Te jotka olette sitä mieltä että "Pedofiilit on alinta pohjasakkaa, joiden kuuluu mädätä vankilassa" tai vieläkin pahempaa että heidät tulisi kastaroida tai jopa tappaa, niin miten mielipiteeseenne vaikuttaa kun saatte selville että oma lapsenne on pedofiili?
Jokin aikaa sitten etsittiin jopa valokuvan perusteella pedofiiliä, joka ahdisteli törkeästi satunnaisia kadulla tapaamiaan pikkutyttöjä: "Jokaisen kohdalla mies lyöttäytyi kävelyllä olevien tyttöjen seuraan ja esitteli heille sukupuolielintään. Mies myös ehdotteli tytöille seksuaaliseksi luokiteltavaa tekoa. Yhdessä tapauksessa mies kävi myös kiinni tyttöön ja yritti ahdistella tyttöä seksuaalisesti."
Aluksi asiasta nousi kamala kohu, mutta kun paljastui että tekijä olikin pervo 15-vuotias teinipoika, niin asiasta ei ole sen jälkeen kuulunut mitään ja jopa kastaroinnin tai tappamisen vaatijat hiljenivät.
Miten ahdistelusta pikkulapsille jääneisiin traumoihin mitenkään vaikuttaa se että tekijä olikin teini, eikä vanha pervo pedoäijä? Pienille uhreille on aivan yhtä kammottavaa että 15-vuotias aikuisen miehen kokoinen ja näköinen "poika" yritti tehdä seksuaalista väkivaltaa pikkutytöille. Aluksihan tekijäksi epäiltiin yli parikymmpistä miestä kuvan perusteella.
Entä tämän nuoren vanhemmat? Miten luulette heidän asiaan suhtautuneen? Miten itse äiteinä suhtautuisitte kun saisitte tietää oman lapsenne olevan "pervopedofiili"? Olisitteko valmiita pistämään hänet pakkohoitoon tai jopa vankilaan koska 15-vuotiashan on jo rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan? Kykenisittekö rakastamaan lastanne joka satuttaa ja tekee pahaa toisten lapsille tyydyttääkseen omaa seksuaalista himoaan?
Miten luulisitte asian vaikuttavan koko perheeseenne ja sukuunne? Kaikkihan nyt tietävät että juuri heidän poikansa on ahdistelijapedofiili, koska pojan kuva julkaistiin mediassa, eikä sitä saa koskaan sieltä enää pois. FB:n "Tappakaa pedofiilit"-ryhmä julkaisee kaikkien pedofiilien nimet ja osoitteet, sekä yllyttää muita väkivaltaan näitä kohtaan. Entä jos tälläisten tyyppien väkivalta kohdistuisi juuri teidän perheeseenne ja sukulaisiinne? Luuletteko että ystävänne, tuttunne tai naapurinne olisivat enää missään tekemisissä kanssanne?
Jokin aikaa sitten etsittiin jopa valokuvan perusteella pedofiiliä, joka ahdisteli törkeästi satunnaisia kadulla tapaamiaan pikkutyttöjä: "Jokaisen kohdalla mies lyöttäytyi kävelyllä olevien tyttöjen seuraan ja esitteli heille sukupuolielintään. Mies myös ehdotteli tytöille seksuaaliseksi luokiteltavaa tekoa. Yhdessä tapauksessa mies kävi myös kiinni tyttöön ja yritti ahdistella tyttöä seksuaalisesti."
Aluksi asiasta nousi kamala kohu, mutta kun paljastui että tekijä olikin pervo 15-vuotias teinipoika, niin asiasta ei ole sen jälkeen kuulunut mitään ja jopa kastaroinnin tai tappamisen vaatijat hiljenivät.
Miten ahdistelusta pikkulapsille jääneisiin traumoihin mitenkään vaikuttaa se että tekijä olikin teini, eikä vanha pervo pedoäijä? Pienille uhreille on aivan yhtä kammottavaa että 15-vuotias aikuisen miehen kokoinen ja näköinen "poika" yritti tehdä seksuaalista väkivaltaa pikkutytöille. Aluksihan tekijäksi epäiltiin yli parikymmpistä miestä kuvan perusteella.
Entä tämän nuoren vanhemmat? Miten luulette heidän asiaan suhtautuneen? Miten itse äiteinä suhtautuisitte kun saisitte tietää oman lapsenne olevan "pervopedofiili"? Olisitteko valmiita pistämään hänet pakkohoitoon tai jopa vankilaan koska 15-vuotiashan on jo rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan? Kykenisittekö rakastamaan lastanne joka satuttaa ja tekee pahaa toisten lapsille tyydyttääkseen omaa seksuaalista himoaan?
Miten luulisitte asian vaikuttavan koko perheeseenne ja sukuunne? Kaikkihan nyt tietävät että juuri heidän poikansa on ahdistelijapedofiili, koska pojan kuva julkaistiin mediassa, eikä sitä saa koskaan sieltä enää pois. FB:n "Tappakaa pedofiilit"-ryhmä julkaisee kaikkien pedofiilien nimet ja osoitteet, sekä yllyttää muita väkivaltaan näitä kohtaan. Entä jos tälläisten tyyppien väkivalta kohdistuisi juuri teidän perheeseenne ja sukulaisiinne? Luuletteko että ystävänne, tuttunne tai naapurinne olisivat enää missään tekemisissä kanssanne?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos poikani olisi pedofiili, niin hyväksyn kyllä kemiallisen kastraation, miten se muka on huonompi vaihtoehto kuin vankilassa mädäntyminen? Jotkut pedofiilit ovat ihan vapaaehtoisesti tehneet kemiallisen kastraation ja jotkut kun ovat päässeet pakkomielteisistä ajatuksistaan seksistä lasten kanssa tekivät myös fyysisen kastraation. Ja tutkimusten mukaan tuosta on hyviä tuloksia, kas kun suurin osa seksuaalirikollisista uusivat tekonsa. En nyt muista mikä oli tarkka prosenttiosuus, mutta se oli aivan älytön. Jotain siis pitäisi oikeasti tehdä.
Jos oma lapseni olisi pedofiili, niin todellakin, laittaisin sen vaikka itse pakkohoitoon ja kemiallinen kastraatio on ainoa keino: seksuaalirikosten uusimisen prosentti kun on lähes 100%. Pedofiileista ei parane oikeastaan yksikään, ei siis yksikään niin että ilman hoitoa ja seksuaalisen halun tappamista, he jotka teot ovat aloittaneet, ne lopettaisivat. En todellakaan voisi antaa lapseni jatkaa, en todellakaan. Häpeäisin, surisin, itkisin ja sydämeni murskaantuisi, kyllä, tuska olisi todennäköisesti hirvittävä, mutta pahempi se olisi, jos antaisin hänen jatkaa hirmutekojaan ja tuomitsisin siis muutkin lapset kärsimään. Sitäpaitsi, pedofiilit syntyvät kaikkein useimmin pedofiilien uhreista!
Kyllä 15-vuotias kuuluu pakkohoitoon ja lääkitykselle, mitä helvettiä se ikä siihen kuuluu tässä? Ei se siitä ainakaan ilman hoitoa parane ja mikä olisi kamalin tuomio, kuin se että tuossa iässä osoittaa että sinä se poika saat tehdä mitä haluat, apua etkä hoitoa et saa etkä tarvitse, me peittelemme jäljet. Rakentaa omasta lapsestaan vielä pahempi hirviö ja antaa siunauksensa kyseenalaistamatta, yrittämättä mitään?!
Se on aivan varma tuhon tie, siitä ei sen jälkeen mitään muuta tule, kun rikollinen ja raiskaaja, pahempaakin. Nimenomaan 15-vuotiaan tekoihin kuuluu puuttua, ja nuorempienkin pitäisi, hoidolla, lääkityksellä, ja ehdottomasti. Alle 20-vuotialle pitäisi aina olla pakohoitoa, vaihtoehtoja ja todella radikaalia mutta tervehdyttävää hoitoa, pelkkä vankilaan sulkeminen on lapsellisen surkeaa kyllä sinänsä.
Pedofiilien ainoa toimiva hoitomuoto on kastrointi. Kemiallinen toimii, jos he ottavat lääkkeensä. Se myös lakkaa, kun lääkkeitä ei enää ota. Pedofiili ei parane, ainoastaan poistaa seksuaalisuutensa joka on vahingollinen, rikollinen, kieroutunut ja yksinkertaisesti niin paha, että se vaan pitää kastroida: ei ole muuta vaihtoehtoa. Psykiatrisella hoidolla saadaan ihmiseen jotain tolkkua ja ymmärrystä, sen lisäksi, ellei kyseessä ole psykopaattipedofiili, joka ei siis ota itse lääkkeitään: lupaa mutta aina pettää lupauksensa, uusii aina ja varmasti, ei kadu eikä pidä itseään syyllisenä vaan syyttää lapsia. Heidän kaltaisilleen, kirurginen kastrointi on ainoa keino. Miksi kerta toisensa jälkeen pitäisi ymmärtää ja lisätä uhreja, miten voi olla sadistisempaa siististi ja kivuttomasti kuitenkin korjata tilanne, kun alistaa viattomia uhreja lisää raiskauksille, väkivallalle ja kaikelle mitä siitä seuraa?
Se 15-vuotiaskin on hyvin vakavasti sairas, ehkä, mahdollisesti, itsekin uhri, - jo se vaatii hoitoa. Hän tuskin sitä itse hakee koska on jo noin vakavasti sairastunut. Ei sitä kadulle pidä jättää, eikä asiaa painaa villaisella. Onko hirveää tehdä niin nuorelle niin? No, kemiallisella pääsisi alkuun ja pahimmasta, katsoa hoidon avulla mikä on tilanne ja mikä on edistys, mutta mitä pitäisi tehdä: päästää tämä ihminen vapaaksi ja todeta että käyt vähän juttelemassa pipi-tädille ja yritä pärjäillä ja hei! Älä sitten raiskaa ketään!???
Mitä tulee rakkauteen, niin todennäköisesti... rakastaisin lastani silti. Hirviö tai ei, en tiedä, mutta vaikka olen itse seksuaalisen väärin teon uhri, en ehkä voisi sille mitään: se on kuitenkin oma lapsi. Mutta juuri rakkaudesta mä sen pakkohoitoon laittaisinkin. Rakkaus ei aina ole helppoa, ratkaisut saattavat olla vaikeita, mutta se olisi sen parhaaksi. Ihan oikeasti, semmoisen ihmisen pysäyttäminen olisi rakkauden teko, myös sille ihmiselle itselleen.
Pedofiliaan sinänsä pitäisi saada nopeammin, tehokkaammin ja helpommin apua, siis hoitoa ja lääkitystä pitäisi voida hakea jo ENNEN kun mitään tekee. Nyt aihe on niin hirveä, kamala ja vaiettu, että uhrit eivät ole ainoita, jotka vaikenee ja jää ilman apua. Pedofiilien rikoksia voisi ehkä estää, jos olisi klinikoita ja apua juuri näille ihmisille ilman sitä tappamista. Osa (siis muut kun ne psykot) tajuaa, että heissä on jotain vikaa ja kieroutunutta, he tajuaa tekevänsä väärin, mutta eivät saa mitään apua eivätkä voi pakkomielteelleen mitään. Ja kun raja on kerran ylitetty, se on jo helpompaa seuraavalla kerralla. Tässä kohtaa on kaikissa rikosten estämisessä ehdoton puute: asioihin puututaan aina vasta kun on jo tapahtunut. Missä on realistinen, ennaltaehkäisevä työ?
Yhtä tyhmää hyväksyä nuori poika esittelemässä vehjettä lapsille kuin että keskusteltaisiin kuinka iso penis näyttäjällä oli.