Olen täysin kykenemätön tulkitsemaan naisten sanatonta viestintää. En huomaa sitä, tai sitten tulkitsen sen täysin väärin. Joskus on käynyt niin, että olen kuullut jälkeenpäin jonkun naisen olleen kiinnostut minusta, mut en ole huomannut sitä, ja homma on mennyt ohi. Kerran kävi jopa silleen, että huoman erään naisen katselevan minua, ja rohkaistun lähtemään puhumaa hänelle, mitä en usein tee. Hän vain tuumasi " katseltiin kaverin kanssa, että sun kaltaiset jätkät vois hypätä kaivoon."
En tiedä mistä tämä täydellinen lukutaidon puute johtuu, mutta tuskimpa sitä voi kehittääkkään. Ei voi kun antaa olla ja asennoitua elämään yksin.
En tiedä mistä tämä täydellinen lukutaidon puute johtuu, mutta tuskimpa sitä voi kehittääkkään. Ei voi kun antaa olla ja asennoitua elämään yksin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
No opettele !
Et sinä ole mitenkään kuvottava, sinä olet erilainen, kuin esimerkiksi minä.
Minulla on taito "lukea ajatuksia" pienistä eleistä joita ihminen tai tutumman lajin eläin tekee.
En tiedä mistä se kyky tulee, mutta jotenkin vaan usein näen esim silmänliikkeestä ja kehonasennosta mitä ihminen tai eläin suunnittelee.
Joskus saatan kysyä läheisiltä asioita, joita he ajattelevat.
Tietysti tällainen "ajatusten luku" vaatii rauhallisen tilanteen. Hälyssä ja mölyssä ihan kaikilta jää asioita huomaamatta.
Kaikki perustuu ihmisen ominaisuuksiin ja pitkälti alitajuntaan, jonne tallentuu vertailukohtia samankaltaisista tilanteista.
Tiedän mitä tarkoitat, kun kyky puuttuu. Minulta taas puuttuu kyky toimia lukujärjestysten ja kaavojen mukaan. Vaikka kuinka yritän, niin se ei onnistu. Myöhästelen ja unohtelen paljon asioita.
En ole matemaattis-looginen ihminen vaan hyvin, hyvin fiilispohjainen ja taiteellinen.
Joku voi sanoa sinulle että opettele niitä taitoja ja ehkä voit jonkun elekieltä käsittelevän teoksen lukeakin ja hiukan omata siitä tietoa. Silti sinulla ei tule ikinä olemaan elekielen tulkinnassa lahjakkuutta, et koskaan tule olemaan mikään virtuoosi siinä asiassa samoin, kuin minä en koskaan tule olemaan mikään jämpti ja piiruntarkka asioissa.
Me ihmiset olemme erilaisia ja jokaisen täytyy koettaa löytää itselleen sopivaa seuraa. Sellaista joka hyväksyy toisen puutteet tai sellaista joka on luonnostaan halutun kaltainen.
Älä pode alemmuuden tunnetta tuosta asiasta. Nuo kuvaamasi naiset käyttäytyivät tökerösti, eivätkä olisi ansainneet huomiotasi.
Älä anna tuollaisen lannistaa. Ehkä seuraavalla kerralla voit "tehdä tikusta asiaa" ja hiukan varovaisemmin aloittaa jutustelun. Järjestää tilanteen niin, että voit perääntyä menettämättä kasvojasi.
Joskus naiset kammoksuvat miehiä, joista paistaa liikaa läpi se, että on "haku päällä"... ainakin jos mies vaikuttaa siltä. että kuka tahansa nainen kelpaa..
Silmä kyllä näkee mutta jos 'päässä' ei ole tietoa niin pelkkä silmä ei nähtyä kykene käsittelemään. Kokemus, näkemys, opettelu, opiskelu, harjoitus, ajatus, asenne ... Kaikkia niitä kehittämällä ja kasvattamalla tulee ihan yhtä hyväksi kuin lahjakaskin, ellei jopa paremmaksi. Joten älä ite lannista.
Kyse ei ole siitä ettet osaisi sanatonta viestintää. Naiset nyt vaan ovat tuollaisia. Ei niitä voi ymmärtää ja silti ne luulee että miehet osaa lukea ajatuksia, koska "daa, mäki tiedän mitä mä ajattelen, mikset siis sinäkin sitä tiedä?"
Jos lohduttaa, et ole ainut!
kuten itsellä, että voi joutua hyväksikäytetyksi taloudellisesti näennäisen ja valheellisen "ystävän" toimesta. Itsellä sama vika.
Olet oikeassa. Ihminen joka ei ole kovin hyvä tulkitsemaan on kuvailemasi kaltaisessa vaarassa.
Itselleni on käynyt usein niin että kohteliaisuuteni ja ystävällisyyteni on tulkittu ystävyydeksi ja minusta on joskus ollut kiusallista, kun esim oikein vaikealuonteinen ja määräilevä ihminen lyöttäytyy seuraani puoliväkisin eikä tajua, että käytökseni on vain kohteliasta naapurusten välistä small talkia.
Mutta ymmärrän tuon, koska me ihmiset olemme erilaisia.
Minä näen jostakin pienen pienestä painonsiirrosta tai katseen harhailusta, missä oikeasti mennään vaikka toisen ihmisen suu puhuisi ihan päinvastaista. Uskon että tämä johtuu parista seurustelusta jossa minulle valehdeltiin todella raskaasti. Olen jotekin harjaantunut näkemään filunki-pelin.
Usein myös aistin tuijotuksen väkijoukon seasta ja saatan kääntyä katsomaan tuijottajaa. Sitä en tiedä mistä tuo kyky johtuu..
Uskon että ominaisuuteni johtuvat pitkälti siitä että olen kasvattanut itse itseni. Meillä oli perhe jossa lapsille ei opetettu mitään normeja ja tiettyjä kaavoja, joten varmaan joku "eläimellinen vaisto" pääsi kehittymään minulle paremmin, kuin se olisi kehittynyt kovin suojatussa ja tarkoin määritellyissä oloissa...
Toisten ihmisten tulkitsemiseen tarvitaan sitä tunneälyä, jota naiset omaavat (ehkä) hieman enemmän kuin miehet. Kaiketikin siksi, että äidin täytyy keksiä ja tietää, mitä esim. pieni vauva tarvitsee missäkin tilanteessa, kun vauvat eivät puhu eivätkä kerro.
Täytyy siis tuntea ja älytä ja niistä kumpaakaan ei tavoita, jos ei tunnista omia tunteitaan eikä osaa antaa niille nimiä eikä elämän muillekaan asioille. Kun tuntee itsensä ja omat tuntemuksensa hyvin, on helppoa asennoitua toisen 'pöksyihin' ja kokea, keksiä, mitä toinen ajattelee tai miltä hänestä tuntuu. Tätä kykyä sanotaan empatiaksi.
Sellaiset ihmiset ovat empatialajeissa hyviä, jotka tuntevat itsensä ja oman sisältönsä sitä tuntematonta alitajuntaa myöten. Jotkut ihmisethän eivät tiedä edes, että on olemassa joku sellainen, kuin alitajunta.
Kun joku valittaa jotakin ongelmaansa, niin älkää AINA sanoko että, "no, opettele" tai " älä enää tee niin"
Mikään ei ole niin helppoa kuin viisastella muille jotka ovat erilaisia.
Ei juopolle voi sanoa, että lopeta dokaaminen ja -PIM- hän lopettaa käskystä. Eikä ujolle voi sanoa, että opettele olemaan vähemmän ujo ja -PIM- hänestä tulee seurapiirileijona.
Jonkin verran ihminen voi harjoitella taitoja kuten esim tuo elekielen tulkinta, mutta jos luontainen lahjakkuus puuttuu, niin se myös puuttuu.
Parempi tapa on opetella selviytymään elämässä sellaisena kuin on. Kun hyväksyy itsensä ja puutteensa niin säästyy paljolta stressiltä.
Minä ainakin ahdistuisin ihan hirveästi jos koettaisin muiden kehoittamana olla erilainen, kuin mitä olen. Kaikki sellaiset "ystävätkin" olen karsinut, jotka arvostelevat tuomitsevaan sävyyn minun asioita.
Jos en kelpaa tällaisena, niin pärjään ainakin itseni kanssa koska olen rehellinen ja annan itseni olla myös huono jossakin asioissa.
Aloittajalle toivotan hyvää kevättä ja stressitöntä ihmisten kohtaamista avoimin mielin, muttei kuitenkaan liian sinisilmäisenä..
Niin paitsi että ihmiset oppii ja muuttuu. On helppoa sanoa että "opettele", mutta ei se ihan väärinkään ole sanottu. Olisi tietysti hyvä jos pystyy avaamaan aihetta enemmän. Ruumiinkielestä ja sen vaikutuksesta ihmissuhteissa on kirjoitettu kirjojakin. Sieltä voi oppia jotain. On joitain ihan perusjuttuja joita voi oppia ja sitten jos opettelee tarkkailemaan omaa käyttäytymistään vaikkapa miettimällä jälkeenpäin että mitä on tehnyt ja minkälaisia reaktioita on tullut. Naiset on kyllä harvinaisen vaikeita tulkittavia juuri tuossa asiassa että monet naiset tykkää flirttailla ihan vaan omaksi huvikseen tai testatakseen viehätysvoimaansa mutta ei se sitä tarkoita että he suostuisivat treffeille tai olisivat edes sinkkuja.
MBTI-persoonallisuustesti/teoria on myös hyvä väline itsetuntemuksen lisäämiseen.
Selvitäpä nyt ekaensiksi itsellesi mitä on tuo paljon mainostamasi "lahjakkuus". Se on nimittäin 90 %:sti työtä, opettelua, harjoittelua, tekemistä jonkun asian eteen duunia, että tulee hyväksi, paremmaksi, parhaimmaksi. Ihminen voi olla luonnostaan lahjakas esim. musiikillisesti, mutta jos ei tee asialle mitään, opiskele ja harjoittele, niin ei mene eteenpäin, ei kehity. Lahjattomampi, joka duunaa kovasti asian eteen, menee ohi aika nopsaan.
Tässä jutussa kukaan ei ole tarkoittanutkaan, että kaikki muuttuisi taikasanasta. Eiköhän täällä ole painotettu asiain fundeeraamista ja työstämistä, opettelua ja harjoittelua ja niitä tarvitsee jokainen ihan jokaiseen aiheeseen elämässä jos aikoo tulla hyväksi. Kaikki lahjakkuuden muodot, joita ei ole harjoitettu, ovat enemmän tai vähemmän luulopohjaisia kun tietoa, taitoa ja konkretiaa ei ole.
lähes mitä vain.
itse olen opetellut eroon ujoudesta (menin töihin asiakaspalvelu alalle), sekä olemaan täsmällisempiä. kumpaakaan en olisi voinut aiemmin kuvitella tekeväni niin hyvin, mihin kuitenkin opin.
taiteilijasielu minäkin, pohjimmiltani. mutta elämässä on syytä opetella kaikenlaista, jo ihan itsensäkin takia.
on paljon tärkeämpää kuin sanallinen. Jos ihmisen sanaton ja sanallinen viestintä ovat ristiriidassa keskenään, kuulija uskoo sanatonta viestintää. Se on myös osa sitä "kemiaa", josta kohtaamisissa puhutaan.
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1869
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1592
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1455
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1321
http://www.youtube.com/watch?v=tqY6VPdJi3Q
Vuorovaikutustaitoja VOI oppia. Katso paikallisten kansalaisopistojen yms opetustarjontaa. Voit myös hakeutua harrastajateatteriin tai teatterikurssille.
Skipatkaa ne kansalaisopiston mummokurssit ja lukekaa pelimiesoppaista miten naisia isketään.
http://www.youtube.com/watch?v=zhU5QZPdZ70&feature=fvw
Ja sieltä sivusta löytyy edellen vaikka kuinka paljon aiheeseen liittyviä videoita.
ovat omalla kohdallasi toimineet?
Ihan jees.
http://www.hs.fi/viesti/ruumiinkielitesti
Olen tehnyt joskus ja olin taituri.
Olin amatööritarkkailija