Mun surullinen tarina

Mä kerroin teille yhen surullisen tarinan.

Mä olen ihminen joka rakastaa yhtä Timppaa niin paljon että sydän meinää välillä lähtee tai ainakin melkein. Mä sain tässä eilen16.5 tietää että mun rakkaalla on keuhkosyöpä. Mä itkin koko viime yön ja nyt en voi enää itkee kun silmiin koskee hemmetisti. Mä rakastan sitä mutta sillä on vain pari kk elinaikaa. Täältä on hirvee matka sen luo.. Mä rakastan sitä niin paljon ollaan kohta oltu 3vuotta yhessä ja jos tää näin loppuu niin miten mun käy? Niin no mä en oikeen enää usko että me menään kihloihin kerta jos Timppa kuolee. muhun sattuu aina kun ajattelen kuolemista..Mä olen niin rikki kaikesta ja en viitsi kertoa vanhemmilleni tästä kun äitini ei pidä Timpasta.. Mä vain toivon että saan ollla mahdollisimman paljon rakkaa´ni kanssa vaikka matka onkin pitkä..
41659
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

...nyyhkytinyyhkyti nyyh.....

Äänestä

Keuhkosyöpään ei kuolla 2 kk:ssa, jokin mättää.

Äänestä

toivottavasti et sitte puhu paskaa.syöpä on sairaus josta ei yleensä ole toivoa.PALJON AIKAA ei varmaan ole mutta nauti jokaisesta hetkestä mitä on olemassa.niisä pahoista ja hyvistä!MULLA ON OLLUT HYVÄNLAATUNEN kasvain rinnas joka poistettiin ja hänelläkin varmaan TOIVOA!olen tässä ja nyt kirjoittelemassa sulle kuitenkin en ole pilvien päällä ihmettelemässä mitä noi idiootti kaverit duunailee...ei noin nuorella kaverilla varmasti kuitenkaan ole hätää.ihan oikeasti!!!MITÄKÖHÄN OIREITA???haluisin tietää....

Äänestä
  • kerron!!!Ex-avomieheni sairastui aikoinaan imusolmukesyöpään, meilläkin oli silloin ns. etäsuhde.Kuultuani järkyttävän uutisen häneltä, matkustin välittömästi hänen luokseen, TIETYSTI!!!Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, lähtisinkö, TIETYSTI MENIN!!!
    Häneltä oli leikattu juuri ennen saapumistani suuri, pahalaatuinen kasvain pois, joitain etäpesäkkeitä oli jo keuhkoissakin. Lääkäri määräsi sytostaattihoidot alkavaksi heti.
    Kun exäni kysyi, paljonko hänellä on aikaa, lääkäri totesi vaan, että selviytymisprosentti on n.50%!
    Hoidot aloitettiin, se oli kauheaa katsottavaa vierestä, exäni hiukset lähti, hän turposi pahoinvointiinsa saaman kortisonin vuoksi, silti istuin hänen sänkynsä vieressä kaikkien hoitojen ajan, muuten hän oli kyllä kotona hoitojen välit.
    Tsemppasin häntä parhaani mukaan, teimme kaikkea tavallista ja mukavaa, mm. kävimme Ruotsin risteilyllä hoitojen välissä ja hän sai elämänilonsa takaisin.Eli paljon vaikuttaa ympäristö ja rakkaiden tuki!
    Joka ilta rukoilin, että hän paranisi.
    Lääkäri muuten vielä totesi, ettei exäni voi koskaan saada lapsia, koska sytostatit ja sädehoidot tappavat siittiöt.(Nyt hänellä on vajaa 2v.poika:))Hän näytti lääkäreille, ettei ole periksiantajatyyppiä!!Hän on tosi mahtava, ihana mies.
    Exäni kanssa taistelimme syöpää vastaan, yhdessä voitimme sen! 5 vuoden kontrollin jälkeen hänessä ei ole jälkeäkään syövästä.HÄN SAI TERVEEN PAPERIT!!!Oli se upea uutinen!!
    Eromme ei toki johtunut aikoinaan tästä syystä, ihan muista syistä,mutta, edelleen olemme ystäviä, tulemme aina olemaan läheisiä kaiken yhdessä kokemamme jälkeen ja soittelemme ja välitämme toisistamme.
    Sinulle sanoisin, mene kultasi luo ja jos et äidillesi voi noin järkyttävää uutista kertoa, on sinulla kylmä, tunteeton äiti, vaikkei hän tästä Timpasta pitäisikään. Ei sinun itku auta Timpan paranemisen, vaan se, että olet hänen luonaan ja tukenaan.
    Ihmettelen kyllä, että keuhkosyöpä juuri todettu ja elinaikaa vain n. pari kuukautta...
    Ryhdistäydy ja mene rakkaasi luokse, sanoipa äitisi tai muut, mitä tahansa!!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Surullinen enkeli kirjoitti:

Mä kerroin teille yhen surullisen tarinan.

Mä olen ihminen joka rakastaa yhtä Timppaa niin paljon että sydän meinää välillä lähtee tai ainakin melkein. Mä sain tässä eilen16.5 tietää että mun rakkaalla on keuhkosyöpä. Mä itkin koko viime yön ja nyt en voi enää itkee kun silmiin koskee hemmetisti. Mä rakastan sitä mutta sillä on vain pari kk elinaikaa. Täältä on hirvee matka sen luo.. Mä rakastan sitä niin paljon ollaan kohta oltu 3vuotta yhessä ja jos tää näin loppuu niin miten mun käy? Niin no mä en oikeen enää usko että me menään kihloihin kerta jos Timppa kuolee. muhun sattuu aina kun ajattelen kuolemista..Mä olen niin rikki kaikesta ja en viitsi kertoa vanhemmilleni tästä kun äitini ei pidä Timpasta.. Mä vain toivon että saan ollla mahdollisimman paljon rakkaa´ni kanssa vaikka matka onkin pitkä..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu