halusin vaan kirjottaa tänne vähäsen itsestäni, kun on tullut tätä palstaa luettua monta vuotta ja todella harvoin on tullut jotain kirjoiteltuakin. tällä hetkellä ikää mulla siis vähän aikaa sitten pamahti 23, naisjutuissa olin suht myöhäisheränneinen, olinhan nuorena melko ujo, vaikka vientiä olisi ehkä ollutkin. neitsyyden menetin siis 19-vuotiaana. käytännössä tämmösillä asioilla ei ole minusta mitään väliä. mutta siis asiaan. olin nuorempana ujo, enkä kovinkaan suosittu, ehkä joidenkin mielestä hauska ja huumorintajuinen, mutten oikeasti suosittu tai mitään eivätkä tytötkään mun ympärillä niin parveilleet. ajan myötä kuitenkin muutuin ja täydellinen muutos tapahtui armeijan jälkeen (sotilasarvoltani oon vänrikki ja koin armeijankin kasvattavana paikkana) joskus 20-vuotiaan paikkeilla ja se onkin musta aika, jolloin yleensä määräytyy, mimmonen miehestä tulee. uskon kyllä, että myöhemminkin on mahdollista muuttua. muutuin siis vähitellen itsevarmemmaksi, sosiaalisemmaksi, miehekkäämmäksi ja ehkä komistuinkin ja saattoi tyylikin vähän parantua . ;) olin kummiskin ollut kiusattukin nuorempana, mutta ei mulla niitä jätkiä vastaan mitään ole. suurinta osaa vaan seuraan nykyään mielenkiinnolla ja osaa pikkasen säälinkin. itsellä siis seksikumppaneita on ollut n. 25, ja luku voisi olla suurempikin mutten ole ikinä yhen illan juttuihin niin pyrkinyt vaikken vastaankaan pannut. :) mukana on ollut todella kauniita,mallitasoisiakin ja toki myöskin ihan perusnättejä nuoria naisia. osaa olen tapaillut pidemmänkin aikaa, mutten ole ikinä kunnolla seurustellut. olen tyytyväinen siihen, mitä minusta on tullut. ympärillä on lluotettavia ystäviä ja ihania naisia. :) opiskelen yliopistossa, vaikkakin olen vasta lähiaikoina alkanut kunnolla panostamaan, kun välillä meinasi elämä viedä mukanaan. :) mutta summa summarum: On täysin mahdollista muuttua missä iässä tahansa, vaikka 40-vuotiaana. Se vaan vaatii oikeasti halua ja oikeaa asennetta!!!!
vähän minusta itsestäni. :)
yks pörröpää
29541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
ja ehkä kappelejaonkin voi oppia vielä yliopistossa, kun on asenne oppia.
oon teknillisellä yliopistossa, ei meillä tommosia opeteta :DD ei vaan, iha turhaan nussit pilkkua siellä. :)
vaan hankala lukea, kun on seinätekstiä.
jep! no yön pikkutunteina vaan lätkäsin suoraan päästä, enkä enempää jaksanut lähteä korjailemaan. suomea tuo kumminkin on ja ei tää vissii mikään kieliasupalsta kuitenkaan oo?
Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että rumalla naisella ei tee mitään.
nää onki näitä juttuja, joita täällä vilisee. tiedä sit oliko tää provo vai aito. vaikutti vähän tsoukilta. :D
mutta älä huoli, ihan kauniita naisia on ollut: :)
Sisäisesti rumalla naisella ei tee mitään, niinkuin kilometrin pituinen teksti ilman kappalejakoa on lukukelvoton.
oon samaa mieltä tosta ekasta, mut ehkäpä säkin voit onnistua lukemaan tuon kun oikein keskityt. :)
kyllä meikä joskus äikästä kirjotti ihan hyvän. :D nyt en vaan jaksanut panostaa tekstin ulkoasuun. onkos se niin iso juttu?
On. Moitteetonta kieltä tulisi kyetä kirjoittamaan vaikka silmät ummessa ja humalassa.
YTM lisää.
Halusin vaan kirjottaa tänne vähäsen itsestäni, kun on tullut tätä palstaa luettua monta vuotta ja todella harvoin on tullut jotain kirjoiteltuakin.
Tällä hetkellä mulla on ikää 23v. Naisjutuissa olin suht myöhäisheränneinen, olinhan nuorena melko ujo, vaikka vientiä olisi ehkä ollutkin. Neitsyyden menetin 19-vuotiaana. Käytännössä tämmöisillä asioilla ei ole minusta mitään väliä. Mutta siis asiaan: olin nuorempana ujo, enkä kovinkaan suosittu, ehkä joidenkin mielestä hauska ja huumorintajuinen, mutten oikeasti suosittu tai mitään eivätkä tytötkään mun ympärillä niin parveilleet.
Ajan myötä kuitenkin muutuin ja täydellinen muutos tapahtui armeijan jälkeen (sotilasarvoltani olen vänrikki ja koin armeijankin kasvattavana paikkana), joskus 20-vuoden paikkeilla, ja se onkin musta aika, jolloin yleensä määräytyy, mimmonen miehestä tulee (Uskon kyllä, että myöhemminkin on mahdollista muuttua). Muutuin siis vähitellen itsevarmemmaksi, sosiaalisemmaksi, miehekkäämmäksi ja ehkä komistuinkin ja saattoi tyylikin vähän parantua . ;) Plin kummiskin ollut kiusattukin nuorempana, mutta ei mulla niitä jätkiä vastaan mitään ole. Suurinta osaa vaan seuraan nykyään mielenkiinnolla ja osaa pikkasen säälinkin.
Itsellä siis seksikumppaneita on ollut n. 25, ja luku voisi olla suurempikin, mutten ole ikinä yhen illan juttuihin niin pyrkinyt, vaikken vastaankaan pannut. :) Mukana on ollut todella kauniita (mallitasoisiakin!) ja toki myöskin ihan perusnättejä nuoria naisia. Osaa olen tapaillut pidemmänkin aikaa, mutten ole ikinä kunnolla seurustellut.
Olen tyytyväinen siihen, mitä minusta on tullut. Ympärillä on luotettavia ystäviä ja ihania naisia. :) Opiskelen yliopistossa, vaikkakin olen vasta lähiaikoina alkanut kunnolla panostamaan, kun välillä meinasi elämä viedä mukanaan. :) Mutta summa summarum: On täysin mahdollista muuttua missä iässä tahansa, vaikka 40-vuotiaana. Se vaan vaatii oikeasti halua ja oikeaa asennetta!!!!
No mutta kiitttooss!! =D
Ollos hyvä! :)
tämä on rentun http://keskustelu.suomi24.fi/node/9654291
ja ATM:n http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9654291/48030921
välinen ero.
osaan kyllä kappalejaon. ;)
ATN:n!
Kuis sulla menee? ;)
Tarkoitin noin vertauskuvallisesti kun ihmettelin tän YT-rentun huolettomuutta. Sellainen asenne taitaa vedota naisiin pienellä huumorilla höystettynä.
Kiitoksia että teit mulle kappalejaot ja isot alkukirjaimet, niin ehkäpä nyt kaikki tajuavat. :) Jotenkin osasin odottaakin tämmöstä ryöppyä jostain pikkuasiasta, sen verran oon tätä palstaa sivusilmällä seurannut.
Ehkäpä joku kohta voisi nyt kommentoida itse asiaakin. Ja syy, miksi yleensäkin kirjoitin, on että minua ärsyttää aina lukea täällä kaikenmaailman "ATM:ien" (täysin turha kirjainyhdistelmä!) valituksia siitä, kuinka heitä on nuorena joskus kiusattu ja sorrettu ym. Kasvakaa hyvät miehet aikuisiksi! ( kyllä, puhun siis lähinnä miehille). Ei nykyään enää päde samat statukset, jotka joskus yläasteella. Tää on aikuisten maailma ja jossette opi itse arvostamaan itseänne, ei kukaan muukaan tule sitä tekemään!!
Se on naamioiden ja sosiaalisten pelien maailma. Ei niiden omaksuminen tee aikuiseksi vaan pelkäksi kuoreksi. Katso sitä pahoinvointia, mitä "aikuisten maailma" tuottaa. Mutta siinä olet oikeassa, että valittaminen ei auta. Ratkaisu tai opetus ei vain tule sun kaltaisilta, koska ei teillä ole yhtään mitään opetettavaa.
En tiedä, mimmosessa maailmassa sinä olet elänyt, mutta ei minusta pelailemalla pitkälle pääse. Sulla on vaan omiin kokemuksiin pohjautuva vääristynyt ja paska näkemys maailmasta, jolla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä.
Pahoinvointia on ollut aina ja tulee varmaan aina olemaankin. Itsestä on kuitenkin kiinni, oletko itse se pahoinvoiva, vai jotain, joka sitä kenties jopa lievittää. :) Ja älä puhu mun kaltaisista, kun et mua todellakaan tunne.
Ihmisiä on monenlaisia ja jos todella olet tuota mieltä maailmasta, et ole ikinä ollut oikeasti hyvien ja aitojen ihmisten seurassa. Ja älä anna tuon mun alkutekstin hämätä. Se oli vaan avautuminen ATM-asiaan. Mussa on oikeasti muitakin puolia. :)
Niin, no itse voi vaikuttaa siihen onko "pahoinvoiva" vai ei, asenne merkitsee paljon. Joskus tulee kyllä paskaa niskaan niin ettei voi kuin voida pahoin vähän aikaa. Mutta se se onkin se juju; että siitä voi nousta.
Tuntuu että monet tällä palstalla itseään ATM:iksi tituleeraavat ovat jumittuneet paikalleen. Monet nimenomaan siihen kouluaikaiseen kiusaamiseen. Hyvä olisi ymmärtää että ei se tarkoita että jos joskus oli paha olla, että aina pitää olla paha olla. Ja on hassua ajetlla että tuollainen asia määrittelisi koko loppelämän. Eiköhän siinä kohtele itseään aika huonosti ja pilaa koko loppuelämän jos jää johonkin liikaa roikkumaan. Kyllä kaikki saa paskaa niskaansa, ja ihmisluontoon kuuluu se että asioista voi päästä yli ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Voi aina puhua maista joissa on sota ja kamalat oltavat, mutta on täällä turvallisessa Suomessakin kaikenlaisia arjen sankareita. Avioerot, väkivälta, hyväksikäyttö, monet asiat koskettavat ihmisiä, ja monesti niistää voi jäljet jäädä, mutta ei se estä menemästä eteenpäin ja olemasta onnellinen.
ovatkin yliopistossa eivätkä rannalla.
Selittää paljon. Tai selättää.
Aika on kuitenkin rajallinen yksikkö, varsinkin biologisesti, vaikka tiedemiesnaiset muuta väittäisivät. Infiniitti kvartaali tai biannuaali eivät oikein fuusioidu siihen. Ihmiselämän kulku kun on vain pre-jotain tai post-jotain.
naismainen kirjoitus. Oikein pörröpää ja neitsyys.
Tiedoksi kaikilla pikkupojille, että perärööristä menee neitsyys, kullinpäästä poikuus.
Harvemmin kuulee tota poikuus-termiä käytettävän. Onks täällä palstalla siis muitakin kun kehitysvammaisia?=D
Luulin ensin että tämä tulisi olemaan jonkun naisen kirjoitus mutta ei ollutkaan.
Hyvä että menee hyvin mutta minuun ainakin tekisi suuremman vaikutuksen (taistelutarinana) jos olisit lähemmäs kolmekymppinen ja suunta muuttunut ikävuoden 25 jälkeen tai edes myöhemmin kuin 19-vuotiaana. 19-vuotias on vielä monesti aika lapsellinen ajatuksiltaan ja ulkonäöltään. Sitä nuoremmista pojista hyvin monet eivät edes oikeasti tyttöjen seuraa tavoittele vaan tutustuvat vielä omaan seksuaalisuuteensa.
Niin no 19-vuotiaana se muutos alkoi, mutta tapahtui vähitellen ja itseluottamuksen osalta kunnolla vasta armeijan jälkeen 21-vuotiaana. Mutta itse olen todella sitä mieltä, että muutos voi tapahtua koska tahansa, itsellä se nyt vaan tapahtui näinkin aikaisin.
Itsellä on kyllä joitain kavereita, lähinnä koulun kautta, jotka ovat ihan samalla tasolla kuin palstan ATM:t ja väillä mietinkin, että kirjoittelevatkohan ne jätkät tänne. Yhtä olen yrittänyt saada piristymään ja muuttamaan asenteitaan ihmisiä kohtaan, mutta heikoin lopputuloksin. Aina välillä jätkä on ihan innoissaan positiivisella asenteella mukana, mutta lopulta vaipuu taas tuttuun pessimistisyyteen. :( Ehkä hän ei vaan oikeasti halua niin paljon sitä muutosta...
olet moniin viehättäviin neitoihin seksin merkeissä tutustunut?
Ehkä mulla on ollut vähän huonoa tuuria parisuhteiden osaslta, kun moni päältä kaunis nainen ei olekaan ollut sitä sisäisesti. Onhan mulla toki ollut ihan perusnättejäkin, jotka ovat luonteeltaan olleet mukavampia ja ymmärrettävämpiä kuin nuo jääprinsessat. Ehkäpä alankin jossain vaiheessa miettimään jotain vakavampaa jonkun sisäisesti kauniin tytön kanssa. :)
Katsoo nyt, ei mulla ole mikään kiire asian kanssa. Olen kuitenkin joskus tuntenut suurta ihastusta ja haluaisin tuntea sitä taas ennen kuin alan miettimään seurustelua. En haluaisi seurustella tavan vuoksi tai sen takia, että suuri osa kavereista seurustelee. Ei siinä ole mitään järkeä!