä.
- laukut pakattu
Samaa purkua voisi tehdä täälläkin. Mieheni on kiltti ja toisia kunnioittava ihminen, joka aina auttaa kun tarvitaan. Vanhempansa ovat näitä hienoja ominaisuuksia sitten kiittelleet arvostellen miestäni työttömyydestään ja appi sitä vastoin mollannut suoraan miehelleni ettei tämä mihinkään pääse. Hyvin ovat osoittaneet arvostuksensa pienillä naljailuilla ja etääntyvillä väleillä näiden vuosien aikana.
Huvittavinta kaikessa on se, että anoppi itse joutui työttömäksi jo useita vuosia sitten. Hänet realisoitiin, mutta arvelen hänen vakava alkoholiongelmansa olleen yksi osa potkuja. Nyt ei sitten voi tehdä mitään kun kolottaa ja jumittaa ja marttakerhoissa menee niin aikaa. Siis kotona voi kyllä tehdä vaikka remonttia, mutta ei sitten töitä voi hakea. Sanoi miehelleni aikanaan että haetaahan lehtimyyjiä koko ajan, mutta ei itse sitten kuitenkaan pysty, kykene, alennu seuraamaan omaa vihjettään..
Kyllä sitä on vaan vanhoja ihmisiä elämässään nähnyt, mutta ei appivanhempien kaltaisia vanhempia, jotka ilmeisesti heikossa itsetunnossaan nostaa aina muiden kautta itseään erityisasemaan. Kun arvot ja asenteet on niinkin toiset kuin itsellä on, on käytös välillä vaikea pitää korrektina. Etenkin kun tuo vanhempi osa ei taida itse tätä puolta ollenkaan. Oma mummoni sanoi minulle aikanaan: "Kunnioitus ansaitaan, ei saada". Tämä läksy on tainut jäädä appivanhemmilta väliin. - pura vaan
Kyllä purkautua saa, ja se varmaan myös vähän helpottaa. Pahempi olis jos täytyis vain sulkea kaikki pettymykset ja vihat sisäänsä voimatta kertoa niistä kellekään. Tänne kertominen ei sentään vahingoita toista, mutta tutulle tai sukulaiselle kertominen voikin olla huonompi juttu. Tunteilleen ei mitään voi, mutta voi vaikuttaa siihen, mitä niistä seuraa. Ehkä purkamalla tänne sitten taas jaksat anopin kanssa vähän aikaa. Älä siis pode huonoa omaatuntoa. Sitä vartenhan täällä ollaan, että jaetaan ja puretaan kokemuksiamme, saadaan ehkä vähän helpotusta, ehkä vähän ohjeitakintai uutta ajateltavaa.
- Anonyymi
Vihan voi käydä purkamassa vaikka lähtemällä autolla sivuteille ja siellä antaa tulla kaiken kiukun ulos sanoina yms. Kun huutaa ja rääkyy kaiken ulos,kiukku lähtee ja saa mieli tasaantua . Palaa sitten kotiin vain ja asiassa on se hyvä puoli,ettei ole ketään loukannut ja puolison tai muu läheisen ei ole tarvinnut kuulla sitä kaikkea. Asiallinen palaute silloin,kun sen pystyy antamaan,olisi hyvä ä kylläkin.
- rasittunut miniä
Otsikkoosi kiteytetty ihan kaikki mitä olen 30 vuoden ajan ajatellut anopistani. Ja nyt hän on päälle 80 ja totaalisesti menettänyt järkensä. Pitäisi saada laitoshoitoon mutta mies eli appeni on 4 vuotta nuorempi ja jotenkin jaksaa hoitaa vielä kotona. Ilkeä anppini vaan syyttelee häntäkin ihan kaikesta. me ei voida käydä enää kylässäkään kun appi-raukka tuntee myötähäpeää tästä ilkeästä vaimostaan. Voi kun saataisiin anoppi johonkin laitokseen. Ainoa josta hän on jaksanut välittää on perheemme pieni koira. Se menee lapsenlapsenkin edelle... Että helpotti.
- ymmärrys hoi!
yli 80v ja järkensä menettänyt = Dementia? tai Alzhaimer? miksi vihata sairasta ihmistä? en ymmärrä.
- paha on paha
ymmärrys hoi! kirjoitti:
yli 80v ja järkensä menettänyt = Dementia? tai Alzhaimer? miksi vihata sairasta ihmistä? en ymmärrä.
Sairaskin voi olla tosi ilkeä ja pahansuopa. Miksi sairaan ilkeydestä ei saisi pahastua? Sairaus ei tee ketään säälittäväksi pyhimykseksi, jota ei saa vihata.
- katkeruus on syöpä
Jotkut ovat tosin ilkeitä.. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa tyyliin.
- Ei.saanut.kaikkea
katkeruus on syöpä kirjoitti:
Jotkut ovat tosin ilkeitä.. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa tyyliin.
Ystävättärelläni oli narsisti-aviomies. Tyttö oli varakkaasta perheestä ja hänellä oli omaa omaisuutta. Mies haistoi helpon saaliin ja hurmasi ystävättäreni.
Luin juuri säästämäni kirjeen, jossa hän kertoo tunteistaan ja onnestaan. Kuinka koko suku on niin ihastunut hyväkäytöksiseen sulhaseen, kuinka ihanan kirjeen hän oli kirjoittanut, kuinka kauniita lahjoja tuonut. Oma äitikin itki liikutuksesta, kun tytär näytti häelle rakkauskirjeen. Muistan, että jo silloin ihmettelin, kuinka erilainen mies oli meidän muiden seurassa, ei kuuloonkaan mitään rakkaudenveisuja morsiamesta tai kunnioittavaa puhetta suvusta.
Tosi tuli eteen papin aamenen jälkeen. Mies vaati rahaa kaiken aikaa. Metsää ja osakkeita oli myytävä, mies tarvitsi sitä ja tätä opiskeluunsa, isänsä oli menettänyt työkykynsä, piti avustaa heidän asuinhuolissaan. Oli itse muutettava kaksikerroksiseen paritaloon. Oli mentävä vuodeksi ulkomaille miehen opiskelujen takia. Vaimo oli saita, kun ei halunnut ostaa purjevenettä. Kun lapset syntyivät, oli uhkana, että mies vie lapset eikä vaimo näe niitä ikinä, jollei nyt tätä ja tätä rahaa löydy. Jne.
Narsisti osaa hurmata kun haluaa. Hän saa kaikki uskomaan, että hän ajattelee vain muiden parasta, uhrautuu, kärsii kiittämättömyydestä, antaa loukkaukset anteeksi, mutta kuitenkin on oma hyöty mielessä kaiken aikaa. Ja hän onnistuu useinkin viemään tahtonsa läpi, ja saa otteen lähimmistään.
Tämäkin avioliitto kesti 25 v. kunnes vaimo sai tarpeekseen. Ero tuli, ennen kuin vaimo peri vanhempansa, ja se mahtoi miestä harmittaa. - Anonyymi
paha on paha kirjoitti:
Sairaskin voi olla tosi ilkeä ja pahansuopa. Miksi sairaan ilkeydestä ei saisi pahastua? Sairaus ei tee ketään säälittäväksi pyhimykseksi, jota ei saa vihata.
Toiset tahtovat tahallaan loukata ja ne teot ja kirjeet ovat vain väärinkäsityksiä. Kun on kirjoittanut kaiken keksimänsä ilkeyden , sanoo jälkeenpäin noin. En ole enää suostunut olemaan tämän sukulaisen kanssa enää missään niin,ettei ole joku ulkopuolinen näkemässä,miten pidetään nälässä kylässä käydessäkin ja yms . Kun joi kahdet kahvit suolaisen ja makean kanssa ja tuli vain n. 2 tunnin ajomatkan takaa.
- Vihapää
No enhän enää tunnekaan itseäni niin pahaksi. Eikä kaduta kun kirjoitin tänne, kiitos Teille! Mutta jos jollakulla on kokemusta ja oppia siitä, kuinka päästä näistä tunteista, otan mielelläni ehdotuksia vastaan!
- olevan
voimakastahtoinen ihminen, ehkä on pakkokin olla jotta kestäisi kohdata lastensa mielenterveys ongelmia ja syrjäytymistä. Hankalaa läheistä ymmärtää paremmin jos tietää hänen taustojaan. Ties mitä vaikeutta ja kärsimystä anoppisi on joutunut kokemaan, josta et itse tiedä mitään, on ollut pakkokin ottaa kova rooli jotta selviytyisi. Emme usein tiedä läheistemme menneisyyttä.
Usein myös näemme toisissa niitä ominaisuuksia joita vihaamme itsessämme. Epävarmuus ja viha viestii heikosta itsetunnosta. Hyväksymällä itsensä, olemalla armollinen itselleen, oppii myös armahtamaan toisia. Teillä on välimatkaa 500 km, siis tapaamisia muutaman kerran vuodessa, aikanaan nuokin tapaamiset loppuvat, jos olisin sinun saappaissa, osoittaisin ystävällisyyttä vaikka hammasta purren. Meillä anoppini kanssa oli välimatkaa 100 m. Hän kävi meillä lähes päivittäin, toisinaan useitakin kertoja päivässä. Sitä kesti 15 v. Nuo vuodet olivat itselleni kärsimyksen, mutta myös itsetuntemuksen ja henkisen kasvun vuosia. Nyt hän on poissa, ollut jo vuosia. Muistellessa anoppiani, minun tulee häntä ikävä. - ölkjytr
olen samassa tilanteessa äitini kanssa. Hänellä on voimakkaita persoonallisuushäiriöisen piirteitä eikä kykene elämään kuin siten miten elää. Kehitystä parempaan ei ole "kasvun" ja iän myötä tullut, eikä tulekaan. Pahemmaksi on mennyt.
Oma rankka tarpomiseni on helpottanut kun olen käynyt läpi äitini lapsuutta ja kerännyt tietoa siitä millaisissa oloissa hän on joutunut kasvamaan ja kehittymään. Hänellä on ollut vielä kurjempaa kuin minulla!
Olen oppinut ymmärtämään mistä äitini häiriöt ovat tulleet ja, ettei hän ole niitä itse valinnut. Hänkin elää siten kuin hän osaa. Ei hän tunteista tai empatista mitään ymmärrä, kovasti hän niitä yrittää itselleen kerätä. Näistä hänkin on aikanaan jäänyt paitsi. Tunnistan itsestänikin samoja piirteitä. Minun lapsuuteni on kuitenkin ollut piirun parempi kuin äidilläni, joten minusta eu ole kehittynyt persoonallisuushäiriöistä vaan kehityn ja kasvan iän ja kriisien myötä.
Olen hel*vetin vihainen äidilleni edelleen, enkä kestä hänen seuraansa. Ei minun tarvitsekaan, mutta omaa kasvuani ja kriisiäni on helpottanut kovasti se, että ymmärrän äitini lähtökohdat.
Vaikka mikä ja kuka on kyseessä, jos koet, ettet tule kohdelluksia kuten tunnet ansaitsevasi, ei sinulla ole velvoitetta pitää suhteita yllä. Voit vaikuttaa vain omaan itseesi ja käytökseesi, joten niihin kannattaa panostaa ja vaikuttaa! - Äippä79
Joskus tekisi itsekin mieli purkaa kaikkea tätä p***** mitä voi anoppi aiheuttaa, ja miten voi sanoa niin ilkeästi, ja väittää jälkeenpäin, ettei ole niin sanonut, huoh.. mä en ainakaan pääse tunteistani eroon, ja en enää haluakkaan! Raja on tullut vastaan, ja se pysyy siinä!! Toisaalta helpottavaa, eipä tarvi enää teeskennellä... :)
- Liina Anniina
Ei tarvitse katua, asiasta olet kirjoittanut.
Anoppisi on suomeksi sanottuna: paha ihminen.
Kukaan ei synny pahana, mutta pahaksi kasvetaan. Pahuudessa on se pahin puoli, että ilkeä ei käsitä olevansa ilkeä. Hän kuvittelee olevansa totuuden torvi, joka on aina äänessä ja oikeassa omasta mielestään.
Onnesi on se, että tämä kerberos asuu kaukana. Olisi kauhea, jos hän riekkuisi naapurissa.
Paras keinosi selvitä tästä takkukasasta on se, että suhtaudut häneen huumorilla. Ei niin, että suoraan hänelle itselleen nauraisit päin naamaa. Vaan että otat oman terveen järkesi käyttöön, luotat itseesi 101%, pidät suhteellisuuden tajun, ja teet riiviöstä pelkä hupielementin.
Kuuntele ja katsele anoppisi mesoamista ja juoruilua kuin pelkkää elävää komediaa parhaimmillaan. Muuta kaikki negatiivinen uhallakin positiiviseksi. Kiitä että olet saanut näinkin eläväisen nilviäisen elämäsi akvaarioon kiikkiin ja voit seurailla huvittuneena hänen kommenttejaan.
Kirjoita vaikkapa satiirinen päiväkirja anopin tölväyksistä ja edesottamuksista ja hänen Erinomaisuudestaan.
Ole sinäkin omalla tavallasi itsekäs eli sinun ei tarvitse hevonkakkaakaan välittää narsismissaan kiehuvan anopin möläytyksistä. Et uhallakaan.
Voimia ja taistelutahtoa toivotellen
Liina Anniina- hällä väliä
Itse selviän vastaavassa tilanteessa sillä, että en välitä. Päästän henkilön puheet ohi korvien, en mieti niitä enkä pane niille mitään arvoa. Puhukoon ja tehköön mitä haluaa, minua se ei liikuta. Ei minun tarvitse olla hänen ystävänsä eikä haittaa jos hän ei pidä minusta. Ei kaikkien tarvitse pitää. Suhtaudun kohteliaasti, mutta en toimi hänen toiveittensa mukaan, en mene mukaan typeriin keskusteluihin, en rupea edes väittelemään hänen kanssaan, vaan seuraan sivusta ja nauran salaa.
- meitä on moneksi
Se monesti selittää ao. käytöksen. Onko mielenterveysongelmia suvussa enemmänkin ?
Niin kuin itsekkin totesit, haukkumalla ei mitään muuta saa kuin itselle pahan olon.
Mutta toki sinun pitää purkaa tunteitasi, esim- luotettava ystävä tms. tämäkin foorumi käy jos ja kun saa vertaistukea.
Itsekkään en pitänyt anopistani ja samoin kuin sinä asuimme kaukana onneksi.
Mutta kuitenkin en halua mollata häntä lapsilleni tai pojalleen josta hän ei tosin enemmin välittänyt tai ei pystynyt silloin kuin olisi pitänyt. Ymmärrän sinua kyllä.
Mutta seuraavan kerran kun hän antaa määräyksiä, sano vain ystävällisesti mutta napakasti, meillä tehdään näin piste.
Luultavasti hän ei edes ymmärrä pahoittavansa mieltäsi, vaan on hyvää tekevinään.
Jos pystyt niin keskustele asiasta hänen kanssaan.- Vihapää
Anopin veljet ja siskot ovat myös mt-ongelmaisia olleet, anopin omien sanojen mukaan hän on kaikkein viisain ja tervein sisaruksista. Muut ovatkin jo kuolleet joten en voi tietää onko asia niin, mutta uskotaan se. Vanhempansa olivat kiihkouskovaisia ja kurittivat ruumiillisesti, hyvin ankarasti. Kyllä hänellä on ollut traumoja elämässään mutta niin on monella muullakin ihmisellä ollut eivätkä silti ole tuollaisia. Hän ei todellakaan välitä muiden ihmisten kärsimyksestä vaan aina ja lakkaamatta tuo esille omaa huonoa oloaan, sairauksiaan ja kokemaansa vääryyttä. Toisaalta hän uskovaisena ihmisenä toteaa saavansa sen kirkkaimman kruunun päälleen sitten kun aika jättää- ja siksi kun joutuu niin paljon kärsimään. Olen yrittänyt joskus puhua hänelle asioita "parhain päin" ja hän siihen tokaisee jotta kova ihminen ei pysty hänen murheitaan käsittämään. Hän on hyvin ylimielinen silloin kun muut ovat "hänen reviirillään" ja pakottaa muut tiukasti noudattamaan omia sääntöjään, esim. kotonaan ja omistamallaan maalla ja kesämökillä, lisäksi vieläpä meidänkin kotona! Itse olen saanut tiukkaa moitetta siitä kun kumartuessani perseeni ehkä osui hänen puskaansa, siis maassa kasvavaan marjapehkoon. Perseeni ehkä hipaisi tätä puskaa siis ja hän rupesi sitten miehensä kanssa riitelemään asiasta. Miehensä sanoi ettei ollut lähelläkään ja anoppi kiljui jotta kylläpäs hipaisi! Niin, kuulostaa aivan hullulta... Mutta tämmöstä se on. Asettaa maillaan ihme sääntöjä, esim. en olisi saanut lähteä kesällä kävelylle luontoon, vaan minun olisi pitänyt olla hänen tontillaan. Sanoin jotta "käyn katselemassa maisemia tuossa 100 metrin päässä" ja siitäkin hän rupesi väittelemään, ei olisi päästänyt minua. Ihme yrityksiä hallita muita ihmisiä ja ihan tyhjänpäiväisillä asioilla vieläpä. Puistattaa koko nainen.
- ExYhäri
Ja tervettä itsekkyyttä käyttäen ihan itse saatte puolisonne kanssa päättää ketä tulee kylään.
- Jäsen J
Huhhuh, jotain vielä voi ymmärtää, mutta että tulee toisten kotiin määräilemään ja nakkelemaan toisten istutuksia roskiin. Jonkunlainen narsistinen persoonallisuushäiriö taitaa olla taustalla. Eikö miehesi sano mitään siihen, kun toinen paukkaa kotiinne komentelemaan ja vielä omin lupineen hävittämän omaisuutta.
Mikä on valitettavan usein näissä ikävistä appivanhemmista lukiessa toistunut, on se, että puolisossa ei ole todellakaan mitään munaa nousta vittumaisia vanhempia (useimmiten äiti) vastaan. Vielä aikuisenakin, toisen ihmisen kanssa avioliitossa ollessaan, ollaan niin mammanpoikia, että hirvittää. Minä en ainakaan kauan katselisi, jos äitini alkaisi vaimoni yksityisasioihin puuttumaan, koskemaan hänen tavaroihinsa tai kiusallisesti ottamaan esille hänen entistä parisuhdetta.
Ei kukaan voi olla niin idiootti, että pitäisi tuota ainakaan jotenkin normaalina käytöksenä - tai ettei huomaa toisen pahaa mieltä kun kukat lentävät roskiin - ja siksi ohittaisi homman olankohautuksella. Vituttaa sinun puolestasi, äläkä ihmeessä pode huonoa omaatuntoa ajatustesi johdosta. Tekoja tuo nyt tarvitsisi, ettei tarvitse elää ahdistuneena. :(- Jäsen J
Ja eikä muuten todellakaan tullut yllätyksenä, että on jostain himouskovaisperheestä ja on kuritettu miten sattuu. Kiihkouskovaisuus on yksi mt-ongelmista suurin jo itsessään, eikä ole kaikki elementit huomioon ottaen erikoista, kuinka häiriintyneitä hänestä sisaruksineen on sitten tullut, kun ei ole rationaalisella ajattelulla, yksilönvapauksilla, itsemääräämisoikeuksilla tai logiikalla ollut lapsuudessa(kaan) mitään sijaa. Nyt vituttaa taas kahta kauheammin, sinun puolestasi siis, ja oikeastaan hieman anoppisikin. Onko ihme, jos ei ole kaikki pöllöt tapulissa hänellä, kun on tuollainen tausta?
Ja uskovaiset kun ovat niiiiiin laupeita ja hyviä ihmisiä. Haistakoot vitun joka ikinen siveyden sipuli ja pyhimys. Itsekkäitä paskoja, jotka ylenkatsovat muita. Halveksuvat oikein ja muhivat omassa erinomaisuudessaan, vaikka totuus ei voisi kauemmaksi mennä. - Vihapää
Jäsen J kirjoitti:
Ja eikä muuten todellakaan tullut yllätyksenä, että on jostain himouskovaisperheestä ja on kuritettu miten sattuu. Kiihkouskovaisuus on yksi mt-ongelmista suurin jo itsessään, eikä ole kaikki elementit huomioon ottaen erikoista, kuinka häiriintyneitä hänestä sisaruksineen on sitten tullut, kun ei ole rationaalisella ajattelulla, yksilönvapauksilla, itsemääräämisoikeuksilla tai logiikalla ollut lapsuudessa(kaan) mitään sijaa. Nyt vituttaa taas kahta kauheammin, sinun puolestasi siis, ja oikeastaan hieman anoppisikin. Onko ihme, jos ei ole kaikki pöllöt tapulissa hänellä, kun on tuollainen tausta?
Ja uskovaiset kun ovat niiiiiin laupeita ja hyviä ihmisiä. Haistakoot vitun joka ikinen siveyden sipuli ja pyhimys. Itsekkäitä paskoja, jotka ylenkatsovat muita. Halveksuvat oikein ja muhivat omassa erinomaisuudessaan, vaikka totuus ei voisi kauemmaksi mennä.Appivanhemmat muuttivat isolla perheellä pienen pieneen, noin kolmenkymmenen neliön mökkiin 60-luvun lopussa, silloin oli lapsia jo 5. Koska lapset eivät mahtuneet asumaan sisällä, he asuivat ulkorakennuksessa, huoneessa jossa alle 15 neliötä. Vanhemmat asuivat sisällä. Nämä asumisjärjestelyt ovat olleet taakka miehelleni. Hän syntyi 70-luvun alussa ja vähän vartuttuaan, alle 10 vanhana kuitenkin muutti ulkorakennukseen hänkin. Minun tekee pahaa jo kertoakin tämä asia. Millaistahan olisi ollut asua siellä...
- Vihapää
Jäsen J kirjoitti:
Ja eikä muuten todellakaan tullut yllätyksenä, että on jostain himouskovaisperheestä ja on kuritettu miten sattuu. Kiihkouskovaisuus on yksi mt-ongelmista suurin jo itsessään, eikä ole kaikki elementit huomioon ottaen erikoista, kuinka häiriintyneitä hänestä sisaruksineen on sitten tullut, kun ei ole rationaalisella ajattelulla, yksilönvapauksilla, itsemääräämisoikeuksilla tai logiikalla ollut lapsuudessa(kaan) mitään sijaa. Nyt vituttaa taas kahta kauheammin, sinun puolestasi siis, ja oikeastaan hieman anoppisikin. Onko ihme, jos ei ole kaikki pöllöt tapulissa hänellä, kun on tuollainen tausta?
Ja uskovaiset kun ovat niiiiiin laupeita ja hyviä ihmisiä. Haistakoot vitun joka ikinen siveyden sipuli ja pyhimys. Itsekkäitä paskoja, jotka ylenkatsovat muita. Halveksuvat oikein ja muhivat omassa erinomaisuudessaan, vaikka totuus ei voisi kauemmaksi mennä.Juu kyllä olen aivan samoilla linjoilla kanssasi tässä usko asiassa... He oikeuttavat itselleen juuri ne synnit jotka itselleen tai lähipiirilleen sopivat, ja ilmoittavat omista vehkeilyistään kiinni jäätyään ettei kukaan ole synnitön raamatun mukaan. Ei aivan viatonta ihmistä toki olekaan, mutta mielenkiintoista on se, että heidän heikkoutensa ja kompastuskivensä ovatkin jotenkin vähemmän vääriä kuin niiden ihmisten, jotka eivät jaa samaa uskoa heidän kanssaan. Ja anoppini, kuten monien muidenkin uskovaisten usko on juuri sitä ainoaa oikeaa uskoa, muut ovat vääräuskoisia ja saatanan harhauttamia. Yritä siinä sitten puhua järkeä tuollaiselle ihmiselle... eihän se tietenkään onnistu, saatana se huuliani liikuttaa jos jotain yritän sanoa. Mieheni ei halua loukata äitiään, mutta pitää kyllä tätä maailman negatiivisimpana ihmisenä. En kerro hänelle kaikkia kotkotuksia joita anopilta saan kuulla, minusta tuntuu että mieheni odottaa että äitiään pitää vaan sietää ja ymmärtää.
- missäx
Vihapää kirjoitti:
Juu kyllä olen aivan samoilla linjoilla kanssasi tässä usko asiassa... He oikeuttavat itselleen juuri ne synnit jotka itselleen tai lähipiirilleen sopivat, ja ilmoittavat omista vehkeilyistään kiinni jäätyään ettei kukaan ole synnitön raamatun mukaan. Ei aivan viatonta ihmistä toki olekaan, mutta mielenkiintoista on se, että heidän heikkoutensa ja kompastuskivensä ovatkin jotenkin vähemmän vääriä kuin niiden ihmisten, jotka eivät jaa samaa uskoa heidän kanssaan. Ja anoppini, kuten monien muidenkin uskovaisten usko on juuri sitä ainoaa oikeaa uskoa, muut ovat vääräuskoisia ja saatanan harhauttamia. Yritä siinä sitten puhua järkeä tuollaiselle ihmiselle... eihän se tietenkään onnistu, saatana se huuliani liikuttaa jos jotain yritän sanoa. Mieheni ei halua loukata äitiään, mutta pitää kyllä tätä maailman negatiivisimpana ihmisenä. En kerro hänelle kaikkia kotkotuksia joita anopilta saan kuulla, minusta tuntuu että mieheni odottaa että äitiään pitää vaan sietää ja ymmärtää.
On se kumma, kun naisilla on vain ilkeät anopit, jotka ovat kasvattaneet lapsistaankin vain nössöjä ja mielenterveysongelmaisia. Kuka teille on puolisonne valinnut, vaiko eikö teille ollut enää muita tarjolla?
- Vihapää
missäx kirjoitti:
On se kumma, kun naisilla on vain ilkeät anopit, jotka ovat kasvattaneet lapsistaankin vain nössöjä ja mielenterveysongelmaisia. Kuka teille on puolisonne valinnut, vaiko eikö teille ollut enää muita tarjolla?
Nimimerkille missäx. Kirjoituksesi on ajattelematon, ilmeisesti olet vasta teini-iän ohittanut tai muuten epäkypsä. Ei kaikilla ole ilkeitä anoppeja. Ilkeistäkään anopeista eivät kaikki onnistu kasvattamaan lapsistaan mt-ongelmaisia tai nössöjä. Omakaan puolisoni ei ole mt-ongelmainen tai nössö siitä huolimatta että sisaruksillaan näitä ongelmia on.
Kysyt kuka "meille" on puolisoni valinnut vai eikö "meille" ollut enää muita tarjolla.
Muista en tiedä, mutta omasta puolestani voin vastata. Minä olen itse valinnut puolisoni. Samantyyppinen historia varmaankin ajoi meidät yhteen ja ehkä tunsimme olomme toistemme seurassa siksi kodikkaaksi. Kasvoimme vuosien mittaan tiukasti yhteen eikä tässä enää liene kummallakaan tarvetta muiden perään katsella. Tällä hetkellä tilanne on tämä, tulevaisuudesta en tiedä. Ja siitä, olisiko ollut muita tarjokkaita... Kyllä muuten olisi. Ja useita, tummaa, vaaleeta, lihasta, laihempaa, pitempää ja lyhyempää.
Nyt voitkin sitten vastavuoroisuuden nimissä kertoa omasta puolestasi, missäx, miten Sinä olet päätynyt valitsemaan puolisosi. Ovatko sukulaisesi miellyttäviä, onko elämäsi muutenkin niin hienoa, ettet koe tarvetta jakaa negatiivisia asioita kenenkään kanssa? Etkä tietenkään alentuisi tekemään sitä netin keskustelupalstoilla?
Ja vielä tähän sellainen lisäys, jotta olen huomannut että monessa kivasti alkaneessa viestiketjussa juttu äkkiä tyssää eikä kukaan enää kommentoi yhtään mitään. Usein syynä on se, että joku räkänokka käy syyttämään, sättimään ja kyseenalaistamaan koko keskustelun aiheen ja keskustelijoiden maalaisjärjen ja jopa mielenterveyden. Eli keksitään ilkeyksiä ja sitten karistetaan äkkiä pölyt kantapäiltä.
Joten, missäx, en todellakaan odota sinulta vastauksia noihin kysymyksiin joita esitin. Tiedän että olet jo jossain muualla ilkeilemässä etkä palaa enää jäljillesi.
Mutta me kaikki muut, jatkakaamme keskustelua! - ...
Vihapää kirjoitti:
Juu kyllä olen aivan samoilla linjoilla kanssasi tässä usko asiassa... He oikeuttavat itselleen juuri ne synnit jotka itselleen tai lähipiirilleen sopivat, ja ilmoittavat omista vehkeilyistään kiinni jäätyään ettei kukaan ole synnitön raamatun mukaan. Ei aivan viatonta ihmistä toki olekaan, mutta mielenkiintoista on se, että heidän heikkoutensa ja kompastuskivensä ovatkin jotenkin vähemmän vääriä kuin niiden ihmisten, jotka eivät jaa samaa uskoa heidän kanssaan. Ja anoppini, kuten monien muidenkin uskovaisten usko on juuri sitä ainoaa oikeaa uskoa, muut ovat vääräuskoisia ja saatanan harhauttamia. Yritä siinä sitten puhua järkeä tuollaiselle ihmiselle... eihän se tietenkään onnistu, saatana se huuliani liikuttaa jos jotain yritän sanoa. Mieheni ei halua loukata äitiään, mutta pitää kyllä tätä maailman negatiivisimpana ihmisenä. En kerro hänelle kaikkia kotkotuksia joita anopilta saan kuulla, minusta tuntuu että mieheni odottaa että äitiään pitää vaan sietää ja ymmärtää.
Ehkä ei kannata hirveästi ruveta "puhumaan järkeä", jos kaikki valuu kuin vesi hanhen selästä ja jutut on kuitenkin niitä tekemällä tehtyjä. Jätä moiset omaan arvoonsa, äläkä enää todistele hänelle mitään. Tiukat rajat voi vetää vähemmilläkin kommenteilla.
- Häpeäisit!
Vihapää kirjoitti:
Nimimerkille missäx. Kirjoituksesi on ajattelematon, ilmeisesti olet vasta teini-iän ohittanut tai muuten epäkypsä. Ei kaikilla ole ilkeitä anoppeja. Ilkeistäkään anopeista eivät kaikki onnistu kasvattamaan lapsistaan mt-ongelmaisia tai nössöjä. Omakaan puolisoni ei ole mt-ongelmainen tai nössö siitä huolimatta että sisaruksillaan näitä ongelmia on.
Kysyt kuka "meille" on puolisoni valinnut vai eikö "meille" ollut enää muita tarjolla.
Muista en tiedä, mutta omasta puolestani voin vastata. Minä olen itse valinnut puolisoni. Samantyyppinen historia varmaankin ajoi meidät yhteen ja ehkä tunsimme olomme toistemme seurassa siksi kodikkaaksi. Kasvoimme vuosien mittaan tiukasti yhteen eikä tässä enää liene kummallakaan tarvetta muiden perään katsella. Tällä hetkellä tilanne on tämä, tulevaisuudesta en tiedä. Ja siitä, olisiko ollut muita tarjokkaita... Kyllä muuten olisi. Ja useita, tummaa, vaaleeta, lihasta, laihempaa, pitempää ja lyhyempää.
Nyt voitkin sitten vastavuoroisuuden nimissä kertoa omasta puolestasi, missäx, miten Sinä olet päätynyt valitsemaan puolisosi. Ovatko sukulaisesi miellyttäviä, onko elämäsi muutenkin niin hienoa, ettet koe tarvetta jakaa negatiivisia asioita kenenkään kanssa? Etkä tietenkään alentuisi tekemään sitä netin keskustelupalstoilla?
Ja vielä tähän sellainen lisäys, jotta olen huomannut että monessa kivasti alkaneessa viestiketjussa juttu äkkiä tyssää eikä kukaan enää kommentoi yhtään mitään. Usein syynä on se, että joku räkänokka käy syyttämään, sättimään ja kyseenalaistamaan koko keskustelun aiheen ja keskustelijoiden maalaisjärjen ja jopa mielenterveyden. Eli keksitään ilkeyksiä ja sitten karistetaan äkkiä pölyt kantapäiltä.
Joten, missäx, en todellakaan odota sinulta vastauksia noihin kysymyksiin joita esitin. Tiedän että olet jo jossain muualla ilkeilemässä etkä palaa enää jäljillesi.
Mutta me kaikki muut, jatkakaamme keskustelua!Näköjään et ymmärrä ironiaa ollenkaan. Syyllistyt itse siihen, mistä toista haukut. Nimittelet vielä "räkänokaksi" ynnä muuta. Nousetko jokaisesta poikkipuolisesta sanasta välittömästi noin pahasti takajaloillesi? Katso peiliin, jos palstalla huonosti käyttäytyvää ihmistä etsit!
Vaikka ketjun aloitit, et ole mikään puheenjohtaja. Jos asenteesi on yleensäkin tuo, en ihmettele, miksi vihaat anoppiasi, joka on varmasti hänkin jollakin tavalla sairas ihminen, kuten sisaruksensa ja jälkeläisensä.
Avaan sinulle hiukan tuota nimimerkin "missäx" selvästikin ironista viestiä: onko todellakin siis niin, että anopissasi ei ole mitään hyvää? Eikö hän ole edes kasvattanut sinulle hyvää puolisoa? Jos olet noin yliherkkä asiallisellekin arvostelulle, saattaa olla, että koskaan et tule toimeen itseäsi vanhemman ja (kodinhoidossakin) kokeneemman naisen kanssa niin kuin kaksi tasaveroista ihmistä tulee. Hänelle olet aina keskenkasvuinen. - Vihapää
Häpeäisit! kirjoitti:
Näköjään et ymmärrä ironiaa ollenkaan. Syyllistyt itse siihen, mistä toista haukut. Nimittelet vielä "räkänokaksi" ynnä muuta. Nousetko jokaisesta poikkipuolisesta sanasta välittömästi noin pahasti takajaloillesi? Katso peiliin, jos palstalla huonosti käyttäytyvää ihmistä etsit!
Vaikka ketjun aloitit, et ole mikään puheenjohtaja. Jos asenteesi on yleensäkin tuo, en ihmettele, miksi vihaat anoppiasi, joka on varmasti hänkin jollakin tavalla sairas ihminen, kuten sisaruksensa ja jälkeläisensä.
Avaan sinulle hiukan tuota nimimerkin "missäx" selvästikin ironista viestiä: onko todellakin siis niin, että anopissasi ei ole mitään hyvää? Eikö hän ole edes kasvattanut sinulle hyvää puolisoa? Jos olet noin yliherkkä asiallisellekin arvostelulle, saattaa olla, että koskaan et tule toimeen itseäsi vanhemman ja (kodinhoidossakin) kokeneemman naisen kanssa niin kuin kaksi tasaveroista ihmistä tulee. Hänelle olet aina keskenkasvuinen.Et ymmärtänyt viestiäni, olet juuri sellainen henkilö mistä viestissäni mainitsen...
- Meitä on moneksi
Häpeäisit! kirjoitti:
Näköjään et ymmärrä ironiaa ollenkaan. Syyllistyt itse siihen, mistä toista haukut. Nimittelet vielä "räkänokaksi" ynnä muuta. Nousetko jokaisesta poikkipuolisesta sanasta välittömästi noin pahasti takajaloillesi? Katso peiliin, jos palstalla huonosti käyttäytyvää ihmistä etsit!
Vaikka ketjun aloitit, et ole mikään puheenjohtaja. Jos asenteesi on yleensäkin tuo, en ihmettele, miksi vihaat anoppiasi, joka on varmasti hänkin jollakin tavalla sairas ihminen, kuten sisaruksensa ja jälkeläisensä.
Avaan sinulle hiukan tuota nimimerkin "missäx" selvästikin ironista viestiä: onko todellakin siis niin, että anopissasi ei ole mitään hyvää? Eikö hän ole edes kasvattanut sinulle hyvää puolisoa? Jos olet noin yliherkkä asiallisellekin arvostelulle, saattaa olla, että koskaan et tule toimeen itseäsi vanhemman ja (kodinhoidossakin) kokeneemman naisen kanssa niin kuin kaksi tasaveroista ihmistä tulee. Hänelle olet aina keskenkasvuinen.tuossa ihan selvästi nimimerkit missäx ja häpeäisit! on sama henkilö. Ensimmäinen nimimerkki ärsytttää ja ilkeilee vastakaikua odotellessa ja sitten toinen säestää. Vanha juttu.
Ap on vastannut ensimmäiselle ihan oikein, eikä ole henkilökohtaisesti moittinut vaikka toinen niin väittää. Toinen sen sijaan menee henkilökohtaisuuksiin eikä arvostelu ollut asiallista vaan silkkaa pahuutta vaikka toinen niinkin väittää. - Liina Anniina
Häpeäisit! kirjoitti:
Näköjään et ymmärrä ironiaa ollenkaan. Syyllistyt itse siihen, mistä toista haukut. Nimittelet vielä "räkänokaksi" ynnä muuta. Nousetko jokaisesta poikkipuolisesta sanasta välittömästi noin pahasti takajaloillesi? Katso peiliin, jos palstalla huonosti käyttäytyvää ihmistä etsit!
Vaikka ketjun aloitit, et ole mikään puheenjohtaja. Jos asenteesi on yleensäkin tuo, en ihmettele, miksi vihaat anoppiasi, joka on varmasti hänkin jollakin tavalla sairas ihminen, kuten sisaruksensa ja jälkeläisensä.
Avaan sinulle hiukan tuota nimimerkin "missäx" selvästikin ironista viestiä: onko todellakin siis niin, että anopissasi ei ole mitään hyvää? Eikö hän ole edes kasvattanut sinulle hyvää puolisoa? Jos olet noin yliherkkä asiallisellekin arvostelulle, saattaa olla, että koskaan et tule toimeen itseäsi vanhemman ja (kodinhoidossakin) kokeneemman naisen kanssa niin kuin kaksi tasaveroista ihmistä tulee. Hänelle olet aina keskenkasvuinen.Hah, en etsimälläkään löytänyt ironiaa "missäxin" tekstistä. Ironian pohjalla on huumori, mutta Missäx on aivan tosissaan viestissään.
Ja hah, en tiennytkään tällä foorumilla yleensä on puheenjohtajia, mutta kyllähän viesti aloittajalla on oikeus puolustautua. Hän itsekin myönsi että kyseessä on vihanpurkaus. Noh, eikö ole parempi täällä purkaa tunteensa kuin mennä ilkiöanopille putsaamaan rääkkätty sielu.
Minun sympatiani ovat tässä tapauksessa miniän puolella, koska melkomoiselta kääkkänältä anoppi vaikuttaa. Anopin luonne on kuin manalan kaksipäisellä koiralla. Varsinainen tapaus! - Näin se vaan on
Liina Anniina kirjoitti:
Hah, en etsimälläkään löytänyt ironiaa "missäxin" tekstistä. Ironian pohjalla on huumori, mutta Missäx on aivan tosissaan viestissään.
Ja hah, en tiennytkään tällä foorumilla yleensä on puheenjohtajia, mutta kyllähän viesti aloittajalla on oikeus puolustautua. Hän itsekin myönsi että kyseessä on vihanpurkaus. Noh, eikö ole parempi täällä purkaa tunteensa kuin mennä ilkiöanopille putsaamaan rääkkätty sielu.
Minun sympatiani ovat tässä tapauksessa miniän puolella, koska melkomoiselta kääkkänältä anoppi vaikuttaa. Anopin luonne on kuin manalan kaksipäisellä koiralla. Varsinainen tapaus!Hyvä Liina Anniina! juuri noin!
- Häpeäisit!
Meitä on moneksi kirjoitti:
tuossa ihan selvästi nimimerkit missäx ja häpeäisit! on sama henkilö. Ensimmäinen nimimerkki ärsytttää ja ilkeilee vastakaikua odotellessa ja sitten toinen säestää. Vanha juttu.
Ap on vastannut ensimmäiselle ihan oikein, eikä ole henkilökohtaisesti moittinut vaikka toinen niin väittää. Toinen sen sijaan menee henkilökohtaisuuksiin eikä arvostelu ollut asiallista vaan silkkaa pahuutta vaikka toinen niinkin väittää.Noloa luulla, että kaikki samaa mieltä jostain asiasta olevat ovat sama henkilö. Vai yksinkö se aloittaja tämän ketjun onkin täyttänyt?
Aloittaja sanoi nimimerkkiä "missäx" muun muassa ajattelemattomaksi ja epäkypsäksi. Aika henkilökohtaista minusta!
Missäx saattaa olla aika nuori, kärkevä, yleistävä ja nuorten tavalla ironinen (juuri niin, ironinen!) tyyli viittaa sellaiseen, mutta se ei muuta hänen viestinsä sisältöä: Jos se anoppi vain nyt on niin kerta kaikkiaan kauhea ihminen, kuinka hän on onnistunut kasvattamaan aloittajalle kelpaavan puolison? Kuinka välit häneen eivät ole teiltä kummaltakin kokonaan poikki? Olisi paljon parempi löytää ja kirjoittaa hänestä jotakin myönteistäkin.
Eikö aloittajan viesteistä käy aivan selväksi, että tämä anoppi on sairas ihminen pikemminkin kuin varsinaisesti paha? Onko oikein, että sairasta ihmistä revitään kappaleiksi tällaisella palstalla, nuo istutus-, puiden kaatovaatimus- ja ex-poikaystävästä kyselyjutut kun ovat sellaisia, että niistäpä voi vaikka joku sukulainen äkkiä naisen tunnistaakin!
Aloittaja voi aivan helposti sanoa anopilleen, että ei halua kaataa niitä puita pihaltaan. Hän voi ja hänen pitää sanoa, että istutuksia ei revitä ja kaappeihin ei kurkita, ja matot pestään silloin, kun miniälle sopii. Anopin on vaikea astua sivuun hoivaavan äidin roolista, etenkin kun hän kärsinee persoonallisuushäiriöstä, mutta juuri siksi täytyy häntä lujasti ohjata siihen suuntaan.
Kehotin aloittajaa häpeämään, kun ei siedä muita kommentteja kuin myötäileviä, vaan nousee takajaloilleen heti poikkipuolisen sanan lukiessaan, ja siksi, että hän haukkuu täällä tunnistettavasti sairasta ihmisparkaa. Olen edelleen samaa mieltä. - Paranoia jyrää
Häpeäisit! kirjoitti:
Noloa luulla, että kaikki samaa mieltä jostain asiasta olevat ovat sama henkilö. Vai yksinkö se aloittaja tämän ketjun onkin täyttänyt?
Aloittaja sanoi nimimerkkiä "missäx" muun muassa ajattelemattomaksi ja epäkypsäksi. Aika henkilökohtaista minusta!
Missäx saattaa olla aika nuori, kärkevä, yleistävä ja nuorten tavalla ironinen (juuri niin, ironinen!) tyyli viittaa sellaiseen, mutta se ei muuta hänen viestinsä sisältöä: Jos se anoppi vain nyt on niin kerta kaikkiaan kauhea ihminen, kuinka hän on onnistunut kasvattamaan aloittajalle kelpaavan puolison? Kuinka välit häneen eivät ole teiltä kummaltakin kokonaan poikki? Olisi paljon parempi löytää ja kirjoittaa hänestä jotakin myönteistäkin.
Eikö aloittajan viesteistä käy aivan selväksi, että tämä anoppi on sairas ihminen pikemminkin kuin varsinaisesti paha? Onko oikein, että sairasta ihmistä revitään kappaleiksi tällaisella palstalla, nuo istutus-, puiden kaatovaatimus- ja ex-poikaystävästä kyselyjutut kun ovat sellaisia, että niistäpä voi vaikka joku sukulainen äkkiä naisen tunnistaakin!
Aloittaja voi aivan helposti sanoa anopilleen, että ei halua kaataa niitä puita pihaltaan. Hän voi ja hänen pitää sanoa, että istutuksia ei revitä ja kaappeihin ei kurkita, ja matot pestään silloin, kun miniälle sopii. Anopin on vaikea astua sivuun hoivaavan äidin roolista, etenkin kun hän kärsinee persoonallisuushäiriöstä, mutta juuri siksi täytyy häntä lujasti ohjata siihen suuntaan.
Kehotin aloittajaa häpeämään, kun ei siedä muita kommentteja kuin myötäileviä, vaan nousee takajaloilleen heti poikkipuolisen sanan lukiessaan, ja siksi, että hän haukkuu täällä tunnistettavasti sairasta ihmisparkaa. Olen edelleen samaa mieltä.Paranoidista on kuvitella jonkun tunnistavan. Suomessa on muistaakseni 5,4 miljoonaa asukasta. Kuinka suuri todennäköisyys on tunnistaa?
- Blond77
... kirjoitti:
Ehkä ei kannata hirveästi ruveta "puhumaan järkeä", jos kaikki valuu kuin vesi hanhen selästä ja jutut on kuitenkin niitä tekemällä tehtyjä. Jätä moiset omaan arvoonsa, äläkä enää todistele hänelle mitään. Tiukat rajat voi vetää vähemmilläkin kommenteilla.
nimmerkkien missäx ja häpeäisit olevan saman.. koska häpeäisitkin meni puihin ja hävisi ensin tiukasti puolustellen missäkx nimimerkkiä.
Aloittajn anoppihan on hullu. Ilkeä hullu. Sitä tosiasiaa nyt ei vaan karkuun pääse. Aloittajalle voimia anopin kanssa..täällä eräs jonka anoppi jätti tyttäremme jouluna lahjatta. "Kostaakseen" minulle olemassaoloni.. eli sen ettei halua kuulla eikä nähdä minua ikinä. Juu, täälläkin on ollut väärässä paikassa puut ja pensaat, huonosti siivottua ja ihan liian raskasta pojalleen elellä kanssani. Jos anopilta kysytään..
Mutta aloittaja, iloitse omasta elämästäsi täysin rinnoin. Koitappa laittaa anopin ajattelu välillä hyllylle tai mielessäsi naura hieman.. Onneksi teillä on riittävästi välimatkaa. Kuten Liina totesi, huumorilla selviää. Vai että sinun perseesi meni ja pilasi anopin puskan.. jeesus tulee ja pelastaa VAIN sinun kruunatun anoppisi ja muista sitten viis... appiukko häpeää silmät päästään muijaansa (karkuun ei enää ilmeisesti pääse..).. Tässä on kyllä kaikki traagisen komedian ainekset kasassa. Pakko tunnustaa ;) - Vihapää
Blond77 kirjoitti:
nimmerkkien missäx ja häpeäisit olevan saman.. koska häpeäisitkin meni puihin ja hävisi ensin tiukasti puolustellen missäkx nimimerkkiä.
Aloittajn anoppihan on hullu. Ilkeä hullu. Sitä tosiasiaa nyt ei vaan karkuun pääse. Aloittajalle voimia anopin kanssa..täällä eräs jonka anoppi jätti tyttäremme jouluna lahjatta. "Kostaakseen" minulle olemassaoloni.. eli sen ettei halua kuulla eikä nähdä minua ikinä. Juu, täälläkin on ollut väärässä paikassa puut ja pensaat, huonosti siivottua ja ihan liian raskasta pojalleen elellä kanssani. Jos anopilta kysytään..
Mutta aloittaja, iloitse omasta elämästäsi täysin rinnoin. Koitappa laittaa anopin ajattelu välillä hyllylle tai mielessäsi naura hieman.. Onneksi teillä on riittävästi välimatkaa. Kuten Liina totesi, huumorilla selviää. Vai että sinun perseesi meni ja pilasi anopin puskan.. jeesus tulee ja pelastaa VAIN sinun kruunatun anoppisi ja muista sitten viis... appiukko häpeää silmät päästään muijaansa (karkuun ei enää ilmeisesti pääse..).. Tässä on kyllä kaikki traagisen komedian ainekset kasassa. Pakko tunnustaa ;)Ehkäpä saan vihaista päätäni pikkuhiljaa nollattua, kiitos hauskojen ja kannustavien vastausten...
Olen pahoillani jos viestini loukkasivat joidenkin tunteita, se ei ollut tarkoitukseni. - jep jep
Vihapää kirjoitti:
Ehkäpä saan vihaista päätäni pikkuhiljaa nollattua, kiitos hauskojen ja kannustavien vastausten...
Olen pahoillani jos viestini loukkasivat joidenkin tunteita, se ei ollut tarkoitukseni.jos suvussa olisi joku, johon saisi aina purkaa kaiken vitutuksen, eli tuollainen kauhuanoppi. Sen vois taluttaa vaikka niskasta pihalle tai jotain.
- jop jop
jep jep kirjoitti:
jos suvussa olisi joku, johon saisi aina purkaa kaiken vitutuksen, eli tuollainen kauhuanoppi. Sen vois taluttaa vaikka niskasta pihalle tai jotain.
Ja potku peraukseen, hip huraa lisää kuraa.
- Ketjun.osa
Vihapää kirjoitti:
Appivanhemmat muuttivat isolla perheellä pienen pieneen, noin kolmenkymmenen neliön mökkiin 60-luvun lopussa, silloin oli lapsia jo 5. Koska lapset eivät mahtuneet asumaan sisällä, he asuivat ulkorakennuksessa, huoneessa jossa alle 15 neliötä. Vanhemmat asuivat sisällä. Nämä asumisjärjestelyt ovat olleet taakka miehelleni. Hän syntyi 70-luvun alussa ja vähän vartuttuaan, alle 10 vanhana kuitenkin muutti ulkorakennukseen hänkin. Minun tekee pahaa jo kertoakin tämä asia. Millaistahan olisi ollut asua siellä...
Aina näilläkin Suomi-palstoilla puhutaan pahoja lasten pakkohuostaanotoista, sossuista ja "nuuskijoista". Kuitenkin on ollut siis vielä runsas 50 v. sitten tilanateita, joista "Vihapääkin" kertoo. Lapset asutetaan kylmässä ulkorakennuksessa.
Tänä päivänä he olisivat huostaanotettuja taatusti.
Lapsia on kautta aikojen kohdeltu puoli-ihmisinä, heitä on saanut lyödä, pitää nälässä, kohdella epäinhimillisesti kaikin tavoin, ja heiltä odotettiin kuuliaisuutta ja nöyryyttä. Tällaisesta kohtelusta seuraa, että ketju jatkuu. Kun ei muusta tiedä, kohtelee omiaankin huponosti, eikä edes ymmärrä sitä.
Nyt ollaan siinä ääripäässä, että lapsien kasvatukseen ei anneta juuri minkäänlaisia eväitä. Luemme uutisista, kuin 8-vuotias saa koulussa niin hirveän raivokohtauksen, että poliisi on tuotava paikalle, kun koulun henkilökunta ei saa lasta pidetyksi aloillaan.
Jokin on pielessä sellaisessakin perheessä, vaikka kaikki vannoisivat että ruumiillista kuritusta ei ikinä ole käytetty.
Kun perheessä vanhemmilla on kaikki valta, niin on ihan ymmärrettävää, ettei siitä niin vain luovuta, vaikka lapsesta tulee aikuinen, ja saattaapa tulla jopa paremmin koulutettu ja fiksumpi ihminen kuin vanhempansa. Sitä kiivaammin pidetään kiinni vanhemmuudesta ja määräysvallasta. Neljänteen käskyyn nojaavan kasvatuksen tuloksena lapsi ei voi eikä osaa vastustaa saati hylätä vanhempiaan. Pitää vain odottaa...
Kuinka moni vanhempi hämmästyisi, jos käsittäisi, että hänen jälkikasvunsa suurimpana toiveena on, että hän kuolisi pois häiritsemästä lastansa elämää.
- lilli v.
Minun anoppi on psykopaatti.Ensi kerran kun menin käymään niin esitti entisen miniän kuvia ja kehui miten kiva se oli.Ja kun tuli meille oli aina wc:n pesuine mukana ja pesi meidän vessan pöntön,vaikka meillä on tosi siistiä.Yrittää kaikkensa että pojat(2 veljestä) eli siis anopin pojat ovat riidoissa.Nyt kumpikin poika ei halua olla missään tekemisissä tämän sykopaatti äitinsä kanssa.On lisäksi alkoholisti.Nyt menee hyvin kun ei tarvitse kuunnella tämän sairaan ihmisen kieroilua.
- klsklszsnkl
Se on narsisti eli sillä on narsistinen persoonallisuushäiriö.
- kyllästynyt321
Mieheni on myös suuttunut äitiinsä niín ettei edes vastaa enää hänen puheluihinsa. Aina kun joku loma alkaa niin onneksi jo 82 vuotias anoppino alkaa soittelemaan eikö ne lapset voi tulla tänne. Lomallahan me juuri halutaan olla lasten kanssa!!! Eikä edes kuuntele mitä sille puhutaan. Jonkinlainen dementia sillä kuulemma on. En voi sietää koko ihmistä. Kaikilla hänen lapsillaan on jonkinlainen mielenterveysongelma. MIstäköhän johtuu ? Itse ilkimys.
- ei jaksa enää
Meillä anoppi huomauttelee joka asiasta sekä määrää mitä milloinkin pitäisi tehdä. Minulta ei koskaan mitään edes kysytä ja huonekalutkin ovat meillä siirtyneet eri paikkoihin jos en itse ole ollut paikalla hänen käydessään. Avainta en hänelle halua missään tapauksessa antaa.Kasvousten välit viileähköt mutta selän takana haukkumista kestänyt useita vuosia.Mieheni ei kantaa asiaan ota vaan suuttuessani usein alkaa minua haukkumaan, äidilleen ei uskalla-halua mitään sanoa. Yritän olla tekemisissä mahdollisimman vähän, mutta jos minulle ei sovi kyläilyt ym. niin tappeluksi vaan menee mieheni kanssa. Nyt alan jo saada kaikesta tarpeekseni! Muilla samanlaisia kokemuksia?
- sontaa
Vittumaisia anoppeja riittää... Meillä paljon hienovaraisempaa, mutta vituttaa sekin. Anoppi on lujatahtoinen ja ei voi ymmärtää, että miniältä pititäisi kysyä asioista. Olen ilmaa hänen, apen ja vähitellen ihan kuin avokinkin suunnitelmissa. Ihanaa olla tälläisessä persoonallisuushäiriöisten kuvioissa. Kaikki meni suht ok appivanhempien kanssa ennekuin syntyi se lapsenlapsi. Se laukaisi tämän tallauskuvion. Pahinta on, että appi kai pervo - siis saa fiboja nuorista tytöistä. Tekisi mieli heittää ylilaidan koko porukka. Oksettaa olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka on ahdistellut nuorta tyttöä. Mun mielestä pedofiinit sais kuolla. Anoppi ei kai tiedä tästä puolisonsa piirteestä mtn. Muuten appi on kovin lapsirakas. Niinniin nämä ihmiset haluavat tyttömme hoitoon todella usein ja rakas avokkini on ehdottomasti sitä mieltä, että tämä pedofiliajuttu on silkkaa sontaa. Siis puolustelee vaan isäänsä ja syyttää minua hulluksi, kun en halua tytön menevän sinne hoitoon. VITUTTAA. Muuten, kun kerrana annoin ohjeet siitä miten minun kanssa pitää sopia uusista hankinnoista etukäteen anopille, niin ilmoitti:"ettei hanki enää ikinä mitään". Juupa juu. Voi kun jaksaisi erota. Kummasi vaan paska sitoo.
- MiniäVaaan
Oman Anoppini on ihan oikeasti 10 Nainen, jota arvostan todella suuresti.
Hän on alusta asti antanut meidän elää elää oma elämäämme, mutta on aina tarvittaeessa auttanut. Täydellinen Anoppi ja Ihana Ihminen.
Te, kenen anoppi sekaantuu omaan elämänne - tehkää pesäero selväksi heti alusta lähtien.
Te päätätte oman elämänne asiat keskenänne - ei Anoppi. - Meitä on moneksi
Kyllä noissa vanhoissa rouvissa on oikeasti kestämistä. Toivon vaan, jotten itse höpsähdä samalla tavoin sitten kun ikää tulee lisää. Syyllistäminen ja itsesääli on todella ärsyttävää. Minun anoppini on huolestunut kaikesta mahdollisesta ja aiheuttaa kamalasti päänvaivaa sukulaisilleen kun nämä joutuvat avustamaan varmuuden vuoksi- varmisteluissa ym. Ehkäpä se on ihan normaalia jotta ihminen vanhetessaan happanee, mutta kyllä sitä on oikeasti aika raskasta välillä kestää. Minulla ja varmasti monella muullakin nuorella äidillä on kädet täynnä työtä jo oman talouden ja perheen hoitamisessa, taloudelliset paineet ym... Ei siihen enää kaipaa anopin sättimistä ja itsesääliä. Tottakai pitää ymmärtää ja huolehtia läheisistään mutta kun kaikki on niin yksipuolista, anoppi ei ole koskaan auttanut meitä missään, ei lastenhoidossa eikä muussakaan. Silti meidän pitäisi palvoa häntä ja kunnioittaa hänen mielipiteitään.
- Solea sinulle !
Voi kuule, puhut kun minun suullani. Pura vaan ihmeessä pois kaikki tuommoinen, täällä kun sinua ei vihaa kukaan :o)
- jk
älä vihaa anopiasi
"Appivanhemmat muuttivat isolla perheellä pienen pieneen, noin kolmenkymmenen neliön mökkiin 60-luvun lopussa, silloin oli lapsia jo 5. Koska lapset eivät mahtuneet asumaan sisällä, he asuivat ulkorakennuksessa, huoneessa jossa alle 15 neliötä. "
Tällainen oli nainenX:n elämä eli anoppisi elämä. Nyt on sitten vuoro vihata häntä. Kukahan koskaan on ollut hänelle armelias ja ajatellut jotain hyvää ja antanut mitään hiemankaan ylellistä. Kovaa on ollut elo. Köyhää ja kovaa. Ei ihme, että enkeleistä on kiinnostunut eli siis uskonnosta.
Kuka hänelle olisi opettanut oikeat käytöstavat ja ihmissuhteiden managementin? Ja koska?
Ole mennyt hänen poikansa kanssa naimisiin. Olet vihasi purkanut. Printtaa oma tekstisi ja polta saunanpesässä ja ala elää omaa elämääsi tästä naisesta välittämättä. Hän on elänyt ankean elämän ja saanut kyllä elämässä "rangaistuksensa". Anna hänen ja itsesi olla. Kanna vastuusi: olet mennyt ihan itse naimisiin poikansa kanssa. Voi hyvin ja iloitse, että et joudu työntämään lapsiasi ulkorakennukseen. Rauhaa!- Väärä puu
Luehan boxi uudelleen tuo aloittajan kirjoitus ja mieti sitten omaa tekstiäsi.
Väärä puu kirjoitti:
Luehan boxi uudelleen tuo aloittajan kirjoitus ja mieti sitten omaa tekstiäsi.
1) Olen sitä mieltä, että aloittaja saa purkaa vihansa ja sitten todella purkaa sen polttamalla vihanpurkauksensa. Pääsee koko jutusta helpommin eroon.
2) Anoppi on vähäosainen nainen. Puhuu pahaa ja katsoo kaappeihin. Ei ole osannut oikein kasvattaa lapsiaan. Aloittaja´ on mennyt ihan itse yhden kanssa kuitenkin naimisiin. Anoppi on elänyt vaatimattoman ja vaikean elämän. Ihan turha vihata.
Luin tekstit uudelleen. Olen yhä samaa mieltä. Olen nähnyt paljon ankeissa oloissa eläneitä köyhiä naisia suurien perheiden kanssa. Olen nähnyt paljon katkeria naisia, joille toivoisin irrottamisen kykyä jo viimein. Olen vain tätä mieltä.
- kaaleittenoma
Kyllä on tosi lapsellista touhu näiltä niinsanotuilta miniöiltä. Täällä ne on isoilla kirjaimilla vaahtoamassa miehensä äidistä, ja puhumassa paskaa, itse olen sekä anoppi ja miniä ja totakai eri ikäpolvet ajattelevat aina erityylillä, mutta ei siitä tarvitse tuon aloittajan vihamielisiä kirjoituksia kirjoitella, onha anoppisi pystynyt synnyttämään ihmisen jonka kanssa sinä olet yhdessä. Sitten monet tulevat erinlaisista olista ja silloin se joka on huonompi osainen käyttäytyy juuri kuten aloittaja tekee, alemmuuden tunteiden kiehuessa päässään. Voisi tyttö parka oppia hieman kun elää anoppi vihassa, ehkä hän ei riitä omasta mielestään mihinkään ja silloin on ihan pakko haukkua anoppiaan, ja vielä netissä että kaikki näkevät. Nyt on niin että tälläistä ihmisten haukkumista harrastavat vaan "tietynlaiset ihmiset ei siis kaikki varsinkaan joilla on koulutus mennyt pieleen. Lieneekö tyttö raukka ymmärtänyt edes että hän munaa vaan itsensä tuollaisilla kirjoituksilla.
- Voe elämä
Hohhoijaa... Jäiköhän "kaaleittenomalta" lääkkeet ottamatta? ;)
- Tänne.vaan
Kaikkein helpoin ja vaarattomin tapa on purkautua tällaisella palstalla nimettömänä. Ilkeät anopit tuskin lukevat näitä purkauksia, ja vaikka sen tekisivät, eivät ymmärtäisi, vaikka teksti kertoisi ihan heistä itsestään.
Ei kukaan tunnista itseään häiriköksi tai pahuuden perikuvaksi. Jokainen voi todistaa omat tekonsa oikeutetuiksi ja viisaiksi. Hehän ovat sanoneet ja tehneet rehellisesti mielipiteensä selväksi, ja vain ne toiset ovat lyhytnokkaisia eivätkä ota opikseen.'
Niin että kirjoitelkaa vain paha olonne pois.
Vastauksissa ei ole pakko muita yllyttää suurempaan vihaan. Me lukijat ja vastaajat voisimme olla empaattisia ja myötämielisiä, ei meidän ole pakko yhtyä haukkujien kuoroon, emme kuitenkaan tunne toisiamme täällä. - Perheitä.on.moneksi
Voe elämä kirjoitti:
Hohhoijaa... Jäiköhän "kaaleittenomalta" lääkkeet ottamatta? ;)
Onko se pienen mökin asuttama perhe 60-luvulta taustaltaan romaniheimoa? Jokin vastaus herätti ajatuksen. Silloin voisi ajatellakin, että lastenvalvojat eivät ole osanneet/tienneet tulla hätiin, kun lapsia on yövytetty ulkorakennuksessa. Olen ymmärtänyt, että heimolaiset pitävät itsenäisyydestään tarkan huolen, eikä virkamiestä siedetä.
Minulla oli kauan sitten tuttava, jonka äiti asutti poikansa entisessä kanalassa. Hänellä kävi vieraina läheisiä tuttavia, eikä poika ollut tervetullut kotiin. Poika ei ymmärtänyt puhua asiasta koulussa eikä tuttaville. Yritti selviytyä hatarassa piharakennuksessa. Äiti oli ihan tavallinen suomalainen naisihminen, jolla nyt vain oli poika, joka ei koskaan ollut tervetullut. Välit sitten katkesivatkin, kun poika meni armeijaan ja jatkoi sen jälkeen elämäänsä muualla.
- Hippityttöxxx
Se mitä täällä kukin haluaa kirjoittaa elämästän ja kokemuksistaan on jokaisen ikioma asia. Tänne tullaan nimenomaann keskustelemaan anopista ja apesta. Oletko jotenkin vajaa-älyinen vaiko miten on oman koulutuksesi laita kun tälläistä asiaa et käsitä?
Jos joku potee sinusta alemmuuden tuntoa, niin eipä tuo oma tyylisi mollata kaikki muut joilla on oikeita ongelmia todista minulle mitään muuta kuin sen faktan, että sinulla on erittäin huono itsetunto. se näkyy tavassasi haukkua meitä muita näissä keskusteluissa. häpeä itse itseäsi joka kiehut raivosta heitä kohtaan jotka eivät anopin pomotusta jaksa ottaa vastaan! Sinä et ole mikään arvostelemaan muita palstalaisia itseäsi alemmas...
Oikein sapettaa tälläiset vesipäät... - respektiä molemmin p
Itse olen anoppi myös. Useamalle. En vain ymmärrä miksi esim. miniäni tai vävyni pitäisi olla jollain tapaa kiitollinen minulle ja miehelleni, että olemme synnyttäneet lapsen puolisoksi hänelle.
Nuorilla on oma perheensä. He ovat puolisoina rakastuneet toisiinsa, emme me ole poikaa tai tyttöä " antaneet" miniälle tai vävylle.
Jos anoppi tai appi kummankaan puolelta alkaa määräilemään nuoren perheen elämää ja ei tokene huomautuksesta, voi heitä kyllä pyytää poistumaan; väliaikaisesti tai tarvittaessa vaikka lopullisesti. Ei appivanhempien pidä antaa pilata perhe-elämää, omaa elämää.
Sama pätee toisinpäin, joskin näen, että lapset tullessaan lapsuuden kotiinsa tai mökille, voivat olla vapaammin kuin appivanhemmat nuorten kodissa. Koti on heidän lapsuuden kotinsa ja lastenlasten mummola. On meillä vara kuunnella nuortenkin neuvoja, usein hyviä. Ja rakkaus lastenlapsiin kantaa. Olen ehkä naivi, mutta minusta miniät ja vävy ovat henkilöitä, joilta kestääkin arvostelua ja arviointia paremmin kuin vierailta, melkein yhtä paljon kuin omiltakin lapsilta. Yli kuusikymppisillä ihmisillä on jo sen verran käsitystä ja vihiä elämästä, että joka lillukanvarteen ei tarvitse takertua.- Vihapää
Tulinpa katsomaan vanhaa viestiketjua ja sehän onkin aivan elävänä ja hengissä.
Kirjoitit kivasti, respektiä molemmin p...! Asia on aivan kuten ilmaisit. Kirjoituksestasi heijastuu elämänkokemus ja ymmärrys muita kohtaan.
En ymmärrä niitä ihmisiä jotka heti pyytävät katsomaan peiliin tai tuomitsevat jos täällä avautuu asioista jotka painavat mieltä.
Itse miniänä en todellakaan voisi kuvitella käyttäytyväni anoppiani kohtaan kuten hän käyttäytyy minua kohtaan. En menisi kenenkään kotiin tutkimaan kaappeja, moittimaan mattojen puhtaudesta tai saati sitten poistamaan niitä sen vuoksi jos ne ovat mielestäni liian likaisia. En kävelisi anopin kotona kengät jalassa kuten hän meillä tekee vaikka ei tee sitä muualla. En tutkisi anoppini nähden heillä sukkani pohjia todetakseni kuinka likaiseksi ne anoppini lattiolla ovat tulleet.
Täytyy nyt todeta, etten enää ole niin vihainen, surullinen kylläkin. Ystävällisten sanojen vastineeksi saan tiuskimista ja valittamista.
Olisin tarvinnut oikeasti, siis aivan oikeasti anopista tukea itselleni ja perheelleni. Se katkeroittaa ettei minulla sitä ole. Siksi ajattelen joskus pahasti hänestä mutta tottakai ymmärrän, ettei niin saisi toimia.
Jos nimimerkki boxi sattuu nyt tämän viestini lukemaan, toivon toki kommentteja.
- Hippityttöxxx
Älä välitä Boxin teksteistä äläkä tuon toisen nimimerkin. Meillä muilla riittääkin ymmärrystä asiaasi. Jos anoppisi haukkuu muita, se todistaa ihan vaan sellaisen asian että hänen itsekunnoituksensa on heikko. Hän vahvistaa sitä haukkumalla muita läheisiään. Tekemällä kiusaa ja muuta tällaista.
Minusta tämä anoppi vaikuttaa olevan hyvin huomionkipeä, ja se on mennyt sairauteen saakka.. moniko täyspäinen tutkii aikuisen lapsensa asunnossa kaapit??? Saatika puhuu sanaakaan miniänsä exästä...
Tsemppiä aloittajalle, sinulla on inhottava anoppi. Samma häär, koitetaan vaan jaksaa.Minunkin huushollissa on katseltu sukanpohjia ja valitettu koirankarvoista, ja ihan sinne lapsenkasvatukseen saakka neuvoja on sadellut. ........ - Äippä37v
Minulla on täti. Edesmenneen isäni sisko joka saattaa ihan ilmoittamatta ykskaks pakata kylään ja kävelee joka huoneen jopa saunan lupaa kysymättä läpi ja saattaa tutkia kaapitkin. Sitten alkaa suun pieksentä. "Hyi ko teillä on paljon tavaraa" Heittäkää nuo ja nuo roskiin" kyllä te pillaatta talonne" "miksi teillä taas on astioita pöydällä" "Kyllä teän pitää opettaa lapsetkin niin että kengät ei ole vinosti vaan suorassa rivissä ja että jokainen lapsi laittaisi itse takin naulakkoon."( Lapsia on 9 ja iät 1-19 vuoden välillä) Tädin mielestä olemme laiskoja ja saamattomia kun meillä on lasten leluja lattialla, pyykkikorissa pyykkiä ja kun emme koko ajan pidä tiukkaa komentoa lapsille etteivät ne juoksisi sisällä ja leikkisi vapaasti omia leikkejään. Hänen mielestään lasten pitäisi pitää huoneensa tiptop järjestyksessä, liikkua vain hillitysti ja rauhallisesti ja totella jokainen asia mitä sanotaan. Meillä lapset saavat leikkiä vapaasti ja kaikki osallistuvat mielellään ikätasonsa mukaisesti kotitöihin, mutta meillä ei todellakaan pidetä mielivaltaisesti kuria vaikka tuo täti niin haluaisikin. Tuolla tädillä itsellään on yksi lapsi joka asuu satojen kilometrien päässä hänestä oman perheensä kanssa. Täti myös muistuttaa usein olevansa suvun vanhin ja yrittää silläkin korottaa itsensä meidän yläpuolellemme omassa kodissamme. Hän myös suhtautuu halveksuvasti aviopuolisooni. Mitään hyvää hän ei meistä koskaan löydä ja joka ikinen kerta kun hänelle tehdään selväksi että talo ja perhe elää tavallaan, vieraat käy ajallaan ja että hänellä ei ole mitään oikeutta käyttäytyä sillä tavalla kuin käyttäytyy, niin hän muka loukkaantuu ja toistelee että hyvähän hän vain tarkoittaa koska välittää. Mainittakoon vielä että kyseinen täti arvostaa rahaa ja asemaa enemmän kuin ihmisiä ja se varmaan osaltaan vaikuttaa hänen suhtautumisessa meihin. Mieheni on vuosien pätkittäisten töiden jälkeen päässyt nyt vakituiseen työhön ja minä olen kotiäiti. Tuo täti oli koko työikänsä pankkineitinä ennen eläkettä miehensä vakityössä myös eläkeikään asti. Minulla kotiäitiys on oma valinta jota hän ei voi ymmärtää. Hän jopa kyselee joka kerta nähdessään minut kuuluvalla äänellä että " eikai taas ole tulokasta vattassa"tai " vattassa on sen verran pyöristyny että taasko sie olet paksuna ?" Kaiken huipuksi hän katsoo usein näissä tilanteissa aiheelliseksi puhua halveksuvasti lievästi autistisesta pojastamme. Joka kerta kun hänelle tehdään selväksi että hänen käytöksensä on sopimatonta, hän jonkin ajan kulttua soittaa ja sanoo että hänellä olisi tuomisia. Milloin hänen vanhoja vaatteitaan tai mattoja, milloin keksejä lapsille. Kun hän sitten jotakin on tuonut joskus, hän alkaa saman haukkumisen ja kehuskelee muille ihmisille kuinka hän auttaa meitä... Olis kiva tietää onko muilla samankaltaisia kokemuksia ?
- Doriss
Herätti vähän ajatuksia. Nimittäin kun näitä oon lukenut, tulee mieleen, että ei noin hulluja ihmisiä ole olemassa. Että miniät liioittelee tai anopit liioittelee kun ne morkkaa miniöitään.
Mutta sit tuli mieleen yksi juttu. Olin tänä kesänä yhdessä yleisötapahtumassa ja jonotin vessaan. Mua ennen oli jonossa kaksi vanhempaa naista (muakin vanhempaa siis, en mäkään enää nuori ole), jotka "keskusteli" keskenään ja oli mun mielestä ihan älyttömiä. Puheissa ei ollut päätä ei häntää. Ihmeellistä uhoomista ja ihmisten haukkumista, se jatkui vielä sittenkin kun toinen meni vessaan. Ne huuteli toisilleen vessan oven läpi. Rupesin tos miettimään, että jos ne olis tosiaan jonkun anoppeja, niin en ihmettele jos miniä ei kestä. Palais mullakin pinna alta aikayksikön. Ei yhtään ajatelleet, että siinä oli jonossa monta ihmistä kuulemassa, mitä ne toisilleen huuteli ja päästeli "suoria sanoja" joistakin yhteisistä tuttavistaan tai ketä lie. Olisin kyllä ihan palasina, jos ton tyyppinen ihminen tulis mulle kyläänkään saati että pitäis olla tekemisissä enemmänkin.
Mulla ollut kaks anoppia ja vaikka kummankaan kanssa en nyt ihan sydänystävä ollut niin toimeen tultiin. Eka oli melkonen juorutäti ja ittensä korostaja, mutta jos laittaa käden sydämelle, niin onhan tollasia ihmisiä vaikka kuinka paljon, ja voi olla ihan omassa kaveripiirissäkin. Ne vaan ei ole anoppeja, vaan ystävättäriä, ja siksi niitä jopa kestää. Toinen anoppi oli kiltti ihminen, mutta musta tuntui aina, että se oli mulle vain teennäisen ystävällinen. Voi olla, että ei pitänyt musta yhtään, mutta ei vaan koskaan sitä näyttänyt. Joten toimeen tultiin kun oli pakko tulla. Nyt ne on molemmat tuonpuoleisessa. Aikansa siis kutakin.- fdfewgeg
Tuossa jo aiemmin arveltiin että kyseessä olisi narsistinen persoonallisuushäiriö, tai vastaava. Kun sellaiseen ihmiseen on "saanut" tutustua, ei enää ihmettele mistä nämä kauhujutut kumpuaa. Eihän tuollaista narsistia yleensä tunnista ellei joudu perheenjäseneksi, tai muuten läheisiin tekemisiin, osaavat pitää niitä kulisseja.
Häiriöinen ihminen osaa olla todella törkeä läheisiään kohtaan. Jatkuvaa syyllistämistä, nöyryttämistä, valehtelua ja ristiriitaista viestintää. Nuo tyypit antavat odottaa, valvottavat perhettään ihan kiusallaan, lahjoittavat lastensa tärkeimmät lelut eteenpäin, teettävät muilla kaikki työnsä ja siivottavat sotkunsa. Välillä sitten ollaan niiiin ihanaa ja huomaavaista jotta läheisen pää menee varmasti sekaisin. Ja ulkopuolisille tietysti esitellään viimeisen päälle kiillotettu julkisivu. - Rajanvetoa
Minusta on ylimielistä sanoa anopeistaan, että ei kummastakaan oikein sydänystäviä tullut, mutta kuitnkin selvittiin. Harvalle miniälle anoppi on "sydänystävä". Ei se edes ole tarkoitus.
Miniä elää perheessään, jonka on luonut anopin pojan kanssa, ja siinä sydänystävä on aviomies. Hänen kanssaan jaetaan hyvät ja myös ikävät asiat, ei anopin.
Liiallinen läheisyys anoppiin tai äitiin osoittaa vain, että miniä ei ole vielä kypsynyt itsenäiseksi aikuiseksi. Hän kunnioittaa auktoriteetteja kuin lapsi vanhempiaan, ja silloin saattaa syntyä tällainen tilanne, että anoppi ottaa vallan käsiinsä pojan perheessä.
Miniän tulee itsenäistyä nopeasti! Hän asuu kotonaan ja on päättäväinen. Hänen kaappejaan ja talouttaan ei tulla arvostelemaan. Neuvot ovat eri asia, mutta niihinkin suhtaudutaan aikusen tavoin, ei nöyrästi vastaväitteittä. Jos on eri mieltä, se tuodaan esiin tyynesti, ilman riitaa, sillä riitakin on sitä aikuinen-lapsi-asennetta.
Jos minun luonani kävelisi joku sukkasillaan ja tarkistaisi sitten, kuinka likaisiksi sukat siinä ovat tulleet, saisi hän kyllä sen kohtelun, jonka ansaitsisi, ja sen jälkeen hänen ei tarvitsisi ovikelloani enää soitella.
- Kehä
Kyllä on itsellänikin niin syvää vihaa ja katkeruutta anoppiani kohtaan, että sitä on hyvin vaikea sanoiksi pukea. Mutta jospa se hiukkasen helpottaa, kun saa täällä vähän pintaa raapaista ja purkaa omia ajatuksia sekä lukea muiden. Eli oma anoppini on ollu minua kohtaa hyvin ylimielinen ja olen ollu hänelle kuin ilmaa aina. Muistan hyvin jo ensitapaamisellani kuinka jo silloin piti ruveta arvostelemaan ja näitä piikittelyjä on kyllä riittäny jokaisella tapaamisella. Voin hyvin jo etukäteen odottaa, että no mitähän nyt töksäytellään. Naimisiin menomme oli kyllä todella myrkkyä aikanaan sitä ei hyväksytty millään lailla, ei annettu häälahjaa ei onnitulte jne. Neuvotaan kyllä jatkuvasti mitä pitäs ostaa, hankkia, tehä ynm ynm. No kaikkein pahin mielestäni oli se, kun esikoisemme syntyi. Lapsesta tietysti etsittiin vikoja, "sillä on sitä onkohan sillä tätä ynm ynm". Niin ja lapset ei tietysti saaneet kutsua mummua mummuksi vaan hän itse keksi nimen miksi häntä piti kutsua. Hän saattaa tulla hakemaan lapsemme yks kaks mitään ilmoittamatta, heille yökylään. Eikä kysy edes meiltä vanhemmilta lupaa vaan ominpäin päättää, joka on mielestäni aivan käsittämätöntä. Ja puolisoni ei uskalla äitilleen tehä selväksi missä rajat kulkee. Itse pyrin olemaan niin vähän heidän kanssaan tekemisissään kuin se vaan on mahdollista. Kyllä sitä on niin monesti joutunu pettymään ja mielensä pahottamaan, että ei tosikaan. Oksettava ja narsistinen ihminen.
- onneksi-en-ole-te
Teistä valittajista tulee mieleen pelkästään katkeroitunut vanha ämmä-kööri.
- katsopeiliinjo
Anoppia ei tarvii vihata kun hoitaa itse omat lapsensa, jos ei mikään kelpaa.
- vihaanexää
Samaa itsellä takana, oikeastaan vihaan ex anoppiani paljon enemmän kuin nykyistä, joka on ymmärtänyt sentään pitää suunsakin joskus kiinni.. Eli sanotaan etten pidä kummastakaan anopista ja ajoin vihaan minäkin molempia, nykyistä ja entistä.. mutta ex anoppi oli ihan hirveä suustaan ja vaatimuksistaankin, vaati minun maksavan lapsenlapsensa hoidosta luonaan yksin palkkaa hänelle ja halusi kyllä siis ehdottomasti rahaa vastaan hoitaa, kas poikansa ei tätäkään maksua äidilleen hoitanut jne.. ex mieskin oli suoraan helvetistä, kaksisuuntainen bipopää, niin tietäähän sen että hakkasi, joi ja petti, mutten välittänyt sitten kuin pelastaa tyttäreni ja erota nopeaan.. Anoppi siihen, että jos toista rakastaa niin kestää tuollaisen pikku hakkaamisenkin (mulla oli poskiluu murtunut kun kuvautin ja kävi poliisitkin yms) koska hänkin kesti, kun ihan vaan hänen miehensä hänet hakkasi joka viikko vuosikymmeniä ja lopulta ampui itsensä koko perheväkivallan päätteeksi jo aiemmin.. eli tällainen pikku ex anoppi ja luojan kiitos nykyinen mies on kyllä niin ihana, että kun olla voi.. Mikähän siinä on, että aina kun kuuulen nykyään tästä ex miehestä niin tulee se koko kamala liitto ja anoppi ja kaikki kauhea mieleen.. kumpa voisi unohtaa, vaan en voi. Enkä voi antaa anteeksikaan koska kaltoinkohteli yhteistä lastamme tuo ex mies anopin siunauksella ja avustuksella niin paljon..
- Lapsen.tulevaisuus
Huolehdi hyvin tyttärestäsi, sillä hän on saattanut periä ahdistuksensa isänsä suvusta. Tasainen ja ymmärtävä kasvatus auttaa häntä kehittämään itseään ja uskomaan mahdollisuuksiinsa.
- Anonyymi
O.o Oho. Tuollainen anoppi on ollut kyllä suoraan helvetistä, joka on ollut sitä mieltä että perheväkivalta pitää kestää.
- Anonyymi
Kylläpä kuulostaa minun anopiltani - paitsi, että tämä minun asuu naapurissani! 500 km välimatkaa kuulostaa TAIVAALLiSELTA. Ja taivaallisesta tulikin mieleeni, että oma anoppini on myös kovin hyvä uskova omasta mielestään, rukoilee kaikkien puolesta ja lukee Raamattua jne. Kamala ulkokultaisuus ja omahyväisyys kuuluu joka hurskastelusta. Ja itsekehu haisee kaiken aikaa, toistenkin pitäisi siihen kehumiseen yhtyä, muttei huvita valehdella, joten olen hiljaa ja siis inhokkiminiä, joka ei tykkää hänestä.
- Anonyymi
Mun ex-anoppi ei tajua pysyä poissa vieläkään, vaikka on jo ex. Tänään viimeksi kuulin hänen äänensä virallisissa merkeissä. Jos ei olis ollu tärkee asia niin olisin lyönyt luurin korvaan. Ei liittynyt mun exään mitenkään. Vittu mikä ämmä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 932444
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012143- 821798
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441591- 781566
- 111525
- 331478
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?541350Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.871296Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?301219