Baari vai ei?
Kyllä? Ei? Kyllä? Ei?
Löytyykö oluttuopin pohjasta vastaus elämän polttaviin kysymyksiin?
Kyllä? Ei? Kyllä? Ei?
Löytyykö oluttuopin pohjasta vastaus elämän polttaviin kysymyksiin?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 126
Vanhimmat
Juo yksin kotona, runkkaa ja mee nukkumaan. Niin muutkin kunnon ATM:t tekee.
No se "ei" vaihtoehto sisältää tuon. Pari kaljaa, telkkaria, nettiä ja runkku. Tai kaksi.
Mutta baarista voisi löytää seuraa.
Millaista seuraa etsit ja miten sitä käytännössä saat?
Naisseuraa tietenkin. Miten sitä saan käytännössä? Jututtamalla tyttöjä.
jututalamalal tuttoa? mita se on?
Mitä sanot, juttelet tytöille?
Ihan mitä mieleen sattuu tulemaan. En harrasta mitään one-linereiden ja iskurepliikkien hautomista himassa.
Oi, opeta meitä, Obi-Wan-Eino. You are our only hope.
Hae kirjakaupasta Andrew Davidsonin "The Gargoyle" ja lue sitä?
Tai voit sinä baariinkin mennä, makuasia tietysti.
"An extraordinary debut novel of love that survives the fires of hell and transcends the boundaries of time."
Kuulostaa tosi ihqulta.
"Tai voit sinä baariinkin mennä, makuasia tietysti."
Niin. Tietenkin tällaisen heiton jälkeen olisi sopivaa jos kutsuisin itse itseni luoksesi kylään. Vai olisiko se liian ilmiselvää pelaamista?
Mä tuun mukaan. Mä haluun nähdä kun te panette.
No en tiedä vielä, aloitin juuri itsekin. Yksi kaveri, jonka makuun luotan, suositteli sitä ja sanoi että se on paljon parempi kuin voisi odottaa.
Siis tämä kaveri ei ole mikään Harlekiini-romanssien lukija vaan enemmänkin lit'ry fikshun -snobi.
Mikä on "lit'ry fikshun"?
En tiedä yhtään. Olen mennyt sen verran sekaisin, että näen pelaamista jo siinäkin, kun kaupan kassa toivottaa hyvää päivänjatkoa.
Voithan sinä tietysti tulla, jos sinulle kelpaa vihreä tee. Ei sinun varmaan tarvitsisi istua junassa kuin muutama tunti edestakaisin.
Siis literary fiction!
"Ei sinun varmaan tarvitsisi istua junassa kuin muutama tunti edestakaisin."
Mitä helvettiä? Sinä et siis asu Helsingissä?
Vähänx noloo, hei. Se on joku lände-pönde. Kaikki kehäkolmosen ulkopuolella olevat pitäis kivittää. Eix jee?
No ei mutta kun ajattelin oikeasti harkita pyytäväni sitä jossain vaiheessa kahville. Se että välimatkaa on 600 kilometriä on pikku este.
Rakkaus selviytyy läpi helvetin liekkien ja ylittää ajan ja paikan rajoitukset, vai miten se nyt meni.
Vantaakin on jo vähän turhan kaukana.
Voi teitä pääkaupunkiseutulaisia! Meillä oli täällä kaupunki ennenkuin Helsinki edes keksittiin.
Ei se nyt ihan 600 km ole, olisiko 250 km. En voi tarkistaa, sillä itken nyt aamiaismuroihini, kun kaiken muun lisäksi vielä asuinpaikkanikin on väärä. Heti kun toivonpilkahdus näkyy, Eino riistää sen pois niin että sydämestä valuu verta valtimo sykkien.
Hyvää jaksaa odottaa.
Lähinnä asuinpaikkasi on väärä. Ota minut miten otat mutta harkitsin vakavasti pistäväni sulle sähköpostia yksi päivä enkä minä ajatellut jättää sitä juttua sähköpostiviestien tasolle. Siis ajattelin pyytäväni sinua ulos. Mutta 250 kilsaa? Ööh...
Älähän nyt vielä hätäile!! Katson juuri vuokrayksiöitä Helsingistä. Pahus kun ovat kalliita. Jos vaikka menisin opiskelemaan fysiikkaa?
Ei olisi pitänyt paljastaa asuinseutua... olisi saanut edes sähköpostia :(
Jee! Sit vaan riemukkaita palstatapaamisia Helsingissä eiks niin?
En ajatellut pyytää muita mukaan. Ei mikään palstatapaaminen... vaan treffit. Sellaiset mulla oli mielessä tuon naisen kanssa. Huoh.
Eikä se sanonut heti ei.
Oih.
http://www.youtube.com/watch?v=X7SNq5d7aAc
Sisar! Foliota! Se on bacchus joka kuiskailee käärmevällä kielellänsä korvaasi ja sinua viekoitteleepi... Pysy lujana! Lisää suklaata!
(Saisinko tulla katselemaan?)
Ellaseni... Ei mussa ole paljon katselemista. Tai riippuu varmaan keneltä kysytään.
Kyllä, haen suklaata hetimiten kaupasta! Onkin vähän nälkä jo. Daimia vai Fazerinaa?
Asutko sinä pääkaupunkiseudulla? Jos et, niin tule teelle ja suklaalle. Itketään yhdessä. (Ja jos asut, niin mene Einon kanssa treffeille. Kyllä minä sen kestän.)
*alahuuli väpättää*
Daimonia daimonia!
Asun pks mutta Einohan on Bacchus! Enkä sinua koskaan hylkäisi miehen tähden. Pois se minusta, pois pois!
Kyllä junalla ja bussilla pääsee!
Häh? Se että pyysin yhtä tyttöä tavallaan ulos ei tarkoita että pyytäisin toista.
Kuiski sinä vaan, bacchus; viekoittele, kavala... En tule en EN!
Ei ku mulla on tänään treffit kaljatuopin kanssa. Suunnitelma kuulostaa sitä paremmalta mitä enemmän suunnittelen sitä. Pitäisi vaan jossain vaiheessa kiskoa buutsit jalkaan, takki päälle ja hypätä ratikkaan. Vai menisikö lähiräkälään?
Nelosen ratikkaan? Pub Sirdieen? Myös työtön ATM käy siellä! Teillä on treffit, senkin saastainen viekoittelija! Keitä muita on tulossa?
En mä vielä tiedä mihin päädyn.
Ja... Tarvitsenko ratikkaa päästäkseni Kallioon? Saatanan hyvä kysymys.
Palasin juuri ratikkarundilta. Illalla lähden uudelleen. Nähdään ehkä nelosessa.
Niin, mutta jos nyt tarkkoja ollaan, sinä et edes tavallaan pyytänyt minua ulos. Sinä sanoit, että olisit ehkä mahdollisesti voinut harkita pyytäväsi minua ulos, jos asuisin eri puolella Suomea. Ihan textbook Einoa.
En ymmärrä.
Pitääkö tämä vääntää rautalangasta? Harkitsin asiaa. Okei. Olisinko tehnyt sen? Kyllä. Olisin pyytänyt sinua ulos. En varmaan tänään enkä ehkä huomenna mutta varmasti jossain vaiheessa. Ja olisin aivan varmasti ilmestynyt paikalle. Sinusta en tiedä.
Daim oli loppu, piti tyytyä Fazerinaan. Höh.
Olemme tunteneet vasta vähän aikaa, rakas Ellaseni, mutta pidän sinusta jo nyt suunnattomasti. Saako olla Fazerinaa?
Anteeksi! Älä suutu, Eino. Kommunikaatio-ongelmien välttämiseksi minun pitäisi käyttää kulkushattua päässäni aina kun kieli on poskella. Jotenkin se kieli aina vaan eksyy sinne, kun ei parempaakaan elämänasennetta osaa.
Ja kyllä, minulle pitää aina kaikki vääntää rautalangasta, ja mieluiten vielä kumauttaa päähän sillä rautalankatekeleellä. Muuten en usko ikinä mitään.
No... Olisitko lähtenyt?
Voit vastata ihan rehellisesti. Tarjous ei ole voimassa koska asut liian kaukana ja olen huono etäsuhteissa. Tämä perustuu ihan kokemukseen.
Fazerina käy mainiosti!
Olen muuten just lähössä kauppaan... ja mielessäni pyörii suklaa, on alkanut jostain syystä haluttamaan... Tarvitsen sitä. Ja tuikkukynttilöitä ostan myös, ne ovat loppu. Kyllä yhdestä tuikkivasta tuikusta on mulle seuraa, tuntuu siltä. Olen aika surkea tapaus, en kiellä.
Ja appelsiinimehua, tonnikalaa ja mitä sitä tarvitsee, jottei kuole.
Okei, otetaanpa hetkeksi tuo jokerinhattu pois päästä.
Minä uskon jo, että olet tosissasi. Tuntuu aika uskomattomalta - tuntemus lähestyy milteipä eksistentiaalista kriisiä - mutta uskonpa kuitenkin. Mutta minä en halua vastata hypoteettisiin kysymyksiin, koska siitä ei ole ikinä mitään muuta kuin harmia. Ihan oikeasti. Tässä tapauksessa, jos vastaus on "ei", niin kuka haluaa sanoa ei, ellei ole ihan pakko? Ja jos taas vastaus on "kyllä", niin mitä hyötyä on vastata kyllä tarjoukseen, joka ei ole voimassa? Tuleeko siitä kenellekään hyvä mieli? Ei?
Kaikista hölmöimmältä tuntuu jutustella tällaisista asioista julkisesti, julkisella palstalla, jonka kirjoittajista monet ovat muutenkin virnuilleet ala-astetasoisesti Einon palstahaaremista jo pitemmän aikaa. En edes tiedä, miksi välitän ylpeydestäni jollain anonyymipalstalla, mutta välitän nyt kuitenkin jonkin verran, kun olen vähän lapsellinen. Itse asiassa olen jäänyt sille lapsellisuuden tasolla, että kun ala-asteella yksi K. ilmoitti luokan edessä tykkäävänsä minusta, teeskentelin kipeää seuraavat päivät, ettei tarvinnut mennä kouluun. En voi sille mitään. Tämä nyt vaan tuntuu vähän siltä, että minut on raahattu yleisöstä lavalle spottivalojen eteen ja käsketty tanssia, vaikka en edes osaa. Otan varmaan koko dilemman liian vakavasti, mutta kuitenkin.
Toisin sanoen, jos olisit halunnut *oikeasti* tietää, olisit kysynyt sähköpostitse eikä täällä trollipalstalla.
(Mutta vaikka tarjous ei olekaan enää voimassa, niin toivottavasti voimme olla kavereita kuitenkin. Minä olen ihan hyvä kamunainen, monen vuoden kokemuksella!)
Saitko suklaata ja tuikkuja? Olen samaa mieltä, että tuikuista tulee hyvä mieli. Varsinkin, jos huoneessa on hämärää.
Miten se menikään? "We are all in the gutter, but some of us are looking at the stars."
Te voisitte tehdä ihan oman chat ketjun, kun ketään ei kiinnosta nuo teidän keskustelut. Nostelette vaan turhaa avauksia edes kommentoimatta itse ketjun sisältöön. Voisi melkein lukea häiriköinniksi.
No eilen kun yritettiin Ellan kanssa väsätä omaa chattiketjua, se poistettiin. Mitäs tässä sitten tekisi?
Otat asian ihan liian vakavasti. Oli ollut mielessä ihan perinteinen kahvikuppi, ei kosinta. Keskustelua, ei käpälöintiä. Enkä sanonut tykkääväni tai olevani ihastunut sinuun. Vaikutat vaan mielenkiintoiselta ihmiseltä ja no... Ei siitä mitään haittaakaan olisi ollut. Kai. Okei, anonymiteetin paljastuminen mikä oli se syy miksi arvoin sitä sähköpostin lähettämistä ylipäätään. Enkä sitten sitä lähettänyt enkä sitä nyt sitten lähetä koska asut liian kaukana kahviseuraksi.
Mutta... Minä taas olen ylpeä palstahaaremistani.
Hei, hei, hei. Nyt taas minun ylpeyttäni kolhitaan tässä! Epäreilua! En ole missään väittänyt, että sinä tykkäisit minusta, vaan puhuin ala-asteen K:sta. Ihan eri asia. Ja jotkut meistä nyt vaan ovat sen verran luusereita, että pelkkä kahville kutsuminen on todella yllättävä ja ihmeellinen asia, josta menee niin hämilleen että pyörtyy. (Sitä paitsi, jos ihan tarkkoja ollaan, sinä kosit minua jo.)
Sähköpostitilinkin voi avata ihan anonyyminä. Ei minunkaan oikea nimeni ole "superneitsyt".
"Mutta... Minä taas olen ylpeä palstahaaremistani."
No sepä se.
"Hei, hei, hei. Nyt taas minun ylpeyttäni kolhitaan tässä! Epäreilua! En ole missään väittänyt, että sinä tykkäisit minusta, vaan puhuin ala-asteen K:sta. Ihan eri asia. Ja jotkut meistä nyt vaan ovat sen verran luusereita, että pelkkä kahville kutsuminen on todella yllättävä ja ihmeellinen asia, josta menee niin hämilleen että pyörtyy. (Sitä paitsi, jos ihan tarkkoja ollaan, sinä kosit minua jo.)"
Ai niin. Niin kosinkin.
"Sähköpostitilinkin voi avata ihan anonyyminä. Ei minunkaan oikea nimeni ole "superneitsyt"."
Totta, mutta siinä tapauksessa olisin joutunut näkemään tuon vaivan. Mun sähköposti on muotoa [email protected]ääte. Ja toisaalta... Jos olisimme menneet kahville niin olisit sinä nimeni saanut tietää kuitenkin.
""Mutta... Minä taas olen ylpeä palstahaaremistani."
No sepä se"
Häh?
Sain suklaata ja tuikkuja. Fazerin sinistä. Tuikku tuikkii jo, ah, se on kuin kovin vaitonainen mutta lempeä ystävä tai pieni, muiden hyljeksimä tähti.
Enkö mä sit pääsekään bacchusneidoksi?
Älä nyt viitsi. Nyt kun tätä romanssin syntyä on saanut täältä aitiopaikalta seurata niin yhtäkkiäkö tulee verhot eteen? Ei käy! Vähintäänkin tapaamisraportteja pitää tänne tulla ja kuvadokumentaatiota, johon voitte itselleni photoshopata sellaset mustat palkit silmien kohdalle.
"Totta, mutta siinä tapauksessa olisin joutunut näkemään tuon vaivan."
Hmm, niin no joo. Meneehän siinä jotain pari minuuttia elämästä...
Ehkä vastaisuuden varalle kannattaisi kuitenkin olla anonyymisähköposti plakkarissa, ettei heti anna "virallista" osoitetta vaikkei nimeään varsinaisesti salailisikaan. Ethän sinä olisi tiennyt, olenko minä psyko-jungfrau vai en. Ja jos olisin ollut helsinkiläinen psyko-jungfrau, niin se olisi ollut astetta pahempi juttu.
(Miten sinä muuten netissä tutustut ihmisiin, joita et ole suoraan pyytämässä kahville? Olenko minä ainoa, joka kaveeraa alussa tuntemattomien kanssa anonyyminä?)
"Häh?"
Ei mitään. Sarjassamme jungfraun typeriä non sequitur -sarkasmointeja.
Auts, saiko Eino juuri kaverikorttia, vai onko tämä kierompi peli kuin katsojat arvaavatkaan.
To be continued...
"Ethän sinä olisi tiennyt, olenko minä psyko-jungfrau vai en. Ja jos olisin ollut helsinkiläinen psyko-jungfrau, niin se olisi ollut astetta pahempi juttu."
Ei kai se mulle turn off ole?
"(Miten sinä muuten netissä tutustut ihmisiin, joita et ole suoraan pyytämässä kahville? Olenko minä ainoa, joka kaveeraa alussa tuntemattomien kanssa anonyyminä?)"
Hyvin helppoa. En tutustu netissä ihmisiin. Olen ollut yksillä nettideiteillä ja ne sovin täysin julkisesti eräällä keskustelupalstalla. Ilmoitin tytölle missä olen ja milloin ja hän tuli paikalle. Tapasin kyllä hänet useampaan otteeseen mutta sitten ihan perinteisesti puhelimella sovittiin ne tapaamiset.
No joku kortti sieltä tuli. Helvetti.
No, vakavissaan. Enhän minä tietenkään voi tietää miten hurmaava jungfrau on luonnossa. Pahimmassa tapauksessa hullaantuisin täysin.
Niin siis en tuolla tarkoittanut mitään nettideittejä, vaan ihan nettikavereita? Minulla on muutama, jotka olen ihan tavannutkin, mutta olen kyllä jokaisen niistä tuntenut melko kauan ennen tapaamista. Ehkä olen ylivarovainen, en tiedä. Ja voi olla, että nettikaveruus on vähän niinkuin ammattitauti tällä "alalla" (HAHAHAHAHAA... snort).
Eiköhän tässä ole jo ihan tarpeeksi peliä yhdelle päivälle? Minulle on ainakin tapahtunut enemmän kuin viimeisenä kymmenenä vuotena yhteensä. Sain melkein treffikutsun, joka peruttiin koska olen liian kaukana (täysin ymmärrettävää); mutta johon olisi pitänyt kuitenkin vastata; ja kun en osannut vastata julkisesti kutsuun, jota ei ole edes olemassa, tuli selvennös, että ei se nyt ihan vakavastiotettava treffikutsu ollut ollutkaan; paitsi kuitenkin sen verran, että minulle ei ole edes mahdollista lähettää sähköpostia ellei ole mahdollista pyytää treffeille; mikä kuitenkin johtuu siitä, ettei vaan yksinkertaisesti viitsi tehdä anonyymisähköpostitiliä pelkästään sen takia, mikä on ihan ymmärrettävää sikäli, että minä en kuitenkaan ole kuin joku anonyymi kirjoittelija Sinkut-palstalla; mutta kuitenkin treffeille olisi voinut kutsua, jos olisi asunut lähempänä, vaikka olenkin vain joku anonyymi kirjoittelija Sinkut-palstalla.
Lopulta minulle jäi taas sellainen tunne, että olin itse pyytänyt Einoa treffeille, ja saanut pakit. Miten hitossa se sen tekee?
Sen takia en uskallakaan mennä ovesta ulos. Aina joku hullaantuu.
Ei mulla ole oikein sellaisiakaan kovin montaa. Joitain foorumituttuja kyllä, mutta siinä se. Ja he tietävät kuka olen. En käytä meseä tai Twitteriä ja Facebookissa olen lisännyt kavereiksi vain ihmisiä jotka oikeasti tunnen.
No... Mutta olisi ikävää ihastua tyttöön joka asuu 250 kilometrin päässä. Miten sellaista pitäisi sylissä kun se olisi siellä kaukana?
Se on pelimies. Ja naiset lankeaa kerta toisensa jälkeen, vaikka luulevat tietävänsä paremmin.
Miehet on sikoja!
No... Olisin vain halunnut uteliaisuuttani tavata sinut. Ei kai se paha asia ole? Mutta... Mun täytyy tunnustaa että koska tiedän ettet ole ollut pahemmin seurustelusuhteissa olisin saattanut olla aika kömpelö. Yleensä naiset odottaa treffeillä pussailua ja sellaista mutta mitähän sinä odottaisit? Kädestä pitämistä? Halausta? Suudelmaa? Seksiä? Toisia treffejä?
250 km? Muistelen lukeneeni sun olevan Länsirannikolta eli Pori? Et kyllä vaikuta porilaiselta..*kirjoittaa ent. porilainen*
"Pahemmin seurustelusuhteissa" :D
"Olisin vain halunnut uteliaisuuttani tavata sinut. Ei kai se paha asia ole?"
Ei, ei, ei. Olen imarreltu, yllättynyt ja kiitollinen. Ihan totta. Minulla on vaan tämä pahuksen kulkushattu päässä.
"Yleensä naiset odottaa treffeillä pussailua ja sellaista mutta mitähän sinä odottaisit? Kädestä pitämistä? Halausta? Suudelmaa? Seksiä? Toisia treffejä?"
Jaa-a. Teetä ja sympatiaa? Teetä nyt ainakin, ja paljon.
No sitähän minä olen koko ajan sanonut! Ja kuunteleeko kukaan? Eeeeeei!!
Hmm, totta. Se on varmaan ongelma. Toisaalta minulla on lähinnä kokemusta ihastumisesta ihmisiin, joiden kanssa voin hädin tuskin jutella, joten olen vähän jäävi kommentoimaan...
""Pahemmin seurustelusuhteissa" :D"
Niin, et siis ollenkaan. Mulla olisi suorituspaineita.
"Ei, ei, ei. Olen imarreltu, yllättynyt ja kiitollinen. Ihan totta. Minulla on vaan tämä pahuksen kulkushattu päässä."
Kiitollinen? Voi jeesus. Älä ikinä sano miehelle noin. Kiva kun kysyit, mutta. Eih!
"Jaa-a. Teetä ja sympatiaa? Teetä nyt ainakin, ja paljon."
Vihreää? Juon sitä aika paljon.
Nöy kömment!
(Mutta jostain sieltä päin. En mene kilometrimääristä takuuseen.)
Aah, ymmärrän. No minulla on esim. Facebook-kavereina paljon "kollegoja" (HAHAHHAAAHAA... jne) jotka ovat periaatteessa alunperin olleet foorumituttuja. Nykyään oikeastaan parhaimpia ystäviä!
Näppärää. Mulla ei edes ole kovin paljon Facebook-kavereita. Joku reilu sata. Asiaa helpottaa kun ei ole siellä omalla nimellään. Ei tule typeriä pyyntöjä.
En minä ole pelimies.
No minulla ei ole sataakaan, kun suoritin vähän karsintaa. Ja aika montaa noista jäljellejäävistä en edes tunne ollenkaan, mutten kehtaa poistaa kun ne vaikuttaa ihan mukavilta ihmisiltä.
Täytyy vissiin vaihtaa nimeä, niin välttäisi vanhat mukakoulukaverit ainakin. Siis sellaiset, joiden kanssa ei ollut koulussa missään väleissä, ja jotka lisäsivät kaveriksi jostain syystä, mutta sitten kun niille sanoo kohteliaisuussyistä moi ja kysyy mitä kuuluu, eivät vastaa ollenkaan. Hmph.
"Kiitollinen? Voi jeesus. Älä ikinä sano miehelle noin. Kiva kun kysyit, mutta. Eih!"
No enhän minä tuota tarkoittanut, kun et edes kysynyt!! Tsiisus.
Sitä paitsi etikettikirja vuodelta 1811 sanoo selvästi, että miestä KUULUU kiittää aina kosinnasta.
"Vihreää? Juon sitä aika paljon."
Lähinnä vihreää. Joskus harvoin valkoista. Joskus join Lady Greytä, mutten ole aikoihin, kun juon nykyään teen ilman mitään sokeria ja muita hömpötyksiä.
Minä taas en halua antaa Facebookille oikeita henkilötietojani. No, sähköpostista voi periaatteessa päätellä oikean nimen, mutta...
"No enhän minä tuota tarkoittanut, kun et edes kysynyt!! Tsiisus."
Kylläpäs kysyin. En sillä tavalla kun ajattelin kysyä mutta toin aikeeni ilmi.
"Sitä paitsi etikettikirja vuodelta 1811 sanoo selvästi, että miestä KUULUU kiittää aina kosinnasta."
Joo, mutta se kosinta oli aika luokaton.
"Lähinnä vihreää."
Vihreä tee on parasta. Eikä missään tapauksessa millään tavalla maustettua.
"Kylläpäs kysyin. En sillä tavalla kun ajattelin kysyä mutta toin aikeeni ilmi."
No hyvä on sitten. Koska kerran kysyit, en ole missään nimessä kiitollinen, vaan erittäin suivaantunut, että kysyit? (Menikö nyt oikein?)
"Vihreä tee on parasta. Eikä missään tapauksessa millään tavalla maustettua."
Hmm, kyllä tuo Nordqvistin Nippon Green on ihan hyvää...
"No hyvä on sitten. Koska kerran kysyit, en ole missään nimessä kiitollinen, vaan erittäin suivaantunut, että kysyit? (Menikö nyt oikein?)"
Ei? Sinun pitäisi olla suostuvainen. Miehet pitävät suostuvaisista naisista.
"Hmm, kyllä tuo Nordqvistin Nippon Green on ihan hyvää..."
Pitää kokeilla joskus. Mulla on ihan vaan irtoteetä.
Siis mitä hittoa. Minun pitäisi olla suostuvainen treffeille, joita ei ole, koska kaikki muu käy miesten itsetunnon päälle? Ei ihme, että olen ikisinkku. Eihän tästä ota hullukaan selvää.
(Nippon Green on muuten irtoteetä, vaikka kyllä sitä pusseinakin saa.)
Hän on Turusta.
"Siis mitä hittoa. Minun pitäisi olla suostuvainen treffeille, joita ei ole, koska kaikki muu käy miesten itsetunnon päälle? Ei ihme, että olen ikisinkku. Eihän tästä ota hullukaan selvää."
Jep. Jotenkin näin. Siis sinun pitäisi olla innokas ja halukas näkemään mut.
"(Nippon Green on muuten irtoteetä, vaikka kyllä sitä pusseinakin saa.)"
Ahaa. En tiennyt.
Helsingistä on Turkuun vaan n. 145 kilsaa..Että ei ole.
Ja mun kämpiltä on baariin kahden minuutin kävelymatka. Avaimet? Kyllä. Lompakko? Mukana. 3/4 pulloa olutta evääksi? Ehdottomasti. Kännykkä? Joo vaikkei siihen varmaan kukaan soita. Tukka silmillä? Ei. Eriparisukat? Kyllä. Buutsit? Kohta jalkaan. Joo, tästä se lähtee taas.
Tampere?
Raumalta?
"Hmm, kyllä tuo Nordqvistin Nippon Green on ihan hyvää... "
Fasistit! Reilun kaupan teetä pitää juoda! Kyllähän vege-Einokin sen luulisi tietävän.
Voi ei! Nyt minut pitää ruoskia!
Nordqvistilla on muuten ihan hyvää reilun kaupankin (maustettua) vihreätä teetä, mutta sitä en löydä ikinä mistään. Ja Forsmanilla on hyvät reilun kaupan vihreät teet ja rooibos-teet. Sen unohdin mainita ylempänä: juon myös rooibos-teetä. Tärkeä ja terveellinen lisäys.
Eli siis minun kuuluu innolla haluta jotain, mitä en voi koskaan saada? Sillä välin kun sinä käyt iskemässä typyjä baarista? Tosi reilua. Selvästi tässä skenaariossa näkyy nyt taas patriarkaatin kylmä käsi.
Nyt sinulla on jo aikamoinen ostoslista kun seuraavan kerran menet kaupoille; kannattaa kirjoittaa paperille ylös. Eli:
- Nippon Green -teetä (tai ei välttämättä, kun se ei kerran ole reilua)
- Andrew Davidson: The Gargoyle
- raitainen neulepusero (mieluiten kirppikseltä, värit saat päättää itse)
- muutama varaneulepusero, ettei tarvitse mennä lyhyillä hihoilla palelemaan baariin
Miksi se teitä noin kiinnostaa, missä minä asun??
"Eli siis minun kuuluu innolla haluta jotain, mitä en voi koskaan saada? Sillä välin kun sinä käyt iskemässä typyjä baarista? Tosi reilua. Selvästi tässä skenaariossa näkyy nyt taas patriarkaatin kylmä käsi."
Niin no jos minä olisin sinun kanssasi niin en iskisi muita tyttöjä. Tulin muuten äsken kotiin. En ole varma olenko krapulassa vai kännissä mutta syön voileipää.
"- Nippon Green -teetä (tai ei välttämättä, kun se ei kerran ole reilua)"
Ok.
"- Andrew Davidson: The Gargoyle"
Ok.
"- raitainen neulepusero (mieluiten kirppikseltä, värit saat päättää itse)"
Musta neule mustilla raidoilla.
"-muutama varaneulepusero, ettei tarvitse mennä lyhyillä hihoilla palelemaan baariin"
Ei mun tullut kylmä. Mulla itse asiassa oli pitkähihainen päällä.
Okei, okei. Aloitetaan mustalla neuleella; siitä voi sitten pikkuhiljaa hivuttautua musta-savunharmaa-raitaiseen neuleeseen, ja sen jälkeen taivas on rajana värikombinaatioiden suhteen. Puuvillaneule olisi hyvä. Joo, osta musta puuvillaneule. Villa voi säikäyttää sinut lopullisesti.
Se, että olet siirtynyt pitkähihaisiin tammikuussa, on jo selkeää edistystä. Eiköhän sinusta vielä Kunnon Mies saada.
Toivottavasti krapulaleipä maistuu hyvältä.
"Okei, okei. Aloitetaan mustalla neuleella; siitä voi sitten pikkuhiljaa hivuttautua musta-savunharmaa-raitaiseen neuleeseen, ja sen jälkeen taivas on rajana värikombinaatioiden suhteen. Puuvillaneule olisi hyvä. Joo, osta musta puuvillaneule. Villa voi säikäyttää sinut lopullisesti."
Kuulostaa pelottavalta. On mulla muuten muunkin värisiä vaatteita kun mustia. Esim. yhdet siniset farkut, muutama valkoinen hihaton paita, punainen paita, sininen paita, pinkit kalsarit ja tennissukat. Niin, ja maastonvihreä takki. Se neule on se mikä pelottaa. No on mulla villasukat. Lasketaanko ne? Ex-anoppi kutoi ne mulle joululahjaksi.
"Se, että olet siirtynyt pitkähihaisiin tammikuussa, on jo selkeää edistystä. Eiköhän sinusta vielä Kunnon Mies saada."
Minustakin. Yleensä käytän baarissa hihattomia.
"Toivottavasti krapulaleipä maistuu hyvältä."
Omituiselta. Se kyllä johtuu siitä etten pessyt hampaita.
Mikä neuleessa on niin pelottavaa? Puuvillaneule tuntuu miellyttävältä iholla, ja musta neule näyttää hyvältä päällä. Kun kerran viileydestö tykkäät, niin monien mielestä puuvillaneule tuntuu liian kylmältä, mutta itse asiassa siitä tulee iholle sellainen jännä tunne, etenkin jos seassa on vähän pellavaa. Kuvittele sen olevan collegehuppari ilman huppua ja ilman collegea?
Nyt tiedänkin, mikä minun ja Sisar Ellan tehtävä on! Käännyttää Einosta kunnon mies! Sehän toimi niin hyvin Thaïs'in tarinassakin. (Lisää listaan: Anatole France: Thaïs. Tykkäisit ehkä. Sitä ei tosin varmaan saa kuin kirjastoista tai hyvällä tuurilla antikvariaatista.)
"Mikä neuleessa on niin pelottavaa?"
Äiti pakotti pitämään pienenä villapaitoja jotka kutitti. Isona päätin etten käytä villapaitoja koskaan. Laajensin sen myös keinokuituihin.
"Nyt tiedänkin, mikä minun ja Sisar Ellan tehtävä on! Käännyttää Einosta kunnon mies! Sehän toimi niin hyvin Thaïs'in tarinassakin. (Lisää listaan: Anatole France: Thaïs. Tykkäisit ehkä. Sitä ei tosin varmaan saa kuin kirjastoista tai hyvällä tuurilla antikvariaatista.)"
Häh? Minähän olen ihan kunnon mies. Kai. Olo parani kun sai syötyä.
Tullaan käymään kylässä.
Ette varmana tule. Asun sitä paitsi lahoavassa kummitustalossa, ja portilla on pelottava koirakyltti, joten ette edes uskaltaisi.
Onneksi puuvilla on luonnonkuitu. Kokeilemme siis puuvillaa.
Ja se kunnon mies pitää vaan kuoria esille.
"Nyt tiedänkin, mikä minun ja Sisar Ellan tehtävä on! Käännyttää Einosta kunnon mies!"
Kyllä! Se olkoon meidän suomalais-kattilallisten marttyyrineitseiden pyhä tehtävä. Muitakin parannettava ATM:iä olisi liiaksikin asti.
Tuo sopii kuvaan.
Taitaa olla Rauma.
"Ja se kunnon mies pitää vaan kuoria esille."
Ehdotatko ryhmäseksiä palstan neitsyttyttöjen kanssa? Kumman puhkaisen ensin?
Ei huvita lähteä baariin. Oluttupin äärellä on toisinaan mukava rentoutua ja pohtia asioita. Tänä viikonloppuna juon kuitenkin vain teetä ja luen kirjallisuuden klassikoita.
Eipä ole vielä ketään tuttuja/kavereita tällä uudella paikkakunnalla enkä baariin yksinkään viitsi lähteä joten kai tuota kotona tulee oltua.
Kaljaa en juo, enkä muutenkaan näe mitään järkeä siinä että alkaisin yksin kotona ollessa muutakaan alkoholia juomaan. Minulle alkoholin juominen on vain sosiaalinen "tapahtuma" jossa ei ole mitään järkeä yksin tehtynä.
Käyn lenkillä ja vien lottokupongin ärrälle jonka jälkeen voisi saunan lämmittää ja jotain kirjaa lukea. Huomenna sitten aamusta kirpputorille ostoksia tekemään.
vain kotosalla. Ajattelin lueskella ja katsella DVD:ltä väkivaltaista japanilaista samurai-viihdettä.
Ei vanha jaksa. Juomisesta tulee krapula. Ennemmin sunnuntai aamupäivästä hiihtämään.
En oo muuten vieläkään päättänyt. Kuusi kaljaa olen kyllä juonut joten todennäköisyys sille että hiippailen johonkin neljään asti auki olevaan paikkaan on kohtuullisen suuri. Niin, ja kävin lähiräkälässä mutta siellä ei jaksanut olla kun yhden tuopin ajan.
Oletpas karsee juoppo.
Sitä se pakkien saaminen teettää.
... jaaaaaaaaa ketju on luettu yli 1200 kertaa.
Jotenkin epämääräisellä tavalla hävettää.
No arvaa hävettääkö meitä lukijoita, että meillä ei ole mitään parempaa tekemistä kuin lukea tällaista soopaa?
Onko sitten jotenkin parempi olla itse se soopa, mitähäh?! Eihän minulle edes makseta tästä!
On.
Tää on tosi ihqua oi!! lisää lisää
Kaiken kruunaisi se, että tämä ketju päätyisi jotenkin automaattisesti tuohon "Tästä Suomi puhuu nyt!" -palkkiin.
Huoh-
*sydän läpättäen kuin samettiperhosen siipi, jonka syrjässä
on millin Chantilly-pitsi*
Ah, Sisareni, runollinen kuten aina. Kerro miksi sydämesi läpättelee?
Eiköhän tämä ketju pääse kohta 1500 lukukertaan. TOIVOTTAVASTI TEILLÄ ON HAUSKAA, ARVON NÄKYMÄTTÖMÄT LUKIJAT.
Mä vedän käteen kun mä luen näitä juttuja.
Mitä niistä? Tee kiihottaa? Sitä saa ihan kaupastakin.
Luin ensin: TOIVOTTAVASTI TEILLÄ ON HAUSKAA, ARVON NÄKYMÄTTÖMÄT LUTKAT.
Sydämmein läpättelevi rakkauden ja julmuuden vuoksi. Kaikki samassa pyhässä kattilassa, jonka varsi on kova ja terävä.