Olen seurustellun nykyisenpoikaystäväni kanssa 1,5 vuotta. Ongelmana on nyt luottamuspula, eikäihan pieni asia olekaan.
Viimme keväänä mies jäi kiinni harrastaessa nettiseksiä mesessä likkojen kanssa vaikka minä olin nukkumaan käymässä makuu huoneessa (samaan aikaan hän käyttäytyi muutenkin etäisesti) Löysin mese keskustelut kun olivat vahingossa tallentuneet koneelle. Hän jäi siis kiinni ja kun tajusi ettei voi enää kiistää niin myönsi ja itki ja aneli anteeksiantoa ja lupasi olla kunnolla ja plaaplaaplaa tavalliset ruikutukset. Annoin anteeksi.
Toinen kerta, kuukauden päästä hän teki saman uudestaan,oli vielä kirjautunut treffipalstalle sinkkuna. tälläkertaa lähetteli alaston kuvia itsestään naisille, kuvat tuli myös minulle kun olin tekaissut henkilöhahmon.
Hän jäi siis taas kiinni, erosimme ja muutin erilleen, mutta palasimme yhteen (samat armonpyytnä löpinät kuin aikaisemminkin ja lupaukset muuttua) Annoin anteeksi. Kun hölmö olen.
Reilu puolivuotta menikin ihan hyvin, kunnes muutinmme taas yhteen alkoi kuukauden yhdessäolon sama homma, ei tosin niin pahana (ei kai kerennyt kun narahti taas) harkitsin jo mieheni kastraatiota kotikonstein... hän lupasi mennä "hoitoon" eli psykologille puhumaan (niin ja taaaaaas ne samat "anna anteeksi rakas" löpinät) ajattelin että no mene vaan hoitoon puhumaan, voisi auttaakin... kun hän taaaas jäi neljännen kerran kiinni vain parin viikon päästä.
Hän ei ole koskaan pettänyt minua fyysisesti saati tavannut näitä naisia, mutta minusta pettäminen ja luottamuksen rikkominen se on tuokin. Itselleni ei ainakaan tulisi mieleenkään tehdä mtn vastaavaa kuin hän jos olen parisuhteessa... Mitä mieltä te olette "netti pettämisestä""?
Sitä haluaisi uskoa ihmisen hyvyyteen ja kykyyn muuttua mutta mitä ilmeisimmin minun (pian ex) miehellä ei ole siihen munaa. (ensiis ole vielä kastraatioita tehnyt) Hän tietää rankasta nuoruudestani ja rankoista seurustelu suhteista ja se loukkaa vielä enemmän että hänkin käyttäytyy sikamaisesti.
Viimme keväänä mies jäi kiinni harrastaessa nettiseksiä mesessä likkojen kanssa vaikka minä olin nukkumaan käymässä makuu huoneessa (samaan aikaan hän käyttäytyi muutenkin etäisesti) Löysin mese keskustelut kun olivat vahingossa tallentuneet koneelle. Hän jäi siis kiinni ja kun tajusi ettei voi enää kiistää niin myönsi ja itki ja aneli anteeksiantoa ja lupasi olla kunnolla ja plaaplaaplaa tavalliset ruikutukset. Annoin anteeksi.
Toinen kerta, kuukauden päästä hän teki saman uudestaan,oli vielä kirjautunut treffipalstalle sinkkuna. tälläkertaa lähetteli alaston kuvia itsestään naisille, kuvat tuli myös minulle kun olin tekaissut henkilöhahmon.
Hän jäi siis taas kiinni, erosimme ja muutin erilleen, mutta palasimme yhteen (samat armonpyytnä löpinät kuin aikaisemminkin ja lupaukset muuttua) Annoin anteeksi. Kun hölmö olen.
Reilu puolivuotta menikin ihan hyvin, kunnes muutinmme taas yhteen alkoi kuukauden yhdessäolon sama homma, ei tosin niin pahana (ei kai kerennyt kun narahti taas) harkitsin jo mieheni kastraatiota kotikonstein... hän lupasi mennä "hoitoon" eli psykologille puhumaan (niin ja taaaaaas ne samat "anna anteeksi rakas" löpinät) ajattelin että no mene vaan hoitoon puhumaan, voisi auttaakin... kun hän taaaas jäi neljännen kerran kiinni vain parin viikon päästä.
Hän ei ole koskaan pettänyt minua fyysisesti saati tavannut näitä naisia, mutta minusta pettäminen ja luottamuksen rikkominen se on tuokin. Itselleni ei ainakaan tulisi mieleenkään tehdä mtn vastaavaa kuin hän jos olen parisuhteessa... Mitä mieltä te olette "netti pettämisestä""?
Sitä haluaisi uskoa ihmisen hyvyyteen ja kykyyn muuttua mutta mitä ilmeisimmin minun (pian ex) miehellä ei ole siihen munaa. (ensiis ole vielä kastraatioita tehnyt) Hän tietää rankasta nuoruudestani ja rankoista seurustelu suhteista ja se loukkaa vielä enemmän että hänkin käyttäytyy sikamaisesti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Enemmän olisin huolissani siitä, miksi annat ihmisten kohdella kaltoin itseäsi ja silti otat heidät takaisin? Kuinka monta kertaa annoit anteeksi ja uuden tilaisuuden? Eikö sinua ole ravistellut tapausten jatkuva toistuminen?
Tiedän kyllä mitä on omata rankka tausta ja huono itsetunto. Se ei kuitenkaan ole syy antaa anteeksi ihmiselle jolla aivan selvästi on ongelma. Hänhän on pettänyt sinua henkisesti, aivan sama asia kuin pettää fyysisesti.
Mieti joskus ihan hiljaisuudessa: Etkö ole ansainnut enempää? Ja mikä pitää kiinni vahingollisessa suhteessa, kun voisit saada niin paljon enemmän rakkautta ja kunnioitusta... Mikä menee ihmiseen kun tyytyy vähempään?
Muistan kyllä nuorena miten sitä antoi ketkulle aina anteeksi koska uskoi että rakastaa. Vaan aina sattui ja oli epämääräinen paha olo? Ja kun ketku viimein itse jättää ja pettää, sitten se vasta menee tajuntaan, ei sitä ennen.
Siis jukoliste, vasta kun kirjoitin tilanteen näin "ylös" tajuan tilanteen mahdottomuuden ja älyttömyyden. Ja kiitos komentista. Arvostan sitä kovasti.
Totta joka sanasi ja olen samaa mieltä nyt.
Niinkuin sanoin, sitä haluaisi uskoa ihmisen hyvyyteen ja rakkauteen... mutta mieheni on osoittanut ettei aidosti minua rakasta, korkeintaan vain liian kiintynyt, niinkuin varmaan minäkin. Hän ei ainakaan minua rakasta koska rakkauteen (mielestäni ainakin) kuuluu mm. Arvostus, Luottamus, Luotettavuus, Reellisyys yms. Hän ei ainakaan minua arvosta koska noin tekee toistuvasti.
Mitä vittua ees yrität pelastaa tollasta suhdetta. Helvettiin tommonen paska ukko. Ei ansaitsisi edes elää! Ja tämä ei ole sarkasmia. Mulle on tehty samalla tavalla ja nyt löysin ihanan kunnon miehen onneksi.
Tuo miehen käytös on mielestäni ihan ookoo... sellaisessa tilanteessa että hän joko olisi sinkku tai sitten sinulle olisi ookoo että hän tekisi niin. Tuollainen valehteleminen on aivan HÄVYTÖNTÄ JA ÄRSYTTÄVÄÄ JA INHOTTAVAA TOUHUA.
Ei se kuule muutu kun ei ole vieläkään muuttunut. Jossei se parin eka yrittämän jälkeen lähde lähestymään asiaa mitenkään uudella tavalla niin ei se aiokkaan muuttua. Joten annahan siis olla koko ihmisen. Kerro hänelle suorat sanat miltä sinusta tuntuu ja millainen hän on kun valehtelee noin julkeasti.
Oikeasti, miksi edes lähteä suhteeseen jos ei voi olla rehellinen...