Olen eronnut pitkän nuoruudesta lähtien kestäneestä avioliitosta. Mieheni jäi kiinni pettämisestä useampaan kertaan, jolloin jätin eropaperit. Ilmeisesti menimme liian nuorena yhteen ja juoksemiset jäivät juoksematta.
Olen lukenut näitä keskusteluja ja kysyisin, onko yleensä mahdollista seuloa potentiaaliset pettäjät joukosta. En välittäisi joutua uudestaan vastavaa kokemaan.
Olen lukenut näitä keskusteluja ja kysyisin, onko yleensä mahdollista seuloa potentiaaliset pettäjät joukosta. En välittäisi joutua uudestaan vastavaa kokemaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei sitä voi periaatteessa seuloa pettäjiä pois, koska jokainen mies/nainen on potentiaalinen pettäjä tulevaisuudessa.. Itse en ainakaan suo ajatusta sille että lähtisin miettimällä miettimään sitä asiaa, koska jos toinen pettää niin silloin hän pettää eikä kukaan tai ketään voi sitä estää, tilanne tekee varkaan.
"koska jokainen mies/nainen on potentiaalinen pettäjä tulevaisuudessa.."
Sanoo ihminen, joka on ollut "entisessä elämässään" pettäjä ?!
Minusta ei kannata julistaa omaa ehdotonta maailmankuvaansa liian varmasti. Ihmisen ei tarvitse pettää tietääkseen, että pettäminen toista ihmistä kohtaan on väärin. Ihmisellä pitää olla sen verran periaatteita ja ymmärrystä, että tietää mitä tekee. Et silleen...
Kannattaa ensin ehkä kasvaa sen verran henkisesti ylöspäin että sanavarastosta katoaa pettäminen ja siihen liittyvät synonyymit.
tarkoittaa mitä?
Suhteen solmiminen sisältää AINA riskin joutua petetyksi. Ei ihmisiä voi jakaa pettäjiin ja uskollisiin, jokainen voi siihen jossain elämänsä vaiheessa ajautua tai hakeutua tai niin on voinut tapahtua menneisyydessä mutta _virheistäkin voi oppia_. Eikä pettäminen sitä paitsi ole ainut ikävä asia mitä voi parisuhteen aikana tapahtua. Voi joutua hakatuksi, mitätöidyksi, vahdituksi (mustasukkainen puoliso) jne. Ennen eroa kumppani voi pettää tai vaihtoehtoisesti lähteä yllättäen eli ns kadota. Jos suhteessa alkaa mennä huonosti niin taivas on kattona mitä suhteen sisällä tapahtuu.
Muttei suhteessa tarvi mennä huonosti. Ensin kannattaisi tosiaan päästä erosta yli sen verran ettei se mitä koki viime suhteessa ole se päälilmmäinen kriteeri uutta etsiessä. Ja haavat pitäisi olla sen verran arpeutuneet ja kipu lievittynyt että uskaltaa ottaa riskin rakastua. Johon siis aina sisältyy riski sille että sen menettää ja taas sattuu. Muuten on turha etsiä mitään pysyvää.
jokainen nettideittaajamies on potentiaalinen pettäjä. Väittäisin, että jopa suuremmalla todennäköisyydellä kuin miehet yleensä, koska deittipalstoilla pitkään roikkuneet miehet ovat tottuneet odottamaan aina jotain parempaa. Uuden ilmoituksen laittaminen on helpompaa kuin parranajo. Elämä on "sitten kun" elämää eikä tässä ja nyt. Maailmassa on heille potentiaalisesti aina vaan kauniimpia ja parempia naisia, heitä löytääkseen pitää vaan ujuttaa salaa aina uusi ilmoitus.
Nettideittaaja ei ole koskaan tyytyväinen, koska aina jää jostain paitsi jos ottaa sen joka on tarjolla.
Paitsi että naiset pettävät nykyään siinä missä miehet, jopa enemmän kuin miehet. Tämä johtunee siitä, kun naisilla kusi on noussut kysynnän vuoksi päähän. Nykyiset naiset, nuo kermaperseet nettideiteissä eivät edes tunnu tietävän, mitä ovat hakemassa. Senkin miehen pitäisi selittää....
Mieheni on varmaan tyypillinen nettideittaaja, joka on etsinyt jo vuosia hyväuskoisia naisia netistä. Itse olen siis vaimo, joka ei ole päässyt tyypistä eroon vaan on aina uskonut toisen parantavan tapansa.
Kun kotona menee huonosti, mies laittaa profiilin nettiin ja vieläpä omien sanojensa mukaan piilottaa profiilin niin, etten häntä sieltä edes löytäisi. Näin hän eräänä heikkona hetkenään myönsi.
Nyt hänellä on jälleen kerran nainen, jolle hän on lupaillut kaikenlaista. Olemme nyt tämän tapauksen myötä eroamassa. MIes suunnittelee kuukauden tuntemisen jälkeen yhteenmuuttamista, on jakamassa omaisuutta vaikka mistään ei ole sovittu ja kertoo lapsille miten aikoo meidän elämämme järjestää.
Meillä on siis kolme murrosikäistä lasta, joille hän välittömästi alkoi kertoa naisesta. Samalla tavalla hän on menetellyt aikaisemminkin ja kuukauden jälkeen käynnistettyään eroprosessin ja kaiken siihen liittyvän, halusikin tulla takaisin. Sitä päivää olen katunut monta kertaa.
Silloin halusin luovuttaa ja ilman ystävien tukea en nyt kirjoittaisi tätä. Tällä kertaa en luovuta ja vien prosessin läpi. Heitän miehen mielestäni ja jatkan elämääni.
Usko tai älä, netistä löytyy ihan laidasta laitaan, vapaita ja sitoutumishaluisia ja -kykyisiä miehiä ja naisia. Sama kirjo kuin ravintolassa tai ihan missä vaan paikassa.
Mutta ikävä homma, ei noin voi toimi kuten miehesi toimii. Pitää sinua "varmana paistina", laita nyt se peli poikki ihan todella. Äläkä ota takaisin ellel todella kadu, huomaat se sitten kun arvostus alkaa olla kohdillaan. Yhtään ei nyt kannata enää katsoa sormien läpi, tilanne pahenee vaan sen myötä.
Voimia!
Heillä on (useimmiten) kaksi jalkaa, pää ja he ovat elossa. Sinäkin olet yksi heistä. Kuka tahansa voi vaikka rakastua aviioliiton aikana ja joko alkaa rakastella uuden rakkautensa kanssa vielä vanhassa liitossa ollessaan tai sitten lähteönsä jälkeen. Elämässä on aina riskejä. Elämä on väliaikainen ja lyhyt. Kukin tulee tänne oppimaan elämään. Toisiin ei ole pysyvää omistus- ja käyttöoikeutta. Olemme toinen toisillemme juuri senhetkinen ilo, suru, hankaluus - henkisen kasvun paikka.
Kuvittelepa, millaisessa tilanteessa sinulle ei olisi itsestäänselvää, että pysyt kumppanisi kanssa, tilannetta, jossa tunteesi uutta ihmistä kohtaan ovat niin vahvat, että niiden huomiotta jättäminen tuntuisi rikkovan jotain lakia. Rakkauden lakia. Ja sitten on vielä se himo, ja nuoruuden uusi etsintä, kuten sanot. Sekin on ihan inhimillistä. Oletko itsekään vielä juossut tarpeeksi?
Koskapa rakkaus on rajaton luonnonvara, voi sitä olla hankala hallita. Mitä enemmän sitä kokee, sitä vaikeammin valjastettava siitä tulee. Ongelma ei toisaalta ole siinä että rakkaus voisi virrata vapaasti, vaan ennemminkin siitä että ihmiset yrittävät hallita ja sitoa itsensä ja muita, ja täten kadottavat kosketuksen sisimpään itseensä, jonka perimmäinen luonne on rakkaus.
Näin ollen uskaltaisin väittää että suurempia rakkauden lähettiläitä ovat "pettäjät", sillä he toteuttavat valjaista vapautumisen, ja todellisen henkisen kasvun päämäärää. Rajojen asettajat, valjastajat, ja petoksesta syyttäjien kohtalona on olla viimeisimpien joukossa kun paratiisin portteja kolkutellaan.
"Petos" on pelastuksen työkalu, rakkauden näkökulmasta katsottuna! O:-)
Menin rakkaudesta naimisiin nuorena ja kuulun kai siihen fossiiliporukkaan, joka on nk. yhden miehen nainen. Kaikesta huolimatta jollain tasolla rakastan edelleen ex-miestäni pitkän historian, lasten, yhteisten muistojen takia.
Vastaus helppo seuloa-nimimerkille
Ja sitten on vielä se himo, ja nuoruuden uusi etsintä, kuten sanot. Sekin on ihan inhimillistä. Oletko itsekään vielä juossut tarpeeksi?
Itse olen juoksuni juossut. Elämäni aikana on tullut haluttavia miehiä ja tilaisuuksia vastaan, mutta kuulun siihen joukkoon, joka ei hyppää vieraassa. Jos joku "uusi suuri rakkaus" olisi vastaan tullut, olisin ottanut eron miehestäni ennen kuin olisin uuteen suhteeseen ryhtynyt.
mutta mikäs sen hauskempaa. Tuliko silti mieleen, että patologinen pettäjä harvemmin on oikeasti rakastunut kehenkään. Rakkauden sijaan hän toteuttaa lähinnä sukupuolisia mielihalujaan sekä naisten kautta hokee itselleen olevansa hyvä, ihana ja arvokas ihminen. Kyllä hän osaa rakastuneista naisista onkia juuri ne kommentit, jotka eniten hänen onttoa sisintään hivelevät. Onttohan se sisin on tai muuten sitä ei yritettäisi täyttää aina uusilla naisilla, joiden sieluista imetään viimeisetkin energiapisarat, aivan kuin omaa sielua ei edes olisi ja häntä kiinnostaisi tunnustella miltä tuntuisi, jos olisi sielu. Monet näistä tyypeistä tykkäävät maistella ja mussutella toisten sieluja, kunnes maku häviää. Taas tarvitaan uusi. Oikea rakkauden lähettiläs tarvitsisi oman tunne-elämän. Jos se pitää varastaa muilta, on hän jonkun aivan muun tahon lähettiläs.
Rakkaus on pelastuksen työkalu, petoksen näkökulmasta katsottuna.
Siihen ns kouliintuu että erottaa pettäjät muista.
Käsitin että olet etsimässä uutta suhdetta (miestä)?
Jos löydät joltakin deitiltä miehen kannattaa tsekata muitakin profiileja ja palstoja (niitä on ainakin kymmenen), laitat hakukriteeriksi suurinpiirtein saman iän, paikkakunnan jne. Pelimiehet osaavat muutella profiileejaan mutta pitkässä juoksussa ne oppii tuntemaan/tunnistamaan.
Ja unohda mies joka on eronnut hiljattain, ainakin kolme vuotta pitää olla erosta, ne käy eksiään naimassa kun silmä välttää. tai ainakin haluisivat käydä.
Kännykkä- ja nettikäyttäytymistä kannattaa myös seurata mutta ei tutkia.
Ja pelimiehet pitää profiilia vuodesta toiseen, senkin saa selville kuinka kauan ilmoitus ollut linjoilla.
Maalaisjärjellä selviää.
Muakin moni yritti kusettaa aikoinaan mutta nykyään tunnistan ne jo kaukaa.
Samaa mieltä ent.deittailijan kanssa siitä, ettei hiljan eronnutta välttämättä kannata ottaa.
Siinä satuttaa vain itseään, kun ihastuu, rakastuu ja joutuu lopulta toteamaan olleensa pelkkä laastari.
Vasta eronnut on kaikkein kamalin: pettää, vertailee ja liimautuu vielä senkin jälkeen kiinni, vaikka suhde olisi jo loppunut. Ikävä kyllä myös moni itse petetyksi joutunut voi alkaa pettää uudessa suhteessa, kun on niin luottamus rikki vastakkaiseen sukupuoleen. Eli "metsä ei todellakaan aina vastaa niin kuin sinne huudetaan". Moni kostaa kärsimänsä pahan viattomille vastaantulijoille, kun exälle ei enää voi.
Kannattaa pitää mielessä, että aikuisista, joilla on lapsia (40 ) oikeasti todella harva hakee kunnolla sitoutunutta suhdetta - ainakaan moneen vuoteen. Tuskin sinäkään haet, jos mietiskelet hieman. Pitkään sinkkuna ollut poikamies/sinkkunainen on paljon parempi vaihtoehto luotettavuuden suhteen, tosin nämä eivät koskaan ole niitä "hulluna heti hullaantuvia", joten töitä saa tehdä että suhde ylipäätään syntyy. Heillä ei ole tarvetta testata markkina-arvoaan - he tietävät sen jo.
Voit varautua myös siihen, että sinua myös vertaillaan muihin "vaihtoehtoihin" (ulkonäköä, seksuaalisuutta, taloudellista asemaa jne.) kylmästi vielä senkin jälkeen kun kuvittelet jo seurustelevasi.
Jos olet vielä kovin rikki entisestä en todellakaan suosittele nettideittailua. Itse tulin pahemmin "rikotuksi" nettideiteillä kuin koskaan entisessä liitossani. No se suhde ei kyllä päättynyt pettämiseen.
ja valikoi itsellesi vanhempaa miestä. se ei jaksa lähteä vieraisiin kun huolehdit että kassit on áina tyhjinä. jos et anna pillua ime kassit tyhjiksi 3x viikko. kyllä maistuu meinaan herralle. ei siinä iässä enää kusiränni paljoa houkuta kuin pakon edessä.
... ottaa niin kuvottavan ja ruman miehen niin ei ole pelkoa, että se kävisi vieraissa.
Siis voihan senkin tehdä mieli vierasta, mutta kukaan nainen ei takuulla antaisi sille.
Joko iäkäs patu tai ruma mies, niin voi olla aika turvallisin mielin sen pettämisen suhteen.
kokkkook: ei muuten pidä paikkaansa. Otin "vanhan" miehen, annoin sille piparia aina kun halusi, olin aloitteellinen ja harrastimme seksiä mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa. Olin hyväkroppainen, hyväntuulinen ja iloinen ihminen ja naamavärkkiäkin kelpaa muille näyttää. en nalkuttanut, en painostanut ja piparia sai n. 5x viikko, mutta kun ei niin ei, vieraisiin piti mennä, eikä edes yksi kerta riittänyt. Täällä seikkaili minkä kerkisi ja sopi nettitreffejä milloin minnekin ja selosti olevansa jonkin aikaa sitten eronnut mies ja NYT olisi aika uudelle suhteelle. Juupa juu, unohti sitten kertoa että sillä on kotona nainen jonka kanssa on menossa naimisin :-/
Suomi24:n treffeistä minäkin sen löysin, tai paremminkin hän löysi minut. Ironisinta hommassa on se, että herra oli hartaasti uskonnollinen (jonka hän "unohti" kertoa minulle) ja ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään sen sorttinen etten ikinä olisi sellaiseksi huoripukiksi uskonut. Hämäsi minut (ja nämä muut naiset) aivan 6-0.
Kyllähän se fakta on, että pettäjää et tunnista mistään, kuka tahansa voi olla sellainen, ehkä eniten se joka vähiten siltä vaikuttaa (koska pystyy olemuksellaan hämäämään niin hyvin... ja tämä pätee varmaan myös naisiin!?). Varma merkki petturista on se, että vastapuoli "katoilee" välillä, välillä laittelee viestejä, välillä häviää moneksi päiväksi, jonka jälkeen taas vannoo rakkauttaan ja on niin mielettömän ihastunut sinuun, kunnes taas tulee katoamisen hetki ja jälleen ihmettelet mikä sitä vaivaa. Selitykset on katoamisille, milloin mitkäkin... jos tapaat tällaisen, älä jää odottelemaan vaan häivy heti ja deletoi koko deitti mielestäsi, vaikka kuinka lirkuttelisi "enkelten kielillä", säästät sillä itseäsi, olet ansainnut jotain parempaa.
Poistat ehdokkaista kaikki, jotka osaavat puhua ihanasti ja jotenkin vain aina löytävät ne sanat, jotka sykähdyttävät naisen sydäntä. Joo, tylsää. Valitettavasti todennäköisin pettäjä on se, joka etenee nopeasti ja määrätietoisesti, puhuu sujuvasti höpöjä ja täyttää kaikki miehekkyyden ulkoiset tuntomerkit. Jos Facebookissa on 157 naispuolista kaveria, muttei ainotakaan miestä, voi siitäkin jotain päätellä.