Onpa tullut mielenkiintoinen tilanne vastaan nettideittailussa. Olen aina helposti löytänyt seuraa netistä, koska olen mukavan näköinen, siisti, puhelias ja sosiaalinen mies. Seuraa on aina löytynyt, kun olen hakenut seksiseuraa ja naiset ovat matkustaneet luokseni pitkiäkin matkoja ja minä myös työmatkoillani heidän luonaan yöpynyt. Seksi on ollut monipuolista ja nautinollista - hienoa aikaa!!
Sitten tulee se mutta... tuollaista touhua jaksaa aikansa, niin kuin minä eroni jälkeen. Nyt kun olen päättänyt taas aloittaa parisuhteen ja etsiä vakavaa suhdetta niin eipä tunnu kelpaavan :) On kyllä outoa, kun ennen löysi seuraa mutta nyt naiset pyytää kuvaa eikä edes kommentoi mitenkään. Onko hyvät tavat jääneet oppimatta vai mikä noita naisia vaivaa. Kummia moukkia ovat. Sanoisivat suoraan ettet ole minun tyyppiä jne. Yksi asia on myös kuvat jotka valehtelee suuntaan ja toiseen. Älkää miehet ja naiset liikaa kuvia tuijotelko vaan tutustukaa avoimesti! Kokemuksesta tiedän, että mukavia naisia tapaa netistä niin nyt on tullut seinä vastaan!
Yksi negatiivinen asia on myös jos mies on menestynyt. Outoa, eikö? Kun naiset saavat tietää, että olen Toimitusjohtaja niin se on kun jäitä kaatais päälle. Homma rupeaa tökkimään ja heiltä sanatkin katoaa. Pietarissa, kun olen tehnyt saman niin siellä ollaan melkein polvillaan edessä ja ylistyssanoja riittää, Suomessa ihan päinvastoin. Suomalaiset naiset on niin hyvin koulutettuja ja itsenäisiä, että eivät menestyvää miestä tarvitse / halua? Muuta selitystä en kyllä ole keksinyt :)
Niin tai näin mutta aina netti baarin voittaa, kun hakee puolisoa :)
Sitten tulee se mutta... tuollaista touhua jaksaa aikansa, niin kuin minä eroni jälkeen. Nyt kun olen päättänyt taas aloittaa parisuhteen ja etsiä vakavaa suhdetta niin eipä tunnu kelpaavan :) On kyllä outoa, kun ennen löysi seuraa mutta nyt naiset pyytää kuvaa eikä edes kommentoi mitenkään. Onko hyvät tavat jääneet oppimatta vai mikä noita naisia vaivaa. Kummia moukkia ovat. Sanoisivat suoraan ettet ole minun tyyppiä jne. Yksi asia on myös kuvat jotka valehtelee suuntaan ja toiseen. Älkää miehet ja naiset liikaa kuvia tuijotelko vaan tutustukaa avoimesti! Kokemuksesta tiedän, että mukavia naisia tapaa netistä niin nyt on tullut seinä vastaan!
Yksi negatiivinen asia on myös jos mies on menestynyt. Outoa, eikö? Kun naiset saavat tietää, että olen Toimitusjohtaja niin se on kun jäitä kaatais päälle. Homma rupeaa tökkimään ja heiltä sanatkin katoaa. Pietarissa, kun olen tehnyt saman niin siellä ollaan melkein polvillaan edessä ja ylistyssanoja riittää, Suomessa ihan päinvastoin. Suomalaiset naiset on niin hyvin koulutettuja ja itsenäisiä, että eivät menestyvää miestä tarvitse / halua? Muuta selitystä en kyllä ole keksinyt :)
Niin tai näin mutta aina netti baarin voittaa, kun hakee puolisoa :)
Vastaukset 40
Vanhimmat
mistä löytyy profiili?? ;)
Itse en hae edes seksi seuraa vaan tositarkoituksella mahd parisuhdetta.
Toisaalta kolme neljä kertaa on käynyt niinkin että olen vain luullut tapaavani naisen tositarkoituksella mutta olenkin ollut hänelle pari-kolme kk pelkkä seksi seuralainen ja kun tarpeeksi on saatu ovatkin he kylmästi vaan lähteneet selittelemättä. Mielenkiintoista sinällään että seksiä hakevat naiset osaavat hyvin piiloutua pidemmänkin profiilitekstin suojiin.
Sen verran deittailusta oppinut että 90% naisista menee pelkän ulkonäön perusteella ja ovat pinnallisia.
Tiedän että en ole ruma vaan ihan ok näköinen mies mutta on alkanut ottamaan pannuun tuo ainaisen pinnan perässä juoksevat naiset. Siksi profiili kuvani on kaukaa otettu ja epäselvä ja tekstissä kerron itsestäni enemmän ja laajalti. AInakin näen kuka oikeasti on kiinnostunut sisimmästäni eikä pelkästä ulkonäöstä koska varmaa on se että pintaliiturit kyllästyy joskus samaan naamaan ja vaihtaa "parempaan".
Naisille "kemia" on yhtäkuin ulkonäkö.
Useat pyytää eka viestissä "lähetä kuva". Ja nämä henkilöt voikin unohtaa samantien sillä eipä kukaan ole baarissakaan heti näkemältä dissannu. Ainoa että treffi palstalla kirjoittelemalla kumppaniin on parempi tutustua hänen sisimpäänsä.
"Naisille "kemia" on yhtäkuin ulkonäkö."
Tai sitten ihan vaan jotkut pienet yksityiskohdat siinä miehen ulkonäössä,
esim. katse, sellainen veitikkamainen pilke miehen silmäkulmissa, tai hymy,
aito, avoin ja valloittava. Maskuliininen olemus, josta nainen voi päätellä
olevansa turvallisissa käsissä. jne. jne.
"Ainoa että treffipalstalla kirjoittelemalla kumppaniin on parempi tutustua
hänen sisimpäänsä."
Ehkä, mutta voi olla niinkin, että vaikka kirjoittelisi kuukausia jonkun kanssa,
niin et ehkä siltikään tiedä siitä toisesta juuri mitään, vain se mitä hän kirjoittaa
ja kirjoittaahan voi aina mitä vaan.
Parhaiten ihmiseen tutustuu viettämällä mahdollisimman paljon aikaa sen ihmisen kanssa,
ihan face to face irl.
... olen kohdannut netissä, vaikka kauan en ole nettideittailua harrastanutkaan. En kyllä allekirjoita aloittajan väitettä, vaikka olen myös kohtalaisen menestynyt mies. Jos nyt vähän stereotypisoisi niin naiset voisi luokitella seuraavasti:
1) Vähän epätoivoisen oloiset naiset jotka hakevat aktiivisesti itseään korkeampitasoista miestä. He haluavat sitoutua välittömästi ja tulkitsevat pienenkin hyväksynnän osoituksen sitoutumiseksi miehen puolelta. Heille varmaan kelpaisi kuka tahansa komea ja hyvätuloinen mies. Tämä kategoria aiheuttaa pakoreaktion normaaleissa miehissä, mutta ovat varmasti helppoa saalista pelimiehille.
2) Epävarmat arpojat, jotka haluavat uusia miehiä miespooliinsa. Nämä naiset puntaroivat eri kanditaattien välillä, tapailevat useita miehiä samanaikaisesti, mutta eivät uskalla sitoutua ja alkaa oikeasti tutustumaan keneenkään lähemmin. Välillä he ovat tosi kiinnostuneita ja välillä taas viileitä, eikä aikaa tapaamiselle löydy. He ehkä pelkäävät aitoa läheisyyttä ja sruffaavat mieluummin miespoolissaan.
3) Arat pelkurit, jotka luuraavat loputtomiin nimimerkin takana. Noihin naisiin on mahdotun tutustua. Ainakaan minä en jaksa kovin kauaa.
4) Aidot ja avoimet naiset, jotka ovat alusta saakka mukana omana itsenään ja uskaltavat sitoutua tutustumaan mieheen ihmisenä. He sanovat myös suoraan, jos ei ole siittävästi kiinnostusta. Nämä eivät kauaa sinkkuna pysy, joten heitä on ymmärrettävästi vähän palstoilla.
//4) Aidot ja avoimet naiset, jotka ovat alusta saakka mukana omana itsenään ja uskaltavat sitoutua tutustumaan mieheen ihmisenä. He sanovat myös suoraan, jos ei ole siittävästi kiinnostusta. Nämä eivät kauaa sinkkuna pysy, joten heitä on ymmärrettävästi vähän palstoilla. //
Ei pidää aina paikansa, aidoille ja avoimille naisille kaikkein vaikeinta löytää sen oikean...
Koska emme osaa teeskennellä ja rehellisyys ei välttämättä aina valtti.... niin....
Teihin haluan kuitenkin tutustua. Itse arvostan avoimmuutta ja asoista suoraan puhumista, veikka se ei sitten mihinkään johtaisi. Turhauttavaa tässä on, kun joutuu käumään läpi niin monta 1-3 kategorian naista, ennekuin löytää yhden nelosen. Taisin löytää yhden sellaisen, katsotaan nyt, mihin tutustuminen johtaa.
//Turhauttavaa tässä on, kun joutuu käumään läpi niin monta 1-3 kategorian naista, ennekuin löytää yhden nelosen//
Kaikki nämä 4 kategooria löytyy treffi palstalla olevien miesten keskuudessa.
Ja olet oikeassa... turhauttava se on... :)
ehkä miehissäkin.
Komeat -joille ei kelpaa kuin missityyppi? pelkkä ulkonäköön tuijotus ei kuitenkaan kaikkea ratkaise ja me kaikki vanhenemme....
Sitoutumiskyvyttömät, joilla "elämä vaiheessa", osalla elämän kriisitilanne jolloin ei olla kasassa henkisesti,.....osalla tilanne ikuisesti, tarve hakea koko ajan parempaa tai kasata elämä täyteen seksiä saadakseen lohtua....? Henkinen uskallus puuttuu.
Alkoholi tms. ongelmaiset....kuka nainen jaksaa? vaikea tilanne.
Ujot- miten kohdata nainen? moni kaipaa mieheltä itsevarmuutta, nainen haluaa "miehen vievän". Samaa vikaa jos nainen varakkaampi?
Osa tuijottaa tuloja, koulutusta tai omaisuutta- ihan sama, mitään emme täältä mukanamme vie.....henkinen yhteys ja rakkaus toiseen lienee elämän arvokkain asia....
kai tämä nykymaailma on sitä että liikaa on tarjolla ja koko ajan voi löytää toisen, ei viitsitä vakavissaan yrittää....ja harvoin se kemia kohdalle tulle, että toinen tuntuu sopivalta henkisesti ja fyysisesti....vai väittääkö joku että kaikkien kanssa voi panna vaikka kaikilla on vehkeet? Hmm....
"tämä nykymaailma on sitä että liikaa on tarjolla ja koko ajan voi löytää toisen,,,"
Mutta kai meissä miehissä on hyviäkin? Tuohan on juuri se ongelma, kun haku enemmän tai vähemmän päällä olevia ihmisiä pyörii ympärillä. On helpompi vaihtaa kohdetta, kuin niellä jokin epäkohta. Eihän kukaan ole täydellinen, mutta kun suuri tarjonta antaa kuvitelman lottovoiton mahdollisuudesta. Rakkaudella ei ole aikaa syttyä, kun ei se näillä kilometreillä salamana syty.
..." rakkaudella ei ole aikaa syttyä...", kuinka moni rakastuu hetikohta, joku viikossa, joku kuukaudessa....kyllä sen sitten tietää kun oikentyyppinen osuu kohdalle. Olen törmännyt enemmänkin uskalluksen puutteeseen..... Ollaan vähän sinnepäin mutta ei uskalleta sitoutua ja rakastua, edes yrittää kunnolla, vaikka asiallinen tyyppi olisi kohdalla....tämä on sitten sitä kemiaa ja oikeaa ajoitusta? Eletään käsijarru päällä.....ehkä tosiaan katsellaan josko on parempi jossain.. ja elämä menee ohi.....valitettavasti mulla nämä harvat hyvät ei ole uskaltaneet joten nyt ei jaksa itse yrittää....
Toisaalta nykyään ajatellaan omaa mukavuutta, ei sitä että huolehditaan toisesta ja sitoudutaan myötä-ja vastoinkäymisessä. parisuhde-ajatus ei ole sitä mitä 50-60 luvulla.
Ei näin: kun olet toimitusjohtaja ja menestyt naiset kaikkoaa,
vaan näin: naiset kaikkoaa siksi että johtajamiehiä pidetään hyvin epäluotettavina.
Onpa outo väite, että johtajamiehet on on epäluotettavia? Itse kun tunnen kollegoja niin ihan päinvastainen mielipide on heistä. Karkeaa yleistystä tietysti molemmin puolin mutta minusta he ovat keskitasoa luotettavempia ja lojaaleja.
On siis paljon parannettavaa julkisuuskuvassa jos noin koetaan mutta totuus on kyllä niin, että he kantavat vastuun ja ovat luotettavia!
tässä yhteydessä sen, aika yleisen asian (varsinkin naisvaltaisessa työpaikassa)
Monella johtaja asemassa olevallä miehellä on työpaikkaromansseja.
Ja aika usein alaiset (naiset) omatoimisesti hakeutuvat rakastajattareksi.
Valitettavasti esimerkkejä on, sillä naisia on joka junaan...
Päätinpä minäkin kokeilla nettideittailua pitkän avioliittoni purkauduttua. Olen korkeastikoulutettu ja menestynyt nainen (44 v.) eikä ulkonäkönikään ole hassumpi. En kuitenkaan pannut profiiliini kuvaa, koska en halua pienessä kaupungissa tulla tunnistetuksi kadulla.
Minuun yhteyttä ottaneet miehet ovat ensimmäisessä viestissään pyytäneet kuvaa. Mitään muuta viesteissä ei ole ollut. Minä en edes vastaa tällaisiin viesteihin, sillä en halua lähettää kuvaani tuikituntemattomalle miehelle, joka ei osaa kertoa itsestään mitään.
Kahden kuvallisen profiilin omaavan miehen kanssa kävin treffeillä - kummankaan ulkonäkö ei vastannut kuvaa. Toinen oli lisäksi joko humalassa tai pameissa. Minun kiinnostukseni nettitreffisivustoihin lopahti näiden kahden myötä. Vaikka yökerhot eivät viehätäkään, niin pakko varmaan alkaa niissä käydä. Siellä sentään miesten habituksesta voi jo päätellä, onko mies tyypiltään sellainen, johon kiinnostaa edes tutustua. Rankaksi käy yöelämässä ravaaminen, mutta pakko jaksaa...
Kummeksun myös sitä, että miehet eivät lue naisen profiilista, millaista miestä nainen hakee. Omastani käy selvästi esille, että haluan vähintään amk-tasoisen koulutuksen saaneen miehen. Silti saan yhteydenottoja amismiehiltä. Turha alkaa nyt inttää vaatimukseni järkevyydestä, sillä sitä minä vaadin ja that's it.
Minun puolestani netin treffisivustot saavat nyt jäädä. Ehkä se oikea löytyy lähikaupasta, huoltoasemalta tai uimahallista. Jos ei löydy, niin sitten ei löydy.
Omituinen logiikka sinulla, et vaikuta kovin järkevältä, jos kuvittelet erottavasi uimahallissa, lähikaupassa, tai huoltsikalla vähintään amk-tasoisen miehen ja mitä sitten teet? Kyseisissä paikoissa harvemmin vaihdetaan puhelinnumeroita ja kysellään koulutusta.
Enhän minä sitä koulutustasoa huoltoasemalla näe, mutta näen sentään, onko mies ulkoisesti sellainen, josta voin kiinnostua. Netissä taas ei näe mitään ja treffeille saattaa tulla todellakin aivan erilainen mies kuin kuvassa. Sporttinen saattaakin olla kaljamaha, raitis pameissa jne.
Hakemasi perusteet menisi läpi jos ikäsi olisi alle 30vee mutta että yli nelikymppinen pelkän pinnallisuuden perässä niin voi voi. Taitaa hommas nyt kusta ja pahasti sori vain:)
Lähikauppa, huoltoasema, uimahalli??? Miten olet ajatellut toimia? Katsot pelkkää pintaa ja menet sanomaan tuiki tuntemattomalle "lähdetäänkö meille ja jos olet korkeasti koulutettu lähetäänkö paneen" vai?
Yökerhon ymmärrän ja baarin mutta siellä kohde saattaa olla jopa humalassa:)
Olen itse nainen, samaa ikäluokkaa ja tulen toimeen omillani erinomaisesti.
Miehet jotka kiinnostuivat asuivat tyyliin siskonsa tai veljensä omakotitalon pihalla olevassa leikkimökissä, tai jossain kimppakämpässä tai vanhempiensa huomassa. Voit uskoa, että ei todellakaan kiinnostanut kuunnella näiden "miesten" tilityksiä. Jos osite on poste restante, niin ei hyvää päivää.......
Miehet ovat ääliöitä...tyyliin mulla on sitä ja tätä vain nainen puuttuu, monta on ollut, mutta yksikään ei ole jäänyt. Mitä nämä miehet kuvittelevat itsestään? Liikojako?
No minä luovutin treffipalstalta, mutta nyt onnellisessa suhteessa. Loppujen lopuksi tavattiin perinteisesti baarissa.
Mitenkähän kiteyttäisi näitä mielipiteitä yhdessä. Ekas netissä treffailu, minulla oli vuosi sitten
kuvallinen profiili ja kyllä minä tapasin ihan fiksuja ja asiallisia miehiä.
Sitten tuo ammatti kysymys, ei minulla mene sen takia sumpit väärään kurkkuun, mitä joku
tekee työkseen. Eräs oli maatalouslomittaja ja mukaan mahtui insinööri.
Minä en tule toimeen pinnallisten ihmisten kanssa, kun heidän kera on vähän vaikeaa
puhua tuiki tavallisista asioista. Ei minua kiinnosta millaisella menopelillä hän huristelee.
Kyllähän minullakin koulutusta löytyy, tosin ei mitään akateemista, en silloin profiilissani kertonut
koulutustani, saati ammattiani, joten miten voi sitten laittaa vaatimusta toisen ammatti
kunnasta, sitä paitsi sillä on loppumetreillä vähän väliä.
Nämä on sitten minun mielipiteitäni, joten ihan turha alkaa vääntää riitaa, kai minä saan
olla oma itseni, kuten jokainen teistäkin saa olla just sitä mitä on. Tämä näistä....:-)
Humalassa, pinnallisesti, yksi asia johti toiseen ja se oli siinä.
Hyvä tietää jos kaikki treffailiat asuu äitinsä tai sukunsa huomissa ja baari juoppo rentut on niitä kunnollisia miehiä ja eivät asu sukunsa helmoissa.
No joo saatan olla toista mieltä. Vai yleistäiskö lisää. Kaikki nais parturit on huoria ja mies parturit homoja!
En kyllä 26 vuotiaana naisena pysty käsittämään tuota "Hakemasi perusteet menisi läpi jos ikäsi olisi alle 30vee mutta että yli nelikymppinen pelkän pinnallisuuden perässä niin voi voi" -kommenttia.
Miksei yli nelikymppinen nainen saa vaatia? Miksi pitäisi tyytyä? Laskeeko markkina-arvo kaikkien kohdalla?
Miksi alle kolmekymppinen on automaattisesti pinnallisten asioiden perässä?
Nettideiteissä käsittääkseni on hyvinkin luvallista asettaa "rimaa", jotta karsisi ne tapaukset, jotka lähtökohtaisesti eivät vastaa ihannekumppania.
Sehän on ihan eriasia törmätä elämänsä ihmiseen esim. siellä uimahallissa. Siellä lähtee tutustuminen face-to-face pohjalta. Jos muuten juttu luistaa ja ulkonäkökin miellyttää omaa silmää, tuskinpa sitä koulutustasolla on merkitystä?
Itselleni vain sillä on merkitystä, tekeekö ihminen töitä/ tai löytyykö motivaatiota ja halua tehdä, jos on syystä tai toisesta työttömänä tapaamisen hetkellä.
"..Että haluan vähintään amk-tasoisen koulutuksen saaneen miehen. Silti saan yhteydenottoja amismiehiltä. "
Pakkohan jonkun on inttää,joten miksi???Mikä siitä tekee niin erikoista verrattuna amiksen käyneeseen.Ja tiedoksi että tohon ikään menessä niillä tyypeillä on jo todella paljon käytännön tietoa ja taitoa.
Itse teen toimihenkilön hommia mutta voin kertoa että esimerkiksi mun hommaa pystyis tekemään ton ikänen duunari pienellä lisävaivalla( järjestelmien opiskelulla) ihan siinä missä mäkin koska on hankkinut käytännössä ne samat tiedot/taidot.
Itse olen vasta 25v ja noita treffi sivuja sellaneena aina ihmettelen kun vaatimuksena on;vähimmäiskoulutus amk,tulotaso 30 000e-->,vartalotyyppi;urheilullinen niin ei tollaseen tee edes mieli ottaa mitään kontaktia.Lähinnä tulee mieleen että nainen hakee pelkää huppia ja elättäjää,tajuttoman pinnallista.
"nainen (44 v.) "
"haluan vähintään amk-tasoisen koulutuksen saaneen miehen. "
Oletko ajatellut että koulutusmääriä nostettiin vasta tuossa 90-luvun aikana kovasti?
Olet sitä ikäryhmää, jonka opiskeluaikoina ei ollut ammattikorkeakoulua edes olemassa. Okei, oli vastaavat opistot, mutta mun pointti oli että tuossa sun ikäryhmissä vähintään opistotason koulutuksen käyneiden lukumäärä on huomattavasti alhaisempi kuin meidän yli 10v nuorempien. Munkin työpaikailla tuonikäiset ovat suuremmaksi osaksi "vain" teknikoita ja joukossa muutama insinööri. Me
"n kyllä 26 vuotiaana naisena pysty käsittämään tuota "Hakemasi perusteet menisi läpi jos ikäsi olisi alle 30vee mutta että yli nelikymppinen pelkän pinnallisuuden perässä niin voi voi" -kommenttia.
Miksei yli nelikymppinen nainen saa vaatia? Miksi pitäisi tyytyä? Laskeeko markkina-arvo kaikkien kohdalla?
Miksi alle kolmekymppinen on automaattisesti pinnallisten asioiden perässä?
"
Mun mielestä tuo koulutusvaatimus on ylimitoitettu juuri sen takia, että toisin kuin pari-kolmikymppisten kohdalla, nelikymppisten koulutustaso on olennaisesti alempi. Eli 44-vuotiaan "vähintään AMK"-rajaus on huomattavasti tiukempi kuin sun ikäisen vastaava. Ja koska käytännössä mies tulisi olemaan vähintään samanikäinen tai vanhempi, se rajaa vieläkin enemän.
Tosin minä en ole sitä mieltä että koulutusvaatimus olisi pinnallinen vaatimus, mielestäni se on vain vähän epärealistinen. Vaatimuksenahan koulutus on täysin päinvastainen kuin pinnallinen vaatimus, kouluttautuminen kun vaatii pitkäjänteisyyttä, työtä ja todennäköisesti vähän samantyylistä arvomaailmaa ja historiaa mitä tällä miestenhakijalla oli. Mutta näitä koulutettuja miehiä on tuossa ikäryhmässä niin vähän (ja nekin vähät varattuina), että kannattaisi miettiä jotain toista kriteeriä, joka täyttäisi saman asian, mutta ei rajaisi niin rankasti porukkaa.
(ja tiedoksi, olen naimissa, joten en kuulu tuon nelikymppisen naisen kohderyhmään, ja vaikka olisin vapaa, hän ei ikänsä puolesta todellakaan kuuluisi minun kohderyhmään)
Tuo nettideittaaminen on menettänyt varsinaisen merkityksensä täällä Suomessa, se on enemmänkin seksinhakijoiden, valehtelijoiden, ikuisten etsijöiden sekä varattujen mekka, vähemmistö taitaa olla siellä tositarkoituksella liikkeellä.
Itse naisena jätin koko touhun vajaa vuoden saitilla pyörineenä sekä todenneena ettei sitä kautta kumppania löydä, treffasin n.20 ehdokasta josta 1/3 oli rehellisiä profiilissaan, muut valehtelivat ikänsä reilusti alaspäin, sen että onko lapsia, raitis tulikin viinalle haisten paikalle, mittanauha oli tehnyt parille tepposet samoin kuin vaakakin, ne muutamat jotka olivat mukavia sekä aitoja miehiä elivät täysin erinlaista elämää joten totesimme ettei tämä natsaa.
"Yksi negatiivinen asia on myös jos mies on menestynyt. Outoa, eikö? Kun naiset saavat tietää, että olen Toimitusjohtaja niin se on kun jäitä kaatais päälle."
Oletan tämän reagtion siten, että olet kehunut itseäsi turhan liikaa..?? Koska muuten tämä on täysin p...skaa, suurin osa ystävistäni tahtoisi menestyneen miehen itselleen jolla sitä rahaakin löytyy.
tätä jotkut naiset eivät ymmärrä. Tästä seuraa se, että akateemisia miehiä ei riitä kaikille akateemisille eikä muillekaan naisille. Joten monien on pakko laskea rimaa ja tyytyä amismieheen. Ellei sitten hae miestä jostain muslimimaasta tai muualta, joissa estetään naisten korkeakoulutus. Näin on näreet.
Sitten on viellä sellainen asia, että tuo akateemisuus on yliarvostettua treffi puolella.Toki tiedän
ettei sitä ilmaiseks saa, mutta kun se tuodaan päälimmäisenä esille, antaa kuvan, olen
hiton parenpi, kuin muut.
Nyt vaan jäitä porstuaan kaikki akateemiset, antaapa tulla, minä kuuntelen kyllä.
Omalla alallani tohtorintutkinto on vain perustutkinto joka antaa valmiudet itsenäiseen työskentelyyn.
Itse en ole sellainen koska kapea ala ei kiinnostanut, toki mainetta on muuten kertynyt.
Aika vähän naisia on tullut tavattua kun yleensä viimestään toisesta viestistä näkee että eipä taida olla suhteella tulevaisuutta.
Yllättäen näistä tapaamistani yksi oli nätti ja kohtelias, ilmoitti ettei ole kiinnostunut.
Toinenkin oli ihan fiksu mutta pyöritti niin monta miestä että henkilötiedot menivät sekaisin.
En kummassakaan tapauksessa loukkaantunut yhtään siitä että kertoivat etsivänsä jotain muuta.
Miksi loukkaantuisin, maailmahan on miehiä täynnä.
Miten joku voi kieltäytyä sinun seurastasi, sinähän olet se itse täydellisyys :-)
//Miten joku voi kieltäytyä sinun seurastasi, sinähän olet se itse täydellisyys :-) //
Hih!:-)))
No joo, itse olen 40 vuotias mieshenkilö ja omalla alallani tietynlainen ekspertti, mutta ei työkuviot ole koskaan naisia kiinnostanut. Tuskin joku tj:n titteli on todellisuudessa sinullakaan ollut haiittatekijä.
Mutta se mitä kirjoitat yhden illan naisista ja sitten niistä joiden kanssa voisi olla pidempään on totta.
Itse olen ollut nuorena varsinainen "diskohile" :) ja silloin parikymppisenä tuli juostua ympäri Suomea eri mimmien luona. Sitten kolmenkymppisenä se touhu romahti eli ei yksinkertaisesti enää jaksanaut. Avioliitto ja lopulta ero. Tänä päivänä ei kiinnosta pätkääkään mennä ravintolaan ja päätyä jonkun "irtonaisen" matkaan. Mutta mistä hitosta tämän päivän Suomesta löydät vakiintuvampaa seuraa? Ei sitä tunnu olevan missään. Jotenkin käsittämätön tilanne.
Suomessa tämä miesten ja naisten kimppaan meneminen on muuttunut parin vuosikymmenen aikana aivan täysin. Se ei vaan yksinkertaisesti toimi. Niillä mennään nykypäivän yhteiskunnassa, ainakin täällä Suomen maalla.
Puhut irtonaisista, mutta olet itse hyvin irtonainen, jos sanot mukaasi lähteneitä naisia irtonaisiksi.
Sellainen vaan jaksaa hämmästyttää edelleen, että mies saa kyllä tehdä mitä haluaa, mutta sellainen nainen, joka pitää seksistä, leimataan vaikka miksi irtonaiseksi. Ei vaikuta hyvältä tuo asenteesi.
En voisi kuvitella seurustelevani vakavasti kaltaisesi miehen kanssa, mutta seksiin ehkä kelpuuttaisin jos ulkoiset seikkasi miellyttäisivät. ;)
"Irtonainen" kylläpä täällä riittää näitä vitsiniekkoja...Hmmm. Kautta aikojenhan se on niin mennyt,
että miehet kehuskelee kalja-iltamissaan, kuinka monta on kaatanut, mutta mutta, se ois hieman
nihkeää ilman toista sukupuolta. Kun mies ja nainen harrastaa (hullu sana) seksiä, kumpi heistä
on sitten se pahis, no tietysti nainen. Siis tosi aatamin aikaista aivoittelua !
On tässä sen verran tullut tahkoa kierrettyä, että osaan olla arvottamatta ihmistä pelkän koulutuksen perusteella. Amismiéhistä (eikä tarvitse olla edes amiksen käynyt) löytyy upeita, fiksuja, elämää nähneitä ihmisiä kun taas akateemisista saattaa eteen pyllähtää kapeasti elämää kokenut, itseensä käpertynyt pieni poika. Eli loppujen lopuksi kukin meistä on oma itsensä paljon muunkin kuin pelkän koulutuksen ansiosta.
Eri asia sitten, jos etsii itselleen statusta tai näennäistä sivistyneisyyttä. Taide, kirjallisuus, sosiaaliset suhteet, mikä vaan sujuu toisaalta jokaiselta oman kiinnostuksen mukaan, ei siihen välttämättä tarvita yliopistossa istumista.
Mutta kukin tavallaan :) Meitä on moneksi.
"No joo, itse olen 40 vuotias mieshenkilö"
"Mutta mistä hitosta tämän päivän Suomesta löydät vakiintuvampaa seuraa?"
Se nyt johtuu siitä, että suurin osa semmoisista nelikymppisistä, jotka haluaa vakiintua, ovat jo vakiintuneet tai jos ovat eronneita, niin huolehtivat pääasiallisesti lapsista.
Parikymppisenä paljon harvempi seurusteli eikä kenelläkään ollut lapsia. Kolmikymppisenä kaikilla oli jo kiire vakavaan suhteeseen, nelikymppisenä suhteet on jo nähty ja siksi pitkien suhteiden apajat kuivuneet.
Ei mulla ainakaan ole viimeisen 10v aikana ollut pulaa vakiintumaan halunneista naisista, mutta kuulunkin nyt tuohon kolkyt-ja-risat-sakkiin. Todennäköisesti jos eroaisin nelikymppisenä, kohtaisin samat probleemat kuin sinäkin.
"Sellainen vaan jaksaa hämmästyttää edelleen, että mies saa kyllä tehdä mitä haluaa, mutta sellainen nainen, joka pitää seksistä, leimataan vaikka miksi irtonaiseksi. "
Jep, noin se menee.
Miksikö? Siksi että mies saa paljon vain jos on hyvä, nainen saa paljon jos on huono.
Ihan turha tästä on itkeä, se kun on biologiaa.
Olet tainnut käydä jo kaikki helpoimmat läpi. Kyllä nettikin ehtyy sopivista naisista yllättävän nopsaan.
"Kun naiset saavat tietää, että olen Toimitusjohtaja niin se on kun jäitä kaatais päälle. Homma rupeaa tökkimään ja heiltä sanatkin katoaa. "
En ole kyllä itse huomannut tuollaista.
Tosin naiset kyllä yleensä sitten vetävät nopeasti semmoisen johtopäätösen, etten ole koskaan kotona.
Kannattaakin kertoa että on sen verran laiska, ettei jaksa kuluttaa liikoja aikaa työpaikalla.
Hyvä pointti ! Minulla ei ole, enkä ikinä laita profiilia nettiin, mutta toisten aivoituksia lukiessa tuntuu
siltä, että ihmisillä on mitä ihmeellisenpiä kriteereitä hauissaan. Tietty pitää ollakkin niin, sillä ei
sen tähden pidä ruveta suhteeseen, kunhan vain joku on, eikä tartte olla yksin.
Ikä nyt näyttää vetävän suurinta roolia, sitten on paino,naamataulu tietysti, ammatti, jopa samanlainen
musiikki maku, jos se ei kohtaa, niin ei tuu mitään. Suurin osa taitaa olla niitä eronneita ja kuka milläkin
tavalla pettyneitä (petettyjä) treffiseuraa etsivissä. Siinä tulee varovaiseksi pakostakin, parenpi
onkin katsoa, kuin katua.
En itse elämässäni laita tuolle ammatille suurtakaan painoa, sillä jos se seikka ratkaisee, silloin
ollaan heppoisella pohjalla. Negatiivisyys, jurous, tunteettomuus, pinnallisuus, aina minä minä asiat
on mm. jotka ei vedä puoleensa, vaikka ois kuinka sporrtinen komea ja rikas.
Joo, näin se on. Suurin osa naisista täällä on ollut vuosikausia yksin ja sitten kun lähettää täysin ystävällisen ja normaalin viestin (oma ulkonäkö hyvä, olen siisti, suht nuori), niin eivät uskalla edes vastata. Sitten kyseiset naiset vielä ihmettelee, että miksiköhän on sinkkuna 40-vuotiaana. Silti ne jatkaa samaa typerää roikkumistaan deitti-palstoilla. Poistukaa nyt te naiset palstoilta, joille mikään ei kelpaa ja varsinkaan ei löydy alkeellisiakaan käytöstapoja vastata viesteihin, vaikka pyytäisi vastausta oli kiinnostunut tai ei!
Tästä ketjusta on kehkeytynyt todella mielenkiintoinen keskustelu.
Suomessa eletään melko tasaisessa järjestelmässä, missä ei ole paljon tasoeroja.
Tästä syystä nettideittaillessa antamat rajoitukset joskus tuntuvat järjettömiltä. Olemme kuitenkin tottuneet yhteiskuntaan missä ei ihmisiä ammattien takia erotella.
Nettideittailu on kuitenkin hyvin eri maailma.
Koska deittipalstat tarjoavat erilaisia ympäristöjä riippuen siitä mitä elämääsi etsit, on mahdotonta lähteä arvostelemaan toisien mieltymyksiä sekä mielipiteitä.
Kehoittaisin yli 35 vuotiaita, tositarkoituksella etsijöitä suuntaamaan kumppaninhakupalstoille, missä rakkautta etsivät ihmiset ovat liikkeellä. Seikkailuja ja yhden illan deittejä etsivät nettideittailijat yleensä löytyvät muista nettideitti-ympäristöistä.
terkuin,
Netticupido