pari vuotta sitten. Suhteemme alkoi verbaalisella ilotulituksella chatissa, huumorintajumme kohtasi uskomattomalla tavalla. Toinen aloitti lauseen, jota toinen jatkoi. Muutama ensitapaaminen päättyi hyvänyön toivotuksiin ilman sopimusta uudesta tapaamisesta. Kuitenkin haimme samaa kontaktia "muka vahingossa" ilta illan jälkeen. Juttelimme pitkän illan toinen toisensa jälkeen tietämättä toinen toisistamme muuta kuin paikkakunnan ja iän. Pikkuhiljaa vaihdettiin nimiä, numeroita... Ensi tapaaminen... Molemmilla kipeä ero takana, joten ei kykyä eikä tarvetta seurusteluun. Ensitapaaminen... Hätäinen suudelma treffien päätteeksi.. Seuraavien treffien jäähyväiskosketus laukaisi käsittämättömän himon tunteen! Suhde muuttui fyysiseksi, uskomatonta läheisyyttä ja kontaktia toista vuotta. Rakastuminen... Monien ihanien ja tuskaisten vaiheiden jälkeen on-off suhteeksi muuttunut rakkaus täytyi lopettaa... Syynä paikkakunnaltamuutto ja lapseni muutto luokseni. Kaipuu edelleen mieletön, yhteyttä ei voi pitää koska halu ja kaipuu liian kova.. Emme voi elää puolittain, pakko opetella elämään ilman. Jospa aika parantaa???
Luulin tavanneeni elämäni naisen täällä
Kertominen helpottaa
11136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi mies parkaa, joka ehkä myös luuli löytäneensä upean naisen.