Täällä joka päivä pohditaan naisten tylyä käytöstä sekä passiivisuutta.
Jokainen nainen varmaan on jollekin miehelle jättänyt vastaamatta. Tylyksi käytökseksi jotkut laskevat myös sen, ettei nainen olekaan kiinnostunut.
Olen tullut siihen tulokseen, että roolien pitäisi kääntyä lähes 100% toisinpäin. Koska ilmeisesti meillä naisilla on enemmän kriteerejä kumppanin valinnassa /= torjuntaprosentti suurempi.
Kun mulla oli täällä profiili, pahimmillaan päivässä tuli lähes 30 viestiä. Monessa oli hyviä ominaisuuksia, uskomatonta stand up -potentiaalia, varmasti mahtavaa poikaystävämateriaalia. Mutta kun ei, niin ei.
Profiilini oli aktiivisena yhteensä n.vuoden. Tänä aikana olen tavannut livenä 3 miestä, ensimmäisen kanssa tapailtiin muutamia viikkoja, toisen kanssa homma ei livenä sitten oikein toiminutkaan. Kolmantena; vuoden loppupuolella treffeillä tuli vastaan aivan ihana mies. Nyt olemme molemmat poistaneet profiilimme (mies jopa ensin) ja näyttääpi tulevaisuus yhteiseltä :)
Mikä näissä kolmessa tapauksessa on yhdistävä tekijä?
- Se että minä olin se aloitteentekijä. Minä laitoin kiinnostavan tuntuiselle miehelle ensin viestiä. Jokainen näistä aloitteista päätyi näkemiseen/tapailuun, ehkä tämä kolmas on jopa Se oikea.
En oikein tiedä miksi se menee niin, että silloin kun on itse aloitteellinen, on kiinnostus toista kohtaan jo lähtötasoltaan suurempi. Enkä sitten väitä, ettäkö teoriani olisi vedenpitävä, eikä varmastikaan päde kaikkien kohdalla. Mutta jotenkin tuntuu, ettei täällä kovin usein profiilit kohtaa keskenään, sillä oikealla tavalla.
Johtuneeko siitä, ettei profiilin tekstejä lueta kovin huolellisesti? Tarjotaan itseään siitä huolimatta, että täyttää enemmänkin niitä ei haluttuja -kohtia toisen ihannekumppanista?
- Vaikkakin joskus käy niinkin, että ihastutaan täysin erilaiseen ihmiseen, mitä oli mielessään alussa suunnitellut.
.. Mutta näin nettitreffeissä varmaan harvemmin.
Ehkä jutun ydin on se, että naisten pitäisi uskaltaa/viitsiä/motivoitua, olemaan enemmän aktiivisia, etsiä ihan itse se itselleen sopivan tuntuinen profiili satojen joukosta ja tehdä aloite. Ja ottaa riski tulla torjutuksi. Itse huomasin, että jos vain olisin kököttänyt "tiskissä" passiivisena, en varmaan ikinä olisi saanut aloitetta niiltä, joilta halusin. Toki mulla oli myös palava halu päästä näiltä lihamarkkinoilta pois, joten en silläkään halunnut jäädä odottelemaan, josko joku joskus.
:)
Jokainen nainen varmaan on jollekin miehelle jättänyt vastaamatta. Tylyksi käytökseksi jotkut laskevat myös sen, ettei nainen olekaan kiinnostunut.
Olen tullut siihen tulokseen, että roolien pitäisi kääntyä lähes 100% toisinpäin. Koska ilmeisesti meillä naisilla on enemmän kriteerejä kumppanin valinnassa /= torjuntaprosentti suurempi.
Kun mulla oli täällä profiili, pahimmillaan päivässä tuli lähes 30 viestiä. Monessa oli hyviä ominaisuuksia, uskomatonta stand up -potentiaalia, varmasti mahtavaa poikaystävämateriaalia. Mutta kun ei, niin ei.
Profiilini oli aktiivisena yhteensä n.vuoden. Tänä aikana olen tavannut livenä 3 miestä, ensimmäisen kanssa tapailtiin muutamia viikkoja, toisen kanssa homma ei livenä sitten oikein toiminutkaan. Kolmantena; vuoden loppupuolella treffeillä tuli vastaan aivan ihana mies. Nyt olemme molemmat poistaneet profiilimme (mies jopa ensin) ja näyttääpi tulevaisuus yhteiseltä :)
Mikä näissä kolmessa tapauksessa on yhdistävä tekijä?
- Se että minä olin se aloitteentekijä. Minä laitoin kiinnostavan tuntuiselle miehelle ensin viestiä. Jokainen näistä aloitteista päätyi näkemiseen/tapailuun, ehkä tämä kolmas on jopa Se oikea.
En oikein tiedä miksi se menee niin, että silloin kun on itse aloitteellinen, on kiinnostus toista kohtaan jo lähtötasoltaan suurempi. Enkä sitten väitä, ettäkö teoriani olisi vedenpitävä, eikä varmastikaan päde kaikkien kohdalla. Mutta jotenkin tuntuu, ettei täällä kovin usein profiilit kohtaa keskenään, sillä oikealla tavalla.
Johtuneeko siitä, ettei profiilin tekstejä lueta kovin huolellisesti? Tarjotaan itseään siitä huolimatta, että täyttää enemmänkin niitä ei haluttuja -kohtia toisen ihannekumppanista?
- Vaikkakin joskus käy niinkin, että ihastutaan täysin erilaiseen ihmiseen, mitä oli mielessään alussa suunnitellut.
.. Mutta näin nettitreffeissä varmaan harvemmin.
Ehkä jutun ydin on se, että naisten pitäisi uskaltaa/viitsiä/motivoitua, olemaan enemmän aktiivisia, etsiä ihan itse se itselleen sopivan tuntuinen profiili satojen joukosta ja tehdä aloite. Ja ottaa riski tulla torjutuksi. Itse huomasin, että jos vain olisin kököttänyt "tiskissä" passiivisena, en varmaan ikinä olisi saanut aloitetta niiltä, joilta halusin. Toki mulla oli myös palava halu päästä näiltä lihamarkkinoilta pois, joten en silläkään halunnut jäädä odottelemaan, josko joku joskus.
:)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minulla on juurikin niitä päinvastaisia kokemuksia. Liekö iästä johtuva ilmiö. Olen siis jo yli 40-vuotias.
Vastauksia ei tule välttämättä edes yhtä per päivä, joskus voi mennä pitkiäkin aikoja ettei kuulu mitään ja sitten tulee ryppäänä joitakin. Itse käyn ehkä kerran kuussa läpi kaikki kiinnostavien ikäluokkien miehet maakunnastani, ja merkkaan suosikiksi ne jotka kiinnostavat. Näistä joillekuille olen sitten laitellut viestiä. Ne jotka valitsen ovat niitä joilla on jokin samanlainen kiinnostuksenkohde, sama mieltymys esim. musiikissa jne. Mutta useampien kuukausien varrella vain muutama on vastannut näistä jotka kuvittelen itseni kaltaisiksi, ja heistäkin suurin osa vastaa että kiitos ei. Alkaa vaikuttaa siltä että samanlaisuus ei ole yhdistävä tekijä miehen mielestä, tai ehkäpä ulkonäköni ei sitten viehätä (minulla on kuva profiilissa). Ne miehet jotka ovat väittäneet pitävänsä ulkonäöstäni harvemmin omaavat samanlaisia mieltymyksiä tai luonnetta kuin minä. Ja minua kun ei totaalinen erilaisuus oikein viehätä, esim. suomipoppia tai iskelmiä kuunteleva, rakkauselokuvia katsova mies ei todellakaan tulisi kanssani juttuun.
Olen aika kyllästynyt kenenkään ottamaan yhteyttä kun se ei johda mihinkään. Muutama tyyppi on vaivautunut kirjoittelemaan jonkin aikaa kun olen heihin kontaktia ottanut, mutta aina se lopahtaa ennemmin tai myöhemmin. Ainoastaan seksiä kaipaavat jaksavat esittää tosissaan kiinnostunutta. Ja ikivanhat papparaiset.
Teille nuoremmille on enemmän tarjolla varteenotettavia kumppaneita, koska sinkkuja on enemmän ja persoonallisuudet vielä joustavia niin että toisiinsa sopeudutaan helpommin. 40-vuotiaissa suuri osa on parisuhteisiin sidottuja, kyseisissä ikäluokissa alunperinkin oli vähän yksilöitä (syntyvyys 60/70-vaihteessa vähäistä ja osa karkasi Ruotsiin) ja sitten loppujen lopuksi eronneet ja muuten sinkuksi jääneet ovat niin omintakeista väkeä etteivät viitsi vaivautua edes selvittämään olisiko jostakusta kumppaniksi. Omat puuhat, työ, lemmikit ja lapset jne. ovat kaikki sata kertaa tärkeämpiä kuin mahdollinen kumppani, tai siltä se ainakin vaikuttaa...
Olet asian ytimessä. Olen samaa ikäluokkaa ja lopetin (netti)deittailun tuloksettomana jo muutama vuosi sitten. Kun olen uteliaisuuttani käynyt kurkkimassa miesten profiileita, siellä on pääosin samoja miehiä kuin aiemminkin. Johtopäätös? Naisten taso ei ole niin huono ettei syy voi olla siinä. Tunnenhan omankin tasoni ; ) Vain harvoin sain vastauksia ns. kunnollisislta miehiltä, vaikka tein paljon aloitteita. Kaikenlaiset seksinvonkaajat, sekopäät ja 50-70- vuotiaat kyllä olivat valmiita tapaamaan.
Yksi selkeä syy siihen on, että meidän ikäluokassamme ei juurikaan ole oikeasti kunnollisisa sitoutumishaluisia miehiä vapaama.. Tunnetko YHTÄÄN kunnollista miestä, joka olisi ottanut eron ilman että hänellä JO ON UUSI nainen valmiina odottamassa...? Itse en ole koskaan kuullutkaan tällaisesta miehestä. Koska kunnolliset miehet eivät eroa oma-aloitteisesti ja jos eroavat, heillä on jo uusi odottamassa, vapailla markkinoilla on vain niitä miehiä jotka joko eivät ole parisuhdemielessä varteen otettavia tai heitä ei kiinnosta pysyvä parisuhde. Miksipä fiksunnäköinen ja järkevä mies enää suhteeseen ryhtyisikään jos on jo eronnut ja lapsia liuta ennestään...? Useat parisuhdetta etsivät suht kunnolliset 40 miehet ovat kuitenkin aika lailla "vanhanaikaisia" tasa-arvokysymysten suhteen, eli muutoin fiksu ja ok mies olettaa automaattisesti naisen tekevät kaikki kotityöt. Tämänikäinen mies on imenyt tuon työnjaon niin syvälle selkäytimeensä ettei millään keskustelulla aio kasvaa siitä käyttäytymismallista ulos. Nämä miehet jäävät helposti ilman kumppania koska nykynaiset eivät enää rupea kyökkipiiaksi kenellekään. Jos omat lapset ovat jo siinä iässä että kykenevät kotitöihin, harva 40 nainen enää ottaa miesvauvaa paapottavakseen..
Mutta on meitä naisiakin jotka emme enää viitsi ryhtyä epätyydyttävään parisuhteeseen vaan nautimme vapaudestamme - kenties itseämme hieman nuorempien komeiden ja keskustelutaitoisten urosten seurassa : )
Tiukka muusiikki ja elokuvamaku on aika huono valintakriteeri, enemmän se paljastaa, että joku on jäänyt fanittamaan jotakin tiettyä suuntaa ja se ei kerro 4-kymppisestä kovin hyvää.
Yli 35 vuotiaissa naissinkuissa on jäljellä kaikkein hankalimmat tapaukset, kuten aloittajakin kertoi, hyvillä naisilla on valinnanvaraa 2-3 kymppisinä, jos silloin ei pysty löytämään omaansa, niin jossakin mättää pahasti.
Monella 4-kymppisellä naisella on jäänyt vaikeasti tavoiteltavan rooli päälle ja on vielä kissa ja hiiri meiniki päällä, vaikka asetelmat ovat kääntyneet toisin päin, hyviä miehiä on vähän tarjolla, varsinkin jos asettaa pituus ja muita vaatimuksia. Monen naisen kanssa on viestittely lopahtanut, kun mieleen tulee, että tämä on taas tätä, en jaksa enään.. antaa olla.
Itse en ravintolassa 40 v. miehenä iske enään ketään aktiivisti, naisissa on liikaa suorastaan mielenvikaisia ja töykeitä, antaa naisten olla aktiivisia ja siististi karsia huonot, juttelen toki mielenkiintoisten ihmisten kanssa ja kiitettävästi seuraa löytyy.
Varmasti 60 ja 70 luvuilla syntyneissä naisissa on vielä todellisia helmiä vapaana, monen pitäsi pystyä vain muuttamaan asenteitaan ja ymmärtää että kaikki ei tule enään valmiina lautaselle, vaan on ahkeroitava kuin miehet nuorempana ja laitettava satoja viestejä miehille.
Pohjimmiltaan tässä kohtaamattomuudessa kyse on jonkinlaisesta lukosta, ihminen hakee seuraa, mutta ei ole auki, jotta voisi antaa itselleen luvan ihastua toisen persoonaan.
Enpä tunne ketään miestä joka eroaisi ollakseen yksinään. Omakin eksäni joka minut jätti jätti nimenomaan sen vuoksi että oli se uusi jo valmiina. Pettymys oli varmaankin suuri kun ei siitä suhteesta sitten tullutkaan mitään, ja nyt mies pomppii naisesta toiseen.
Kyllähän sitä tietty miettii että olisiko voinut tehdä jotain toisin ettei olisi tullut jätetyksi, mutta kun ei toinen osapuoli erikoisemmin viitsinyt vaivautua kertomaan että jotain olisi vialla. Halusi mieluummin nautiskella uutuuden viehätyksestä ja upouudesta suhteesta, koska uudessa suhteessahan ei ole kaikkea vanhan suhteen painolastia, ja kun ei vielä kunnolla tunne toista, kaikki on tosi jännittävää ja pyritään kaikin tavoin hurmaamaan toista.
Juuri tämän vuoksi itselläni tökkii helposti ajatuskin tutustua uusiin miehiin, koska en oikein tykkää siitä tutustumisvaiheesta. Se on sellaista vouhotusta ja harhaa, ja sieltä voi tulla alas kovaa ja korkealta (näemmä). Sovin paljon paremmin pitkään suhteeseen, sinne jonnekin suhteen puoliväliin. Mutta mistäs tähän tempaiset semmoisen, kun kaikki suhteet pitää aloittaa siitä ärsyttävästä alustaan asti.
Oma näkemykseni -40-vuotiaista ei ole ihan yhtä pessimistinen, eli en ole joutunut miehiä passailemaan ja piikana olemaan, kotityöt on aina jaettu. Mutta johtuneeko tämä sitten siitä että lapsia ei ole koskaan kuulunut parisuhteisiini edes välillisesti. Kun "mieheni" eivät ole joutuneet tekemisiin äiti-ihmisten kanssa, he eivät ole tottuneet siihen että joku muu syöttää ja huoltaa heitä. Tätähän se eksäni sitten uudessa naisessaan kehui että kun se valitsi hänelle vaatteetkin päälle. Huh huh... No, jos mieluummin haluaa ÄIDIN kuin kumppanin, niin minun kanssani ei kannata alkaa mitään...
Olen aina vähän jäävi miettimään noita että miten suurin osa naisista mahtaa käyttäytyä, koska olen huomannut että en ole kuten suurin osa... Kun en käy ravintoloissa jne. niin en ole sisäistänyt millaista se meno siellä on. Netissä osaan kyllä ottaa tilani ja 1:1 jonkun mukavan ihmisen kanssa osaan pölöttää ihan reippaasti, mutta julkisissa tilaisuuksissa yms. olen aika vaisu ja minua pelottaisi jo etukäteen että jotkut juopuneet miehet tulevat kimppuun. Olen joskus ollut ahdisteltuna ihan vaan sen takia että asuin "väärässä" paikassa... En myöskään oikein aina tiedä että miten miehille sanoisi kohteliaasti ei - ja eihän sitä täällä netissä varsinkaan opi, missä voi saada vaikka minkälaista saastaa "silmilleen" kun joku tyyppi repii pelihousunsa siitä ettei juuri hänen ylhäisyytensä kiinnostakaan minua. En vain ymmärrä että kun on selkeää että olen kuin eri maailmasta jonkun kanssa, miksi pitäisi väkisin lähteä yrittämään.
Oma ongelmani on ehkä ollut aikuisella iällä että olen ollut paremminkin liian helposti saatavilla, ja sen takia olen päätynyt suhteisiin joissa ei ole järkeä. Nämä tyypit ovat kuitenkin olleet sellaisia joiden kanssa on ollut paljonkin yhteistä ja siksi olen heistä kiinnostunutkin, mutta jotain on aina puuttunut. Sellainen varmuus ja tietoisuus siitä että minua oikeasti rakastetaan. Ei kai siis ihme jos tuntuu että sitä on tullut vaativammaksi eli ei enää halua päätyä suhteisiin joissa mies on sellaisella "no joo" -asenteella, eli että tyytyy minuun kun ei muutakaan löydä tai kun ei itse muillekaan kelpaa.
En tiedä kuinka monella naisella mahdollisesti on samoin. Mutta tottakai jos aiemmat suhteet eivät ole olleet kauhean tukevia, rakastavia, lämpöisiä, niin se että keräisi koko sarjan sitä samaa no joo'ta ei auta sillä määrä ei ole laadun tae. Ehkä tässä mielessä jotkut naiset muuttuvat vanhemmiten todella krantuiksi, mikä on hassua kun naama kumminkin kokoajan rapistuu ja kroppa kanssa. Mutta ennemmin tietty vaikka yksin kuin toisen kanssa ja silti henkisessä mielessä yksin.
- Nuo musiikki- ja elokuvafanitukset ovat tietysti varsin pinnallinen juttu loppujen lopuksi, mutta jos toisen kanssa viettää paljon aikaa ja hän haluaa koko sen ajan kuunnella ja katsella jotain sellaista mitä itse ei voi sietää, niin eihän se suhdetta mitenkään miellyttäväksi tee. Itse olen kyllä valmis sellaiseen ratkaisuun että ei toisen läsnäollessa kuunnella sitten yhtään mitään, jos ei molemmille kelpaavaa musaa löydy. Yleensä löytyy, jos kyseessä on edes suurinpiirtein omaa ikäryhmää edustava tyyppi. Ja jos ei elokuvista löydy yhtään mitään molemmille menettelevää niin se on jo KUMMA. Tällöin toisen pitäisi olla spesialisoitunut niin merkillisiin taide-elokuviin (jos itseäni ajattelen) että juttu ei vaan toimi. Oma elokuva- ja musamakuni on aika laaja, ja joskus tuntuu että se useimmiten taitaa olla mies jolta ei sitä repertuaaria kovin laajasti löydy, juuttunut yhteen ja samaan rämpytykseen tai genreen. Mutta voi toki olla että jos tätä miettii siinä vaiheessa kun profiileja lukee, niin saa ehkä vähän väärän käsityksen. Itsellänikin joskus tuppaa unohtumaan kokonaan mielestä jotain juttuja mitä voisin ilmoon laittaa ja jotka ehkä koukuttaisivat toisen osapuolen.
Samaa mieltä. Ei vaan jaksa niitä kissa-hiiri leikkejä ja vaikeasti tavoiteltavan roolia vetäviä naisia,
itsekkäitä draamakuningattaria, jotka olettaa että koko elämä pyörii heidän napansa ympärillä.
Parhaat naiset ei kulje sinkkuina, ne on parisuhteessa ja vaikka eroavatkin, niin ne ei ole kauaa
sinkkuina edes toisella kierroksella, vaan niillä on ottajia silloinkin. Ainoastaan ne hankalimmat
tapaukset on ja pysyy vapaana kauan, niin kuin mainitsit.
Onpa ilo lukea tuollaista tekstiä tuon ikäiseltä naiselta :)
En välttämättä yhtyisi siihen, että roolien pitäisi kääntyä kokonaan toisin päin, mutta mielestäni naiset voisivat tehdä aloitteita ihan siinä missä miehetkin.
Kun itse kirjoittelin profiiliani ja siinä sivussa katselin naisten ilmoituksia, ensimmäinen ja selvä havaintoni oli, että saan vain hyvin harvoista naisten ilmoituksista riittävästi tietoa ihmisistä niiden takana, jotta voisin kiinnostua tutustumisesta. Siksi päädyin tekemään itselleni pitkän, kuvaavan ja aidon profiilin, toivoen, että naiset kinnostuisivat ja rohkaistuisivat olemaan aloitteellisia. Olenkin saanut puolessa vuodessa muutaman aloitteen, ja yksi niistä oli lähellä johtaa enempäänkin.
Olen joskus aiemmin lukenut tätä palstaa enemmän tai vähemmän rivien välistä niin, että naiset eivät uskaltaisi olla aloitteellisia siksi, että he pelkäävät aloitteellisuuden pelottavan perinteisiin sukupuolirooleihin uskovat miehet pois. Onko tällaisessa perää? Itse toivoisin törmääväni naiseen, joka aloitteellaan näyttää haluavansa olla tasavertainen kanssani :) Voin kyllä toki itsekin tehdä sen aloitteen, mutta siihen vaaditaan profiiliteksti, joka saa minut kiinnostumaan...
Jos olen aloitteellinen, minua pelottaa että törmään juurikin "no joo" -mieheen. Eli hän periaatteessa ei ole minusta kovinkaan kiinnostunut, mutta kun ei muutakaan ole tyrkyllä, niin vaivautuu sitten minua tapailemaan.
Kyllähän sitä helposti siltä tuntuu että se joka ottaa yhteyttä profiilin luojaan on kumminkin se kiinnostuneempi osapuoli. Joskus kun näen jonkun oikein kiinnostavan profiilin, ihmettelen että miksiköhän tämä ei ole ottanut minuun yhteyttä, ja ärsyttääkö häntä jos minä otan häneen.
Hassua sikäli että itseäni ei ärsytä jos tulee viestejä niiltä joista en ole kiinnostunut, jos ovat asiallisia ja eivät jää jäkättämään ja haukkumaan jotain mieltymyksiäni. Kuten esim. nämä 50 jotka ovat haukkuneet pataluhaksi kun en ole heidän ikäisistään kiinnostunut. On se kumma miten lapsellisia jotkut jaksavat olla vaikka ikää olisi miten: tottakai jokainen ihan itse päättää mistä ikäryhmästä seuraa hakee, eikä sitä hänelle tarvitse kertoa mistä hänen KUULUISI hakea... Mutta nämä on niin järjettömiä juttuja nämä. Juurikin sain kuulla eräältä naiselta että en saa olla kiinnostunut itseäni nuoremmista miehistä koska hän on äiti ja hänellä on lapsia. Siis häh...? En tajunnut mitä hänen äitiytensä ja lapset siihen liittyvät. Pelkäsikö lie että isken hänen kakaransa. En nyt sentään ole kehtoja ryöstellyt... xD
"Kyllähän sitä helposti siltä tuntuu että se joka ottaa yhteyttä profiilin luojaan on kumminkin se kiinnostuneempi osapuoli. Joskus kun näen jonkun oikein kiinnostavan profiilin, ihmettelen että miksiköhän tämä ei ole ottanut minuun yhteyttä, ja ärsyttääkö häntä jos minä otan häneen."
Voi olla, että kuulostanut itse naiivilta, mutta tuo kuulostaa omaan korvaani aavistuksen verran pelaamiselta. Eikö pääasia ole kuitenkin se, että ihmiset löytävät toisensa, ja asiat selviä kysymällä? Jos toinen ärsyyntyisi yhteydenotostasi, niin olisikohan hän silloin lopulta ihan sitä, mitä etsit?
On erittäin totta, että todella monella naisella ei profiilissaan lue juuri muutamaa riviä enempää (varmasti myös osalla miehistä samaa). Perustiedot yleensä löytyvät ja sitten lisäksi on ehkä lueteltu matkakohteita ja musiikkimakua sekä laitettu jonkinlaiset ihannekumppanikriteerit. Miten sellaisen profiilin perusteella kukaan voisi kiinnostua ko. henkilöstä? Voisin kuvitella, että tämmöisenkin profiilin omistavista voisi löytyä ns. helmiä, mutta ei oikein tunnu järkevältä alkaa laittamaan viestiä, kun ei oikeasti saa toisesta mitään käsitystä profiilin perusteella.
Ja olen täysin samaa mieltä siitä, että naiset saisivat olla aloitteellisempia. Naisten passiivisuus johtaa helposti siihen, että minun täytyy jatkuvasti hieman laajentaa hakuani myös sellaisiin naisprofiileihin, jotka eivät tunnu juuri niiltä oikeilta, koska ne sopivimmaksi katsomani suhteellisen harvoin vastaavat viesteihini puhumattakaan siitä, että ottaisivat itse minuun yhteyttä. Miesten on siis etsinnässä satsattava yhä enemmän suureen lähetettyjen viestien määrään eri henkilöille saadakseen edes jokusen vastauksen silloin tällöin. Tämä tietysti taas aiheuttaa sen, että yhteyden ottamisesta tulee rutiinia, jolloin ei ehkä helposti enää jaksa satsata niin paljon siihen aloitusviestiin. Ja se tietenkin edelleen vähentää niiden saatujen vastausten määrää.
Itse olen ihan liian monta kertaa ollut elämäni varrella se kiinnostuneempi osapuoli. Mies ei ole viitsinyt sanoa EI tai on ollut niin epämääräinen siinä asiassa etten ole saanut selvää kiinnostaako vai ei, että olen sitten kuvitellut että jutusta jotain tulisikin vaikka jätkä vaan käyttää minua panopuunaan parempia aikoja odotellessa.
Ei kiinnosta olla enää ikinä se joka kuvittelee että kehittyy suhde samaan aikaan kun toinen haaveilee kauniimmasta/ihastuttavammasta/what ever naisesta.
Netti on täynnä miehiä jotka louskuttavat siitä miten kaikki pyörii naisen ympärillä, mutta kukaan ei tiedä miltä tuntuu olla nainen joka ei kelpaa kellekään sen takia ilmeisesti kai että ei osaa esittää jotain kukkulan kuningatarta ja pyörittää miehiä oman sormensa ympärille. Sitten on joka akka minua kiinnostavampi sen vuoksi että on itsevarmempi ja itsetietoisempi ja ei huoli miestä ennen kuin tämä palvoo maata sen muijan jalkojen alla.
Tai siltä se ainakin tuntuu näin toisen naisen vuoksi jätetyksi tulleena. :P
Sen ihmeen kun näkisikin että kumpikin on yhtä kiinnostunut, eikä vaan tyydy toiseen ja haaveile jostakin muusta, jonka haaveen sitten toteuttaa kun tulee tarpeeksi suuri kiusaus.
Herää väkisinkin mieleen ajatus, kun katsoo viestiketjuun vastanneiden ikää kokemuksia.. Onkohan niin, että tämä S24:n nettitreffit on enimmäkseen 75-90 luvun sukupolville otollinen? Vanhemille löytyiskö ehkä joku muu saitti, vai toimisivatko vanhat tavat edelleenkin paremmin?
Itse olen sitä mieltä, että vaikka ikää karttuu, ei pidä alkaa "laskemaan rimaa" vain sen vuoksi, että vähän väliä joku törppö täällä sivustolla väittää, että naisen markkina-arvo romahtaa tietyssä iässä. Koskaan ei pidä tyytyä, sitä mieltä minä olen, ainakin mitä tulee sydämenasioihin.
Mutta kohtuuttomasti ei kannata p*askaakaan niskaansa ottaa, vaan sitten kannattanee katsella muista paikoista seuraa?
Itseni kohdalla kävi vain harvinaisen hyvä munkki, ja siihen lisänä vielä oma aktiivisuus.
MMMmies sanoi minusta hyvin; liian tiukat kriteerit eivät nettideittailussa kannata.
En myöskään usko, että joustavuus ja mukautumiskyky ovat sidonnaisia ikään. Esimerkkinä oma äitini, joka kypsemmässä iässä vasta on murtautunut omista kaavoistaan ja on todennut mukautumiskyvyn tuovan rikkautta elämään :)
Luonnollisestihan minunkin ikäpolvessa on paljon enemmän sinkkuja. Mutta valinnanvarakin on rajallinen, koska niitä itselleen potentiaalisia on yhtälailla vähän. Mikäli en olisi bongannut tätä toivottavasti elämäni miestä (joka oli luonut itselleen profiilin vain viikkoa aiemmin), olisin varmastikin aloittanut uuden vuoden ilman treffiprofiilia.
M28v; Naiset eivät halua pakkeja. Naisten on yleensä helpompaa vaan istua ja antaa postin tippua luukusta. Monet kiinnostuvat kuvallisista profiileista, missä hymyilee yleismaailmallisesti komea mies. Ei uskalleta lähestyä = pelätään pakkeja. Ympäri mennään, yhteen tullaan.
Tokihan puhun nyt yleisesti, en yleistäen. Ja ehkä enemmänkin tätä laatiessani, pohdin omaa ikäluokkaani.
Kerronpa vielä yhden mielenkiintoisen havainnon. Pidän suunnilleen samanlaista profiilia S24:n lisäksi myös City-lehden deitissä ja Kotisatamassa (en ole uskovainen, mutta arvomaailmani on melko kristillinen), ja olen huomannut, että kaikista kolmesta tulee aloitteita suunnilleen yhtä paljon. Noiden palveluiden käyttäjämäärät huomioden havaintoni voisi tulkita niin, että City-lehden deitin ja Kotisataman naiset omassa ikäluokassani olisivat keskimäärin aloitteellisempia kuin S24:n naiset - "voisi tulkita" siksi, että näin pienellä otannalla ei ole tilastollista arvoa, ja havainnon voisi selittää monella muullakin asialla, kuten kyseisten sivustojen mahdollisilla miestarjontojen eroilla.
Minulla on pääasiassa kokemusta S24:sta ja Cityn deitistä. Oman kokemukseni mukaan aloitteellisempia naisia on löytynyt enemmän Cityn puolelta. Tämä tulee esille sitä kautta, että Cityssä ilmoitus on yleensä voimassa tietyn aikaa tai sitä yleensä luetaan pääasiassa tietyn käytännössä hyvin lyhyen ajan sisällä. Pidempään voimassa oleva ilmoitus tippuu hakutuloslistoilla niin alas, että pidemmän päälle sitä luetaan hyvin harvoin. Itse olen yleensä saanut pitkähköön ilmoitukseeni Cityssä noin 1-6 vastausta per ilmoituskerta ja nämä pääsääntöisesti noin kahden viikon sisään siitä kun olen ilmoitukseni julkaissut. S24:ssa profiilini taas on ollut olemassa pidemmän aikaa. Kävijöitä profiilissa täällä on välistä hyvinkin harvakseltaan saati sitten, että joku vielä ottaisi yhteyttä. Kävijämäärän vähyys on varsin yllättävää, koska ihmisiähän täällä on vaikka kuinka. Lähinnä tulee fiilis, että harvempi nainen käy miesten profiileja läpi. Profiilin pitämisestä on kokemusta jo muutaman vuoden ajalta ja koko sinä aikana yhteydenottajien määrän taitaa pystyä laskemaan kahden käden sormin. Cityssä kun jo kaksikin ilmoituskertaa saattaa tuottaa isomman määrän aloitusviestejä. Toki määrä ei korvaa laatua enkä ole myöskään viestitulvaa hakemassa. Mutta pääsääntöisesti kaikki viestit Cityssä ovat olleet asiallisia ajatuksella kirjoitettuja pidempiä ja jokseenkin sen tyylisiä viestejä, joita avausviesteiksi toivoisinkin saavani. S24:ssa sen sijaan mukaan mahtuu parin lauseen avauksia, joissa on lähinnä ruinattu kuvaa.
Olen käynyt treffeillä kummankin palvelun kautta ja ihan mukavia naisia on kummassakin tullut tavattua. Nyt olisi pitkästä aikaa tarkoitus tavata nainen, joka otti yhteyttä täällä S24:ssa ja osaa myös keskustella viesteissä avoimesti ja rennosti.
Olet vielä nuori ja harvinaisen fiksu nainen. Kyllä sellaiset omansa löytääkin kun tietää mitä tahtoo ja ei tarvi kauan sinkkuna olla ellei itse halua niin. Tosi hienoa että olit itse aktiivinen! Kaikkea hyvää, onnea uudelle suhteelle. Sinä jos kuka olet ansainnut saada hyvän suhteen!:)
Itse olen näin kolmekymppisenä huomannut että jos aloitteellisesti lähetän viestiä vaikkapa esim kymmenelle kiinnostavalle naiselle vastaa mulle ehkä yksi takaisin jos sekään. Huomioiden vielä sekin että mulla on kattava profiili itsestäni, kuva yms ja yleensä tuo kuva näin pinnalliseen aikaan herättää kysymyksiä niin olen suht normaalin komeakin:)
Niin ja yleensä lähestyn pitkällä kattavalla kirjoituksella kiinnostuksen kohdetta enkä jää pelkästään lauseeseen tai pariin.
Mutta tuo vastaamattomuus riitti mulle joku aika sitten ja siirryin kokonaan passiiviseen odotteluun.
Kerran viikossa tai kahdessa lähestyy kyllä joku mutta mielenkiintoista siinäkin on se että kuvattomat profiilit pääsääntöisesti. No minulla ei ole vaatimusta kuvan suhteen koska en ole pinnallinen vaan se sisältö on tärkein muutaman epäonnistuneen suhteen jälkeen.
Odotellessa:)