Naisille ja miehille

Tuskin täällä kellään on kokemusta vastaavasta. Sen verran uniikkitilanne. Kokeile sinä ja kerro kuinka kävi.

elää elämääsi! Antaa palaa!

Tuntuu, että olis kahdenkeskisen henkevien keskustelujen paikka puolison kanssa: miksi tunnet erkanevasi hänestä ja ennen kaikkea haluatko sinä sitä ja haluaako miehesi sitä? Jos ette halua, niin miten yhdessäolo olis taas mukavampaa. Onhan pariskunnilla muutakin yhteistä elämää kuin mahdolliset yhteiset harrastukset. Ilmeisesti lapsennekin ovat jo niin isoja, että voitte tehdä vaikka mitä ja missä yhdessä jos haluatte. Parisuhde ei ole tupperware: kun kerran hankit, nii ei tarvii kuin käyttää, elinikäinen takuu. Ehei, parisuhteen eteen on kokoajan tehtävä töitä, jos haluaa sen säilyttää, eikä sen säilyminen sittenkään ole varmaa.
Eli ensin juttelisin pitkiä henkeviä keskusteluja mieheni kanssa, miks tää ei oo enää yhtä kivaa kuin ennen?

Pettäminen on itsekunkin oma asia. Jos teillä on hyvää seksiä puolisosi kanssa, niin en oikein tiedä, olisiko toinen seksikumppani sen kummempi, sikäli kuin muistan parinkymmenen vuoden takaisia kokemuksiani. Muuten yhden kerran yks mies ihmetteli minulta, että eikö oo ykstoikkosta olla aina saman miehen kanssa, vastasin, että ei oo, kun vaihtaa välillä asentoa ja muita asiaan liittyviä kuvioita ;)

Itse koen myös suurta vetovoimaa erästä miestä (ei siis puolisoni) kohtaan, flirttailemme kilvan toisillemme ja syömme toisiamme silmillämme. Itse olen luvannut puolisolleni aina olla uskollinen, niin en varmasti petä häntä, rakastan häntä niin paljon, hän on minulle maailman paras aviomies. Toisaalta tiedän, että toinen on myös uskollinen vaimolleen, joten meille tää riittää emmekä vakavasti harkiten edes muuta halua: olemme onnellisia toistemme huomiosta ja nautimme toistemme seurasta, mutta ennen kaikkea olemme onnellisia omissa avioliitoissamme.

Sinun elämässä on sinun kuviot, sinun on itse päätettävä, kukaan muu ei päätä mitään sinun puolestasi.

Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko yrität korjata avioliittoasi tai sitten petät ja vastaat mahdollisista seurauksista.

Jos haluat parantaa liittoasi ja yrittää löytää kumppanisi uudelleen vaihtoehtona on yhdessä asiasta puhuminen ja jonkun ulkopuolisen tahon mukaanotto asiaa puimaan. Jos yrityksistä huolimatta liitto ei parane mieleiseesi suuntaan voit harkita esim. avioeroa.

Toki voit hakea jotakin uutta ja ihanaa intohimoisesta seksisuhteesta toisen miehen kanssa mutta seuraukset asiasta ovatkin sitten vain arvailujen varassa. Jos miehesi saa joskus selville syrjähyppysi et voi tietää mitä siitä seuraa. Yleensä ei mitään "mukavaa"...

Kukaan ei pysty neuvomaan sinulle mikä on oikein. Ehkä moraalisesti oikein on avioliiton korjaus yritys mutta ihmisiähän me vain olemme; tunne ja intohimo voi joskus viedä. Valitset mitä valitset, VASTUU on sinun.

Sinä voit asettaa vaakakuppiin kaksi asiaa: Pettämisen jälkeen parisuhteesi ei koskaan tule olemaan samanlainen. Voit valmistautua siihen, että kun puolisosi saa tietää tilanteen, niin sinulla ei mitään parisuhdetta enää olekaan. Itse miettisin siltä kannalta, pystynkö itse elämään sen tiedon kanssa, että olen pettänyt ja miten puoliso reagoi, kun hän saa tietää. Näinhän siinä tulee jokatapauksessa käymään. Eli kynnyskysymys on, mitä olet valmis menettämään (mieti pahin mahdollinen asia) kun tilanne tulee julki, sillä se tulee kuitenkin. En ole moralisoija, eikä koskaan voi tietää toisten parisuhteen saloja, mutta voin vain kertoa omista kokemuksista. Minua henkilökohtaisesti harmittaa jälkikäteen se, etten mennyt sänkyyn erään uskomattoman herra x:n kanssa. Olin silloin niin naivi ja lapsellinen, että luulin miehiä uskollisiski kun kerran itsekkin olin. Olen tavannut elämäni aikana yhden miehen, joka ei ole halunnut rakastella, ja hän taitaa olla tasapainottomassa tilassa sairaan ex-vaimonsa vuoksi. KAIKKI MUUT miehet olisivat halunneet lähempää kanssakäymistä, ja uskokaa pois, sinkkutytöillä niitä juttuja riittää, eikä siinä kysellä sormusten perään!

Ensimmäiseksi sinun pitäisi keskustella miehesi kanssa asiat halki...saatat yllättyä...toiseksi...ajattele hiukan lapsiasi miten se heihin tulee vaikuttamaan...ennemmin tai myöhemmin asia tulee julki halusitpa tai et....ei ehkä vuoteen tai pariin...mutta joskus kun lapsesi ovat tarpeeksi vanhoja ymmärtääkseen...mitä sinuun ja mieheesi tulee...teillä oli kipinä välillänne joskus...ja sen kipinän ehkä pystyy sytyttämään uudelleenkin...mitenkö? siinä teille pähkinä pureskeltavaksi...*tarjoaa pähkinöitä* Älä tee mitään mitä saattaisit katua myöhemmin...

Aikamoinen pähkinä purtavaksi.
Itse olen ollut suhteessa n.9 kk, vaikka avioliitto on ollu "hyvä", seksinkin puolelta.
Päässä vaan napsahtaa, ja ajattelee että eihän tässä nyt mitään vaarallista ole. Mutta on kuitenkin. Panokset ovat aivan valtavat.
Niin lapset, koti kuin parisuhdekin.
Ehkäpä kannattaisi tehdä vaikka kahdenkeskeinen matka johonkin. Se voisi auttaa. Juttele miehesi
kanssa, kerro miltä tuntuu.
Kyllä ne miehetkin osaavat ajatella asioita, ja
yrittää tehdäkin niiden eteen jotain.
Ja sellainen suhde, on se sitten yhden kerran seksiä tai ehkäpä enemmänkin, niin kyllä siinä kuitenkin käy niin, että silmät aukeavat.
Huomaa kuinka hyvin asiat ovat. Niiden eteen täytyy vaan tehdä töitä.
Kokemuksesta sanon, että nyt vasta kylläkin olen sen itse tajunnut.
Voi olla että ehkä tarvitset sen yhden ainoan kerran. Mutta jätä siihen!
Hyvää jatkoa sinulle.