Polyunsaturated fatty acids (PUFAs) are very susceptible to oxidative effects of free radicals.
Monityydyttämättömät rasvat ovat hyvin alttiita vapaitten radikaalien hapettavalle vaikutukselle.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14623491
Puskamuikkuset ovat nyt niin KYYKYSSÄ, että ihan vähällä polvet eivät enää oikenekaan.
Monityydyttämättömät rasvat ovat hyvin alttiita vapaitten radikaalien hapettavalle vaikutukselle.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14623491
Puskamuikkuset ovat nyt niin KYYKYSSÄ, että ihan vähällä polvet eivät enää oikenekaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
enää tarvittaisiin tieteellinen näyttö, että tuo alttius aiheuttaa sydänsairauksia. toiseen suuntaanhan on vahva tieteellinen näyttö: tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömillä pienentää kiistatta riskiä sairastua sydänsairauksiin: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21270379
Eikö vahva näyttö monityydyttämättömien rasvojen kulutuksen kasvusta ja sydäsairauksien lisääntymisestä riitä
http://www.health-report.co.uk/saturated_fats_health_benefits.htm
Ennen vuotta 1920 sepelvaltimotaudit olivat harvinaisia USA:ssa. Niin harvinaisia että kun nuori sisätautilääkäri Paul Dudley White esitteli saksalaisen EKG:n, hänen kollegansa Harvardin yliopistossa neuvoivat häntä keskittymään kannattavammalle lääketieteen saralle. Uusi kone paljasti valtimotukokset ja mahdollisti sepelvaltimotaudin varhaisen diagnoosin. Noinä päivinä tukkeutuneet valtimot olivat kuitenkin lääketieteellinen harvinaisuus ja Whiten piti etsiä potilaita, jotka voisivat hyötyä uudesta teknologiasta.
Seuraavien 40 vuoden aikana sepelvaltimotaudin esiintyvyys nousi dramaattisesti niin, että 1950-luvun puoliväliin tultaessa sydäntauti oli amerikkalaisten johtava kuolinsyy. Tänään sydäntauti aiheuttaa ainakin 40% kaikista kuolemista Yhdysvalloissa. Jos, kuten väitetään, sydäntauti on seurausta tyydyttyneitten rasvojen kulutuksesta, voisi amerikkalaisten eläinrasvan kulutuksesta odottaa löytävänsä vastaavan kasvun. Mutta tilanne onkin päinvastainen:
Vuosien 1910-1970 välillä perinteisen eläinrasvan osuus amerikkalaisten ruokavaliossa laski 83%:sta 62%:iin, ja voin kulutus romahti 18 paunasta vuodessa 4 paunaan (1 pauna = 454g) per vuosi per henkilö. Viimeisten kahdeksankymmenen vuoden aikana kolesterolin saanti on noussut vain 1%.
Samaan aikaan kasviöljyjen prosentuaalinen osuus ravinnosta margariinin, leivontarasvan ja puhdistettujen öljyjen muodossa on kasvanut noin 400% ja sokerin ja jalostettuja elintarvikkeita kulutus on kasvanut noin 60%.
Lähdeviitteet löytyvät muuten jutun lopusta.
Pitää osoittaa se syy-yhteys.
Samaan aikaan kun yhdysvalloissa alkoi kasvirasvan käyttö niin moni muukin asia muuttui, lisäksi sv-tautitilastointi oli epäluotettavaa nykystandardeilla.
Suomessa kasvirasvan käyttö alkoi vasta -70 -luvulla (mm. Suvikulta-margariini oli vielä eläinrasvaperäistä).
Suomessa työikäisten sv-sairastavuus on kasvirasvojen kaudella laskenut 80%.
ja vähin äänin poistunut palstalta