No niin, vuodatetaanpa oma ongelmakin tänne.
Lähtötiedot: Mies 33V, pääkaupunki seudulta, yksinäinen vapaa-ajalla, Mieluisimmat harrastukset: Enduro, laskettelu, kiipeily, sukellus, mökkeily, matkailu ym. vastaavat. Tapeen tullen perusjuttujakin: lenkkeilyä, fillarointia, hiihtoa tai melkein mitä vaan.
Normaalit nuorenmiehen elämäntavat: Arkisin duunia, vapaalla harrastuksia ja juhlimista sopivassa suhteessa. Mieluummin kuitenkin enemmän harrastuksia. Hetki sitten eronnut parisuhteesta, jolloin yksinäisyys on tullut taas vahvemmin mieleen.
Niin, taaskin huomaan, että on lauantai ja olla möllötän kotona yksin. Ei ole oikein ketään keneenkä ottaa yhteyttäkään. Eikä kukaan suotta häritse minuakaan. Nuorena asiat oli aivan toisin ja oli todella hyvä ja kohtuu iso kaveriporukka. Sekin on hajonnut ja sitten nuoruusvuosien ja ne jotka niiltä ajoilta ovat kavereina pysyneet ovat jääneet kotipaikkakunnalle. Toisaalta huomaan olevani erilainen, kuin tuntemani ihmiset. Harrastuksia ja innostusta olisi vaikka mihin, mutta kun ei yksin jaksa haaveita toteuttaa. Tuntuu että kaikki muut tuntemani ovat kiinnostuneet enempi jalkapallosta, musiikista tai vastaavasta josta ei itselläni ole paljoa kerrottavaa.
En vain tunne oikeastaan yhtään ihmistä, joka olisi kiinnostunut samanlaillla lähes kaikesta hieman "extrememmästä" ja valmiita myös panostamaan näihin asioihin. Tunnen ihmisiä kenen kanssa voin lähteä baariin, tai ihmisiä kenen kanssa kiipeemään.. mutten niitä kenen kanssa näistä suurinta osaa voisi toteuttaa. Valmiisiin porukoihin tuntuu olevan vaikea "soluttautua" kun ei niitäkään tunne. Harrastakkin jaksaisi enemmän iloisessa seurassa.
Olenko ainoa? Eikö todellakaan löydy muita yksin jääneitä kaltaisiani? Eikö löydy ihmisiä kenen kanssa suunnitella lappiin lähtöä, sukellusreissua kaukomaihin, kiipeillä lähikaltseilla, istua iltaa leffaa katsoen, parantaa maailmaa viinitonkan kera..
Eli ota ihmeessä yhteyttä jos on samanlaisia ajatuksia. Sähköposti [email protected] tai YV
- Wagner ja yksinäinen lauantai
Lähtötiedot: Mies 33V, pääkaupunki seudulta, yksinäinen vapaa-ajalla, Mieluisimmat harrastukset: Enduro, laskettelu, kiipeily, sukellus, mökkeily, matkailu ym. vastaavat. Tapeen tullen perusjuttujakin: lenkkeilyä, fillarointia, hiihtoa tai melkein mitä vaan.
Normaalit nuorenmiehen elämäntavat: Arkisin duunia, vapaalla harrastuksia ja juhlimista sopivassa suhteessa. Mieluummin kuitenkin enemmän harrastuksia. Hetki sitten eronnut parisuhteesta, jolloin yksinäisyys on tullut taas vahvemmin mieleen.
Niin, taaskin huomaan, että on lauantai ja olla möllötän kotona yksin. Ei ole oikein ketään keneenkä ottaa yhteyttäkään. Eikä kukaan suotta häritse minuakaan. Nuorena asiat oli aivan toisin ja oli todella hyvä ja kohtuu iso kaveriporukka. Sekin on hajonnut ja sitten nuoruusvuosien ja ne jotka niiltä ajoilta ovat kavereina pysyneet ovat jääneet kotipaikkakunnalle. Toisaalta huomaan olevani erilainen, kuin tuntemani ihmiset. Harrastuksia ja innostusta olisi vaikka mihin, mutta kun ei yksin jaksa haaveita toteuttaa. Tuntuu että kaikki muut tuntemani ovat kiinnostuneet enempi jalkapallosta, musiikista tai vastaavasta josta ei itselläni ole paljoa kerrottavaa.
En vain tunne oikeastaan yhtään ihmistä, joka olisi kiinnostunut samanlaillla lähes kaikesta hieman "extrememmästä" ja valmiita myös panostamaan näihin asioihin. Tunnen ihmisiä kenen kanssa voin lähteä baariin, tai ihmisiä kenen kanssa kiipeemään.. mutten niitä kenen kanssa näistä suurinta osaa voisi toteuttaa. Valmiisiin porukoihin tuntuu olevan vaikea "soluttautua" kun ei niitäkään tunne. Harrastakkin jaksaisi enemmän iloisessa seurassa.
Olenko ainoa? Eikö todellakaan löydy muita yksin jääneitä kaltaisiani? Eikö löydy ihmisiä kenen kanssa suunnitella lappiin lähtöä, sukellusreissua kaukomaihin, kiipeillä lähikaltseilla, istua iltaa leffaa katsoen, parantaa maailmaa viinitonkan kera..
Eli ota ihmeessä yhteyttä jos on samanlaisia ajatuksia. Sähköposti [email protected] tai YV
- Wagner ja yksinäinen lauantai
Vastaukset 1
Vanhimmat
Osoite meni väärin. Oikea on [email protected]