Kuulet puhuttavan työvoimapulasta?
http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48924-tyovoimapula-uhkaa-mista-tekijat
http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48924-tyovoimapula-uhkaa-mista-tekijat
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
http://26.media.tumblr.com/tumblr_l7m1lwZNEg1qa0o8ro1_500.jpg
Hyvä vertaus. Ei lerpulla kyrvällä ole muuta virkaa kuin kuseminen silloin kun kusettaa.
Kansantaloutemme kilpailukyvyn kannalta olennaisinta olisi muuttaa asumisjärjestelmä sellaiseksi, että se vastaisi asuntotuotannon todellisia kustannuksia. Nykyinen asuntojen 'huutokauppa' aiheuttaa sellaista kustannustason nousua, ettei sitä voida hallita ... ennen muinoin, kun oli devalvaatiovipu käytössä, kustannustason nousu, sekä niiden myötä jatkuvat palkankorotukset olivat mahdollisia ...
Euron myötä hinnan sekä palkkojen nousu on muuttunut konkreettiseksi suhteessa muuhun maailmaan. Hinnoittelemme itsemme jo nyt ulos, ellemme tee jotain radikaalia muutosta koko järjestelmään.
Helpointa lienee nuorille, ammattiin opiskeleville ja valmistuville, suunnatun järkevän asuntotuotannon lisääminen, siten, ettei heidän tarvitse elää siinä ahdistuksessa, joka syntyy ajatuksesta, että saadaksesi kohtuuhintaisen asunnon sinun on parisuhdekumppanisi kanssa otettava 30v laina....
Ruotsissa on devalvaatiovipu käytössä ja siellä taitaa olla peräti 100v lainoja asuntoihin, joka ratkaisuna ei ehkä ole yhtä hyvä, kuin ei lainaa ollenkaan, mutta ratkaisu sekin ...
Tässäpä voisi olla jollekin partaradikaalille vasurille vähän asiaa ajettavaksi vaaleissa ...
Tukholmassa on laajat, pimeät ja korruptoituneet asuntomarkkinat säätelyn ansiosta. Asuntoa ei siis saa edes isolla rahalla vaan suhteilla. Kovin sen perään kuitenkin haikaillaan, jota ihmettelen suuresti. Köyhillä kun tuskin on suhteitakaan.
Noin muuten asuntomarkkinat seuraavat ihmisten maksukykyä. Korot ovat alhaalla ja laina-ajat tapissa, joten asunnot ovat kalliita. Ihmiset ovat valmiita pistämään noin 40% nettotuloistaan asunnon maksamiseen koko työssäoloaikansa. Siinä ollaan nyt ja uskon katon tulleen vastaan.
Ja mitäkö pitäisi tehdä? No kaavoittaa lisää asuntoja. Helsingin politikot ja virkamiehet valittavat tonttipulaa. Minä tosin olen samaa mieltä kuin entinen opiskelukaverini: Jos Helsinkiä rakennettaisiin kuin kaupunkia, miljoona ihmistä mahtuisi pelkälle Helsinginniemelle. Mutta kun työn perässä muuttaneet maalaiset haluavat oman pihan kaupungissakin. Ja sehän tietysti maksaa.
"Noin muuten asuntomarkkinat seuraavat ihmisten maksukykyä. Korot ovat alhaalla ja laina-ajat tapissa, joten asunnot ovat kalliita. Ihmiset ovat valmiita pistämään noin 40% nettotuloistaan asunnon maksamiseen koko työssäoloaikansa. Siinä ollaan nyt ja uskon katon tulleen vastaan."
Oletettua maksukykyä. Asuntomarkkinat ei näyttäisi ottavan huomioon sitä, että ihmisillä on muitakin juoksevia menoja, kuin asumiskulut. Ja sitäpaitsi ihmisillä on muutenkin taipumusta arviuoida itseään ja asioita hiukan yläkanttiin...
Eivät asuntomarkkinat ole irrallaan yhteiskunnasta vaan seuraavat ihmisten maksukykyä ja halua. Tilanne muuttuisi, jos ihmiset olisivat valmiita tinkimään asumismukavuudestaan muun kulutuksen hyväksi. Mutta kun eivät ole.
ihmisillä vaihtoehtoja? Mitkä ne ovat nykyisten tarjolla olevien asumisvaihtoehtojen lisäksi?
Asumisväljyys on kaksinkertaistunut sotavuosisita ja laatutaso noussut reilusti. Vaihtoehto on siis asumistason laskeminen.
Mut todellakin joku viherpiipertäjä-sossu-partaradikaali vois ottaa eduskuntavaaliteemakseen yhteiskunnan ajattelumallien täysremontin ja vois valtavirrasta poiketen yrittää kyseenalaistaa tää nykymeno.
eikä asuntomarkkinoidenkin etu ole pitää kuluttajat maksukykyisinä?
Hyvä keino saada työntekijät kilpailemaan työpaikoista saadakseen palkat ja olosuhteet huonoiksi.
Monenlaiset ajatukset; vaikea kuvata yhdellä sanalla.
Ikääntyminen ja tehokkaammat hoitomahdollisuudet lisäävät työvoiman tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. - Toisaalta on monia pieniä kuntia, joissa syntyy vain yksi tai muutama lapsi vuodessa. - Ketkä hoitavat tulevaisuudessa tällaisten kuntien vanhukset ja muut palvelut ? Vähitellen kaikkien on pakko ahtautua keskuksiin... Surkeeta !
Työvoiman eläköityminen on siis todellinen uhka erityisesti heikoilla muuttotappioalueilla, joista nuoria on muuttanut runsaasti pois. Uhka koskee kaikkia toimialoja, ei vain kunta-alaa.
Miten saadaan pohjoissuomalaiset teollisuustöitä tehneet miehet pääkaupunkiseudulle hoiva- ja palvelusektorin töihin?
No ei mitenkään. Siksi sekä työttömyys, että työvoimapula jatkuvat samaan aikaan maailman tappiin. Ei kai tämä nyt enää ketään yllätä?
.
että mistä rahat palkanmaksuun? Ei mistään. Kilpailutetaan työntekijät ja sitten voi laskea roimasti palkkakustannuksia. Kuka hyötyy?
että "Miten saadaan pohjoissuomalaiset teollisuustöitä tehneet miehet kotiseuduilleen hoiva- ja palvelusektorin töihin?" - Jo nyt on vaikea saada hammaslääkäreitä, lääkäreitä, hoitajia, opettajia ja erityisesti minkään alan sijaisia haja-asutusalueille töihin, vaikka oltaisiin kohtalaisen lähellä isompia palvelukeskuksia.
Onneksi Anselmi ymmärtää pysyä Turun Varissuolla.
No jos on osaamista, kannattaa ryhtyä yrittäjäksi ja saada hyöty itselleen. Vai saako hyödyn työn tilaaja ja maksaja, eli kuluttaja? Eli me kaikki yhdessä? Mitä olet mieltä?
yrittäjälle?
Missä mahtaa olla vika, kun maaseutu kehuistanne huolimatta ei vedäkään puoleensa koulutettua kansanosaa? Ei, vaikka halpojen asuntojen vuoksi elintaso nousisi reilusti? Minä kysyn, että miksi?
No kuluttajista tietysti. Pitäisi vain tuottaa jotain sellaista, millä on kysynytää. Vaan kun ihmiset haluavat tehdä jotain sellaista, mikä on heistä itsestään mukavaa ja josta kukaan muu ei ole valmis maksamaan mitään. Ei kannata tehdä karvanoppia, jos kaikki halajavat vain Wunderbaumeja.
maksaja kuluttajille kun työvoima kilpailutetaan palkkakustannusten alentamiseksi?
Käy vilkaisemassa Tilastokeskuksen sivuja. Sieltä voi päätellä, että vastaväitteistäsi huolimatta tuottavuus ja palkat silti keskimäärin ovat nousseet jatkuvasti. Tietysti homma ei aina mene näin yksilötasolla, mutta sehän on lähinnä yksilön eikä yhteiskunnan vika.
http://www.stat.fi/til/ati/2010/04/ati_2010_04_2011-02-04_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-07-15_tau_001_fi.html
tappiota tuottavana. Tämä tuleva EU liittovaltioa tarvitsee maaseutua vain EU:n maataloustukiasten saamiseksi Helsinkläisille maanomistajille.
Näihin rajoihin palaamalla Suomi liikeyritys tuottaisi parhaiten ökyrikkaille MAMMONAA
Toimitusjohtajaksi tietenkin Katainen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pähkinäsaaren_rauha
siihen on otettu? Ja kenen palkat? Entä tulojen nousu suhteessa hintojen nousuun?
Ratikka lounaalla
http://www.youtube.com/watch?v=xshAd3Nitfw
halpatyövoimavarastoksi.
Asuu siellä junantuomia kyröskoskelaisiakin ja shoppailevat Suomen ensimmäissa basaarissa.
Ratikallekin vinkki:
Kannattavaa osta sijoitusasuntoja Varissuolta pilkkahinnalla ja vuokrat maksetaan sossun varmistuksella. eivätkä asukkaat rutise remontteja koskaan.
joukkoliikennettä tuetaan Ruuhka-Suomessa, mutta ei haja-asutusalueilla. - 20 km:n päässä Tampereen keskustasta ei kulje edes busseja sen vertaa, että nuoriso pääsisi käymään elokuvissa. - Taajamissa talonrakentajat maksavat lupa- ja liittymämaksut ja sen kun liittyvät vesi- ja viemärilinjoihin, jotka on valmiiksi tuotu tontille. - Haja-asutusalueella vesiosuuskunnat rakentavat itse runkolinjoja, jotta rakentajat voivat rakentaa omat liittymänsä linjoihin, ennen kuin puhdasta vettä saadaan. - Lisäksi haja-asutusalueilla tonttien kokovaatimukset on kaavoituksessa määritelty minimissään jopa 5 tai 10 hehtaariin, jolloin saattaa tosiaan tulla matkaa sen oman tontin rajalle, saati runkoverkkoon.- Tietotekniikka- ym. palveluiden tarjoavat veloittavat kotikäynneistä huimat kilometrirahat, kun joutuvat lähtemään 5 km kauemmas omasta toimipisteestään jne. jne. Niin halpaa on se maaseudulla asuminen. - "Se on arvovalinta", kuten hienosti sanotaan ! - Ei kai tämä enää ketään yllätä... ?
Ajattelen, että mitenhän sitä saisi helpotettua työnperässä muuttamista...
unohtivat kertoa miltä alalta löytyy suurimmat työntekijätarpeet.
Maassamme on nyt noin puoli miljoonaa työtöntä, joista suurin osa piilotyöttömiä.
huomio pitäisi kiinnittää työtä tekevien määrään sekä laatuun ... miten mulla on mielikuva, että meillä olisi vain 1,8miljoonaa työtätekevää ja määrä vähenee rajulla vauhdilla ... ja meidän 1/3 työtä tekevän pitäisi kustantaa kaikkien muiden eläminen? Jost tuosta otetaan pois julkisen sektorin työntekijät, jäljelle jäänee vajaa miljoona oikeaa tuottavaa työtä tekevää ihmistä, jolloin kansantalous lepää 1/5 harteilla.
"on meillä varaa"
"ei koske Suomea"
ihmetellyt mikä se on ja milloin se tulee. Ehkä matalapalkkaisissa hommissa sitä onkin, mutta kaikkiaan poliitikkojen olisi jo syytä tarkasti eritellä, mitä tällä maagisella työvoimapulalla oikein tarkoitetaan. Sitäkö, että jonkun pitää vastaisuudessakin mopata suurten toimistojen lattiat yöllä kun muut nukkuvat?
Hyvän termin tarjoaa Osku Pajamäki: tätä sanotaan kusetuksen narratiiviksi.
http://www.osku.net/?p=368