Ars Fennica

tasoa taiteeseen

ehdokkaista; kuka tai ketkä valitsee/valitsevat ehdokkaat?
Joukossa mm. lasikuitu ja muovirojua viljelevä "taiteilija", jonka tekeleet muistuttavat lähinnä päiväkodin
adhd-lapsen tekemiä töitä.
Toinen kysymys;
Kuinka suuressa viina ja pillerihumalassa valinnat tehdään?

Kysymättäkin on selvää että "piiri pieni pyörii"...
eipä tarvi ihmetellä taiteen alennustilaa Suomessa.

8

376

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Onnellinen Tavis

      Mukavaa että edes joku on samaa mieltä. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, ainakaan aina.
      Aivan liikaa taiteilijoita, jotka on sattuneet ajatuneet/hakeutuneet/päässeet jonnekin taidekouluun, joista valmistuu yli-ihmisiä! Ja ei kun apurahoja hakemaan..pienessä suomessa suht kauan kuulostellut, nyt ei ollut ehdokkaana ketään, josta olisi aikaisemmin kuullut mitään.

      Eläkööt siinä narsistiharhassa, että mitä enemmän julkisuutta sen parempi. Se ei kuitenkaan poista yksittäisten ihmisten onnistumisia. Elämänkoulu on ainoa oikea koulu, taidekoulut vain pieni osa.

      Toki kouluista voi tulla myös hyviä, mutta niitä ei taaskaan ole listalla. Eipä tarvi spedeilyä seurata.
      Opiskelin itsekin mutta jätin kesken huomattuani, että itse työllä ei ole niin arvoa kuin sillä miten kovaääninen henkilö on..nyt ne istuu kuppilassa turvonneina. ja haaveilee ars pers finnicasta yms.

      • tasoa taiteeseen

        Luulin jo olevani niitä harvoja taiteen tekijöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti hyvin kuvaelemiisi henkilöihin.
        Itse teen esittävää taidetta. Ymmärrän jonkin verran abstraktejakin töitä, ainakin yritän.
        Mutta, ensin pitäisi osoittaa että kykenee tekemään esittävää, sitten vasta alan suhtautua hiukan (vain hiukan) vakavammin henkilöön, joka jossain vaiheessa tekee abstraktejakin töitä.

        Taiteen pitäisi mielestäni tuoda miellyttäviä kokemuksia, tuntemuksia jne.
        Mutta ei, nykymeininki on se, että täytyy olla shokeeraavaa, irvokasta, "ajatuksia herättävää".
        Kyllähän tekeleet ajatuksia herättävätkin....negatiivisessa mielessä.

        Siispä lahjattomat kylvävät rojua eri installaatioissaan, kyvyttömät hoitokunnissa hymistelevät....tottahan he ymmärtävät taidetta....kun ei voi poikkiteloinkaan olla...jos vaikka "tietämättömyys" paljastuisi.
        Kulturelli ihmiset yhtyvät kuoroon; jos sekopäinen kriitikko on kehunut työn.....myötähyminää....kun ovat taidetta ymmärtävinään....

        Ja niinpä se em. piiri pieni pyörii.
        Siitä esimerkkinä on Kulttuurirahaston, tietyn maakuntarahaston ja maakunnallisen taidetoimikunnan
        myöntämät apurahat: samat lellikit nostavat apurahoja vuorovuosina eri rahastoista.

        Surullista on se, että koko joukko lahjakkaita, todellisia taiteilijoita jää kokonaan vaille tukea.
        Mutta kirjoitit hyvin:"Se ei kuitenkaan poista yksittäisten ihmisten onnistumisia. Elämänkoulu on ainoa oikea koulu, taidekoulut vain pieni osa".

        Eiväthän edellä mainitsemani rassukat toki itseänsä voisi tekeleillään elättää, mutta kannattaa olla väleissä hoitokuntiin...minä saan tukea nyt, sinä seuraavana vuonna kun minä olen hoitokunnassa....

        Siinäpä voi sitten vaikka maalata klapeja ja käsitellä suhdetta isäänsä (Männistö), tehdä palloja seinälle (Gryta) tai voi murjoa kissaa tylsällä kirveellä ja runkata päälle (Mäki). Viimeksi mainitun tekele "Sex and Death" jossa kohtaus oli, päätyi Kiasman kokoelmiin. Ja saipa kyseinen henkilö vielä taiteen professuurin.
        Taiteen alennustila on totista totta. Meilläpäin tuollaista ei sanota taiteeksi. Oikea paikka ko. henkilölle
        on mielisairaala.
        Ja arvaas minne kuuluisi "raati", joka otti tekeleen Kiasman kokoelmiin ja ne, jotka esittivät taiteen
        professuuria. Samaan laitokseen, ja mielellään samaan siipirakennukseen, jossa voisivat rakennella eri installaatioita lääkityksen (vahvan) lomassa.

        PS. Meni vähän negatiiviseksi tuo kirjoitteluni, mutta minkäs teet kun sapettaa. Mutta kaikkea hyvää Sinulle elämän ja taiteen parissa!


      • ...paljon.....
        tasoa taiteeseen kirjoitti:

        Luulin jo olevani niitä harvoja taiteen tekijöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti hyvin kuvaelemiisi henkilöihin.
        Itse teen esittävää taidetta. Ymmärrän jonkin verran abstraktejakin töitä, ainakin yritän.
        Mutta, ensin pitäisi osoittaa että kykenee tekemään esittävää, sitten vasta alan suhtautua hiukan (vain hiukan) vakavammin henkilöön, joka jossain vaiheessa tekee abstraktejakin töitä.

        Taiteen pitäisi mielestäni tuoda miellyttäviä kokemuksia, tuntemuksia jne.
        Mutta ei, nykymeininki on se, että täytyy olla shokeeraavaa, irvokasta, "ajatuksia herättävää".
        Kyllähän tekeleet ajatuksia herättävätkin....negatiivisessa mielessä.

        Siispä lahjattomat kylvävät rojua eri installaatioissaan, kyvyttömät hoitokunnissa hymistelevät....tottahan he ymmärtävät taidetta....kun ei voi poikkiteloinkaan olla...jos vaikka "tietämättömyys" paljastuisi.
        Kulturelli ihmiset yhtyvät kuoroon; jos sekopäinen kriitikko on kehunut työn.....myötähyminää....kun ovat taidetta ymmärtävinään....

        Ja niinpä se em. piiri pieni pyörii.
        Siitä esimerkkinä on Kulttuurirahaston, tietyn maakuntarahaston ja maakunnallisen taidetoimikunnan
        myöntämät apurahat: samat lellikit nostavat apurahoja vuorovuosina eri rahastoista.

        Surullista on se, että koko joukko lahjakkaita, todellisia taiteilijoita jää kokonaan vaille tukea.
        Mutta kirjoitit hyvin:"Se ei kuitenkaan poista yksittäisten ihmisten onnistumisia. Elämänkoulu on ainoa oikea koulu, taidekoulut vain pieni osa".

        Eiväthän edellä mainitsemani rassukat toki itseänsä voisi tekeleillään elättää, mutta kannattaa olla väleissä hoitokuntiin...minä saan tukea nyt, sinä seuraavana vuonna kun minä olen hoitokunnassa....

        Siinäpä voi sitten vaikka maalata klapeja ja käsitellä suhdetta isäänsä (Männistö), tehdä palloja seinälle (Gryta) tai voi murjoa kissaa tylsällä kirveellä ja runkata päälle (Mäki). Viimeksi mainitun tekele "Sex and Death" jossa kohtaus oli, päätyi Kiasman kokoelmiin. Ja saipa kyseinen henkilö vielä taiteen professuurin.
        Taiteen alennustila on totista totta. Meilläpäin tuollaista ei sanota taiteeksi. Oikea paikka ko. henkilölle
        on mielisairaala.
        Ja arvaas minne kuuluisi "raati", joka otti tekeleen Kiasman kokoelmiin ja ne, jotka esittivät taiteen
        professuuria. Samaan laitokseen, ja mielellään samaan siipirakennukseen, jossa voisivat rakennella eri installaatioita lääkityksen (vahvan) lomassa.

        PS. Meni vähän negatiiviseksi tuo kirjoitteluni, mutta minkäs teet kun sapettaa. Mutta kaikkea hyvää Sinulle elämän ja taiteen parissa!

        ...onnea valitsemallanne tiellä molemmat!! Sitä te nähtävästi tuutte tarvitsemaan ;)


      • tasoa taiteeseen
        ...paljon..... kirjoitti:

        ...onnea valitsemallanne tiellä molemmat!! Sitä te nähtävästi tuutte tarvitsemaan ;)

        onnea tarvitsevat rojun kylväjät.
        Minä itse olen onnellinen, ja taide, jota teen, lisää onnea. Sitä ei apurahan saaminen tai saamattomuus poista.


      • modernikin taide men
        tasoa taiteeseen kirjoitti:

        onnea tarvitsevat rojun kylväjät.
        Minä itse olen onnellinen, ja taide, jota teen, lisää onnea. Sitä ei apurahan saaminen tai saamattomuus poista.

        Elä ja anna toisten elää. Voit varmaan saada ennemmin kuin antaa jotain (esim. munuaisen) jos katsot, eläydyt, pyrit ajattelemaan jotain muuta kuin esittävyyttä. Maailmassa on ollut ei-esittävää taidetta jo sata vuotta, ei se ole niin vaikeaa. Vaan mukavaa. Myös kirjallisuudesta, elokuvasta ym. löytyy vastaavaa, ei se ole niin vaikeaa ja kirjailmellista. Olihan se ihan kaamea paikka, kun riimirunoudesta luovuttiin, mutta hei elämä jatkuu, ars longa, vita brevis. Ei ole aikaa tuollaiseen.


      • tasoa taiteeseen
        modernikin taide men kirjoitti:

        Elä ja anna toisten elää. Voit varmaan saada ennemmin kuin antaa jotain (esim. munuaisen) jos katsot, eläydyt, pyrit ajattelemaan jotain muuta kuin esittävyyttä. Maailmassa on ollut ei-esittävää taidetta jo sata vuotta, ei se ole niin vaikeaa. Vaan mukavaa. Myös kirjallisuudesta, elokuvasta ym. löytyy vastaavaa, ei se ole niin vaikeaa ja kirjailmellista. Olihan se ihan kaamea paikka, kun riimirunoudesta luovuttiin, mutta hei elämä jatkuu, ars longa, vita brevis. Ei ole aikaa tuollaiseen.

        romuille voi antaa hienoja nimiä, ja antaa katsojan miettiä itsensä puhki, mitä "taiteilija" yrittää tekeleellään kertoa. Kyvyttömien ja lahjattomien hommia; eivät usein kykene edes nimeämään tekeleitään...katsojan pitäisi se tehdä.
        Joopa joo, osallistavaa ja aktivoivaa.
        Mutta hei, elämä jatkuu, pers abstracts, debilis artists.


      • ...kun....
        tasoa taiteeseen kirjoitti:

        romuille voi antaa hienoja nimiä, ja antaa katsojan miettiä itsensä puhki, mitä "taiteilija" yrittää tekeleellään kertoa. Kyvyttömien ja lahjattomien hommia; eivät usein kykene edes nimeämään tekeleitään...katsojan pitäisi se tehdä.
        Joopa joo, osallistavaa ja aktivoivaa.
        Mutta hei, elämä jatkuu, pers abstracts, debilis artists.

        ...sittenkin oivalsit asian! Romu sittenkin on ihmeellistä ja jopa salaperäistä!


    • orimattilalainen

      Orimattilan Sanomat, Petter Nissinen, 14.7.2011
      "Ars Fennica 2011 -palkinnon voittaneen Anssi Kasitonnin videotaideteoksia pääsi ihailemaan Villa Roosan kesänäyttelyn yhteyteen avatussa Kino Käkelässä viime viikonloppuna.
      Yksi Kasitonnin elokuvista, Masa, on pyörinyt kesänäyttelyn yhteydessä jo pidempään. Perjantaista lauantaihin kestänyt Anssi Kasitonni Film Festival keräsi palkitun taiteilijan kaikki lyhytelokuvat tiettävästi ensimmäistä kertaa yhdeksi, lähes tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi."
      http://www.villaroosa.fi/22

      videot löytyvät kokonaisuudessaan Kasitonnin sivuilta!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      42
      2712
    2. Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia

      Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-20172942
      Maailman menoa
      340
      2444
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      35
      2124
    4. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      47
      1856
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      24
      1675
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1579
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      44
      1450
    8. Sokea "ystävälle"

      Oletko oikeasti noin sokea?
      Ikävä
      100
      1419
    9. En ymmärrä käytöstäsi

      Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek
      Ikävä
      139
      1375
    10. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      36
      1166
    Aihe