Olen muuttamassa naisystäväni luo asumaan. Hänellä on 1 lapsi. Ainakaan vielä en maksa varsinaisesti talon lainasta mitään vaan sovimme että maksan hänelle ikään kuin vuokraa ja joskus tulevaisuudessa katsotaan miten talo jaetaan.
Ehdotin naisystävälleni että maksaisin puolet asumiskuluista. Hänelle se tuntuu olevan vaikea asia ja hän ehdottaa että maksaisin noin 1/3 koska hänen lapsensa asuu siellä myös. Minulla on sen verran isot tulot että tuo ei tuntuisi missään ja naisystävälläni on pienet tulot joten ihmettelen miksi hän ei hyväksy ehdotustani. En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa ja tuntuu että kyllä aikuset käyttävät sähköä, vettä yms enemmän kuin ala-asteikäinen lapsi. Miksi hän ei hyväksy että maksaisin enemmän? Onko olemassa mitään laskennallista prosenttia tai ohjetta kuinka paljon lapsen osuus on asumismenoista?
Ehdotin naisystävälleni että maksaisin puolet asumiskuluista. Hänelle se tuntuu olevan vaikea asia ja hän ehdottaa että maksaisin noin 1/3 koska hänen lapsensa asuu siellä myös. Minulla on sen verran isot tulot että tuo ei tuntuisi missään ja naisystävälläni on pienet tulot joten ihmettelen miksi hän ei hyväksy ehdotustani. En ymmärrä mikä siinä on niin vaikeaa ja tuntuu että kyllä aikuset käyttävät sähköä, vettä yms enemmän kuin ala-asteikäinen lapsi. Miksi hän ei hyväksy että maksaisin enemmän? Onko olemassa mitään laskennallista prosenttia tai ohjetta kuinka paljon lapsen osuus on asumismenoista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saattaa olla kyse siitä, että naisesi ei vielä halua ottaa suuria riskejä kanssasi talon suhteen. Vaan haluaa pääasiassa maksaa lainansa itse. Jos hän ottaisi vastaan 50% hän joutuisi eron tullen palauttamaan maksamaasi takaisin, 1/3 osalla hän varmistaa ettei joudu palauttelemaan vaan saa rahat pitää ns. kohtuullisena vuokra osuutena. Eli hän todennäköisesti on epävarma tulevaisuuden suhteen, ei suhteesi vaan ehkä ikävien pettymystensä takia?.
Anna aikaa ja maksa vain se kolmannes. Voithan sitten sinä osallistua isommalla panoksella lomamatkojen maksamiseen jnee.. ;)
Ikävä pettymys hänellä on kyllä takanaan joten saattaa johtua siitä. En ajatellut tehdä kustannusten jaosta numeroa mutta ihmettelen vain miksi ei raha kelpaa ja siinä taitaa olla syy että hän haluaa varmistaa selustaansa. Ihan tervettä!
Niin teen että makselen sen 1/3 asumiskuluista ja kustannan sitten kaikkea muuta.
Jos hän ottaisi vastaan 50% hän joutuisi eron tullen palauttamaan maksamaasi takaisin, 1/3 osalla hän varmistaa ettei joudu palauttelemaan vaan saa rahat pitää ns. kohtuullisena vuokraosuutena.
Jos maksat vuokraa asumisestasi saa vuokra olla se mitä sovitte. Ei siis ole kysymys asumiskuluista.
Jos vuokra on kotuullinen omakotitalossa asumisesta ei sitä koskaan joudu maksamaan takaisin vaikka se olisi 100% asumiskuluista. Asumiskuluthan eivät sisällä lainan lyhennystä.
Elatusmaksua laskettaessa 1. lapsen osuus asumiskustannuksista on 23 %.
No on sulla kummalliset ongelmat.
ei mua haittais kyllä yhtään jos vaimo väen vängällä haluaisi maksaa enemmän meidän yhteisistä menoista.
Tunnustat oikkeen ääneen, että sulta puuttuu selkäranka, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus (jos olet se enemmän tienaava), kohtuus ...
tapanani ei ole kieltää vaimoltani sellaisia asioita, joita hän ehdottomasti haluaa. ilmeisesti se tekee minusta sain.
tää on taas tätä suomalaista feminismiä parhaimmillaa, olet paska jos teet, ole paska jos et tee...
Teistä tulee ihmeellinen unelmapari jos naisesikin on "ihmeellinen" ja sinä se vasta ihme mieheksi oletkin.