Eksyipä tänne sivuille konkari-au pair-äitikin kommentoimaan…ja miettimään pitäisikö pistää tyttö maitojunalla kotiin.
Monen ihan ok aupair tytön jälkeen meillä on tänä vuonna isoja vaikeuksia aupparimme kanssa. Hän hoitaa työnsä ihan hyvin (kaikki pitää kylläkin vääntää rautalangasta, mutta ei sekään niin haittaisi… naamalla vaan on kestonyrpeä ilme ja päänsärky/stressi on kuulemma yleensä syynä kun kysyn, mikä on hätänä. Oma-aloisuutta ei ole ollenkaan, jos vaikka on pyyhe keittiön lattialla, niin sen yli astutaan, jos lapsilta on jäänyt ovi auki, niin aukihan se saa olla jne.
Tämä ihminen ei sovi meille olemisensa puolesta, saa aikaan epämukavan olon koko perheelle: lapset ihmettelevät moista tapausta, ovatkin jo pyytäneet-ensimmäistä kertaa ikinä- lähettämään tytön pois. Olemme suht menevä, huoliteltu ja urheilullinen perhe, joka esim. tykkää jutella ruokapöydässä ja jolla on usein vieraita. Tällä nuorella ihmisellä on vaikeuksia istua ruokapöydässä syömässä meidän (siis ihan vain perheenkin/lasten) kanssamme –ei yleensä syö siinä mitään ja katselee käsiänsä, hakee suoraan salaa pakkauksia jääkaapista ja pistelee ruokaa kylmänä poskeensa huoneessaan, haju on sen mukainen kun tyhjiä pakkauksia säilytetään sängyn alla/ kaapissa, kuten lapset raportoivat.
Heti kun vapaa-aika alkaa, linnoittautuu tyttö huoneeseensa ja on siellä suljettujen verhojen takana liioittelematta perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun siihen asti että on näyttäydyttävä aamiaispöydässä –syömättä tietenkään mitään. Kun pyysin häntä ilmoittautumaan edes kerran päivässä, tai silloin kun muut tulevat kotiin, oli kuittauksena mulkaisu ja ”aha”. Vieraiden tervehtimisestä ei ole puhettakaan. Ja netti on tietysti kovalla kulutuksella kun pitää olla online Suomeen päin 24/7. Harrastuksen hankkimisesta tai aktiivisesti JONKIN tekemisestä/ ulkoilusta ei ole tietoakaan, vaikka kaikissa meilesissä hän kehui itseään ihan päinvastaiseen suuntaan, samoin suosittelija(sukulainen, never again) antoi kuvan positiivisesta ihmisestä –aion kyllä hänelle soittaa myös pienen palautteen. Voi että kun toivoisinkin meille sellaista menevää nuorta ihmistä, joka tykkäisi tutustua ihmisiin ja olisi iltaisin liikenteessä omissa jutuissaan (mahdollisuudet olisivat mahtavat), jolla olisi meillä ”a good time”.
Omapahan tietysti on vikani kun tällaisen tapauksen meille kutsuin ihan meilejen ja puhelinhaastattelujen perusteella (kaukana kun asutaan), mutta juuri siksi en osaa näin antaa periksi, tunnemme myös vastuuta tytöstä, joka on suunnitellut viettävänsä meillä vuoden verran ja lähtenyt näin kauas pois kotoansa. En tosin enää ikinä pyydä meille aupairia tutustumatta häneen & tapoihinsa/ olemiseensa ja olemukseensa kunnolla livenä, niin epämukava olo meillä kaikilla on tällä hetkellä. Pakko kai tämä tapaus on pyytää lähtemään kohtapuolin, koska juttelukaan ei näytä auttavan (ei ole mitään juteltavaa hänen puolestaan, ainoa asia jonka hänestä olen saanut irti, on että hän tarvitsee paljon aikaa itselleen ) Nii-in, missäköhän sitten menee raja, kuinka paljon perheemme pitäisi tähän suuntaan joustaan -ensisijaisesti on vanhempina kuitenkin ajateltava oman perheen ja lapsien parasta ja kotimme & vapaa-aikamme on meille tärkeä. Ihmettelen että tämä ihminen on niin halunnut juuri aupairiksi lähteä toisten perheeseen, olisi vaikka mennyt siivoamaan hotelleja jonnekin ja asumaan omiin oloihinsa.
Niille jotka haluavat aupairiksi, suosittelen todellakin itsensä rehellistä arviointia: onko valmis elämään toisten kanssa heidän arkeaan, jos ennen on ilmennyt ongelmia kanssakäymisessä ihmisten kanssa/sopeutumisessa, kannattaa hakea muita töitä. Sellainen ”tykkään tutustua uusiiin kulttuureihin ja haluun oppia kieltä” ei tässä oikein riitä!
Monen ihan ok aupair tytön jälkeen meillä on tänä vuonna isoja vaikeuksia aupparimme kanssa. Hän hoitaa työnsä ihan hyvin (kaikki pitää kylläkin vääntää rautalangasta, mutta ei sekään niin haittaisi… naamalla vaan on kestonyrpeä ilme ja päänsärky/stressi on kuulemma yleensä syynä kun kysyn, mikä on hätänä. Oma-aloisuutta ei ole ollenkaan, jos vaikka on pyyhe keittiön lattialla, niin sen yli astutaan, jos lapsilta on jäänyt ovi auki, niin aukihan se saa olla jne.
Tämä ihminen ei sovi meille olemisensa puolesta, saa aikaan epämukavan olon koko perheelle: lapset ihmettelevät moista tapausta, ovatkin jo pyytäneet-ensimmäistä kertaa ikinä- lähettämään tytön pois. Olemme suht menevä, huoliteltu ja urheilullinen perhe, joka esim. tykkää jutella ruokapöydässä ja jolla on usein vieraita. Tällä nuorella ihmisellä on vaikeuksia istua ruokapöydässä syömässä meidän (siis ihan vain perheenkin/lasten) kanssamme –ei yleensä syö siinä mitään ja katselee käsiänsä, hakee suoraan salaa pakkauksia jääkaapista ja pistelee ruokaa kylmänä poskeensa huoneessaan, haju on sen mukainen kun tyhjiä pakkauksia säilytetään sängyn alla/ kaapissa, kuten lapset raportoivat.
Heti kun vapaa-aika alkaa, linnoittautuu tyttö huoneeseensa ja on siellä suljettujen verhojen takana liioittelematta perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun siihen asti että on näyttäydyttävä aamiaispöydässä –syömättä tietenkään mitään. Kun pyysin häntä ilmoittautumaan edes kerran päivässä, tai silloin kun muut tulevat kotiin, oli kuittauksena mulkaisu ja ”aha”. Vieraiden tervehtimisestä ei ole puhettakaan. Ja netti on tietysti kovalla kulutuksella kun pitää olla online Suomeen päin 24/7. Harrastuksen hankkimisesta tai aktiivisesti JONKIN tekemisestä/ ulkoilusta ei ole tietoakaan, vaikka kaikissa meilesissä hän kehui itseään ihan päinvastaiseen suuntaan, samoin suosittelija(sukulainen, never again) antoi kuvan positiivisesta ihmisestä –aion kyllä hänelle soittaa myös pienen palautteen. Voi että kun toivoisinkin meille sellaista menevää nuorta ihmistä, joka tykkäisi tutustua ihmisiin ja olisi iltaisin liikenteessä omissa jutuissaan (mahdollisuudet olisivat mahtavat), jolla olisi meillä ”a good time”.
Omapahan tietysti on vikani kun tällaisen tapauksen meille kutsuin ihan meilejen ja puhelinhaastattelujen perusteella (kaukana kun asutaan), mutta juuri siksi en osaa näin antaa periksi, tunnemme myös vastuuta tytöstä, joka on suunnitellut viettävänsä meillä vuoden verran ja lähtenyt näin kauas pois kotoansa. En tosin enää ikinä pyydä meille aupairia tutustumatta häneen & tapoihinsa/ olemiseensa ja olemukseensa kunnolla livenä, niin epämukava olo meillä kaikilla on tällä hetkellä. Pakko kai tämä tapaus on pyytää lähtemään kohtapuolin, koska juttelukaan ei näytä auttavan (ei ole mitään juteltavaa hänen puolestaan, ainoa asia jonka hänestä olen saanut irti, on että hän tarvitsee paljon aikaa itselleen ) Nii-in, missäköhän sitten menee raja, kuinka paljon perheemme pitäisi tähän suuntaan joustaan -ensisijaisesti on vanhempina kuitenkin ajateltava oman perheen ja lapsien parasta ja kotimme & vapaa-aikamme on meille tärkeä. Ihmettelen että tämä ihminen on niin halunnut juuri aupairiksi lähteä toisten perheeseen, olisi vaikka mennyt siivoamaan hotelleja jonnekin ja asumaan omiin oloihinsa.
Niille jotka haluavat aupairiksi, suosittelen todellakin itsensä rehellistä arviointia: onko valmis elämään toisten kanssa heidän arkeaan, jos ennen on ilmennyt ongelmia kanssakäymisessä ihmisten kanssa/sopeutumisessa, kannattaa hakea muita töitä. Sellainen ”tykkään tutustua uusiiin kulttuureihin ja haluun oppia kieltä” ei tässä oikein riitä!
Vastaukset 44
Vanhimmat
Tuo kuulostaa pelottavasti samalta kuin meidan entinen 18v au pair joka myos valehteli kaiken hakemuksessaan. Lahetimme tyton pois 3kk jalkeen koska meilta kaikilta (mukaanlukien lapset) paloi hihat ja pelihousut sen kanssa. "Erinomainen keittotaito jne" - lapset soivat raakaa makaronia useasta opastuksesta huolimatta. Onhan se veden keitto vaikeaa mutta...
Nykyisin on 23v jonka hakemus ei pistanyt lainkaan silmaan. Halusimme kokeilla sellaista joka ei kehunut itseaan loistavaksi ja erinomaiseksi kaikessa . Ja nappiin meni - paras au pair joka on meilla ikina ollut (on ollut 6kk ja toivottavasti on ainakin vuoden). Uskomaton ero entiseen, nyt ei ole enaan sita hermojen kiristelya aina kun on kotona. Siita hyvasta nostimme palkkaa reilut 30% koska emme tosiaan halua paasta tasta tytosta eroon. Kaikki hoituu kuin itsestaan paivan aikana ja ei ole sita paivittaista "oho, ma mokasin hahahhaa" asennetta.
Saattaisi olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Itselläni oli nuorempana tapana kartella ihmisiä ja linnoittautua mieluummin kotiin, vanhemmiten olen päässyt peloistani jo aika paljon irti, vaikka tekemistä vielä onkin. Itselläni au pair -vuosi auttoi kasvamaan, kun oli pakko tutustua uusiin ihmisiin ja paloin halusta nähdä uusia paikkoja ja päästä käyttämään kieltä. Ja itse ainakin leikin lasten kanssa myös ns. vapaa-ajalla, jos satuin olemaan kotona, ja kävin perheen kanssa markkinoilla ja muissa tapahtumissa jne. Ehkä voisit vielä yrittää jotenkin rohkaista häntä, mutta jos kyseessä on sosiaalisten tilanteiden pelko, niin ymmärrän kyllä, että teillä on varmasti raskasta. Minunkaan kanssani ei teinivuosinani ollut helppo tulla toimeen, onneksi sekä minun ja ympäröivien ihmisten kannalta tilanne on muuttunut. :)
Ei voi olla totta, tuo kuvaus huoneessa jumittamisesta vuorokausitolkulla tyhjine ruokapaketteineen kaapissa ja vaikeuksista ihan tavallisessa kanssakäymisessä vois olla meidän neitokaisesta, kyllä naurattais jos ei melkein itkettäis! Olen myös miettimässä kokeilun lopettamista tähän muutahänen kanssaan, puhumisesta ei tule täällkään mitään, tuloksia ei näy. Onpa lohduttavaa kuitenkin kuulla samanlaisista mietteistä.
oudolta, että näin "sisäänpäinsuuntautunut" henkilö on edes hakeutunut ulkomaille au-pairiksi. Jos ei ole mitään halua tutustua uusiin paikkoihin ja ihmisiin (edes perheeseen, jolle työskentelee), niin miksi lähteä hommaan. Sosiaalisuus on kuitenkin hyvästä, kun muuttaa vieraaseen perheeseen asumaan.
Itse olen aina välillä harkinnut lähteväni au-pairiksi, mutta en ole koskaan pistänyt hakemuksia menemään. Tosiaan, jos perheet eivät vaadi au-pairiltaan taitoa tehdä gourmet-herkkuja tai opettamaan lapsille pianonsoitta tms. olisin minäkin varmasti pätevä siihen hommaan! Itse tykkään välillä mennä paljon ja välillä rauhoittua kotona :)
Missä päin maailmaa konkariperhe asustelee?
ohops asutte varmaankin Suomessa hups...:)
Hei,
Itse olen joutunut lähettämään kaksi aupparia kotiin, toisen viikon oleilun jälkeen (lasten turvallisuuden laiminlyönti, piittaamattomuus ohjeista, törkyiset tavat ja paska asenne) ja toisen kahden kuukauden jälkeen (valehtelu, sano käyvänsä leffassa -oli kaksi yötä pois, vahva epäily lasten säästöihin kajoamisesta). Niin kamalalta kuin se tuntuukin, niin älä siedä omassa kodissasi mitä vaan! Huh, huh...kuulostaa aika pahalta tuo teidän tilanne ja ratkaisuksi tuskin nyt riittää keskustelu. Kun asiat ovat menneet noin pitkälle, tuskin tilanne helpottuu vaikka odottaisit...
Uskon, että meistä host-perheistä valtaosa on aikuisia ihmisiä ja valmistautuneet siihen, että aupparilla menee sopeutumiseen aikaa. On todella ikävää passittaa auppari kotimatkalle, mutta ainakin minusta samassa talossa asuminen (siis MINUN omassa kodissa) muodostui niin kamalaksi,että maksoin tytön kotimatkan ja hotellin, jotta pääsin heti eroon.
TSEMPPIÄ!
Otattehan huomioon, että tässäkin täysin tuntematta tapausta, innostutte tukemaan ja arvioimaan. Toinen puoli voi olla myös se, että aloittaja voi olla hyvinkin paljon liiotellut asioita, koska ei vain satu itse olemaan tyytyväinen johonkin asiaan, josta seuraa lumipalloefekti hänen omassa mielessään. Lapsetkin aistivat paljon vanhemmilta - ja au parilla voi olla myös suojeluefekti eli hän vetäytyy, koska varmasti huomaa sinun asenteesi ja mielipiteesi häntä kohtaan. Onko käyttäytymisesi alusta saakka ollut passiivisagressiivista, että vastaat asioihin, joista et hänessä pidä tällaisellä pienellä veemäisyydellä. Et nimittäin kertonut että olisit keskustellut au pairisi kanssa? Kerroit vain suunnittelevasi, että ilmoitat hänelle kotiinlähdöstä.
Olen itse 22v. erittäin kielitaitoinen, vuosia ulkomailla asunut, viimeisen vuoden kätilöopiskelija. Au pair luo mieleeni kertomukset siitä, millainen tilanne terveydenhuoltoalalla oli noin vuosikymmen sitten. Työvoimaa oli liiakaa ja työpaikat saivat "valita" työntekijänsä. Opiskelijoita ja vastavalmistuneita hyppyyteltiin ja heille oltiin epäkohteliaita, koska valinnan varaa oli.
Tuntuu näitä palstoja lukeneena, että monet (suomalaiset) au pair äidit luulevat, että heidän maksamillaan jättipalkoilla heillä on jokin oikeus ja velvollisuus puuttua toisen ihmisen luonteenlaatuun ja arvostella sekä haukkua. Ilmeisintä on, että asiat selvitetään aina täällä palstalla eikä koskaan suoraan puhuen. Jos henkilö ei ole mielestäsi sopiva au pairiksi, kerro se hänelle ja ole valmis siihen, että hän muuttaa käyttäytymistään tai lähtee kotiin. Turha sinun on ylivaltaasi täällä purkaa, monista tytöistä tulee ihan hyvin koulutettuja, hyvin ansaitsevia perheenäitejä. Kukin tallaa tavallaan.
Olisin itse kiinnostunut lähtemään au pairiksi, olen ollut vaihtarina, hyvillä suosituksilla kehitysaputyössä, lastenhoitotyössä, neljä vuotta sosiaali- ja terveysalalla. Palkka, jota au paireille maksetaan, on maksettujen asumiskustannuksienkin ja ruokakustannuksien jälkeen lainvastainen Suomessa, se on pienempi kuin minimipalkka. Eikä siinä mitään.. mutta jos maksaa niin pientä palkkaa, ei pidä olettaa että saa paikalle jonkin koulutetun lastenhoitajan tai.. mitään muuta kuin saa. Tietysti saa ja pitääkin vaihtaa, mutta ei sitä kannata julistella ja ihmetellä täällä suureen ääneen, että näin kävi, kun tilanne on tällainen. Kukaan järkevä vanhempi ihminen ei lähde au pairiksi. Esim. kätilön palkka Englannissa on minimissään 27 000 puntaa + lisät, jotka ovat aika hyvät, jopa 20% palkasta, vuodessa. Haluaisin kovasti lähteä eikä palkka minua kiinnosta, mutta suomalaiseen perheeseen en menisi suin surminkaan! Kyllä sitä pitää arvostusta saada työstään, tai sitten suoraa puhetta eikä täällä vinkumista.
Juuri Hohhoijaan ehdottomasti ei kannata lähteä aupairiksi, kätilön paikka ehdottomasti vaikuttaa paremmalta hänelle, hieno esimerkki. tai paikka perienglantilaisessa perheessä, jossa palkka on upea ja työn arvostus huipussaan, hohhoijaa vaan, ei mitään uutta. Mutta vinkua ei sitten saa:)
Tällä palstalla ei tietysti muita kuin suomalaisia aupairäitejä tapaa, koska palsta on suomeksi, hohhoijaa. Tuo yksikin äiti juuri kertoi, ettei puhe auta ja kosketuspintaa ei löydy, ehkä toivoen hyviä vinkkejä tms. ja antaen ihan asiallisesti aihetta ajatella, kannattaako aupairiksi lähteä. Hohhoijaa, kaikki aupairit kun ovat niin hyviä tyyppejä ja tekevät hienosti työnsä, niin mitäs tänne aupairäidit tulee vinkumaan tai ylivaltaa käyttämään, ainakaan suomalaiset siis, johan on kumma.
Eikö hohhoijaakin suuressa viisaudessaan tajua, että täällä epäonnistuneet aupair- tai wannabeevinkujat saavat itsensä kaltaisilta tukea ajatuksilleen, ja myös nämä suomalaisperheiden äidit tajuavat heti, mistä heidän vinkunoissaan on kyse, vaikka se vähän ärsyttäisikin niitä aupairajatuksen uudistajia.
"Palkka, jota au paireille maksetaan, on maksettujen asumiskustannuksienkin ja ruokakustannuksien jälkeen lainvastainen Suomessa, se on pienempi kuin minimipalkka."
ja höpsöti pöpsöti taas. Au pairit eivät kuulu työlainsäädäntöön mutta heille jää käteen paljon enemmän kuin esim. hampurilaisia 8 tuntia päivässä läiskivälle saman ikäiselle.
"Esim. kätilön palkka Englannissa on minimissään 27 000 puntaa + lisät, jotka ovat aika hyvät, jopa 20% palkasta, vuodessa."
Ei taida olla enään. Lisäksi unohdit verot council taxin NIS-maksut vuokran sähkön kaasun ja ruokailut.
27000 on noin 2200 kuukaudessa. Siita hupenee veroon ja NISsiin tollaset 35%.
Jää 1500 kuussa josta vuokra sähkö kaasu netti ja kännykkä pudottaa tonnin pois.
Jää 500 puntaa kuussa josta maksat ruoat. Jos syöt makaronia ja tonnikalaa etkä syö ulkona niin pääset parempiin tuloihin kuin au pair, noin 80 puntaa viikossa. Muista että töiden jälkeen siivoat kämppäsi, laitat ruoat peset pyykit jne. Au pair tekee ne päivällä.
Eli saat 30 puntaa enemmän viikossa, mutta sinulla ei ole aikaa tuhlata niitä. Tietysti jos työmatkasi maksavat niin saatat tienata jopa huonommin kuin au pair.
Eli
Itse olen tällä hetkellä aupairina perheessä, johon en meinaa sopeutua millään. Olen täällä kuitenkin ollut jo elokuusta asti. Minusta on tullut vetäytyvä, ujo ja pelokas aina talossa ollessani. Nämä eivä ole siis luonteenpiirteitäni ollenkaan. Tämän vuoksi vietän poissa talosta aikaa niin paljon kuin vain mahdollista.
Suomessa asuin itsekseni ja kokkasin paljonkin, mutta täällä taitoni ovat hävinneet olemattomiin. Perhe on hyvin tarkka ruuasta ja tämä on aiheuttanut minulle jonkinlaisen paniikin ruuanlaiton suhteen. Ennen joulua otin puheeksi ahdistukseni hostäidin kanssa, mutta muutosta ei tapahtunut. Hänen mielestään kaikki oli hyvin ja minä hoidin hommat hyvin. Hän ei kuitenkaan käyttäydy minua kohtaan, niin että tekisin asiat oikein. Useimmiten minun täytyy kysyä erikseen viikkorahojeni perään, joka tuntuu itsestäni hyvin nöyryyttävältä. Lapset kopioivat äidinsä käytöstä, ja kun he ovat kylmiä minua kohtaan, ei minusta ole helppoa olla iloinen ja ystävällinen heitä kohtaan. Ja oravanpyörä on taattu. Haluaisin että hostäiti tulisi juttelemaan minulla asiasta, mutta me emme puhu laisinkaan.
Tunnen itseni epäonnistuneeksi aupairiksi kaikin puolin. Heillä ei mennyt hyvin edellisenkään aupairin kanssa, joten yritän ajatella että tämä ei johdu minusta. Helppoa se ei kuitenkaan ole, koska en tiedä mistä mättää. Harkitsen koko ajan perheen vaihtamista, Suomeen en vielä halua palata. Kahdella kaverillani ensimmäiset perheet olivat kamalia, nyt he ovat onnellisesti ihanissa perheissä. Joten ei hyvä aupair tarkoita, sitä että joka perheessä osaa työskennellä.
Konkariperhe, puhu aupairillesi, sitä toivon että minunkin hostäitini tekisi. :)
Niinhän se on, että tämä on tällaista erikoista työtä, jossa kemioiden kohtaaminen on yksi tärkeimmistä kriteereistä, vaikka asiaa miten päin kääntelisi. Tunteita on myös paljon pelissä, koska perheillä on aito huoli lapsistansa ja myös omaa kotia pitää maailman tärkeimpänä paikkana, eikä siellä samalla lailla kuin tavallisessa "konttorissa" työnantajana ole yhtä neutraali ja asiallinen. Raamit ovat toiset. Jos perheellä on sellainen olo, ettei aupair tätä hyväksy tai edes ymmärrä, on yhteentörmäys ja huono olo kaikille ihan varmasti edessä, ja totta kai se on aupair, joka silloin joutuu lähtemään.
Siinä eurooppalaisessa aupairsopimuksessa (jos sellainen on edes tehty) on tosiaankin vain 2 viikon irtisanomisaikan, eikä kulutkaan perheelle ole tällaisessa tapauksessa kovin suuret, aupairilla on totta kai enemmän ongelmia. Vaikka täällä kuinka puhutaan perheiden haastamisesta oikeuteen ja vaikka mistä, on aupairin hyvä tietää, ettei silloin haasteta ketään Suomessa oikeuteen , vaan siinä maassa jossa ollaan töissä. Ja silloin pitää tietää missä instanssissa ja millaisen asianajajan kanssa sekä millaiset kulut (riski että hyvin päätyy maksamaan itse -perheillä on usein oikeusturvavakuutus, joka kattaa kulut) tästä seuraa. Aikataulu tämänlaisissa työoikeustapauksissa saattaa myös venyä vähintään puoleen vuoteen, usein pidempäänkin. Ja usein pitää olla paikalla siinä kaupungissa käsittelyissä jne (matkakulujasi ei kukaan maksa) Eli jalat vaan maahan, parempi lähteä tähän työhön vain jos on asiastaan kovin varma = perhe ok, joustavuutta kummallakin puolella ja asenne reilu & kunnossa:ei ole kyseessä ihan tavallinen työ, parepi se vaan on hyväksyä ja nauttia välivuodestaan ja uusista kuvioista.
Toisaalta se ettei onnistu jossain perheessä, ei tarkoita ettei jossain toisessa perheessä olisikin hyvä olla ja tehdä työtä, kemioista jaodotuksistahan tämä riippuu.
"Vaikka täällä kuinka puhutaan perheiden haastamisesta oikeuteen ja vaikka mistä, on aupairin hyvä tietää, ettei silloin haasteta ketään Suomessa oikeuteen , vaan siinä maassa jossa ollaan töissä. Ja silloin pitää tietää missä instanssissa ja millaisen asianajajan kanssa sekä millaiset kulut (riski että hyvin päätyy maksamaan itse -perheillä on usein oikeusturvavakuutus, joka kattaa kulut) tästä seuraa."
Tuo on ihan totta mutta useimmissa maissa asiaa ei oteta edes kasittelyyn koska au pair ei maksa veroja, hanen ei katsota kuuluvan tyosuhdelainsaadannon piiriin. Tyosta kun maksetaan aina veroja mutta au pair on perheen tekemaa hyvantekevaisyytta jota kutsutaan nimella kulttuurivaihto.
Joten ei tarvitse ihmetella jos au pair nauretaan ulos vaatimuksienne kanssa,
No onko käynyt mielessä katsoa peiliin? Eiköhän niitä vikoja löydy puolin jos toisin.
Huvittava aloitus...
Ensinnäkin, oletko tehnyt työsopimusta aupairin kanssa? Siinähän määritellään tarkkaan työtunnit tai työajat. Jos au pairi haluaa omaa aikaa sen jälkeen, niin se ei kuulu kenellekkään. Hän ei ole sinun henkilökohtainen orja vapaa-ajallaan. Au pair ei ole myöskään sinun henkilökohtainen avustaja! Nämä ovat 2 eri asiaa. JOs lapsi tai sinä olet tiputtanut au pairin vapaa-ajalla pyyhkeen lattialle tai jättänyt oven auki, se on myös itse nostettava tai suljettava(mielestäni myös työaikanaan). Juuri nämä ovat niitä liikavaatimuksia joista tulee paljon ongelmia kun ei tiedetä työehtoja. Oma au pair äiti pyysi minua kerran hakemaan huoneestaan sinne unohtuneen tavaran koska oli sen itse sinne unohtanut, vaikka olimme jo ulkona menossa autolle. Tein sen, mutta mielestäni raja pitäisi vetää tuohon. Au pair ei kulje äidin perässä korjaillen hänen jälikiään tai tehden lapsille kuuluvia normaaleja asioita. Teidän pitäisi palkata palvelija tai henkilökohtainen avustaja siihen hommaan. Et myöskään ole ostanut au pairisi sielua, niin että voisit vaatia häntä ulkoilemaan vapaa-ajallan. Hän on ihan täysivaltainen ihminen ihmisoikeuksineen, joten näpit irti! Kuulostaa myös todella kylmältä asenteelta häntä kohtaan jos hän on kertonut kärsivänsä jatkuvasta migreenistä.Oletko ohjannut hänen lääkäriin? HÄn ei ole myöskään sinun henkilökohtainen viihdytäjä tai pelle jonka pitäisi kestohymy huulillaan vapaa-aikanaan olla niin ihastunut sinuun että. Ehkä hän ei pidäkään sinua niin hurmaavana henkilönä että haluaisi viettää aikaansa kanssasi enempää kun on pakko.
Palkkaan KUULUU ruuat ja oikeus ottaa milloin vaan jääkaapista mitä vaan ei hänen tarvitse siitä sinulle tilittää ja sinun täällä haukkua että hän tekee sen salassa,se on työsopimuksessa määritelty hänen palkakseen.
"Palkkaan KUULUU ruuat ja oikeus ottaa milloin vaan jääkaapista mitä vaan ei hänen tarvitse siitä sinulle tilittää ja sinun täällä haukkua että hän tekee sen salassa,se on työsopimuksessa määritelty hänen palkakseen. "
Joo, au pair saa syödä jääkaapin tyhjäksi ja perhe sit menee aamulla ennen töihin lähtöä kauppaan. Ei käy kateeks au pairin perhettä.
Au pair asuu hotellissa jossa on rajattomasti kaikkea ja saa siitä vielä palkkaa.Lisäksi työtehtäviin ei oikeestaan kuulu mitään "mut onks teil wirelessii".
Ei muuten kuulu oikeus ottaa milloin vain mitä vain jääkaapista aupairin oikeuksiin vaan syödä sitä samaa perheen ruoka-aikoihin kuin muutkin, minulle tämä ainakin on selvä. Menisi muuten vähän huonosti perheen kanssa jos pistelisin heidän vanukkaansa/kouluevääksi tarkoitetut jutut poskeeni tai vaikka vieaita odottavasta kakusta haukkaisin:)
Ja totta kai jokainen, niin kuin kotonansakin, nostaa esim pyyhkeen lattialta, ei tämä sellaisella kauha putoo klo 17 kädestä kun työaika loppuu-mentaliteetilla toimi.
Minä en pidä aupairina oloa tavallisena työpaikkana, asunhan työnantajieni ja lapsien luona (osaltani esikuvana) ja olen tullut tänne vapaaehtoisesti ja tosi mielelläni olenkin isosiskona, kun panostani arvostetaan ja ikävistäkin jutuista on päästy puhumalla ohi.
Kommenttina aloittamalleni keskustelulle haluaisin kertoa miten asiat sitten menivätkään. Pyysin lääkäriä käymään luonamme (tyttö ei halunnut lähteä lääkäriin)kun apaattisuus vain jatkui. Lääkäri antoi lausunnoksi, että nuori nainen kaipaa ammattiauttajan apua,muuta fysiologista ei löytynyt. Otin yhteyttä hänen perheeseensä ja niin kävikin ilmi, että tyttö oli jo vuosia kärsinyt masennuksesta.Syömähäiriö on myös. Tytön isä ihmetteli kovasti, että hän oli niin pitkälle lähtenytkään, "mutta olihan hän tietysti aina hyvä kielissä" !
Nyt on tämä tapaus kotonansa ja toivottavasti asiaankuuluvassa hoidossa. On tietysti helppoa vierittää syy kaikesta hostperheen niskaan, kuten monet katkerat/kiukkuiset aupairit tekevät, mutta meillä on oma elämämme ja työmme,emmekä pysty meille suht tuntemattomien nuorten ihmisten ongelmia ratkaisemaan, aupairin ottamisen pohjalla on tarve avulle lasten kanssa, mutta toisaalta myös avoimuus ottaa uusi ihminen perheeeseen. Aupaireille tämä kuvio on parhaimmillaan helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin ja maisemiin, mutta fakta on, että vuosi on pitkä aika asua ihmisten luona, joista ei jollain tavalla pidä tai kunnioita.Ja toisin päin.
Selvennys vielä kiukkuisille ja katkerille kommenteille yllä:) yritimme kovasti jutella ja kysellä/olla ystävällisä, meillä on työsopimus, sovitut aikataulut ja tehtävät ja 5 edellisellä tytöllä ei näiden kanssa ole ongelmia ollut, ei ole ollut kyse palvelijasta, enkä edes usko että lapset minun asennettani peilasivat, he olivat aivan aidosti ihmeissään jne -ja aupairille tarjotaan meillä sitä ruokaa (epäileville:ruoka on ok ja sitä on riittävästi), mitä perhekin syö, perheen ruoka-aikoina).
Eli loppulauseeni on ja pysyy, että kannattaa olla rehellinen itseään kohtaan:kaikille ei aupparina oleminen sovi, joidenkin on parempi hakea vähemmän (henkisestikin) intensiivistä työtä.
TodeLLAKIN palkkaan kuuluu ruuat 100%:sesti. ja piste. Ei ole mitään nokan koputtamista siitä kenelläkään että au pairi "salassa käy jääkaapilla" . Jos ei ymmärrä työsopimuksessa mitä au pairin palkkaan kuuluu, ei pidä palkata au pairia. Ilmaiseksiko pitäisi kotiasi hoitaa? Hän saa käydä jääkaapilla ihan niin monta kertaa vuorokaudessa kun huvittaa. Yöllä, päivällä, aamulla...ja syödä sen vaikka puhtaaksi jos huvittaa, mitä vahvasti epäilen, etenkin jos kärsii syömishäiriöstä. itselläni oli päinvastoin. Perheeni olivat kasvissyöjiä, joten nuudelit oli arkiruokaa, lihaa ei pahemmin näkynyt.Eli perhe kuitenkin ostaa ruuat omien mieltymystensä mukaan. Ei aupairi ole joku jolla ei olisi oikeutta syödä myöskään juhlaruokia, toki poikkeuksista voi aina neuvotella, jos se sopii työntekijällesi.
Pyyhe jutusta-ei oltu kerrottu KUKA tiputti pyyhkeen maahan-ilmeisesti JOKU muu kuin aupair. Lapsilta jää ovi auki, mutta ilmeisesti kuvitellaan että palvelijatar tulee ja on kuin henkilökohtainen avustaja. Pitäisikö hänen pyyhkiä vielä takapuolesikin?
Älä ota au pairia, et ole sopiva työnantajaksi. Toivottavasti "tapaus" on nyt saanut kunnollisen ja välitävän perheen jossa on sympatiaa häntä kohtaan.
Hei!
Meillakin oli tallainen jostain mielenterveyshairioista karsiva. Kertoi minulle itse etta oli koulukiusattu ja ei ole ikina paassyt tasta yli. Oli ehka psyykelaakityksella kun oli niin erikoinen haju huoneessaan. Aina oli vasynyt eika jaksanut mitaan, leikkipuistossakin oli niin rankkaa kayda kun siella ei ole penkkia missa istua. Pelkasi meidan kavereita, mukaanlukien entista au pairia, niin etta sulkeutui omaan huoneeseensa jos oli vieraita talossa. Valehteli hakemuksesta asti, oli muka savuton mutta eipas sitten ollutkaan. Opetti meidan 3-vuotiastakin valehteleen, etta on muka salaisuuksia (eli han polttaa). Kaikenlaista tarinaa keksi perheestaan ja heidan ongelmista ja lopuksi 4 kk:n jalkeen piti lahtea takaisin kotiin heita tukemaan (lue: tyottomaksi vanhempien nurkkiin) vaikka alunperin piti olla sovittu vuosi meilla ja olimme juuri palautuneet arkeen joulunvietosta (maksoin hanelle lennot Suomeen jouluksi ja palkkaakin tasta loma-ajasta). No lopulta olin lahinna helpottunut kun loysin onneksi tosi kivan uuden au pairin. Viikko sitten tuli karhukirje talle kotiinlahteneelle, £300 jaanyt maksamatta kun oli ostellut netista kasapain bilevaatteita ja platform kenkia, joita ei ikina kayttanyt, kun ei kertaakaan kaynyt bilettamassa (ei siinakaan mitaan vikaa siis ole). Lahetin laskun aidilleen, toivon etta enempaa ei kuulu eika tule minulle luottohairioita. Opin tasta sen, etta au pairia ei kannata avustaa avaamaan pankkitilia, oma vikani siis tietenkin!
Kaikki muut au pairit (kolme) joita meilla on ollut on olleet tosi kivoja. Mutta taman yhden kanssa nama valehtelut tuli esiin heti, eli olisi kannattanut heittaa pihalle samantien eika odottaa etta koska han keksii lahtea mahdollisimman sopimattomaan aikaan.
Tsemppia vaan kaikille joilla on huono au pair tai perhe, kannattaa vaan vaihtaa eika hampaat irvessa sinnitella.
Taidat olla aika idiootti. Masennus- ja/tai rauhoittavien käytöstä ei todellakaan tule minkäänlaista hajua niitä käyttävän henkilön asuintiloihin.
Vaikutat melko ymmärtämättömältä, eikä tapa, millä puhut koulukiusatuksi joutuneesta ja nyt masennuksesta kärsivästä henkilöstä ole mitenkään mairitteleva sinua kohtaan.
Se £300 lasku nettiostoksista ei voi tulla sinun maksettavaksesi koska niitä ei ole tilattu sinun nimelläsi.
Voi hyvinkin olla, ettei hän vain keksinyt tarinoita perheensä ongelmista, vaan niitä on luultavasti ollut ihan oikeasti ja tämä on vaikuttanut myös häneen ja hänen käytökseensä. Täällä "hyvinvointi-Suomessa" on todella paljon perheitä, joilla on monenlaisia ongelmia, vaikkei se sinun täydellistä perhettäsi koskisikaan.
Joo olen aika idiootti kun selvasti hain 100% savutonta au pairia ja pidan siita etta kodissani ei loyhkaa (syy mika hyvansa) ja etta ihmiset ei valehtelisi pain naamaa kaikennakoista triviaalia, mm. siivoamiseen ja ruuanlaittoon liittyvaa, kun hyvin naen onko siivottu ja jaakaapista selviaa mita ruokaa on tai ei ole lapselleni annettu.
Ei olisi ensimmainen kerta taalla Englannissa etta toisen ihmisen velat vaikuttaisivat muihinkin osoitteessa asuvien luottotietoihin, tallainen nyt vaan on tama systeemi.
Voi olla niin tai nain mutta kotiinsa tyottomaksi meneminen ei minun mielestani ole perheensa tukemista mutta eipa ole minun ongelma eika tietenkaan minulle edes kuulu.
Uusi au pairimme on tosi ihana ja tarhassakin on jo kehuttu etta onpa paljon huolehtivaisempi ja selvasti kiinnostuneempi lapsesta kuin edellinen. Eli loppu hyvin kaikki hyvin ainakin meidan 'taydellisessa' perheessa! Toivottavasti sullakin.
"Se £300 lasku nettiostoksista ei voi tulla sinun maksettavaksesi koska niitä ei ole tilattu sinun nimelläsi."
Ei mutta näkyy talouden Credit Reportissa. Katsos, ulkomailla on ihan eri systeemit kuin Suomessa. Ei ole ID-korttia jne.
Ihania nama 18v besserwisserit....
54273; No eiköhän se kohtuus ole hyvänä kaikessa. Itse olen au pairina enkä ikimaailmassa kehtaisi ravata täällä jääkaapilla jatkuvasti vaikka Suomessa syön kuin hevonen. Mut hyvää linjoille tekee vaan tällänen pieni vieraskoreus.
Plus että mikä tuokin oli, että hostmum pyysi hakemaan jonkun jutun työhuoneestaan. Siis ihan kamalaa? Matkaa olikin varmaan 5 metriä. Ihmettelen suuresti jos noin ehdottomalla asenteella olet aupparina pärjännyt. Mun lapsuudessa jos äiti unohti muffinssivuoat kauppaan ni se olin joko minä tai sisarukseni joka sitten pyöräili pari kilometria suuntaansa ne hakemaan. Huomaa kyllä kuka on kotonaan joutunut tekemään asioita ja kuka ei, mitenkään nyt itseäni jalustalle nostamatta....
Plus, että koneen käyttämisestä.. Itsekin olen nyt keskellä päivää koneella (OMG!) mutta toisaalta, muksut ovat koulussa, olen imuroinut, pessyt kylppärit, laitoin pyykit koneeseen ja silitin entiset. Miksen siis voisi täällä piipahtaa? Facebookissakin käymällä selviää hyvin mitä porukka suunnittelee illaksi, toisin kuin soittelemalla jokaiselle erikseen.
Ja viimeisin hostmami: Mistä bongasit noin ihmeellisen tapauksen? Oikeesti miten te suomalaiset hostmamit onnistutte löytämään noin hulluja tapauksia? Tunnen puolen Lontoon aupairit täältä ja suurinosa on kyllä ihan normaalisti käyttäytyviä nuoria aikuisia, ne pelleimmät lähti kotiin parin ekan kuun aikana..
Joo ja muuten, mielialalääkkeistä ei aiheudu mitään hajua....(!?)
"Oikeesti miten te suomalaiset hostmamit onnistutte löytämään noin hulluja tapauksia? Tunnen puolen Lontoon aupairit täältä ja suurinosa on kyllä ihan normaalisti käyttäytyviä nuoria aikuisia, ne pelleimmät lähti kotiin parin ekan kuun aikana.."
Ne on niitö joille jo koulussa on kerrottu että sinä et saa töitä kuin valehtelemalla CV:ssä.
olen pahoillani että äitisi käytti 2 pientä lasta raasti hyväkseen juoksuttamalla heitä omien asioidensa hoidossa. osanottoni sinulle. Ehkäpä siksi sinusta on tullut tuollainen ilmaistyöntekijä joka ei edes uskalla palkkaansa ottaa vastaan. No hoh hoijaaa, meitä on moneen lähtöön. Tuutsä hei miniunkin wc-pönttöä ilmaiseksi siivoamaan? Kiva juttu.
Nojaa, mun mielestä on ihan jees, että lapsetkin joutuvat lapsuudenkodissaan tekemään jotain ni ei ole niin kova lasku kun muuttaa opiskelemaan/au pairiksi tjn..
Kehtaan kyllä ottaa palkkani vastaan, mutta syön samaan aikaan kuin perheenjäsenet yleensä ja jos joskus hiukoo niin saatan ottaa leivän. Paljon myös ostan itselleni kuitupitoista ruokaa ja hedelmiä. Mun mielestä tässä aupparin työssä kuuluu vähän joustaa, puolin ja toisin. Jos perheen äiti pyytää käyttämään vaikka koiraa pihalla niin en mä siitä ylimääräistä palkkaa vaadi tai koe että mua orjuutetaan. Niin kauan kuin asun täällä, olen väliaikainen perheenjäsen ja voin tehdä muutakin kuin mitä mun hommiin varsinaisesti kuuluu. Kyllä säkin varmaan peset kotonasi vessanpöntön jos se jää käyntisi jälkeen likaiseksi? Ei täällä voi kuin hotellissa asua..
Aloittajalle: Ihan hyvä, että laitoitte tytön kotiin, kun tilanne ei parantunut. Ei tuollainen ollut kenellekään eduksi. Voi olla, että tyttö luuli pärjäävänsä ja halusi kokeilla siipiään sekä päästä uusiin piireihin. Harmillista, etteivät siivet vielä kantaneetkaan.
Masennus ei mielestäni sinänsä ole syy olla lähtemättä, jos sairautensa kanssa TULEE TOIMEEN, eikä se suuremmin VAIKUTA TYÖNTEKOON. Uusi alku uudessa maassa uusien tilanteiden, ihmisten ja rutiinien ympäröimänä voi tehdä hyvää ja kehittää ihmistä. Minulla se ainakin on toiminut. En kuitenkaan yleisesti suosittele kaikkia masentuneita kokeilemaan tällaista shokkihoitoa, sillä kaikkien kohdalla tämä ei toimi, ja sitten kärsivät sekä au pair että perhe.
Sitten vähän muuta yleistä tästä keskustelusta. Miksi au pair ei saisi käydä jääkaapilla niin usein kuin haluaa ja syödä mitä haluaa? Minulle ainakin sanottiin heti alussa, että saan ottaa kaapista kaikkea, mitä vain ikinä löydän. Hostperheeni kohtelee minua kuin perheenjäsentä: jos muulle perheelle ostetaan jotain erityistä(esim. donitseja), varataan yksi minulle. Päivittäisruokatavaroita riittää myös minulle ja jos jokin ruoka/aine on johonkin erityiseen tarkoitukseen, hostmama kertoo siitä minulle.
Maalaisjärkeä saa tietenkin käyttää. Jos huomaan illalla, ettei kaapissa ole jäljellä kuin kolme sipsipussia(kolmelle lapselle lounaaksi), en mene rohmuamaan niitä. Samoin jos maitoa ei ole kuin tilkka, selviän hyvin seuraavaan päivään ilman maitoa. Aamulla on rasittavaa juosta kauppaan.
Pankkitili on minusta ainakin hyvin käytännöllinen. Ei ole kiva säilyttää hirveää määrää käteistä jossain pöytälaatikossa. Myös esimerkiksi puhelimen pre-paidin lataaminen, lippujen ostaminen ja myös joidenkin ostosten tekeminen netissä on kätevää. Mitään luottokorttia au pair ei todellakaan tarvitse, mutta debit-kortti ja nettipankkitunnukset kannattaa hankkia. Luulisi myös perheelle olevan helpompaa, jos aupparin taskuraha menee "itsestään" au pairin tilille ajallaan, eikä käteisen kanssa tarvitse säätää.
Toi ap on PROVO!!
Työntekijää ei voi irtisanoa ilman laillista syytä. Kaikista näistä huokuu joku ihme 40-luvun asenne että työntekijä on joku "TYTTÖ" sen sijaan että olisi nainen, jolla on lailliset työehtosopimuksen mukaiset oikeudet. ET SINÄ KAMPAAJAASIKAAN NIMITTELE TYTÖKSI, joten mene itseesi!!!
Ja kommentit: "laita tyttö kotiin" on RIKOLLISIA, siksi että lailliset työsopimukset suojaavat työntekjää työnantajan mielivallalta. Mitäs otit aupairin. Sinä palkkasit halvan au pairin siivoamaan sotkujasi, etkä presidenttiä, tai ministeriä, joten et voi paljoa vaatiakaan.
OIKEUTEEN VAAN TUOMMOISET NUORTEN NAISTEN SYRJIJÄT. vIEKÄÄ OIKEUTEEN TYÖSOPIMUKSEN LAITTOMASTA PURKAMISESTA, JA VAATIKAA tuntuvat korvaukset irtisanomisajan palkasta ja henkisestä kärsimylksestä sekä lentoliput, sekä sakkotuomiot laittomasta irtisanomisesta , niin kuin Johanna Korhonenkin teki. Ette te au apairit ole jotain pohjasakkaa tai oikeudettomia olentoja!! Ja mikähän ihme tuokin on joka sanoo että "en kehtaa mennä jääkaapille ottamaan ruokaa" No jätä palkkas lunastamatta ja ryömi niitten edessä ilmaiseksi jos huvittaa omapahan on elämäs!!
Kyllä vaan irtisanon jokaisen meille käytökseltään/teoiltaan sopimattonan aupairin, vaikka sitten työsopimuksen mukaan joko alussa koeajalla välittömästi tai myöhemmin syystä parin viikon sisällä ihan samalla tavalla.(tästä vielä miinus vapaapäivät ym -ks eurooppalainen aupairsopimus, voimassa myös Suomessakin jo parikymmentä vuotta ,tässä on myös palkka ja tunnit ja se että aupair syö samaa ruokaa kun perhekin -ei mitään lupaa jääkaapin tyhjentämiseen milloin vaan tosiaankaan).
Lentojen maksaminen on ihan aupairperheen tarjoama extraetu, ei kuulu viralliseen sopimukseen. Eli jos ei erityisesti sovittu, ei perhe maksa lentoja.
Kuten tämän keskustelun otsikko sanoo, ei kaikki hihhulit tosiaankaan ole sopivia aupaireiksi, tässä keskustelussa tämä myös tulee hienosti esille.
Löydätpä itsesi oikeussalista itkemässä ja anomassa armoa tehtyäsi rikoksen. Saat sakkotuomion, joudut korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut sekä omasi, saat maksaa irtisanomisajan palkat, sekä korvaukset au pairille. Mutta jotkut ihmiset tarvitsevat sen opetuksen kovimman kautta.
Tosiaan Strasburgin aupairsopimuksessa $ 11 mukaan työsopimuksen voi painavasta syystä lopettaa välittömästi, puolin ja toisin.
Aupairperheen kannattaa sitoutua maksamaan lennot "toteutuneen/onnistuneen aupairajan jälkeen".
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011040113461403_uu.shtml
Juu.Ihan niinkuin noille kavi.
Tarkoittanet etta "Aupairperheen kannattaa sitoutua maksamaan lennot VASTA toteutuneen/onnistuneen aupairajan jälkeen".
Mutta kylla: au pairin irtisanomisaika on 0 tuntia jos perhe on tyytymaton.
Lisaksi tyoaikaan kuuluu myos lauantai. Ja sopimuksessa EI puhuta lentojen ja kannykkamaksujen maksamisesta au pairille.
Pelkasta au pairin irtisanomisesta ei ole annettu viela yhtaan sakkotuomiota. Mutta taallahan kerrotaan vaikka mita satuja
;)
Au pairilla ei ole työsopimusta joten mitäs jos lopettasit huutamisen ja satujen kertomisen.
Kannattaisko vähän selvittää asioita ennenkuin on suuna päänä, ellet nyt ole ihan pissis.
au pairilla TODELLAKIN ON TYÖSOPIMUS; mitä ihmettä kuvittelet? Että ilmaisia piikoja voit hyväksikäyttää?? HAH . Suullinen sopimus esiM. sinä teet sitä ja tätä ja saat taskurahaksi sen ja sen ON SUULLINEN SOPIMUS joka SITOO MOLEMPIA OSAPUOLIA TYÖOIKEUDESSA JA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. vOIT VAATIA KORVAUKSIA LAITTOMASTA IRTISANOMISESTA, esim. jos sinut on ilman syytä irtisanottu, ja sulle kuuluu irtisanomisajan palkka, plus lentolippujenhinta, jne. Lueppa mol:lin sivuilta hieman lakipykäliä.
Esim. Britanniassa on loppuun asti KYLLÄSTYTTY näihin laittomasti irtisanottuihin ja kodittomiin, ulos ptkaistuihin au paireihin, ja on säädetty LAKI heidän suojaksi, sen takia että väärämieliset isäntäperheet eivät enää voi toimia miten huvittaa ja pilata nuorten naisten koko elämää jne.
Jos yrität orjuuttaa kanssaihmisiä, niin sanon sinulle että se on suomen lain mukaan rikos, ja voidaan myös tulkita rikokseen yllyttämisenä, joka on myös rikos, joten mieti 2 kertaa ennen kuin alat spämmätä tätä palstaa vihakirjoituksillasi katkeroituneena, joiden tarkoituksena on alistaa ja orjuutaa laillisesti TÄYSIVALTAISIA ihmisiä.
"au pairilla TODELLAKIN ON TYÖSOPIMUS; mitä ihmettä kuvittelet? Että ilmaisia piikoja voit hyväksikäyttää?? HAH ...."
Au paireilla ei ole työsopimusta. Suosittelen tutustumista au pair lainsäädäntöön joka löytyy netistä hakusanoilla strasbourg EU au pair 1969.
En tiedä missä aineissa olet mutta rahan edestä olet ostanut.
Kun sinulla ei ole hajuakaan mistä puhut niin älä heittele niitä fraaseja tänne, saattaa joku herkkäuskoinen ottaa valeesi vielä todesta. Ja saat haastaa minut aivat rauhassa oikeuteen tästä "väärän tiedon" levittämisestä.
Nähdään oikeudessa! (ehkä ei)
Ps. En aio jatkaa kinastelua kanssasi, en myöskään jänkkää huumeiden käyttäjien kanssa kadulla. Yhtä vaikeata.
Au pair ei tule työntekijäksi vaan perheenjäseneksi. Se mikä on joskus nuorilla au paireilla vähän epäselvää on se että au pair on ylimääräinen aikuinen perheessä, ei ylimääräinen lapsi.
Ja kyllä ainakin meillä ihan jokaisen aikuisen tehtävä oli korjata jälkensä ja lasten jälkiä oli sitten työaika tai ei. Ja auttaa toisiaan ja kunnioittaa toisten omaisuutta ja yksityisyyttä.
Sitten jos homma ei toimi on kaikille parempi jos au pair lähtee kotiin. Kyse on kuitenkin omasta kodista ja jos ne kemiat ei toimi tai au pairista on enemmän vaivaa kuin apua niin kyllä se on kaikille tukalaa jos sitä pitäisi lainsäädännöllä jatkaa. Myös sille au pairille.
Aloittajana puhuisin tytölle suoraan asiasta, enkä tulisi tänne ihmettelemään.
Tilanne on ymmärrettävästi hankala ja tyttö käyttäytyy kieltämättä kummallisesti, mutta miten voidaan olettaa että mikään muuttuisi jos asiaa vaan ihmetellään kaukaa? Ehkä mikään ei muutukaan, mutta ainakin tyttö tietäisi tilanteen.
Olen itse au pair, ja minusta tärkeintä koko hommassa on rehellisyys. Valitsin perheeni tarkkaan ja juttelimme paljon siitä, että haluan että voimme puolin ja toisin puhua suoraan asioista. Liian usein olen kuullut juttuja, joissa ei uskalleta puhua suoraan, vaan kyräillään hiljaisesti tai valitetaan kolmannelle osapuolelle.
"Pakko kai tämä tapaus on pyytää lähtemään kohtapuolin, koska juttelukaan ei näytä auttavan (ei ole mitään juteltavaa hänen puolestaan, ainoa asia jonka hänestä olen saanut irti, on että hän tarvitsee paljon aikaa itselleen )"
Imeisesti ei juttelu auttanut tuossa. Voihan täällä palstalla myös kirjoitella samaan aikaan , vaikka puhuisikin asioista livenäkin, kyräily on jotain muuta. Näytti tuo perhe olleen sen verran välittävä, että tilasi kotiin käymään aupairille lääkärinkin kun puhe ei enää auttanut.
En ymmärrä, miksi haluaisitte au pairin -kun asenteenne on jo valmiiksi hyvin vihamielinen, erittäin puolusteleva ja kaksia jaotteleva. Tämä on tätä aikuisen suomalaisen naisen sielunmaisemaa. Kyllä muissa maissa vanhemmat naiset koittavat olla mukavia ja ymmärtäväisiä nuorille naisillekin, suomalaiset naiset sen sijaan....kilpailua, aliarviointia, omaa epävarmuutta. Tässä teille perus suomalainen 40v. ulkomailla asuva nainen: ei ole päässy pätemään missään elämän alueessaan, joten hyppyyttää puolta nuorempia tyttöjä (kärjistetysti). Se näkyy kirjoitusasussanne palstalla, kuinka aikuinen nainen ja ÄITI voi kirjoittaa noin vihamielitsä tekstiä. "Meillä 0 tuntia irtisanomisaika, jääkaapilla ei käydä, kaikki suureen ääneen päivittelimme kuinka huono ihminen tämä tyttö oli- tilasin lääkärin", draamaa, draamaa, draamaa.. Katkeruutta jostain.
Toivon että olen 10-20v. päästä ymmärtäväinen, huolehtivainen, ihana nainen joka jaksaa olla ystävällinen ja mukava kaikille ja saa samanlaista kohtelua takaisin, En ilkeä selän takana puhuja.
Valitettavasti kun oot joskus sitten aikuinen suomalainen nainen, tulee susta just tollanen kuvailemasi tapaus, ainesta ainakin on 100% kärjistetyn kirjoituksesi perusteella!
Juu, ja kyllä se niin on, että auppari se on joka saa lähteä jos homma ei toimi. Pitäisikö perheen muuttaa elämäntapaansa aupparin takia? No,taatusti ei!
Aika outoa ettei jääkaapista saisi mitää syödä ikinä. Minulle ainakin sanottu että saan syödä mitä vaan milloin vaan. Ja jos ei tykkää ruoasta mitä perhe syö niin voi syödä jotain muuta. Yleensä se on kyllä perheen isä joka ei välttämättä pidä samasta ruoasta kuin muu perhe.... Itse syön melkeinpä mitä vaan.... :) Mutta selvästi minulla on käynyt tuuri kuin sain näin kivan perheen. Että saa ihan syödä jääkaapista ruokaa jos tulee nälkä kesken päivän! VOI ELÄMÄN KEVÄT!