Joudun työni puolesta hoitamaan eläkeasioita ja viime aikoina törmännyt yhä useammin näiden avoleskien valituksiin, kun eivät saa lesken eläkettä avopuolisonsa jälkeen. Näinä avoliittojen luvattuina aikoina sitä vasta puolison poistuttua rinnalta, huomaa moni, miten tärkeä se i-kijain siinä liitossa olisi.
Monet väittävät, että eivät ole ehtineet (!) naimisiin, vaikka ovat lapsia ehtineet tehdä. Ja monet väittävät, että on ihan hyvä siinä avoliitossa. Vaan kun siitä toisen vie kuolema, havahdutaan, miten tärkeä tuki se perhe-eläke olisikaan. Eikä avioliittoon vihkimiseen tarvita välttämättä häitä, käynti maistraatissa riittää.
Laki suojelee avioliittoa, mutta hylkii avoliittoa lesken kohdalle. Onneksi, sillä maailman muuttuessa on hyvä huomata, miten joku asia pysyy muuttumattomana ja turvallisena.
Monet väittävät, että eivät ole ehtineet (!) naimisiin, vaikka ovat lapsia ehtineet tehdä. Ja monet väittävät, että on ihan hyvä siinä avoliitossa. Vaan kun siitä toisen vie kuolema, havahdutaan, miten tärkeä tuki se perhe-eläke olisikaan. Eikä avioliittoon vihkimiseen tarvita välttämättä häitä, käynti maistraatissa riittää.
Laki suojelee avioliittoa, mutta hylkii avoliittoa lesken kohdalle. Onneksi, sillä maailman muuttuessa on hyvä huomata, miten joku asia pysyy muuttumattomana ja turvallisena.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että on itse riittävän hyvissä hommissa että palkka on riittävä ja eläke sen mukaan. Jos lapset ovat alaikäisiä ja on avoliitossa niin lapset saavat orvoneläkettä kunnes täyttävät 18v. Itse avoliitossa jo yli 20vuotta ja ei ole mitään tarevetta naimisiin mennä ianakaan tämän asian taki. Ei leskeneläkettä myöskään saa jos ei ole yhteisä lapsia niin ei tipu tai on itsellä hyvä eläke niin ei leskeneläkettä tule. Jokainen hoitakoon eläkekertymän ihan itse eikä avioliiton kautta.
On oikein, että avopari tietää, mihin on ryhtynyt, kun ei mene naimisiin.
On väsyttävää kuunnella niitä valituksia, joita ruikutetaan kun avoliitto on jotenkin mennyt metsään kuolon tai konkurssin vuoksi, ja avopuoliso kokee jäävänsä paitsi niitä etuja, joita aviopuolisona olisi saanut. NIIN väärin!
Jos kerran katsoo, ettei halua solmia virallisesti liittoa, niin tiedettävä on myös, että esim. kuolemantapauksen kohdatessa avopuolison omaiset saattavat tulla paikalle perimään vainaan jäämistön.
Kaikesta pitää tehdä selko.
on yhteinen asunto niin asumisoikeus säilyy ja meillä on yhteinen lapsi ja hän perii kaikken mitä jää ja sen verran tunnen lastani että vaikka mitään papereita ei tehtäiskään niin asumsioikeus säilyy. Sama juttu on kun isäni on kuillut niin äitini ei voi myydä asuntoaan koska perinkunta omistaa siitä osan ja jos ennetaan lupa niin joutuu maksamaan lapsilleen miehensä osuuden asunnosta lapsilleen. jos ei oel yhteisiä lapsia niin pitää tehdä testamentit avopuolison hyväksi jos haluaa.
Niin. Suomen oikeuslaitos tuntee edelleen käsitteen ydinperhe. Yhtä ankeaa on, jos saa käydä sairaalassa teholla vain avopuolison perheen valtakirjan kanssa kyselemässä, että miten se parempi puolisko voi...
Toisaalta, avoleskihän ei peri toisen velkoja vai periikö? Tuli vain mieleeni, sillä veljeni menehtyi nelikymppisenä ja hänen vaimonsa jäi nyt näköjään yksin makselemaan edesmenneen miehensä velkoja.
Ei joudu maksamaan puolisonsa velkoja. Velat ovat nähtävästi yhteiset. eikö?
Kiitos korjauksesta, hyvä.
Ehkä vaimo oli sitten takaamassa niitä velkoja, tai ne olivat yhteiset.
On se hyvä puoli että eron tullessa ei tartte jakaa kun yhteinen omaisuus.
Ett äeron tulleessa omaisuus on sen kenen nimissä se on. Toisella 5000€ tulot ja toisella 1500€ ja kaikki oamisuus paremmin tienaavan nimissä niin köyhenpi ei saa mitään erossa.