Olen ollut 25 vuotta naimisissa ja mies ei välitä ollenkaan...Tein syksyllä rohkean vedon ja laitoin treffipalstalle ilmoituksen että etsin seuraa. Rehellisesti ilmoitin olevani ylipainoinen ja naimisissa. Seuraukset oli aivan ihania:).
1. Ensimmäiseen ihastuin kirjoituksen perusteella heti ja hän minuun. Tavattiin kahvin merkeissä ja hän oli aivan upea mukava ihminen joka laittoi taivaallisia viestejä, mutta valehteli ehkä ikäänsä. Pidettin kuitenkin yhteyttä pitkään.
2. Käytiin treffeillä kahdesti, suuteli aivan ihanasti. Oli sen verran kuuma tilanne että aloin hieman epäröimään ja niin hänkin....Odotan vielä yhteydenottoa,,:)
3. Kirjoteltiin pitkään ja sitten hän lopetti..muta otti uudestaan yhteyttä..ehkä kehittyy jotakin
monta monta muuta "varattuja" miehiä jotka todellakin virtuaalisesti vaikuttavat mukavilta.
yhteenveto; kyllä palstalla on mukavia miehiä - vaikka en vieläkään ole pettänyt siinä mielessä. Arkeni on kuitenkin saanut kultareunuksen ja odotan tilaisuutta.
1. Ensimmäiseen ihastuin kirjoituksen perusteella heti ja hän minuun. Tavattiin kahvin merkeissä ja hän oli aivan upea mukava ihminen joka laittoi taivaallisia viestejä, mutta valehteli ehkä ikäänsä. Pidettin kuitenkin yhteyttä pitkään.
2. Käytiin treffeillä kahdesti, suuteli aivan ihanasti. Oli sen verran kuuma tilanne että aloin hieman epäröimään ja niin hänkin....Odotan vielä yhteydenottoa,,:)
3. Kirjoteltiin pitkään ja sitten hän lopetti..muta otti uudestaan yhteyttä..ehkä kehittyy jotakin
monta monta muuta "varattuja" miehiä jotka todellakin virtuaalisesti vaikuttavat mukavilta.
yhteenveto; kyllä palstalla on mukavia miehiä - vaikka en vieläkään ole pettänyt siinä mielessä. Arkeni on kuitenkin saanut kultareunuksen ja odotan tilaisuutta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sori vaan, mutta kyllä se sun ilosi vielä itkuksi muuttuu. Olet nyt siinä vaiheessa että kuvittelet minkä tahansa suhteen olevan parempi kuin lässähtänyt avioliittosi, ja elät pilvilinnoissa joissa kuvittelet päässäsi että pari kivaa sanaa jossakin sanova mies on oikein ihanuuksieni ihmeprinssi.
Oma kumppanini lähti toisen matkaan ja puheet olivat kovat, siitä tyyliä että parin kk päästä oltiin menossa jo naimisiin ja ostamassa omakotitaloa. Mutta muijalta meni tasaiseen tahtiin hermot tuon tuostakin, ja "onnellinen" pari erosi neljä kertaa muutaman kk sisällä. Neljäs kerta olikin sitten lopullinen. Nyt mies muistelee naista aika rumin sanoin...
Itse puolestani olen etsiskellyt miestä koko sen ajan kun olen pakotetusti sinkkuna ollut. Olen 40 ja anti on olematonta. Kyllähän minäkin varmasti onnistuisin lirkuttelemaan jonkun miehen kanssa ummet ja lammet, ja tuli yhden kanssa pitkään kirjoiteltuakin useita kertoja päivässä, mutta tapaamisessa ei vaan kipinä iskenyt vaikka oli ihan ok näköinenkin. Se ei vaan ole niin kauhean helppoa löytää joku joka ihan oikeasti jaksaisi kiinnostaa vuodesta toiseen.
En tarkoita että pysy ukkosi kanssa vaan, en todellakaan. Kehottaisin ennemmin eroamaan, ja mielellään ennen kuin löydät jonkun "pelastajan" eli elämäsi miehen, jonka kanssa juttu kestää pari kk ja esim. syksyn tullen juttu on jo ohi. Opettele elämään keskenäsi itsesi kanssa, älä hae muista ihmisistä tukea ja turvaa heti ensialkuun. Tiedän että ajatus on inhottava, se että olisi kokonaan miehettä. En minäkään tästä pidä, mutta koska en huoli ketä tahansa, niin on vaan oltava keskenään.
Kiitos! siinä oli paljon asiaa:). Mutta on aivan uskomaton feelis kun saa huomiota joltakin mieheltä=). Huom! Mielestäni tapaamani miehet ovat olleet todella fiksuja, ja olen todellakin nirso. Olen vuosikaudet elännyt siinä uskossa etä en kelpaa kenellekkään. Ja en ole eroamassa - tilanne on vaan semmoinen, kuienkin olen mielestäni sen arvoinen että joku pitää minusta:). Vai pitäiskö tyytyä siihen ?. Olen myös varma ettei mies välittäis vaikka minulla olisi toinen...
No sitten olet aivan oikeassa saitissa eli nykyään treffeipalstat kun ovat täynnä seksiseuraa hakevia, elämänkumppania harvemmin sieltä löytyy..
Kuori vaan kermat päältä jos oma ukkosi on välinpitämätön, siitäs saa! Mulla mies deittailee saiteilla sinkkuna ja tein feikkiprofiilin, heh, naurattaa miten pöljä se on!! Kermaa kermaa on tarjolla vaikka kuinka paljon. Eletään naiset eikä jäädä valittamaan!!
Nyt tuntuu siltä, että ap. on hiukan herkkäuskoinen, sillä kyllä näitä lirkuttelijoita ja tietyssä
mielessä liikkeelä olevia riittää. Koska olet kertonut olevasi varattu, se saattaa antaa myöskin
miehille jonkinlaisen ponnahdus- laudan ottaa yhteyttä juuri vain seksiseuran toivossa, sillä eihän
kukaan muuten ala naimisissa olevan kanssa pyörimään, kun vapaitakin on.
Minä en ymmärrä, miksi pitää väkisin olla avioliitossa, jos kaikki paukut on käytetty, eikä ole mitään
sanottavaa toiselle. Eikö olis parenpi olla yksin, niin saisi rauhassa vapaasti katsella ympärilleen ?
Nämä salasuhde jutut ei tule toimimaan pitkän päälle. Niissä on tapana narahtaa ja sitten ei naurata.
Mitenkä lapset suhtautuis tälläiseen sekoiluun ?
Tämä miehiltä huomion saamisen juttu on niin kaksipiippuinen juttu... Tottakai itsekin tunsin itseni aivan mölliksi kun tulin jätetyksi, ja olin aika otettu siitä että eron jälkeen miehet kehuivat ulkonäköäni että ikään nähden se on mukamas aivan mahdottoman upea. Muutamasta nuoremmasta miehestä kun en kiinnostunut niin sain sitten kuulla heiltä totuuksia että miehet nyt panevat ketä tahansa koska "reikä se on joka naisella". Eli ettei se ulkonäkö ehkä niin kummoinen näiden mielestä olekaan, kunhan vain imartelevat että saavat kerran kiksauttaa. Ja kertatouhuksi se viime vuonna kovin usein jäikin. Muutama jopa höpötti vakitouhuista, mutta eipä sen koommin sitten heistä kuulunut kun oli kerran naida paukutettu. Luulen että se vakitouhun lupaaminen oli pelkkää paskapuhetta jolla saada minut sänkyyn, ja aivan älytöntä löpinää sikäli että siinä vaiheessa minulle kyllä kelpasi ihan irtoseksikin. En tajua miksi miesten pitää aina pilata kaikki valehtelemalla jotain, pitäisivät turpansa kiinni jos eivät voi puhua totta.
Nytkin kun olen alustavasti pitkästä aikaa seuraa katsellut netistä ihan pinnallisessa mielessä on moni valmis lupailemaan jopa suhdetta. Mistä ihmeestä he voivat tietää kiinnostaako heitä tai minua niin pitkälti koko juttu, eli miksi ihmeessä mennä asioiden edelle? Ja minusta vähän tuntuu siltä että jos eroottisissa merkeissä tapaillaan, niin nainen leimautuu pysyvästi miehen päässä pelkäksi seksiseuraksi, eikä siitä minkään parisuhteen puolelle punnerreta.
Elikä jos tykkäät alkaa pelehtimään miesten kanssa niin kannattaa miettiä sitä että moni on kakku päältä kaunis mutta jne. Miehet ovat aivan tavattoman hempeitä suustaan jos tekee seksiä mieli. Kaikkein paras mitä voisit tehdä, jos et halua erota, olisi tehdä sopimus aviomiehesi kanssa että aloitatte avoimen suhteen. Sitten ei ainakaan tarvitse pelätä "kiinnijäämistä". Kysymys siitä voisiko sellaisen aloittaa voisi toimia myös herätyksenä miehelle, eli jos hän ei siihen suostu, pitää hänen itsensä tajuta alkaa panostamaan suhteeseenne enemmän.
Te naiset olette niinku jotain vitun apinoita,te ei päästä irti oksasta ennen ku on toinen oksa kateltuna.
Kysyppä ukoltas mitä se on mieltä siitä että eukko on naapurin panopatjana.
Minusta sä et ole minkään arvoinen, pää täynnä kakkaa.:(
Eiköhän se ole selviö, että ap hakee juurkin sitä seksiseuraa eikä siis muuta.
Ehkä näin:(. Toisaalta se on aivan ihan tunne - tuntea itseään naiseksi----. En voi mitenkään kuvata sitä tunnelmaa kun se yks suuteli minua:)) aaaah. Olen ollut 25 vuotta naimisissa - tarkoittaako se sitä että ei ole oikeus seksiin eikä hyvään oloon??? Voin vielä paljastaa ett en oo ikinä saanut orgasmia- mies oli jo alussa hyvinkin itsekeskeinen, silloin kun vielä harrastettiin seksiä. Haaveilen vielä:)
"Olen myös varma ettei mies välittäis vaikka minulla olisi toinen... "
Kuule olen varma, ettet usko tuohon itsekään. Jos uskoisit, olisit varmaan jo kertonut miehellesi näistä nettiseikkailuistasi. Oletko?
Olen ollut vastaavassa tilanteessa (kylmettyneessä suhteessa, tosin meillä oikeasti oli rakkautta alun perin, toisin kuin ilmeisesti sinulla), mutta en siltikään jaksa arvostaa tai ymmärtää kaltaisiasi ihmisiä (miehiä tai naisia), jotka haluavat kaiken: kodin lämmön ja vapauden. Itse erosin, kun kaikki tehtävissä oleva suhteemme korjaamiseksi oli tehty. Minulla on nykyisin hyvät välit ex-mieheni kanssa, sekin kertoo jotain asioiden "oikeanlaisesta" hoidosta. Kummallakaan ei jäänyt pahaa mieltä toisesta.
Sinä sen sijaan valehtelet itsellesi, miehellesi ja todennäköisesti myös lapsillesi ja muille läheisellesi. Minkä ihmeen takia? Rahan, omaisuuden vai kulissien?
Vuonna 2011 kenenkään ei tarvitse olla naimisissa, jos ei sitoutumiseen kykene. Sinä et selvästi kykene. Et tosin selvästi kykene olemaan omillasikaan. Niin että aika surkea olet ihmisenä, sinä ja kaltaisesi. Olisikohan aika tarkastella vähän omia elämänarvojaan uusiksi? Jos olet tähän asti arvostanut naimissa olevan naisen statusta ja kulisseja, niin tuossa on vanhojen arvovalintojesi tulos: voit pahoin.
Tietenkään et ole vielä varsinaisesti pettänyt, mutta sehän on vain ajan kysymys.... Eikö vain? Haet alitajuisestikin avioeroa.
Moni kadehtii sinun tapaasi sinkkujen vapautta, mutta ei ole valmis ottamaan sitä vastuuta mitä siihen liittyy.
Olet oikeassa:). Olen myös sotkenut raha asiani niin että en voi erota:( Mieheltä löytyy sen verran sääliä että saan asua kotona. Toisaalta nämä asiat ei vaikuta siitä että haluan olla rakastettu ja saada seksiä. Se ei ole maailman tärkein asia, mutta se olisi hyvä lohtu, tässä kurjuudessa:)
Viimeiset 5 vuotta pitkässä avioliitossani olivat lähes seksittömiä, ja ne vähäiset kerrat tein aloitteen.
En kuitenkaan lähtenyt etsimään vierasta, vaan tein sitten aikanaan, kun toivoa muutoksesta ei ollut odotettavissa, eropäätöksen. Avioliiton ulkopuoliset suhteet harvoin antavat kuin hetken pakoa todellisuudesta. Keskustele miehesi kanssa ja jos toivoa muutoksesta ei ole, ota ero ja jatka sitten omaa elämääsi. Muuten satutat vain itseäsi ennen pitkään.