Kurdimiestä, johon voisi aidosti luottaa ja rakastua, ilman että olisi pelkoa siitä että on olemassa järjestettyä avioliittoa, vedättämistä, pettämistä tms?
Olen muutaman kurdin tuntenut, parin kanssa seurustellut, ja aina on JOTAIN hämärää. Mistä on ne palstan naiset löytäneet arabinsa/kurdinsa, jotka tarinoiden mukaan on kunnollisia perheenisiä ja aviomiehiä? Onhan niitäkin juttuja palstalla vähän väliä, että uskonto, kulttuurierot sun muut eivät ole olleet este onnelle. Mies on sen verran länsimainen tai muutoin suvaitseva, että homma oikeasti toimii.
Minulla on ihan vain fb-kaverina Turkin kurdi, jonka kanssa silloin tällöin chattailen. Komea, mukavantuntuinen mies, joka ei ole kertaakaan yrittänytkään mitään iskemistä. Kunhan haluaa vain jutella. Hänen kanssaan keskustelin taannoin ihmissuhteista. Hän on viitisen vuotta Suomessa ollut, ei ole omien sanojensa mukaan löytänyt omaa kultaa, joten sanoi että ei sen väliä. Hän menee joka tapauksessa tänä vuonna naimisiin. Että kyllä sieltä omasta kotikylästä Turkissa joku vaimo löytyy.
En käsitä tuota, että mennään naimisiin vain naimisiinmenon vuoksi, ei rakkaudesta! Kasvaako nämä kurdit pennusta asti sellaseen ajatusmaailmaan, että tunteilla ei ole väliä? Osaavatko he edes rakastua ja rakastaa?
Tämä ei ole retorinen kysymys, vaan haluan tietää ihan oikeasti, että onko ajanhaaskuuta seurustella/elää avoliitossa/mennä naimisiin kurdin kanssa!
Olen muutaman kurdin tuntenut, parin kanssa seurustellut, ja aina on JOTAIN hämärää. Mistä on ne palstan naiset löytäneet arabinsa/kurdinsa, jotka tarinoiden mukaan on kunnollisia perheenisiä ja aviomiehiä? Onhan niitäkin juttuja palstalla vähän väliä, että uskonto, kulttuurierot sun muut eivät ole olleet este onnelle. Mies on sen verran länsimainen tai muutoin suvaitseva, että homma oikeasti toimii.
Minulla on ihan vain fb-kaverina Turkin kurdi, jonka kanssa silloin tällöin chattailen. Komea, mukavantuntuinen mies, joka ei ole kertaakaan yrittänytkään mitään iskemistä. Kunhan haluaa vain jutella. Hänen kanssaan keskustelin taannoin ihmissuhteista. Hän on viitisen vuotta Suomessa ollut, ei ole omien sanojensa mukaan löytänyt omaa kultaa, joten sanoi että ei sen väliä. Hän menee joka tapauksessa tänä vuonna naimisiin. Että kyllä sieltä omasta kotikylästä Turkissa joku vaimo löytyy.
En käsitä tuota, että mennään naimisiin vain naimisiinmenon vuoksi, ei rakkaudesta! Kasvaako nämä kurdit pennusta asti sellaseen ajatusmaailmaan, että tunteilla ei ole väliä? Osaavatko he edes rakastua ja rakastaa?
Tämä ei ole retorinen kysymys, vaan haluan tietää ihan oikeasti, että onko ajanhaaskuuta seurustella/elää avoliitossa/mennä naimisiin kurdin kanssa!
Vastaukset 14
Vanhimmat
ehkä syy löytyy itsestäsi, kuinka voit odottaa että kukaan mies kunnioittaisia sinua kun et itse kunnioita itseäsi yhtään? aikamoista itsesäälissä vellomista... kyllä tuollainen asenne viimeistään karkoittaa ne kunnolliset miehet ja vetää paikalle juuri nämä hyväksikäyttäjät! heikolla itsetunnolla varusteltuun naiseen uppoaa lässytykset paremmin, ja näin ollen on muita naisia hyväuskoisempi ja helpommin hyväksikäytettävä!
ja muistathan sen että HARVA ulkomaalainen(ainakaan ne kunnolliset eivät) nai naisen kenellä on aikaisempiakin kokemuksia ulkomaalaisista, joten olet jo omalla tyhmyydelläsi pilannut mahdollisuudet löytää/saada kunnollinen ulkomaalainen mies!
Mistä päättelet että olen edes kertonut näille kavereille aiemmista suhteistani? Eikä se kenestäkään päällepäin näy kenen kanssa olet aiemmin ollut. Eikä tuo tekstini sitä paitsi mitään itsesäälissä vellomista ole. Kunhan vain mietin missä ne kunnolliset ja luotettavat kurdit luuraa!
et niin väittänytkään mutta kuhan vain muistutin ettet sitten kovin vakavissasi ulkomaalaista miestä hae, yhden illan juttuihin ja pieniin seurusteluihin kyllä kelpaat mutta naisisiin kunnollisen miehen kanssa, en usko....
joo, eihän kenestäkään päälle päin näy onko ollut ulkomaalaisten kanssa vai ei, mutta olisitko oikeasti valmis aloittamaan suhteen valehtelemalla miehelle, ettet ole ollut muiden ulkomaalaisten kanssa? ja usko pois, JOKAINEN ulkomaalainen joka on tosissaan jonkun naisen kanssa, kysyy tämän kysymyksen... ja jos olet valmis valehtelemaan, niin ehkä luonteessasi on muutakin mätää ja se juuri vetää näitä hyväksikäyttäjiä puoleensa!
ja tämä ei todellakaan ole minun keksimäni juttu vaan kaikki ulkomaalaisten kanssa vähänkin tekemisissä olevat, tietävät kuinka kinkkinen juttu tämä on, ei ne suomi miehet niin pahoja ole mutta muut ulkomaalaiset....
anteeksi jos olen jotenkin töykeä mutta mitä sitä kirtelemäänkään päivän selvää asiaa, parempi se sinunkin on tietää tosiasiat, ettet tuhlaa aikaasi "sen oikean" etsintään ulkomaalaisista...
edelleenkin TODELLA HARVA, KUNNOLLINEN mies nai naista, jolla on historiaa muiden ulkomaalaisten kanssa, hyväksikäyttäjät ja hyötyjät ovatkin eri juttu!
En koskaan kerro koko totuutta miehelle (suomalainen tai ulkkis) varsinkaan aiemmasta seksihistoriastani, koska en usko että miehetkään niistä asioista suoraa totuutta kertovat. Kumppanien määrän kaunistelu ei mielestäni ole mitään mätää luonnetta, vaan enemmänkin toisen huomioonottamista. En itsekään haluaisi tietää, että kumppanini on ollut satojen naisten kanssa, mieluummin kuulen ja luulen että määrä on esim parikymmentä, mikä ei aikuiselle miehelle mikään hirvittävä määrä ole.
Olet kyllä oikeassa siinä että varsinkin ulkomaalaisille on tärkeää, ettei ole ollut muiden ulkomaalaisten kanssa. Ja jopa seurustelun päättyessä tuntuu olevan tärkeää etten ole seuraavaksi jonkun toisen ulkkiksen kanssa. Etenkään kenenkään kanssa, jonka tämä toinen osapuoli tuntee.
Jotta et kuvittele, että juoksen pelkästään ulkomaalaisten perässä, niin kerronpa että olen seurustellut siis kahden kurdin kanssa elämäni aikana, ja näiden suhteiden välissä oli 12 vuotta.
no ehkä minä olen sitten hieman avoimempi luonteeltani kun en iki maailmassa voisi kuvitella salaavani mieheltäni tuollaisia asioita.
kerroin miehelleni(ulkomaalainen) täysin rehellisesti että nuorempana tuli vietettyä hiukan villiä aikaa ja siksi miehiäkin kertyi aika monia, eihän mieheni tästä ilahtunut mutta sanoi kunnioittavansa minua ja arvostavan että kerroin totuuden!
kyllähän parisuhteissa tulee monestikkin keskusteluja existä, niin olisi se noloa jäädä kiinni kun ei muistanut minkä määrän oli kumppanilleen viimeksi valehdellut!
ehkä tämä valehtelu ja salailu onkin ollut syynä ettei suhteesi ole kestäneet?
Suhteiden kaatumiseen on ollut monia syitä, enimmäkseen kulttuuriin tai uskontoeroon liittyviä. Enpä jaksa uskoa, että valkoinen valheeni liittyen aiempiin miehiini on kummankaan kanssa vaikuttanut puoleen tai toiseen. Eikä niistä existä ole toistuvasti keskusteltu, joten pussiinpuhumisen pelkoa ei ole ollut.
Mutta palatakseni alkuperäiseen keskusteluaiheeseen: mistä voi tietää näiden ulkomaalaisten kohdalla (jos sellaiseen vielä joskus ihastun tai rakastun), että kaveri on aito ja rehellinen? Vai pitääkö kaikki kokea kantapään kautta?
ehkä kannattaisi harkita maata ja kulttuuri, jossa ei herkästi oman tai suvun tai molempien painostuksen myötä päädytä ennemmin tai myöhemmin kotimaiseen lapsimorsioon?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9668001
"Olen muutaman kurdin tuntenut, parin kanssa seurustellut, ja aina on JOTAIN hämärää. Mistä on ne palstan naiset löytäneet arabinsa/kurdinsa, jotka tarinoiden mukaan on kunnollisia perheenisiä ja aviomiehiä"
täysin samaa mieltä, lisäksi on vielä se juttu että usein kurdipiirissä saa huoran maineen jos on ollut enemmän kuin yksi mies elämässä ihan kuin kivikautta elettäisiin tuntematta naisen elämänhistoriaa tai muutakaan..
Ulkomaalainen, ei ole sama kuin Turkin kurdi. Ulkomaalainen voi olla vaikka ruotsalainen, haloo...
"edelleenkin TODELLA HARVA, KUNNOLLINEN mies nai naista, jolla on historiaa muiden ulkomaalaisten kanssa, hyväksikäyttäjät ja hyötyjät ovatkin eri juttu! "
kaikki tuntemani naiset jotka seurustelevat tai ovat naimisissa ja perheellisiä kaikilla heistä on ollut yksi tai enemmänkin ulkomaalaisia seurustelukumppaneita aiemmin.. joten et voi tulla tänne sanomaan että lähes Kaikkien ulkomaalaisten mielestä toisten ulkomaalasten kanssa aiemmin seurustellut nainen on joku käytetty häpeisit vähän etenkin jos olet nainen ja ajattelet noin :o
ensinnäkin noin ajattelevat on usein rasisteja ja rasismi on säälittävää myös ulkomaalaisilta miehiltä suomalaisiin kohdistuva ja se on yleisempää kun uskotkaan, sehän kertoo vain naisen avoimuudesta ja siitä ettei ole rasisti jos on aiemminkin uskaltanut tutustua ulkomaalaisiin joku saattaa hyvinkin siis arvostaa..
lisäksi on muitakin ulkomaalaisia kuin kurdit ja arabit! ei läheskään kaikkia kiinnosta minkä maalainen seurustelukumppani on aiemmin ollut sitä paitsi onhan näillä kurdi sun muilla ulkkismiehilläkin usein ollut vaikka minkä maalaisia tyttöjä! esim. venäläiset kovassa suosiossa...........
Samat sinulle, ulkomaalainen ei ole ainoastaan Turkin kurdi.
Niin. Vaikeapa se on suomesta löytää naista, joka olisi täysin kokematon. Mieheni on Lähi-Idästä ja minulla on ollut suhteita, myös ulkomaalaisia, kun vuosia on jo mittarissa sen verran. Kovasti on hän joutunut työstämään tuota asiaa, että en ole elänyt vain häntä varten ennen kuin tapasin hänet. Mieheni on tuonut esiin tuota ajatusta, että olen käytetty jne. Rakkaus on kuitenkin pitänyt meidät yhdessä. Tuo ei ole kristillinen ajatus tuo, että nainen on aina se syypää haureuteen, mies on vain tehnyt mitä luonto on tarkoittanut. Kyllä siinä on aina kaksi osapuolta, nainen JA mies. Minäkin ihmettelen kovasti naisia, jotka halveksuvat "sisariaan", jos toinen ei ole ollut onnekas suhteissaan.
Aloittajaa ehkä kuitenkin kehottaisin välttämään kurdimiehiä, kun heidän maineensa on kovasti sen kaltainen, että herkästi viimekädessä nappaavat sen vaimon kotimaastaan.
Elämä on niin monenkirjavaa. Kuka voi tuomita toisen aiemmasta epäonnistuneesta suhteesta kun se on kuitenkin kahden kauppa. Ehkäpä joskus se epäonnistuminen tuo hyvääkin...kokemusta, itsentuntemusta, kärsivällisyyttä, sielun lujuutta, itsenäisyyttä jne.
Sinun kirjoituksesi -mariam- kolahti! Nimenomaan, jos ikää on jo päälle kolmenkymmenen, niin kuka oikeasti olettaisi sinun olevan neitsyt, tai että miehiä olisi ollut vain 1-2 ennen tätä ulkomaalaismiestä? Meidän kulttuurissa naiset eivät niinsanotusti pihtaa, eikä miehet odotakaan 20 ikävuotta ylittäneen olevan neitsyt. Onpa sellaisiakin miehiä, jotka pelästyvät jos nainen on täysin kokematon aikuisella iällä. Sitähän lähi-idästä tulevat eivät ymmärrä ollenkaan!
Kurdeista vielä sen verran, että tuntuu tosiaan olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että vaimo otetaan kotimaasta vaikka Suomessa olisi asuttu jo kymmenenkin vuotta. Mutta onko se kunnioitusta omia perinteitä ja kulttuuria kohtaan, vai haluaako nämä miehet oikeasti kotimaisen vaimon, joka on alistuu miehen tahtoon vastaansanomatta? Ja onko näissä liitoissa aitoa rakkautta?
Asiaa sivuten ja sian vierestä: näillä kurdimiehillä näyttää olevan paljon thaimaalaisia tai kiinalaisia tyttöystäviä.