Eli kysymys kuuluukin: Onko sellaista?
En syyllistä, en halua puolustelua että pettäväthän naisetkin jne. Haluaisin vain yksinkertaisesti kuulla miehiltä itseltään, että löytyykö esim. täältä miestä, joka olisit ollut uskollinen suhteessasi/liitossasi.
Ja onko mahdollista, että mieheni EI ole pettänyt minua näiden 10 vuoden aikana, vaikka siihen mahtuu välimatkaa, erossa oloa jne? Vai onko 101% varmaa, että hän on käynyt vieraissa? Itse olen ollut uskollinen ja mietin onko se vain tyhmää...
Joten miehet kiltit, vastatkaa ; ))))
Laitoin tämän miehen logiikka -palstallekin...en tiedä kumpaa tää varsinaisesti on..
En syyllistä, en halua puolustelua että pettäväthän naisetkin jne. Haluaisin vain yksinkertaisesti kuulla miehiltä itseltään, että löytyykö esim. täältä miestä, joka olisit ollut uskollinen suhteessasi/liitossasi.
Ja onko mahdollista, että mieheni EI ole pettänyt minua näiden 10 vuoden aikana, vaikka siihen mahtuu välimatkaa, erossa oloa jne? Vai onko 101% varmaa, että hän on käynyt vieraissa? Itse olen ollut uskollinen ja mietin onko se vain tyhmää...
Joten miehet kiltit, vastatkaa ; ))))
Laitoin tämän miehen logiikka -palstallekin...en tiedä kumpaa tää varsinaisesti on..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tässä yks, joka eksyi vilasemaan tätäkin palstaa kännykkäosastolla aikani pyörittyäni näin sairauslomani ratoksi (nuhaaaatshuuu!). Olen ollut avomies maailman ihanimmalle naiselle yli 15 vuotta ja ollut vain muutaman kerran todella kiusallisessa tilanteessa jossa naiset ovat mua tosissaan vikitelleet, ihastuneet mun ulkonäkööni ja sitten ilmaisseet olevansa lopulta valmiit muuhunkin kuin vain jututtamaan mua. Ne tapaukset ovat osuneet sellaisiin työmatkoihin ja kaveriporukan illanviettoihin jolloin olen ollut ilman naistani ja siten "sinkku" muiden naisten silmissä. Olen kokenut sen miten yllättävänkin vaikeaa on alkaa torjumaan naista joka ei oo kännissä mutta osoittaa jo kiihkeästi halunsa ja viehättää vieläpä ulkomuodollaankin. Siinä on miehellä oltava järki esteenä, sillä kroppa ei sitä ole.
Mä en ole livennyt kertaakaan ja syy on ihan niinkin yksinkertanen, että mä en halua mutkia elämääni ja syyllisyydentunnetta niskaani. Se on riittänyt mulle syyksi torjua ne muut, eikä mikään ole sen palkitsevampi fiilis kuin tulla ns. voittajana kotiin oman kullan luo. Sillon on itellä sikahyvä olo ja se kumuloituu tietysti avovaimoonikin jonka onnellisuus puolestaan hivelee mun miehisyyttäni niin ettei sitä tunnetta ylitä mikään. ;)
Olen myös saanut seurata vierestä naimisissa olevan kaverini taiteilua erinäisten naisjuttujensa kanssa ja nähnyt sen "hetken hurman" kääntöpuolen.
Mutta mä olenkin tyypillinen järki-ihminen joka ajattelen ensin ja toimin vasta sitten, kun taas kaverini on enemmän tunteenkin vietävissä ja kaiken lisäksi kuvittelee selviytyvänsä syyllisyytensä kanssa yksin. Ehkä se selviääkin, kunhan saa ensin purkaa tuntojaan mulle ja muille mieskavereilleen ennen kuin kohtaa vaimonsa...
Että kukin tyylillään.
Ei sun tarvi kantaa huolta miehesi tekemisistä, se päättää kuitenkin itse oman käytöksenä rajoista niin teoriassa kuin käytännössäkin ja kantaa itse valintojensa seuraukset. Jos se ei löydä purkautumistietä (mahdollisesti kovastikin) kolkuttavalle syyllisyydelleen, se näkyy ja kuuluu kyllä sullekin asti. Sen jälkeenhän se ei ole enää vain hänen henk.koht. ongelmansa vaan siitä tulee teidän kahden välinen juttu.
Kyllähän niitä uskollisia miehiä löytyy, mutta he eivät tee niin suurta numeroa itsestään kuin uskottomat miehet. Uskottomat miehethän ovat juuri niitä jotka pyörivät baareissa ja firman juhlissa ja tuovat voimakkaasti itseään esiin ja siksi heidät myös helposti huomataan. Sen sijaan uskolliset miehet pitävät naisseurassa matalampaa profiilia ja siksi he eivät juuri herätä huomioita. Monelle naiselle voi varsinkin baariympäristössä tulla sellainen olo, että täällähän on hirveästi ukkomiehiä etsimässä syrjähyppyä ja tuollaisia ne kaikki ukkomiehet varmaan ovat. Kyseiset naiset eivät aina ota huomioon, että on paljon myös sellaisia miehiä, jotka eivät siellä baareissa jatkuvasti pyöri, vaan ovat kotona vaimonsa ja lastensa seurassa. Ne ukkomiehet jotka pyörivät, ovat sitä syrjähyppyä tarkoituksella etsimässäkin. Ne uskolliset miehet taas oleskelevat enemmän kotonaan.
Minun salainen ukkomies on juuri sellainen kiltti ja kunnollinen, hyvät tavat omaava joka paheksuu alkoholin käyttöä. Kova myös arvostelemaan muiden käytöstä. Eli ei aina voi tavoista päätellä, tämäkin tapaus tekee kaikkensa kiilottaakseen hyvän ihmisen haarniskaansa. Mutta aivan varmasti on uskollisiakin vaikka kuinka paljon. Pettäminen vaatii sellaisen kieron tai itsekkään luonteen.
Eikä ne naiset baarissa edes huomaa meikäläistä, kun minä en yritä iskeä naisia vaan keskityn pääasiassa kavereihin ja kaljatuoppiin. joskus harvoin saatan innostua flirttailemaan, tosin silloinkin on sormus rehellisesti esillä (tästä voi muuten jokunen nainen vetää jopa sen virhepäätelmän, että pöksyihin ollaan pyrkimässä, flirtti kun ei yleensä ole viatonta)
Jos baarissa on 100 ukkomiestä, joista 10 yrittää iskeä paikan jokaista naista, niin kyllähän naisille jää sellainen fiilis että "kaikki ukkomiehet yrittää iskeä".
En ole huolissani avioliitostani, vaan ennemminkin siitä, että ihan kaikkialla vakuutellaan että mies ei ikinä ole uskollinen. Se tuntuu uskomattomalta.
Olen miespuolisten työtoverieni silmissä tyhmä ja yksinkertainen, kun kuvittelen aviomieheni olevan uskollinen työmatkoillaan. Heistä on myös tyhmää säästää itseään omalle miehelleen ja minun olisikin syytä nauttia elämästä nyt kun sitä vielä on. Tällä nauttimisella he tietysti tarkoittavat seksin harrastamista muidenkin kuin mieheni kanssa.
Itse en vain kaipaa näitä satunnaisia kumppaneita, vaikka tilaisuuksia olisi 8 päivänä viikossa. Siksi pistikin miettimään, että onko tosiaankin niin, että mieheni sitten nauttii siitä minunkin edestäni ja vain esittää onnellista, uskollista eläessään samaan aikaan myös aivan toista elämää.
On todellakin harvinaista kuulla, että joku on oman kumppaninsa kanssa yhtä tyytyväinen kuin minä omani kanssa. 10 vuotta näillä menty. Pitänee vain toivoa, että se oma ukko ajattelee samoin ollessaan erossa minusta.. ; )))))
kanssa, uskollinen jo 21 vuotta ja tätä menoa ilmeisesti hautaan saakka, pyrin olemaan jopa poissa tilanteista joissa näitä houkutuksia tulee, esimerkiksi pikkujouluissa minua ei näe.
Uskollisuus on järjen asia, lisäksi se on minulle kunnia asia, kun on kerran papin ja seurakunnan edessä sanottu ja vannottu näin, niin sitä sitten noudatetaan.
Täytyy sanoa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana suomi tuntuu tulleen hulluksi, maahan on kuin mikäkin portttola ja media vielä mainostaa asiaa koko ajan, mistä saadaan suunnan näyttäjä ja kurssin kääntäjä tähän maahan.
Ilmeisesti meitä uskolliisia on liian vähän, pitämään kurissa muita, itse ainakin olen muutamaan kertaan torpannut kavereiden lemmenseikkailut lujalla otteella, ja siitä jälkeenpäin jopa kiitoksen saanut.
Olen miespuolisten työtoverieni silmissä tyhmä ja yksinkertainen, kun kuvittelen aviomieheni olevan uskollinen työmatkoillaan. Heistä on myös tyhmää säästää itseään omalle miehelleen ja minun olisikin syytä nauttia elämästä nyt kun sitä vielä on.
Valitettavasti usein on niin, että ne jotka itse ovat taipuvaisia uskottomuuteen, olettavat automaattisesti muidenkin olevan samanlaisia, vaikka se ei olisi ollenkaan totta. Toisinaan se voi olla myös omantunnon pesemistä, kun voi ajatella, että kaikkihan näin tekevät enkä minä ole sen kummempi kuin muutkaan. Näkeehän sen tälläkin palstalla, kuinka sekä pettäjät että heidän petoskumppaninsa aina inttävät, että kyllä kaikki muutkin tekisivät näin, jos vain sopiva tilaisuus tulisi. Heistä on sietämätöntä ajatellakin, että oikeasti löytyy niitäkin ihmisiä, jotka toimivat toisin kuin he.
työkavereillasi on oma lehmä ojassa.
"Tällä nauttimisella he tietysti tarkoittavat seksin harrastamista muidenkin kuin mieheni kanssa."
he tietysti tarkoittavat heitä itseään.
ja saman naisen kanssa. Ei ole valittamista. Ja oletan, että meitä on paljon muitakin, jotka ovat löytäneet sen ihannenaisensa ja toisaalta ymmärtävät, että avioliitto ei ole aina ruusuilla tanssimista.
"Ovat löytäneet sen ihannenaisensa" -tuossapa se vastaus siihen miksi mies joko pettää tai ei petä. Osasit pukea sanoiksi sen, mitä itse myös ajattelen. Mulle vaimoni on nainen, jonka jalkojen alla olevaa maatakin palvon. Hän on tavallinen suomalainen nainen useimpien mielestä, mutta mulle hän on jumalatar. Ihana. Täydellinen. Ainoa ja Oikea Rakas. En voisi edes kuvitella satuttavani häntä ikinä millään tavalla, ja muut naiset ei ole häneen verrattuna mitään.
Ihana viesti "Uskollinen_"!!!
Ihme ettei joku ole jo kirjoittanut perään, että se jumalattaresi juoksee vieraissa jne....niitä kirjoittajia täällä riittää, ketkä haluavat ampua toisen onnen alas.
Onnittelut rakkauden löytämisestä.
Mutta eikös se niin ole, että jos haluaa rakastaa täysillä, joutuu pistämään itsensä likoon, on otettava riski ja luotettava silläkin uhalla, että tulee satutetuksi?
Mieheni sanoo itse, että pysyttelee tilanteissa joissa houkutuksia ei tule. Hän on muotoillut rakkautensa myös hieman Uskollisen_ tyyliin ja väittää, että olen hänelle se oikea. Haluan uskoa tämän. Haluan uskoa, että myös mies voi ajatella ja tuntea näin, ja olla onnellinen yhdessä suhteessa.
Kiitos vielä teille vastanneille.
Heh, itse olisin ollut uskollinen pitkässä suhteessani, helpostikin... Minulla ei ollut mitään ongelmaa olla yhden naisen mies.
Mutta sitten tuon piti mennä paneskelemaan muualle, niin ihan oman henkisen hyvinvointini takia oli "päästävä" tasoihin. Tyhmä syy pettää, mutta minulle se oli se ainoa syy.
Eli uskoisin miehen kykenevän olemaan täysin uskollinen. Itse olin sitä 14 vuotta, joista 4 vuotta kaukosuhteessa eri paikkakunnilla.
Luulin olevani uskollista sorttia. Olin juuri niitä "kunnollisia" miehiä, jotka eivät vikittele, flirttaile, iske tai tee itsestään numeroa illanvietoissa. En koskaan pettänyt ja vannoin, etten pettäisikään, koska minua on aikoinaan petetty ja tiedän kuinka se koskee.
Sitten ihastuin toiseen ja ajauduin salasuhteeseen. En voi uskoa, että mulle kävi niin, kun en ole koskaan ollut "naistenmies". Harmittaa todella.
huomasit ihastuneesi
ajauduit salasuhteeseen
että olet vain ihminen hyvine ja pahoine puolineen, ajatuksineen ja tekoineen
niin on uskollisiakin ihmissiä ja se on totta jos on saamut puolisokseen sen ihanne ihmisen jonka kanssa elämä on juuri täydellistä kaikkinensa ei ajaudu pettämään. Moni joka sanoo vahingossa ajautuneensa pettämisen tielle on tietämättään etsinyt jotakin kuitenkin se on vain tosiasia.
Edellinen naiseni petti minua koko ajan. Jossain vaiheessa sitä sivusta seuranneena rakkauteni jo menettäneenä ajattelin, että helvetti kyllähän minäkin osaan ja petin naistani useamman kertaa. Täytyy sanoa, että en ikinä olisi ryhtynyt moiseen, jos naiseni olisi ollut uskollinen. Rakkaus minin kohdaltani loppui, kun sain kuulla hänen seikkailuistaan ja se sai minutkin pettämään,
Nyt olen kuitenkin tavannut naisen, jota rakastan todella syvästi, enkä ikinä pettäisi häntä. En ikinä haluaisi loukata häntä, enkä ottaa sitä riskiä, että menettäisin hänet. En edes pystyisi olemaan toisen kanssa, koska tiedän, että varmaan kuolisin omantunnon tuskaan. Eli vastaus kysymykseen uskollisakin miehiä löytyy!!!
Olen ollut uskollinen naiselleni ja aion ollakin. Tosin meillä ollut seksiä aina riittävästi, ei ole tullut tarvetta hakea muualta. Ei kaikki miehet petä!
itse olen ollut jo 7 vuotta sinkkuna ihan sen takia, että kaikki sanoo kaikkien miesten pettävän ja sitä olen tuttavapariskunnissakin niin paljon nähnyt, se asia kuulemma pitää vaan hyväksyä..
Työpaikan pippaloissakin saa hätistellä kännisiä, varattuja työkaverimiehiä kimpusta=(
En vaan luota enää miehiin, mutta tämä keskustelu sai ajattelemaan..
En tajua miksei ne joiden mielestä uskottomuus on ok, voi sitten vaan etsiä samanmieliset kumppanit ja olla avoimessa suhteessa? Miksi pitää esittää uskollista?
Mikä parisuhde se sellainen on, jossa ei saa olla sellainen kuin on vaan joutuu esittämään jotain roolia?
Jokainen etsiköön kaltaistaan seuraa, niin ei tarvi esittää ja loukata muita.
Itse olen ollut ja tulen jatkossakin olemaan uskollinen. Minulle selvisi syksyn aikana että naiseni touhua toisen miehen kanssa. Jouluna sitten petti minua. En voi millään tavalla hyväksyä pettämistä. On minullakin ollut tilanteita jolloin olisi ollut mahdollista hairahtua mutta minun rakkaus naistani kohtaan ja omatunto eivät anna periksi. Tällä hetkellä pettyneenä suhteisiin naisiin minusta tuntuu onko enää olemassa naista joka ei pettäisi?