Niin eli oon -92 syntynyt ja minulla on ongelmia seurustelun aloittamiseen. Olen erittäin ujo ja minulla on vaikeuksia puhua tyttöjen kanssa kasvotusten. Netin kautta keskustelu on hiukan helpompaa mutta silti en oikein osaa puhua heidän kanssa. Moni henkilö on sanonut etten saisi olla niin ujo mutta se ei vain onnistu helpolla. Jotenkin vain tuntuu, että olisi parempi jos tyttö tulisi minun luokseni jutteleen tai tavattaisiin netissä ja sitä kautta tavattaisiin. Suurin pelkoni tässä on tulla naurunalaiseksi.
Haluaisin apua mieluiten naisilta ja mitä lähempänä ikääni sen parempi, mutta kaikki ny saa kommentoida.
Haluaisin apua mieluiten naisilta ja mitä lähempänä ikääni sen parempi, mutta kaikki ny saa kommentoida.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ujoudessa ole mitään vikaa, siis kyllä sä saat olla ujo! Mutta pelkonsa voi voittaa ujonakin, sen sanon kokemuksesta. Sosiaalisia taitoja voi opiskella, käytännössä. Eli juttelee vaan, tekee, menee, osallistuu, vaikka ois ujokin, vaikkei aina tietäskään miten olla tai ei aina osais sanoa oikeita asioita tms. sillä se helpottuu. Ehkä kannattas vaan huomata että tytötkin on ihmisiä: heillä on omat huolensa, heikkoutensa, pelkonsa, juttunsa, ja kaikki inhimillinen. Siis sä pelkäät jutella, koska jotenkin liikaakin ajattelet heidän olevan erilaisia. Ei ne tytöt nyt niin kummallisia ole, kunhan juttelet kuten muillekin.
Suurin pelko taitaa meillä kaikilla olla tulla naurunalaiseksi. Ihan oikeesti. Mietipä nyt. Sen takia kiusaaminen on paha, koska siinä yritetään tehdä toinen naurun alaiseksi. Siksi isossa maailmassa kaadetaan lokaa toisen päälle, koska yritetään tehdä siitä naurettava. Sen takia osa aikuisistakin pelkää tehdä mitä haluaa, koska ne pelkää niin paljon just tota samaa! "Mitä muut sanoo", mitä ne nyt ajattelee, entä jos kaikki nauraa, pitää hölmönä jne. jne. mutta ÄLÄ anna sen pelon hallita. Aina on joku ilkeä, aina on joku joka ei muka itte ole mokannut, aina on joku idiootti, joka ei osaa ajatella toisten tunteita... Niin naisissa kun miehissäkin. Mutta se ei tarkota, että niitten mukaan pitäs elää. Kaikki on välillä hölmöjä, naurettavia, sääälittäviä, heikkoja, kökköjä, ei osaa, epäonnistuu ja on noloja. Sä voit siis ottaa rennommin, opetella ittekin vähän nauraan ittelles ja huomata, ettei oikeestaan muilla ole suhun valtaa... Jos joku pitääkin sua naurettavana, se ei oikeestaan tee mitään: sä kun olet sitä, mitä haluat.
Samalla tavalla, sä voit jutella tytöille, koska jos joku ei sitten niistä osaakaan puhua tai ei halua, niin ei se aina ole sun ongelmasi.
Sä sitäpaitsi juttelet nytkin tytöille, eikä se nyt niin vaikeeta ole, eihän?
Ihmisiä täällä kaikki on, sinä ja muutkin. Myös ne tytöt.
No ne tytöt joitten kanssa juttelen olen tavannut joko internetissä koska jotenkin se on helpompaa kuin kasvotusten mutta sitten kasvotusten se vaikenee. kädet hikoilee ja alan täristä mutta silti ne tytöt ovat niitä joita näen koulussa joka päivä mutta en yleensäkään phu heille paljoa, mitä enemmän tutustun heihin sitä enemmän he ovet ystäviäni ja pelkään sitä enemmän ottaa heihin kontaktia seurustelun merkeissä
Itsekkin olen ujo ja on vaikeaa jutella joillekkin ihmisille. Mitä enemmän on
kiinnostunut miehestä sitä vähemmän pystyn puhumaan. Sekin taitaa olla
melko normaalia ja enkä usko että olet ainoa mies maan päällä
jolla on nuita ongelmia.
On minulla vähä sitäkin, että en puhu miehille ellei heitä kiinnosta
puhua minun kanssani. Netissä keskustelu on toki helppoa.
Ujous ei ole pahasta. Minusta tuntuu että ujous laantuu ajan
ja kokemuksen kautta. Ei tuosta noin vain, vaan vaatii omaa aikaa.
Itse olen ollut niin montakertaa "naurunalaisessa tilanteessa" että
jotenkin jo alkanut turtua siihen. Yritä oppia ajattelemaan, että
me olemma vain ihmisiä ei sen enempää tai vähempää.
Kaikki tekevät
virheitä ja virheistä oppii ja kasvaa. Virheet kannattaa ottaa
positiivesti vastaan jos näitä tapahtuu. Kenties asiat
jotka sinusta ovat kauhean noloja eivät toisesta
ole yhtään noloja.
Samasta ongelmasta kärsin ja olen myös -92 kuten aloittajakin. Tuntuu etten varmasti ikinä kykene/pysty edes aloittamaan seurustelua, on se NIIN VAIKEAA KUN ON UJO JA KOKEMATON=(
Ihmisiä ne kaikki on! Kaikki on joskus epävarmoja, se on inhimillistä. Ei tarvi olla mikään teräsmies jutellakseen tytöille.
Mitä ny onnistuin tapaamaan yhen tytön netissä ja juteltu jo jonkin aikaan, tapaamisestakin jo ollaan vähän sovittu eikä puhuminen oikein jännitä enää paljoo. En tosin tiedä mites puhuminen sujuu kasvokkain mut tietenkin toivon et se menee hyvin.