Kertokaa nyt joku mikä niitä vaivaa.. Olin muijan kanssa pari votta yhdessä, kaikki meni loistavasti ei mitään isompia riitoja ollut.. Mutta sitten noin kuukausi sitten muija sai leukani putomamaan lattialle kun ilmotti haluavansa itelleen aikaa viikon verran miettimiseen, että haluaako enään olla minun kanssa vai ei. Leukani maasta kerättyä suostuin siihen että se saa miettiä rauhassa, ja tuli siihen tulokseen että ei halua jatkaa ja haluaa olla nyt yksin.. Olin aivan hajalla, eikä kestänyt kun viikko niin muijalla oli uus jätkä kenen kanssa se on nykyään täydessä touhussa.. Niin että mikä näitä muijia vaivaa, eikö ne ajattele ollenkaan miltä ihmisistä tuntuu???
Mikä naisia vaivaa
Jooh
649081
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
sama ongelma täällä...
kaikki oli kuin unelmaa... kunnes eräänä iltana...pam... ja sen jälkeen ei hänestä ole kuulunut.
Sitä ennen ei ollut mitään merkkiä mistään ongelmasta.
Miksi ihmiset ei vaivaudu puhumaan asioista jos suhteessa on ongelmia vaan jättää samantien =/
Hehe.. vai ei ole ollut mitään merkkejä ilmassa "ongelmasta". Jos sinä sanot, ettei teillä ollut ongelmia, se ei tarkoita sitä etteikö teillä todellakin ollut ongelmia, ainakin naisesi mielestä. Naisille ja miehille "ongelmat" ovat vähän eri käsitteitä. Miehille ongelmat ovat aina ratkaistavissa olevia konkreettisia ongelmia, kun naiselle taas ongelmat ovat enemmänkin tunteiden puolella olevia, puhumalla selvitettäviä "ongelmia" (jotka siis miehestä ovat pelkkiä turhia, mitättömiä asioita, joista ei edes kannata keskustella). Ja juuri näiden naiselle tärkeiden "ongelmien" täydellinen mitätöinti miehen puolelta esim. sanomalla viattomasti, "älähän nyt viitsi .. kyllähän minä olen .." jne. johtaa siihen, että nainen tuntee itsensä täysin loukatuksi, väärin ymmärretyksi, ja hylätyksi sekä ei rakastetuksi!!! Vaikket siis tätä tarkoittanutkaan, mutta niin naisen asian kokee ja TUNTEE!
Eli kyllä ihan varmasti on ollut TÄYSIN selviä merkkejä ilmassa naisesi puolelta. Sä vaan et ole niitä huomannut (osannut lukea), eikä naisesi ole kyennyt niistä RIITTÄVÄN selvästi sanomaan (yleinen ongelma naisten puolelta), koska et ole hänen vihjailuihin mitenkään reagoinut! Ja vihjeitä on aivan varmasti riittänyt. Yleisin vinkki naisilla on puhumattomuus tai vaisuus. Ja sä miehenä tietenkin pidät sitä merkkinä että kaikki on hyvin, kun akka on hiljaa ja hymyilee. Nainen kun odottaa että sä huomaisit ettei hän ole oma iloinen, PUHELIAS itsensä ja kysyisit mikä mättää, johon hän vastaisi EI mikään. Vaikka kaikki on pielessä hänen mielestään. Sitten sun olisi pitänyt kaivaan ns. "ongelma" esille eli se ettet ole riittävästi huomioinut naistasi, jakanut hellyyttä ja rakkautta. Ja usko mua, jos sä väität että olet riittävästi rakkautta jakanut, niin et ole! EIKÄ sillä ole edes väliä vaan ongelma on se, että sun pitää PUHUA naisesi vakuuttuneeksi että häntä rakastat. Ongelmana on siis perinpohjaisesti se että nainen tarvitsee vakuuttelua ja PUHUMISTA teidän suhteestanne. Naisille kun tulee usein uskonpuute suhteen kestävyydestä/järkevyydestä (tähän liittyy myös hormoonitoiminta). Sä et tätä tietenkään pidä JÄRKEVÄNÄ käyttäytymisenä, mutta sellaisia me naiset ollaan! Ja se että opit lukemaan vihjeitä ja jaksat parilla hyvällä lauseella saada naisesi taas vakuuttuneeksi rakkaudestasi, niin se on kuule pienempi vaiva kuin se että naiset jättää jatkuvasti. Eikö vain?
Kun et ole "mitään" merkkejä huomannut, niin naisesi on siksi vaihtanut toiseen jolta saa täyden huomion, hellyyttä ja rakastamisen tunnetta (kunnes taas elämä arjistuu ja aika vaihtaa seuraavaan). Ja ehkä naisesi on vain tehnyt päätöksen ettet ole sen arvoinen, että hän jaksaisi antaa VIELÄ selvempiä merkkejä, jotta suhteenne korjaantuisi. Julmaa, mutta totta.
Eli sekä sussa on ollut vikaa eli et vain ole osannut naisia lukea, mutta hei, sähän oletkin mies ja toimit toisella tavalla. Mutta myös naisessasi on ollut vikaa, kun ei ole viitsinut avata enemmän suuntaan.. ?? tai ehkä hän onkin, mutta et ole häntä KUUNNELLUT, mitä hän todellakin sanoo ja tahtoo.
Moni nainen käyttäytyy tosiaan kuvaamallasi tavalla, eli ovat kuin piloille hemmoteltuja pentuja, jotka olettavat "aikuisten" eli miesten lukevan heidän salaisimmat ajatuksensa ja toiveensa ja reagoivan niihin "oikealla" tavalla.
Ei ihme, että moni seurustelusuhde ja avioliitto kaatuu. Nainen ei yksinkertaisesti pysty järkevään yhdessäoloon ja kommunikointiin. Kun elämä käy "tylsäksi", eli arki astuu suhteeseen, pitää naisen väenväkisin vääntää draamaa, ja jos mies ei "muutu" (mies on aina syyllinen naisen ongelmiin ja pahaan oloon), niin mies pannaan vaihtoon ja aloitetaan noidankehä alusta uuden kanssa.
Ikävämpi homma, jos on lapsia on jo tehty, mutta lapsen etuhan ei koskaan saa mennä naisen edun edelle.
Monet naiset ovat kuvaamasi kaltaisia vastuuttomia, lapsellisia,itsekkäitä, aina muita syytteleviä pikkutyttöjä. Onneksi henkisesti aikuisiakin naisia löytyy Suomestakin vielä (Vaikka yhteiskuntamme onkin feminismin myrkyttämä) eikä tarvitse naista sentään Venäjältä tai Thaimaasta lähteä etsimään.
Totta turiset. Ex-vaimoni oli juuri em. tyyppinen nainen eli henkisesti epäkypsä ja kykenemätön ratkomaan ongelmia muuten kuin hyppäämällä vieraisiin.
On se perkele kumma, että miehen pitäisi olla ajatusten lukija ja psykologi! Miksi suhteen kunnossa pitäminen on yksin miehen vastuulla? Nainen herkeää puhumattomaksi ja mököttää, eikä yritäkään itse tehdä mitään asian parantamiseksi. Odottaa vain, että mies lukee ajatukset ja korjaa suhteen. Ei se homma niin pelaa! Suhde on kahden kauppa!
Vituttaa, että tuli tuhlattua 9 hyvää vuotta nuoruutta moisen paskan kanssa!
Miksi oletat että miehen velvollisuus on joustaa naisen ehdoilla? Parisuhde on nimenomaan PARIsuhde, eikä yksisuuntainen "naisen-pikku-kikkailu-suhde", jossa miehen tärkein tehtävä on arvailla "naisen-pikku-vihjeistä" mikä tälläkertaa "naisen-pikku-prinsessa-mieltä" painaa. Tuossa aikasemmin jo kuvattiinkin tälläisen naisen kehittyneisyyttä niin kattavasti, ettei sitä puolta minun tarvitse toistaa.
en tarkoittanut ihan niinkään että vain miehen velvollisuus on joustaa.. olen selitellyt asiaa lisää alempana...
Metsä vastaa kun sinne huudetaan. Mitä muuta odotit?
Itse omissa suhteissani ei ole tarvinnut leikkiä kertomallasi tavalla. Yleensä keskustelu on luonnistunut ja on osattu molemminpuolin tarkastella myös toisen näkökulmaa aikuisen sivistyneesti.
Pieni huvittava yksityiskohta tuli ilmi tuosta esimerkistäsi. Kerroit sinänsä fiksun käyttäytymismallin eli pyritään enempi minä-muotoon kuin hyökkäävään sinä-muotoon keskustelussa, mutta syyllistyit heti ensimmäisessä viestissä jälkimmäiseen(ja mitenkä sitten kävi).
Tuon aloittajan tekstin lukiessa, minä naisena olen kyllä sitä mieltä, että ko. naisella on ollut jo suhde tuohon uuteen mieheen silloin ero vaiheessa jo. Koska naiset ovat hitaammin syttyviä ja palavat pitemmällä liekillä, toisin sanoin, halusi vain eron hienotunteisesti, pyytämällä "miettimisaikaa".
Suhde on varmasti ollut käynnissä jo ennen eroa kenties pitkänkin aikaa. Hän on pitänyt miestään vararenkaana kunnes oli varma, että uudesta jutusta tulee jotain. Kyseessä on moraaliton ja epärehellinen ihminen.
Eivät ajattele! Nimim. karvaita kokemuksia on!
Tuntuu, etten enää koskaan vaivaudu seurustelemaan kenenkään kanssa. Seurustelusuhteessa ei ole muuta kuin hävittävää ja paljon onkin!
Monia naisia vaivaa se, että arjen sietokyky on lähes nollassa. Parissa vuodessa suhteenne oli varmasti jo tasoittunut tiettyyn uomaan. Naisesi on kokenut tämän tylsänä, eikä ole mitään, ei yhtään mitään mitä olisit voinut tehdä asian korjaamiseksi.
Se, että arkielämä sujuu riidoitta ja tasaisesti, ei todellakaan tarkoita sitä että nainen viihtyisi suhteessa hyvin. Naiselle tasainen arki=tylsää, ja vaikka yrittäisit suhdetta piristää teoilla ja puheilla, se ei todellakaan mitään auta, koska naisesi on kyllästynyt SINUUN.
Tässä tilanteessa ahdistus naisen sisällä kasvaa jatkuvasti : "APUVA Pakko päästä pois, happi loppuu!! Tylsä mies, tätäkö tää vaan on koko loppuelämä?! Pois, pois , pois äkkiä!"
Naisesi on ennen lopullista päätöstään tavannut uuden miehen, jonka kanssa kaikki on taas uutta ja ihmeellistä, tunteet vellovat taas ihanasti.
Joten bye, bye baby ja eikun uuteen suhteeseen, joka valitettavasti parin vuoden kuluttua viimeistään on samassa jamassa kuin edellinen.
Tuohan on kuin suoraan minun elämästäni! Kuvailet ex-vaimoani aivan pilkulleen!
M28, otan osaa.
Itse liittäisin nämä "naisen luonteeseen" liittyvät ongelmat laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Feministisessä yhteiskunnassamme naisten ei odoteta ottavan vastuuta omista teoistaan ja valinnoistaan. Miehet katsotaan syyllisiksi kaikkeen pahaan ja tätä tuetaan feministien valheellisilla, vääristyneillä tutkimuksilla ja tilastoilla perheväkivallasta, raiskauksista, palkkaeroista ym. Naiset nähdään avuttomina uhreina jotka ajelehtivat elämässään ajopuun (välillä panopuun) lailla pahan patriarkaalisen yhteiskunnan ja pirullisten miesten alistamina.
Tällainen vääristynyt maailmankuva on tietenkin vain äärifeministeillä. Ongelmana on se, että tätä maailmankuvaa tuputetaan normaalina esim. valtamedian kautta. Ihmiset on käytännössä aivopesty uskomaan siihen.
Vääristellyn todellisuuden ja yhteiskuntamme naisen asemaa miehen kustannuksella pönkittävän ideologian vuoksi naisista kasvaa sellaisia kuin kasvaa. Minä, minä MINÄ !-asenne hallitsee naisten ajatuksia ja käyttäytymistä.
Avioliitoista päättyy eroon 1/3 - 1/2 muutaman ensimmäisen vuoden aikana. Eroa haluaa suurimmassa osassa tapauksia nainen, erityisesti jos liitossa on syntynyht lapsia. Yleisimpiä syitä eroon eivät ole väkivalta tai alkoholin käyttö, vaan naisen kokema "erilleen kasvaminen" ja "rakkauden loppuminen". Naiselle eroaminen on huomattavasti helpompaa kuin miehelle, koska oikeuslaitos, lait ja sosiaalitoimi toimivat naisen ehdoilla.
Ukko pihalle, maksakoon elatusmaksuja seuraavat 18 vuotta. Yksinhuoltaäiti ei monesti pysty lapsiaan kunnolla kasvattamaan ja heidän lapsillaan on huomattavasti ydinperheessä kavaneita lapsia enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Nämä ongelmat siirtyvät sitten taas eteenpäin.
Näistä asioista ei tietenkään saa ääneen puhua, ettei leimaantuisi naisvihaajaksi.
Tekee tätä ihan samaa, että yleistys ja naisten haukkuminen ei johda tätäkään asiaa mihinkään.
Yleisesti taitaa olla trendi se, että ei välitetä toisen tunteista, vaan pedataan raukkamaisesti itselle valmis suhde, johon voi paeta ja jättää toisen kuin nalli kalliolle. En tiedä miten ihmiset voivat tätä tehdä, mutta on tullut itsekin koettua pari kertaa ja uusien suhteiden luominen tuntuu todella vastenmieliseltä, koska ikinä ei voi oikeasti tietää mitä peliä pelataan ja milloin toinen poistuu kuviosta, vai poistuuko.
Naisesi ei ollut onnellinen kanssasi. Ehkä hän kaipasi hellyyttä, erilaista seksiä, keskustelua, rakkautta jne.. Ehkä hän ei saanut kaikkea sinulta ja oli onneton. Hän todennäköisesti tapasi siksi toisen ja jätti sinut. Kyllä miehetkin noin toimii. Kerää itsesi ja jatka elämääsi. Kyllä asiat järjestyy.
Jos hän kerta oli niin onneton niin olis voinu vaikka sanoa siitä mulle jotain, eikä vain jättää yhtäkkiä niin eipä ainakaan olis tullu niin suurena yllätyksenä.. Tätä minä just tarkotan että kun ei osata puhua asioista.. Ja ei se kyllä mitenkään onnettomalta vaikuttanu, oma itsensä hän oli.. Että asialle voi olla vaikea tehdä mitään jos ei sitä onnettomuuttaan näyttäny mitenkään minulle =/
se on vissiin rakastunut toiseen eikä sillä asialla ole sun kanssa mitään tekemistä, olen törmännyt naisena samaan lukemattomia kertoja miesten taholta oman tai ystävieni kautta, että en minäkään luota miehiin enää ollenkaan enkä koskaan erehtyisi luulemaan mitään suhdetta ikuiseksi, kun toinen alkaa olemaan "sitä samaa" rupee toinen osapuoli etsimään uutta jännitystä, näin ainakin hyvin usein jos ei aina, joskus sen takia eritaan...joskus jatketaan vanhassa suhteessa ja petetään salaa....
Mielestäni jos ei pystytä olemaan ihmisen kanssa sen takia että kyllästytään, niin ei sellaisten ihmisten kannattaisi seurustella ollenkaan koska he vain aiheuttavat surua ja tuskaa.. he voisivat pysyä sinkkuna ja vaihtaa vaikka sitä miestää ja viikko ettei vaan pääse kyllästymään..
tietää etukäteen.Ja kyllähän se niin on että vaikka ei olisikaan mitenkään erityisen tyytymätön tai kyllästynyt niin voi tavata jonkun toisen johon rakastuu, ja eihän sitä voi heti tietää mihin se uusi tuttavuus johtaa ennen kuin on ottanut selvää, että tuleeko siitä uudesta ihastuksesta mitään vai ei, eihän kukaan halua menettää ihan hyvää suhdetta jos se uusi rakkaus osottautuukin mahdottomaksi,eli ollaan väistämättä tilanteessa että on jonkun aikaa tapaillut toista ja joko se toimii ja vanha jätetään tai sitten se ei toimi ja jatketaan elämää vanhan kumppanin kanssa.
Jos ollaan suhteessa, silloin EI käydä testailemassa varmuuden varalta muita! Kirjoituksessasi tiivistyy juuri se, miksi suhteet eivät kestä. Koko ajan haetaan taustalla uutta ja parempaa! Ei voi kuin ihmetellä ihmisten moraalia ja arvoja! Jotain on pahasti pielessä!
Tuollaisten ihmisten ei pitäisi seurustella ollenkaan kuten edellä jo todettiin!
Ei se sitä tarkoita että sitä ETSITÄÄN, ihmiset tutustuu uusiin ihmisiin ja voi käydä niin että tutustuu vastakkaisen sukupuolen edustajaan johon rakastuu ja alkaa suhde.Näin ei ole koskaan käynyt itselleni koska olen koko ikäni ollut rakastunut vain yhteen ihmiseen, puhunkin nyt niistä suhteista joita ympärilläni näen ja ne ovat kaikki miehiä jotka ovat pettäneet ystäviäni ja minua ennen kuin tapasin nykyisen mieheni.Ja tuon perusteella ei kenenkään pitäisi koskaan seurustella tms. koska et voi itsekään tietää milloin eteesi tulee nainen joka vie jalat alta etkä voi tunteelle mitään, ilmeisesti et ole koskaan ollut rakastunut...
Ihmiset myös muuttuvat aikaamyöten, se mitä arvosti ja halusi toisesta ihmisestä/kumppanista ei välttämättä ole se mitä vuosien kuluttua haluaa tai arvostaa, oma elämäntilanne voi muuttua vuosien varrella ja toinen saattaa alkaa ärsyttää jos elämä niinsanotusti vie erilleen.
Kyllä olen ollut rakastunut. Minä vain en rakastu suin päin kehen tahansa, vaan se vaatii aikaa.
Yksikään suhde ei niin vain ala, vaan suhde aloitetaan! Suhteeseen ei ajauduta, vaan hankkiudutaan täysin tietoisesti. Usein se vanha suhde pidetään varalla, jos se uusi ei vaikka onnistukaan. Se on todella raukkamaista ja säälittävää touhua!
Minä en koskaan ole aloittanut uutta suhdetta kesken vanhan, enkä aloita! Jotain moraalia pitää ihmisellä olla. Jokaisen ihastuksen perään ei kannata juosta. Monet tekevät niin.
Mutta kun vaikka tulisi kuinka upea nainen niin pitää pystyä vastustamaan itseään sen verran että ei hyppää sen matkaa, OPETELKAA NYT HYVÄT IHMISET AJATTELEMAAN MUITAKIN KUIN ITSEÄNNE!! jos alat jonkun kanssa seurustelemaan niin sitä ei jätetä sen taki että ihastut johonkin toiseen, kyllä se ihastus menee ohi ajan kanssa..
Ihminen ihastuu aina silloin tällöin. Suhteen pitäisi kuitenkin olla sen verran arvokas, että yrittää vaalia sitä eikä heti hyppää ihastusten kelkkaan. Se on toisen ihmisen kunnioittamista, joka ei näytä olevan kovinkaan kovaa valuuttaa nykypäivänä.
Alkavatko ihmiset seurustelemaan liian heppoisin perustein? Ilmeisesti on näin, sillä aika heppoisin perustein hypitään jokaiseen kiehtovaan kukkaan.
meistä on ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa lopun ikänsä, ei kukaan.Aikuistuessa ja vanhetessa haluaa eri asioita eikä se jonka kanssa on joskus alkanut olemaan ole välttämättä se jonka kanssa elää lopun ikänsä, olis joo tosi kiva jos niin olis mut ei se vaan niin mene.Kumppanit vaihtuu ja tilanteet muuttuu...
No pitäisköhän mun sitten alkaa jo pakkamaan kamppeita, kun olen vaimolleni se ensimmäinen, mutta ilmeisesti en viimonen? Pitänee sitten jättää vaimo ja perhe heti kun tässä kotiin ehdin.
Niin ja mun mutsi on ollut mun faijan kanssa myös jo 40 vuotta naimisissa. Millon ne sitten eroo???
Olet ilmeisesti joku lapsi?!?!? Ainakin tuo kommenttisi on niin lapsellinen. Ei kaikkien tarvitse kokeilla kaikkea. Joillekin yksikin hyvä riittää.
tai itse lapsi, toi on niin naivia että et tosiaan voi olla kovin vanha tai sitten et parisuhdeasioita tiedä vielä mitään tai niin jostain perähikiältä että siellä ei kertakaikkiaan ola valinnanvaraa, kun jonkun saa ni siinä sitten ollaan :-D (naurua!)
kasva aikuiseksi ensin.
Toi sun yksi lopuksi ikää on paskapuhetta (etkö oo muka nainu ketään muuta koko ikänäsi) tai sitten elät avioliitossa moraalisesta pakosta et rakkaudesta(niinku mutsiski).
Et ole ainoa tapaus. Olen vaimon ensimmäinen ja vaimo minulle myös. Lapseksi on turha luulla, koska yleiseen sarjaan en enää kuulu. En ole minkäänlainen uskovainen, en asu maalla, en sylje kuppiin. Ketään toista en ole nainut, ihan kivaa on ollut vaimonkin kanssa.
Kaikki "ihmiset muuttuu, tarvitaan uusia suhteita" - ihmiset voivat puolestani haistaa paskan ja kerätä rauhassa draamaa elämäänsä. Olen aika herkkä ihastumaan, mutta en rakastumaan. Ja ihastusten perässä ryntäily on idioottien puuhaa.
Gentlemanilla ja M28 tuli hyvin asiaa ja järkevää sellaista.. Onnex miehiltäkin löytyy järkeä päästä.. Mihin tää maailma on oikeesti menossa?! Kellekään ei riitä mikään ainakaan vaan se yksi ja ainoa.. mitä tässä nyt on lueskellu noita textejä, ni aika mielenkiintoisia kommentteja..
Onko se ruoho tosiaan vihreämpää siellä aidan toisellapuolen?? miettikääpä sitä. Enpä usko.. Ja se, et minkä ihmeentakia elää parisuhteessa jos kokoajan havittelee muualle ja tunteet velloo länteen-itään?!
Naisen näkökulmasta voin sanoa sen, että on totta että miehet ei tosiaan osaa aina lukea naista oikein..mut mix toisaalta pitäiskään, kyllä naisen pitää osata jutella ja selventää mistä kenkä puristaa...se ei aina vaan ole niin itsestään selvää, koska mies ei ota kaikkea niin tunteella ja henk.kohtasesti et miettis asiaa yöt ja päivät. miehelle on vaikea tuoda toisinaan asioita ilmi, koska ilmassa piilee sellanen pelko, et mies paskat piittaa naisen ajatuksesta ja tunteista, jotka saattavat miehestä tuntua tosi pikkumaisilta ja turhanpäiväisiltä selkkauksilta..
aika vaikeita asioita.. Sehän tässä kuitenkin niin hienoa onkin et nainen ja mies kuitenkin täydentää toinen toistaan, mies putkiaivoillaan ja nainen tosi kierroilla aivoillaan.. Aina ei voi voittaa.
..kaikki ei ajattele ihan noin lapsellisesti..et jos on jonkun kanssa seurustellu teinivuosista lähtien.ei tarkota et pitäs kokeilla jotain uutta ja kivaa... niinkuin kaveritkin tekee.
Kyllä tuollainen suhde voi ihan täysin pysyä kasassa sinne kiikkustuoliin asti..kyllähän tässä maailmassa nyt tyhmempikin näkee mitä tää on ..kaverit pettää ja tulee petetyx, mix itse lähtis siihen samaan oravan pyörään mukaan.. kun omat pullat onjo niin hyvin uunissa, et ei oo vara niitä polttaa sinne..
Sellaiseksiko kuvittelet tosiaan "sinkun" elämän, että miestä vaihdetaan joka viikko, kun kyllästytään elämään...*naur* ei sinkkuus ole sama asia, kuin "tunnevammaisuus" tai kypsymättömyys tai mitä nimitystä nyt kukakin haluaa käyttää... MIETI NYT MIES VÄHÄN!!!
Jos sinä olet tuollainen sinkkunainen niin haluatko kertoa enemmän millaista sinun elämäsi sitte on?
Minun "sinkku elämäni" on jokseenkin onnellista, kun olen sen onneni oppinut poiminaan pienistä asioista. "Sinkuuteni" ei ole vapaehtoinen valinta, vaan menetin rakkaani joitakin vuosia sitten. Mutta "sinkku" olen kumminkin, "enkä vaihda miestä joka viikko, kun alkaa kyllästyttämään", vaan jokainen ihmissuhde on omalla tavallaan tärkeä ja kasvattava.
Hyvää yötä ja huomenta!!
-Sinkku-
Kai se sinkkuilu toisille sopii ja toisille ei.. Itse kyllä mieluummin haluan jonkun ihmisen kehen voi luottaa, ja jonkun jonka lähellä voi olla.. Sinkkuna ei sellaista taida olla..
Olen itse toki nainut muitakin ennen kuin tapasin vaimoni. VAIMONI ei ole nainut ketään ennen minua. Tuntuu olevan kuitenkin tilanteeseemme tyytyväinen.
Ikäni olen kaupungissa asunut ja perhettä kasvatellut. Kysymys: mitä on eroa parisuhdeasiolla ja parin suhteen asioilla?
Ilmeisesti sinua ei ole ainakaan kommenttiesi perusteella luotu parisuhteeseen; kun mikään ei riitä, asenne. Meillä joillakin on vielä tässä hullussa maailmassa hitunen moraalia jäljellä. Olisi todella helppo vain lähteä ja naida kaikkia vastaan tulevia naisia mielin määrin. Tämä ei vain istu tähän nykyiseen tilanteeseeni. Tämän lisäksi olen vienyt seksin vaimoni kanssa pikkasen pitemmälle kuin monen kanssa uskaltaisi edes ehdotella.
Olen tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen, kuin myös vaimoni. Olen myös tehnyt selväksi sen, että jos ei olla enään tyytyväisiä niin sitten tehdään töitä tyytyväisyyden eteen. Näin ei tarvihe haikailla minkään ennen kokemattoman perään, kun kaiken tuon intiimin voi kokea kotonakin.
Ihastuksia tulee ja menee. Niin pitääkin. Se mitä niiden kanssa tekee on sitten ihmisestä kiinni. Minä en lähde juoksemaan kukasta kukkaan. Ei ole mikään tarvis. Sillä silloin saat juosta vaikka koko lopun elämääs.
Mikäli on toimivassa parisuhteessa ja alkaa jonkin ihmeen "kriisin" takia haikailemaan toisten perään niin kannattaa muistaa: jos lähtee sutta pakoon niin tulee karhu vastaan.
Nykyistä aikaa kuvaa vain tuo kaiken seksuaalisen liiallisuuden joka paikasta ylipursuaminen. Tälle ovat herkkiä kaikki heikot yksilöt. Halutaan samaistua muka joihinkin vallalla oleviin normeihin, kun ei itse osata/pystytä elämään omien henkilökohtaisten päätösten pohjalta. Tai sitten koetaan itsensä jotenkin vajaaksi jos ei ole ollut 50 eri seksikumppania. SÄÄLITTÄVÄÄ!!!
Niin mitä tiedät parisuhdeasioista enemmän kuin minä? Olisi ihan kiva joskus jutella vaikka enemmänkin aiheesta, vaikka lasin ääressä.
Seksipartnereiden suuri määrä ei tee ketään autuaaksi. Se tuntuu kuitenkin olevan päivän sana, että pitää nussia mahdollisimman monen kanssa ennen vakiintumista. Tuosta voi vetää sen johtopäätöksen, että parisuhde rakentuu tällöin seksin varaan, jos kumppaniksi haetaan sellaista, joka on mahdollisimman hyvä sängyssä. Muista asioista viis, kunhan saa hyvät panot.
Nykyaika on perseestä vaikka nykyajan nuori olenkin enkä tiedä oliko ennen sitten yhtään paremmin asiat =/
niinpä... aina ei voi vain valita, miten elämäänsä elää, vaan kyllä ne on nuo eripituiset "elämänviivat" jotka toisiaan sivuavat, toinen lähtee ja toinen jää.
Minä olen kokenut itse, että ihmiset nimenomaan EIVÄT muutu! Siinäpä sitä ongelmaa kerrakseen.
samanlainen ihminen ku 10 vuotta sitten?aika järkyttävää jos oot!
Ihmisen perusluonne ei muutu kovinkaan paljoa aikuisiän aikana. Ihminen on aina se sama ihminen kuin ennenkin, vaikka aikaa kuluisi. Sen huomaa helposti, kun tapaa tuttavan, jota ei ole nähnyt vuosiin.
En minä nyt ihan tätä tarkoittanut, että naiset saa tehdä mitä haluavat ja miehet vaan vikisee. Tarkoituksena oli selvittää sitä, että naiset ja miehet OVAT erilaisia. Ja jotta yhteiselo sujuisi, pitäisi molempien osapuolten ymmärtää nämä eroavaisuudet ja siten huomioida ne parisuhteessa. Naiset ja miehet siis toimivat parisuhteessa eritavoin, ja siksi välillä tuntuu, että sopivatko nämä kaksi eritavoin toimivaa edes saman katon alle. Naiset pelaavat tunteilla kun miehet ovat suoria toimijoita. Kumpikaan tapa toimia EI ole väärin tai oikein, vaan kumpikin tekee kuten parhaaksi näkee. Tästäkin keskustelusta kirposi heti katkeria kommentteja miesten puolelta siitä miten naiset ovat aivottomia idiootteja ja miksi miehen pitää ymmärtää vihjeistä mikä mättää. Se vain on naisten tapa toimia niin, kun eivät muutenkaan osaa asioita ilmaista KOSKA pelkäät loukkaavansa miehen tunteita! Musta on törkeää väittää että mies on se aikuinen parisuhteessa, koska on konkreettinen toimia ja nainen on se lapsellinen vikisiä, koska toimii tunteilla. Ja miehet käyttävät tätä sillä verukkeella että on mies, ja siksi parempi ihminen (kö?). Siinä missä naisten pitäisi oppia tekemään pyyntöjä mielelle eli kertomaan selvästi mitä haluaa (esimerkiksi kaipaan hellyyttä, halaa mua), niin kyllä miestenkin pitäisi oppia kuuntelemaan näitä pyyntöjä ja ymmärtämään niitä.
Hyvä esimerkki miesten ja naisten eroavaisuuksista on tilanne jossa naisen tekee epäsuoran pyynnön miehelle. Kun nainen kokee (tuntee) ettei hän saa tarpeeksi huomiota, hän saattaa mainita asiasta miehelle ja pyytää tätä huomioimaan häntä tällaisen pyynnön muodossa: ”Sä et välitä musta, etkä edes halaa mua enää”. Miehestä tämä kuulostaa haastavalta väitteeltä, joka pitää kumota keinolla millä hyvänsä ja miehen aivot käyvät muistelemaan viikon tapahtumia. Ahaa.. halasinhan mä tota viime viikon perjantaina eli naisen väite on epätosi. Ja mies vastaa: ”Halaanpas, ja välitänpäs!”. Nainen kokee vastauksen jälkeen, ettei mies välitetä hänestä, koska mies ei kuuntele hänen pyyntöään vaan väittää vastaan eli mitätöi naisen kokeman tunteen. Pattitilanne. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten eritavoin miehet ja naiset ajattelevat asioista. Väitteen tilalla naisen olisi pitänyt esittää miehelle selkeä pyyntö: ”Koen ettet huomioi minua tarpeeksi. Kaipaan enemmän haleja ja kosketustasi. Kaipaan sinua”. Pyynnön jälkeen fiksu mies kertoo ensin, että on ymmärtänyt naisen kokeman tuntee ja sitten vastaa naisen pyyntöön, oli se sitten kieltävä tai myöntävä vastaus. Mies voisi vastata vaikka näin: ”Ymmärrän, että tunnet itsesi väheksytyksi, mutta olen ollut kiireinen töistä/omissa ajatuksista/tms, mutta lupaan antaa sinulle lisää huomiota jatkossa. Tehtäisiinkö jotain kivaa huomen illalla?” Ja nainenhan tästä ilostuu, kun huomaa että ymmärrät ja kuuntelit hänen sanoman. Helpolta kuulostaa, mutta ah niin vaikeaa toteuttaa varsinkin oikeassa elämässä. Tällainen ajattelumalli vaatii harjoitusta ja muutosta sekä miehissä että naisissa.
M28 ja Gentleman voisivat mennä hieman itseensä, ja tutkia että eikö teissä herroissa todellakaan ollut mitään vikaan? Eikö naisissa ole mitään opittavaa tai eikö teidän todellakaan tarvitse ikänä edes yrittää ymmärtää naisia? Ettekö olisi itse mitään muka voinut tehdä toisin? En tällä nyt tarkoita, etteikö naisissannekin olisi ollut vikaa myös ja että kyllä naistenkin pitää ymmärtää miehiä ja heidän tapaansa toimia/reagoida asioihin. Me vain olemme erilaisia!
Tai no kirjotittaahan ne olis kuitenkin pitäny...
hassuksi tämän tekee se, että ne miehet jotka yrittävät ja osaavat lukea naista. Eivät ole hyviä myöskään.
Ne ovat sitten liian kilttejä ja nysvääjiä. Ja sittenpä ei taaskaan ole hyvä...
Miten vaikeaa onkaan löytää se kultainen keskitie.
Asiaa puhuit.
Alkuperäiselle kirjoittajalle sanoisin, että erittäin ikävä juttu. Naisen olisi pitänyt selkeämmin ja aiemmin ilmaista, että suhteessa on hänen mielestään ongelmia. Todella oudolta tuntuu, että ero tuli sinulle yllätyksenä.
Varoittaisin kuitenkin vajoamasta katkeraksi kuten herrat ylempänä. Loukatuksi voi tulla niin miehen kuin naisenkin taholta, ei ole mitään järkeä vetää yhden tai muutamankin ihmisen perusteella johtopäätöksiä koko sukupuolesta. Jos omaksuu asenteen, että toisen tapa hoitaa asioita on väärä ja toisen oikea, ollaankin jo hakoteillä alusta asti. Ymmärtäminen vaatii työtä ja yritystä. Onnea, joku nainen kyllä tekee sut vielä onnelliseksi, ja sinä hänet:)
Mutta kun sanoin että nainen kaipaa lisää hellyyttä ja huomiota.. mutta kun usein minusta tuntui että häntä ahdisti että olin ehkä liiankin lähellä välillä häntä, tiedä mitä minun sitte olisi pitänyt tehdä.. En todellakaan usko sitä ettäkö hän olisin jäänyt jotenkin ilman minun huomiotani, kyllä minä häntä pidin hyvänä ja huomioin häntä kokoajan..
Voisitko selventää, mitä tarkoittaa "liian kilttejä ja nysvääjiä"? Pöh, sanon minä.
Kiitos kiitos, toivon ja odotan sitä innolla =P
Ei tässä mitään mutta kun tämä ei ole ensimmäinen kerta kun naiset käyttäytyy törkeästi minua kohtaan.. Kai mulla on ollut vaan huonoa tuuria =/
Sama täällä, miesten suhteen vain. Nyt sitten osaankin arvostaa "kilttiä ja kunnollista" miestäni. Kunpa tosiaan tuon "vakauden" näkisi jo päältä, niin levottomammat voisivat olla keskenään ja rauhallisemmat rauhassa:)
Oon täsmälleen samaa mieltä kanssasi, mielestäni jos ei ole kykenevä seurustelemaan vakaassa suhteessa niin ei pitäisi seurustella ollenkaan...
Kaikki vain eivät ymmärrä koskaan, että seurustelua aloittaessa tarvitaan paitsi ne rakastumisen tunteet, myös päätös pysyä saman ihmisen kanssa, kun huuma haihtuu. Koska se haihtuu lopulta aina.
Jos tuon onnistuu ottamaan jotenkin kevyeen keskustelusävyyn puheenaiheeksi melko alkuvaiheessa, onnistuu ainakin jonkin verran aistimaan, mitn kypsä ihminen on kyseessä. Mutta joskus sydän kyllä särkyy, vaikka kuinka yrittäisi varjella:( Toivoa vain ei pidä menettää.
Minulta lähti nainen, kun arki tuli suhteeseen. Arjen tullessa ei nainen osannutkaan ottaa vastuuta koko suhteesta. Olin kuulemma liian tasapainoinen mies hänelle...
Tässä nyt haukuttiin että vbaihdetaan kumppania kuin sukkia ja otetaan koko ajan uus ihastus vanhan tilalle jne.... mutta tuossakin tilanteessa nainen oli pysynyt suhteessa kuitenkin jo kaksi vuotta kunnes totesi että ei tule mitään ja koska et ollut huomannut mitään tarkoittaa varmaankin sitä että nainen oli yrittänyt parhaansa sinun kanssa ja antanut suhteelle aikaa.Et nyt vain ollut hänelle elämänkumppani ja sillä siisti.
Hauskinta tässä on se, että hän sanoin haluavansa veilä olla nuori ja vapaa, sanoi myös sen että saattaa olla että me jatketaan sitten myöhemmin.. kuvitteleeko että mä todella haluan jatkaa hänen kanssaan kaiken tämän jälkeen mitä hän on minulle tehnyt? missä on tämmöisten naisten moraali? että on pakko päästä välillä vähän muihin jätkiin tässä välissä ja sitten voi taas jatkaa kuin ei olisi mitään tapahtunut?
Kun mietin niin ehkä minä haluiaisinkin vielä jatkaa koska on sen verran tunteita kuitenkin häntä kohtaan, mutta samalla myös suurta vihaa.. Vaikka jatkaisinkin hänen kanssaan niin en usko että voisin enään ihan helpolla kunnioittaa häntä samalla tavalla kuin ennnen..
mäpäs naisena kerron sulle suoraan.kun teidän miesten kans on tarpeeks monta vuotta,ni te ette osaa enää hemmotella naista.löhöötte ennemmin sohvaperunana ja lipitätte kaljaa.voi sääliksi käy niitä thai tyttöjä jotka haksahtaa tulla suomeen ja ottaa vielä suomalaisen miehen.eihän niillä edes seiso tarpeeksi monta kertaa.kun vertaa noihin ulkomaalaisiin.ne pystyy 8 tuntia yössä.kokemusta on.
Ai että mulla ei pokka pitäny ku luin tota hommaa =D.. Löhötään sohvalla ja lipitetään kaljaa =).. ensinnäkään jos minusta olisi kysymys niin en edes pidä kaljasta, ja sohvalla löhöily ei ole minun urheilu lajini.. Ja tosta seisomisesta sen verran että tässä iässä kyllä seisoo sen verran että ei pitäisi siitä kyllä kiikastaa.. kai niillä ulkomaalaisilla nyt seisoo kun ne naista saa kun ne on siellä omassa maassaan niitä eläimiä tottunut panemaan kun naiset ovat sen verran rupisen näköisiä.
Hei!
Tuo kuulosti todellakin niinkuin itseni kirjoittamalta,paitsi että olen nainen.Aivain kuin tyhjästä tuli se miettimisaika ja sitten erottiin ja sitten palattiin viikoksi yhteen,jonka jälkeen erottiin taas. Ja parin viikon päästä oli uusi jo kainalossa...ettei vain se uusi olisi ollut jo paljon aiemmin..?ja varmasti onkin ollut. Sen verran haluan sulle sanoa,että nuo hommat kannattaa jättää omaan arvoonsa. Minäkin seurustelin 3 vuotta,ja jotenkin se tuntui niin vaikealta. PAhinta on jos ei itse saa kunnon selitystä millekkään..mutta,se on edelleenkin sen toisen häviö. Jos ei se mitä sä annoit riitä,niin ehkä se saa sitten huonompaa jostain muualta=)leuka pystyyn..järjettömällä itseluottamuksellakin pääsee jo hyvin pitkälle ja alkuun=)
Olen nainen ja jos jokin asia suhteessa riepoo niin se laitetaan "halki,poikki ja pinoon" mielellään samana iltana:)
Ja jos jokin asia minua riepoo niin avokkini varmasti kuulee sen samantien...Täytyy kyllä myöntää, että olen "melko" suorapuheinen;D, mutta asiat ei selviä puhumatta ja kukaan ei ole ajatustenlukija.
Monesti on käynyt niinkin, että olen ymmärtänyt avokkini tarkoituksen väärin...Ja kannattaako väärinkäsitysten takia vaarantaa koko suhde...Ei...
Eli puhukaa hyvät ihmiset toisillenne!!!!
Voihan sitä hyvältä näyttää jos peli puuttuu. Täytyy osata pelata naisten kans ja olla siitä kiinnostunut. Imarrella sanattomasti. Osata jontenkin pelata tai olla hauska oma ittensä. Jotkut miehet vaan on mukavia jotkut komeita. Mukavan kanssa on kivempaa. Mitä komealta mieheltä saa? Ei nainen uskalla sanoo miehelle et se on komee jos on ihanstunut? Vai? Mikä siinä on että joku kiinnostaa joku ei? Ei se loppupeleissä standardikomeus merkkaa mitään.