Haluaisin kuulla kokemuksia pienelle paikkakunnalle muutosta puolison vuoksi. Olen nyt tapaillut vajaat puoli vuotta miestä, joka asuu huomattavasti pienemmällä paikkakunnalla kuin minä. Nyt suhteemme on siirtynyt seurusteluvaiheelle ja olemme luonnollisesti puhuneet tulevaisuuden suunnitelmistamme. Mies omistaa ison vanhan talon maaseudulta, jota parhaillaan remontoi kuntoon. Hän haluaa talon valmistuttua asettua siihen asumaan. Itse asun isommalla paikkakunnalla, minulla on vakituinen työ ja oma asunto, eli koko elämäni on siellä. Haluan kuitenkin olla täysin avoin elämälle ja siksi olen vakavasti harkinnut muuttoa miehen luokse, kun talo valmistuu. Aikaa siihen voi kuitenkin vierähtää parikin vuotta..eli ehtii siinä asiaa miettiä ja katsella miten suhde kehittyy... Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut paikkakunnan vaihdosta?
Muutto pienelle paikkakunnalle?
zzz84
81105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ellei haaveissasi nimenomaan ole talo maaseudulta ja sellainen elämä. Lue keskustelu "kumpi on itsekäs, vai?"
jos et ole tottunut maalaiselämään niin kannattaa miettiä tarkoin.. siellä kun kaikki ei ole aina niin helppoa ja yksin kertaista kuin kaupungissa..
ite oon maalta kotoisin ja asun avoliitossa kaupunkilaismiehen kanssa.. ite tahoisin enemmän kuin paljon muuttaa takaisin maalle asumaan mutta mieheni ei.. joten.. joudun tyytymään siihen etten sinne pääse muuttamaan varmaan koskaan..
mutta pienen paikkakunnan hienouksia on mielestäni ehdottomasti puhdas luonto!!!
huonojakin puolia on.. yksi mikä tulee ekana mieleeni on se että kylillä tiedetään sun asias paljon paremmin kuin sinä itse.. siellä juorut liikkuu vauhdilla.. ja niillä ei ole mitään rajaa..
kannattaa miettiä tarkoin.. ja jos vain mahdollista niin mene hetkeksi aikaa asumaan miehesi luokse ja katso sopiiko maalaiselämä sinulle.. ei se kaikille sovi..
mielipiteistä :) Minua kiehtoo kyllä kovasti rauhallinen asuinympäristö, kaunis luonto, iso oma piha ja iso talo sekä mahdollisuus kotieläinten ottamiseen. Minulla 2 koiraa ja 2 kissaa ja asun tällä hetkellä kerrostalokaksiossa :/ Pienenä ollut jo "haaveena" saada talo maalta..hevosia, lampaita ym.. Mutta en tiedä kuinka todellisia ne haaveet on :/ Näin nopeasti ajateltuna voisin kyllä siellä viihtyä...Mutta ei kai sitä muuten tiedä ellei sitä kokeile jonkin aikaa...
Huonoja puolia maalaisasumisessa ovat mielestäni pitkät välimatkat..nyt on tottunut siihen että kaupat löytyvät reilun 5min ajomatkan päästä.. Mutta eniten ehkä mietityttää/pelottaa se, että jättäisin koko elämäni toiseen kaupunkiin; perheen, osan ystävistä, harrastukset, työpaikan sekä asunnon. Mutta kai siihen ajatukseen tottuu..eikä päätöksiä tarvi tehdä kiireellä. Ja ehkä kaikki on sen arvoista :) Muuttaahan jotkut ihmiset maasta toiseen rakkauden vuoksi...tässä kyseessä vain 160 km välimatkaa....
Itse muutin maalle, kylläkin 50 kilometrin päähän kaupugista jossa asuin. En voisi kuvitella jättäväni työpaikkaa kenenkään miehen takia tai harrastuksia. Nykyään kuitenkin monet suhteet ovat lyhytaikaisia, joten ei kannata riskeerata koko elämää ja harmitella myöhemmin.
Siinäpä se riski juuri onkin... jos suhde sitten loppuukin lyhyeen muuton jälkeen, mitä jää käteen.. ei mitään :/ Monta asiaa ja näkökulmaa tässä on mietittävänä.....
vaikka nykyisin erotaan aivan liian helpolla niin ei se silti tarkoita sitä että ero tulisi juuri teille heti kun olet muuttanut..
ite ainakin elän avoliittoani tällä hetkellä sillä ajatuksella et ollaan yhdessä loppu elämämme.. eli suunnittelen yhteistä elämäämme niin.. mutta jos ero tulee se tulee.. sille en sitten enää voi mitään.. ite en ymmärrä tuota ajatustapaa että eletään niin kuin ero tulisi viikon päästä.. ei sillä mitään voiteta.. paitsi itelleen mahdoton stressi..
ei eroa pidä kokoaikaa ajatella ja elämässä pitää osata ottaa riskejä.. mitä siinä on menetettävää??? ei mitään toisaalta.. koska aina voit palata takaisin sinne missä tunnet kotisi olevan..
itse olen ottanut suuria riskejä elämässäni ja pakko sanoa etten niitä kadu vaikka välillä päätäni erittäin pahasti seinään olen hakannut.. nykyisin ei ole ongelma ottaa ja lähteä toiselle paikkakunnalle koska olen niin ennenkin tehnyt.. mutta nyt siihen ei ole enää tarvetta.. vaikka tahtoisin..
jos menet vuokralle jonnekin niin aina voit sanoa asunnon irti ja lähteä jos maisemat eivät kiinnosta.. mutta omistusasunto sitookin sitten jo hiukan enemmän..
vinkkinä pystyn kyllä antaa et mene kattomaan mitä elämällä on siellä tarjota!! et siinä häviä mitään vaan olet kokemusta rikkaampi!!!
itse muutin muutama vuosi sitten pk-seudulle ja asuin vuoden siellä.. en tykännyt joten muutin takaisin sinne missä tunsin oloni kotoisaksi.. ja nyt olen paljon onnellisempi.. mutta en ole päivääkään katunut sinne muuttoani.. olen kokemusta rikkaampi ja nyt tiedän varmuudella sanoa etten koskaan enään sinne muuta.. :)
älä liikaa analysoi ja mieti asiaa vaan tee rohkea veto ja kokeile miltä erilainen elämä tuntuu!!! :)
piän peukkui tääl pystys et uskallat ottaa riskin.. :)
Voi kiitos näistä rohkaisevista sanoista :) Ja näinhän minä olenkin ajatellut... Pitäs vaan aina elää täysillä eikä liikaa varoa kaikkea.. se on totta.. Ei täällä ikuisesti eletä. Ja voihan olla että viihdynkin maalla olen hyvinkin onnellinen siellä :)
asenne on oikea!! :)
nyt ei muuta ko laukkuja pakkailemaan ja muuttoauoa varailemaan.. ;) hyvin siellä menee.. ole vain avoin kaikelle uudelle niin paremmin elämässäsi pärjäät!!! :)