Kun täällä on aina porukkaa "perustetaan bändi ja
aletaan kuuluisiksi".Porukka ei tajua,että
ainakin alkuvaiheessa tarvitaan yhtyeeseen
ohjaaja,joka opastaa ja kertoo,kuinka edetään.
Sit kun porukka on innostunut jostain
tiktakista,niin kaikki haluavat heti
kuuluisiksi.Saakeli soittajan tie on pitkä ja
kivinen,eikä se suosi mitään "nyt mulle palkinto
ja heti"-meininkiä.Ensin treenataan aamusta
iltaan vuosi,kentie vuosikymmeniä.Vasta sitten
voi odottaa jotain,jos sillonkaan.
aletaan kuuluisiksi".Porukka ei tajua,että
ainakin alkuvaiheessa tarvitaan yhtyeeseen
ohjaaja,joka opastaa ja kertoo,kuinka edetään.
Sit kun porukka on innostunut jostain
tiktakista,niin kaikki haluavat heti
kuuluisiksi.Saakeli soittajan tie on pitkä ja
kivinen,eikä se suosi mitään "nyt mulle palkinto
ja heti"-meininkiä.Ensin treenataan aamusta
iltaan vuosi,kentie vuosikymmeniä.Vasta sitten
voi odottaa jotain,jos sillonkaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taisit pikkuisen kärjistää asiaa tekstissäsi,
Ville, vaikka asiastahan kieltämättä kirjoitit.
Harvoja onnistaa musabisneksessä ja vielä
harvempi nousee tähteyteen asti, mutta unelmiahan
saa olla. Se on sitten jo pahempi paikka, jos
kuvitellaan, että ne unelmat ovat totta, PIM,
heti, kuin taikasauvan iskusta ja uhotaan ja
lesotaan menemään nesteet päässä kuin suuretkin
starat. Mutta anyway, anna ihmisten rakentaa
pilvilinnoja ja haaveilla. Se tekee elämästä edes
vähän siedettävämmän. Niin, ja kyllä se
kivikkoinen tie karsii kärsimättömät pois matkan
varrella. Ei ne mulle mulle mulle just ja nyt -
tyypit jaksa panostaa ja uhrata aikaansa
vuosikausien harjoitteluun.
No siis. Eihän bändin tartte
harjoitella "aamusta iltaan vuosikymmeniä".
Oishan se sitäpaitsi sääli että vasta kymmenen
vuoden päästä tajuais, että onpas mul tässä paska
bändi.
Eikä pelkkä soittotaidon treenaaminen riitä
siihen että tullaan kuuluisaksi. Jos kukaan ei
osaa tehdä biisejä tai uskalla esiintyä, niin ei
siinä paljon soittotaito auta.
Ja mun mielestä se kuuluisaksi pyrkiminen on
semmosta "huoraamista" kuitenkin. Annetaan levy-
yhtiön setien vesittää musiikki (jotta levy myisi
enemmän lyhyen ajan sisällä) ja päättää
yhtyeen "imagosta". Musiikin pitäisi olla vain
semmosta kivaa ja tarttuvaa, eikä siinä saisi
olla liikaa särmää. Eli ei mitään sellaista, mikä
saisi kääntämään radiokanavan toiselle.
Eihän tämä tietenkään kaikkeen musiikkiin
päde, on niitä omaperäisiäkin ja rosoisia bändejä
jotka myyvät ihan hyvin levyjä. Mutta kun nykyään
pyritään vain repimään rahat pois nopeasti ja
taotaan sitä rautaa mikä sattuu olemaan
kuumana.
Lyhytjännitteisyys on ilmeisesti päivän sana.