Olen teini-ikäisestä lähtien kärsinyt runsaasta laajasta ihokarvoituksesta. Alapään karvat ei ole kauhean tuuheat mutta muuten ympäri kroppaa kasvaa karvoja epänaisellisesti. Tissien ympärillä mustia erottuvia karvoja joita nypin säännöllisesti ainakin viikottain jos en joka päivä. Vatsassa, reisien päällä, alaselässä ja oikeastaan koko selässä erottuu sellainen vaalean ruskea karvapeite, joka ainakin kirkkkaassa valossa näkyy. Jopa pyllyvaossa on karvoja joita olen joskus poistanut saksilla ja poistoaineella. Hormonit on tutkittu, ei vikaa. Minäkuvaani karvoitus on vaikuttanut negatiivisesti. En ole seurustellut koskaan. Muutenkin häpeän enkä pidä persjalkaisesta kropastani. Olen leveä emäntä mallinen ja kadehdin suoravartaloisia hoikkia ihmisiä. Jalkateräni ja varpaani ovat isot, ehkä isommat kuin joillain miehillä. Ehkä olisi ollut tarkoitettu että syntyisin miehenä ja sitten jostain oikusta minusta tuli nainen. Miehenä olisin ainakin hyväksytympi tällaisilla ominaisuuksilla.
Kyllästynyt karvoihin
Naisaapina
1310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Usko tai älä, mutta et ole ainoa, joka painii samanlaisten karvaongelmien kanssa. Minäkin olen nainen ja kasvaa karvaa kaikissa mahdollisisissa ja mahdottomissa paikoissa. Usein kuulen kyllä miesten kehuvan minua kauniiksi tmv, mutta he eivät tiedäkään totuutta. Minäkään en ole koskaan seurustellut ja tämä kaikki karvojen vuoksi! En minä kehtaisi edes kellekään tällaisena näyttäytyä ilman vaatteita. Ihan apinaolo. :( :(
Minäkin olen käynyt lääkärissä, höylännyt, vahannut, nyppinyt ja sokeroinut karvoja, mutta ne tuovat vain hyvin lyhytkestoisen helpotuksen. Höyläyksen voi oikeastaan unohtaa kokonaan, sillä ihon alta hohkaa tuolloin karva kuitenkin. :( Nyppiminen taas ei toimi, sillä karvaa todellakin on paljon ja vankkaa. Oikeastaan ainoat jotenkin edes toimivat vaihtoehdot ovat vahaus ja sokerointi, mutta niidenkään jälkeen iho ei tunnu sileältä. Lisäksi nolottaa mennä kosmetologille sokerointiin, kun aina tuppaavat kauhistelemaan karvan määrää. :( :( :(
Hiljattain kävin myös elämäni ensimmäisessä laserkarvanpoistossa. Jouduin kuitenkin pettymään. Olin niin toivonut, että viimein voisin elää normaalia nuoren naisen elämää, mutta hoito ei tuottanut juuri mitään havaittavaa tulosta. Jälkeenpäin sain kuulla karvan olleen väärän väristä.
Nyt en tiedä, mitä tekisin. Olen melko neuvoton ja kärsin karvoista ja niiden asettamista rajoitteista todella. En voi elää ja nauttia, vaan minua ahdistaa ja nolottaa. :( En tiedä, pitäisikö kokeilla laserointia vielä jossain toisessa firmassa, kun jotku niistä mainostavat laseroinnin tehoavan kaikenvärisiin karvoihin. Tiedä sitten, onko väitteellä perää. Ei huvittaisi heittää hukkaan jälleen satoja euroja, kuten kävi ensimmäisen laserpoiston kanssa. Olen vain niin kyllästynyt olemaan ikuinen karva-apina. Jos tietäisin hoidon auttavan, olisin valmis siitä myös maksamaan.
*Huokaus*