Olen 4 vuotta ollut suhteessa, muutimme vuosi sitten yhteen. Yhteenmuutto oli minun viimeinen oljenkorteni suhteen pelastamiseksi, myönnetään. Ostimme rohkeasti ja tulevaan uskoen yhteisen asunnon 50/50 ja otimme yhteistä lainaa 50/50, jossa mieheni äiti on takaajana. Lainaa on enemmän kuin asunnon arvo on, sitä otettiin remonttia kalustusta varten, lisäksi kummankin yhtä suuret autolainat ympättiin lainaan. Pitihän elämä saada sille mallille, että meillä on kaikki mahdollisuudet onneen. No nyt on tilanne se, että harkitsemme eroa. Asunto luultavasti myytäisiin, mutta lainaa jäisi jäljelle. Sen voisi jakaa puoliksi, mutta minulla ei ole ketään takaamaan minulle jäävää n. 15 000 euron osuutta. Laina jäisi näin ollen yhteiseksi, ja miehen äiti sen takaajaksi. Välit ovat ok, mutta on todella ahdistava tilanne jos meille jää yhteinen laina hoidettavaksi. Se sitoo molemmat pariksi vuodeksi - meillä kummallakaan tuskin on varaa maksaa vanhaa lainaa isolla kk-erällä (jotta lainan saa joskus maksettua) ja samaan aikaan vuokraa edes kohtuullisesta asunnosta? Edessä siis todella kurjat vuodet sekä tunne- että rahapuolella. Tunnen olevani melkoisessa umpikujassa, ja mietin jo pitääkö minun jäädä raha-asioiden takia tähän suhteeseen? Suhteessa olisi nyt puitteet materian puolesta kunnossa ja raha-asiat tasapainossa, mutta tunne-elämältään tämä ei enää ole kummankaan mielestä sitä mitä sen kuuluisi olla. Mieheni tosin olisi vielä valmis yrittämään. Minä olen valmiimpi luovuttamaan. Myös miestäni tämä rahakuvio ahdistaa ja hävettää, totta kai kun hänen äitinsä on tässä mukana. Onko kenelläkään ajatuksia miten tästä selvittäisiin mahdollisimman fiksusti eteenpäin?
Pakko jatkaa rahan takia?
In/Out
1336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja ota vuokralaisia.